Kansalliskirjasto
Kansalliskirjasto
Kansalliskirjasto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Erillisiä termejä tai muita merkintöjä<br />
on satoja ja käsiala vaikuttaa lähes kokonaan<br />
yhden ihmisen kirjoittamalta.<br />
Joitakin vuosilukuja ja useita tiedonantajien<br />
ja muidenkin tietolähteiden<br />
nimiä on myös merkitty. Kääntöpuolella<br />
irtolapuissa on kahtia reväisty kirje<br />
päivättynä Suomenlinnaan kuuluvassa<br />
Pukkisaaressa (”Båckhålmen”) toukokuulla<br />
1865. Toisessa lapussa on lasten<br />
kuolinpäiviä vuodelta 1866. Nämä ovat<br />
myöhäisimmät ajoitukset merkinnöille.<br />
Reinholm työsti käsikirjoituksensa<br />
vuosien 1847 ja 1848 keruumatkojensa<br />
jälkeen. Suomalaisen Kirjallisuuden<br />
Seuran kokouksessa 6.12.1848 Reinholm<br />
julkisti suunnitelmansa laatia artikkeli<br />
kasvien suomalaisista nimistä ilmoittamalla<br />
”että kasvuistaki olen päättänyt<br />
tehdä erikirjoituksen” ja ”ennen<br />
joulua seki valmistuu”. Käsikirjoitus oli<br />
joitakin aikoja Elias Lönnrotin ”tarkastettavana”.<br />
Vaikka Lönnrot, toisin kuin<br />
useat muut, ei tuonut juuri mitään aineistoa<br />
Reinholmin nimistöartikkeliin,<br />
informanttien ”Tohtorit”-luettelossa<br />
Lönnrot mainitaan artikkelin alussa. Arkistossa<br />
säilynyt fragmentti Reinholmin<br />
käsikirjoituksen kyseisestä osasta ei<br />
kuitenkaan sisällä tätä kiitosmainintaa<br />
Lönnrotista, vaan nimi ilmaantui painettuun<br />
versioon, ehkä arvovaltasyistä. Tapahtumien<br />
keskiöstä ulkona olleen D. E. D. Europæuksen<br />
kirje Reinholmille paljastaa, että Lönnrot oli<br />
Reinholmin käsikirjoituksen pohjalta laatinut<br />
kasvinnimiluettelon, jota on säilynyt kaksi versiota<br />
SKS:n kirjallisuusarkistossa. Niistä puhtaaksi<br />
kirjoitettua versiota on käytetty vuonna<br />
1860 painetun Lönnrotin Suomen Kasviston kotimaisten<br />
nimien synonyymiluettelon käsikirjoituksena,<br />
minkä paljastavat siinä olevien synonyymien<br />
järjestysnumeroinnit.<br />
H. A. Reinholmin julkaisun välissä säilyneelle irtolapulle<br />
lyijykynällä merkittyjä kasvinnimiä Huittisista.<br />
Luettelon tiedot antanut pastori K. [Karl eli Kalle]<br />
Dahlberg toimitti neljänneksi eniten Elias Lönnrotin<br />
nimissä julkaistun Suomalais-ruotsalaisen sanakirjan<br />
palstoista. Kansan käyttämistä nimistä mm. selviää<br />
saniaisen lehtien latriinikäyttö. Tätä käyttöä oli ehkä<br />
myös kansainvälisesti, koska ’miehen saniaiseksi’<br />
[Dryopteris (”Polyp.”) filix-mas] nimettyä kivikkoalvejuurta<br />
pehmeämpi soreahiirenporras on nimetty ’naisen<br />
saniaiseksi’ (Athyrium filix-femina). ”Juurus-ruwis”<br />
oli syysruista, joka kylvettiin ohran, nauriin, kauran tai<br />
tattarin juurella kasvamaan jo keväällä tai kevätkesällä<br />
ja joka jäi ensimmäisen sadonkorjuun jälkeen<br />
syksyllä maalle oraana talvehtimaan.<br />
51
Change language