Kansalliskirjasto
Kansalliskirjasto
Kansalliskirjasto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Musiikki-informaatikko Kristiina Hako esitteli kokoelmaa<br />
luovutustilaisuudessa ylikirjastonhoitaja Kai Ekholmille<br />
ja Asia, kulttuuri -ohjelmistoalueen johtajalle Olli-Pekka<br />
Heinoselle ja vastaava tuottaja Mikko Maunulalle.<br />
simman paljon. Monen säveltäjän kohdalla tilanne<br />
on se, että käsikirjoituksia sijaitsee hyvin<br />
monessa arkistossa. Yleisradion käsikirjoitusten<br />
siirtymisen myötä, teosten löytyminen ”saman<br />
katon alta” paranee, koska hyvin merkittävä<br />
lähdeaineisto on siirtynyt osaksi <strong>Kansalliskirjasto</strong>n<br />
arkistoja. Esimerkiksi Uuno Klamin kohdalla<br />
tilanne paranee huomattavasti, sillä Yleisradion<br />
kokoelmassa on useita teoksia, joita voi<br />
luonnehtia säveltäjän tuotannon kulmakiviksi:<br />
pianokonsertto Une nuit à Montmartre (1925),<br />
toinen sinfonia, viulukonsertto, Merikuvia,<br />
Pyörteitä-baletin toinen näytös, puhumattakaan<br />
Kalevala-sarjasta, josta kokoelmassa on mukana<br />
muutamia osia.<br />
Kuva: Kari Timonen<br />
Väinö Raition teoksia kokoelmassa on<br />
monta, kuten esimerkiksi tunnettu teos Joutsenet,<br />
sävelrunoelma orkesterille, joka oli ainoa<br />
säveltäjän elinaikana painettu teos. Kirjastolla<br />
on entuudestaan laaja Väinö Raition arkisto,<br />
joten säveltäjän teoksia löytyy nyt kirjaston kokoelmista<br />
erittäin kattavasti. Tunnetuimmista<br />
kotimaisista säveltäjistä on syytä mainita myös<br />
Leevi Madetojan, Tauno Pylkkäsen, Sulho<br />
Rannan, Einojuhani Rautavaaran, Lauri Saikkolan<br />
ja Ahti Sonnisen lukuisat orkesteriteokset.<br />
Erityisesti Rannan teoksia on erittäin runsaasti<br />
aina orkesteriteoksista pienimuotoisimpiin<br />
teoksiin. Aarre Merikannolta kokoelmassa<br />
on ensimmäinen ja toinen konsertto viululle<br />
ja orkesterille, Pan sekä ensimmäinen ja toinen<br />
pianokonsertto. Mukana myös yksi Armas Launiksen<br />
teos, Suite Carélienne. Säveltäjän toive<br />
oli että koko hänen aineistonsa päätyisi <strong>Kansalliskirjasto</strong>n<br />
kokoelmiin 2 – näin postuumisti<br />
hänen tahtonsa toteutui myös tämän teoksen<br />
kohdalla.<br />
Näiden poimintojen lisäksi kokoelmasta<br />
löytyy teoksia lukuisilta muilta säveltäjiltä, jotka<br />
eivät ole saavuttaneet niin tunnettua asemaa<br />
maan musiikin historiassa. Tämä ei kuitenkaan<br />
tarkoita että niiden arvo olisi vähäisempi – tärkeintä<br />
on että teokset ovat tutkijoiden saatavilla<br />
ja niiden säilyvyys on varmistettu.<br />
Kokoelmaa voi tutkia erikoislukusalissa (puh. 191<br />
24081) käsittelyvaiheen jälkeen.<br />
Lisätietoja: Petri Tuovinen. Tietoasiantuntija. Sävellyskäsikirjoitukset,<br />
Käsikirjoituskokoelmat. <strong>Kansalliskirjasto</strong>.<br />
e-mail: petri.tuovinen@helsinki.fi<br />
1<br />
2<br />
Orkesterimateriaali on yleensä jonkun muun kuin säveltäjän itsensä kirjoittamaa ja siksi sen siirtämistä <strong>Kansalliskirjasto</strong>n<br />
kokoelmiin ei katsottu olevan tarpeellista. Materiaali löytyy kuitenkin edelleen Yleisradiosta ja kopioina teoskohtaisesti<br />
Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksesta.<br />
<strong>Kansalliskirjasto</strong>ssa on laaja Armas Launiksen arkisto (coll.123, Ms.Mus.Launis), joka saatiin perikunnalta lahjoituksena<br />
vuonna 1960 eli piakkoin säveltäjän kuoleman jälkeen. Hänen tahtonsa oli että koko aineisto siirretään Helsingin<br />
yliopistolle, paikkaan jota hän piti henkisenä kotinaan, vaikka itse asui Ranskassa.<br />
60 <strong>Kansalliskirjasto</strong>n tiedotuslehti 2 2010