Kansalliskirjasto
Kansalliskirjasto
Kansalliskirjasto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Merkintöjä H. A. Reinholmin<br />
julkaisun sivun 188 kohtiin<br />
Viikin tiedekirjaston eripainoksessa.<br />
Lönnrot on ollut<br />
epätietoinen, tarkoittiko ”luhta<br />
kaali” Jalasj[ärvellä] suovai<br />
huopaohdaketta. Huopaohdake<br />
on oikea, koska sen<br />
piikittömiä lehtiä kansa käytti<br />
kaalin tapaan ravinnoksi. Samuli<br />
Paulaharjulta tiedämme,<br />
että Kurikassa luhtakaalilla<br />
tarkoitettiin huopaohdakkeen<br />
alimpia lehtiä. Ronki-nimellä<br />
tarkoitettiin kaisloja ja niiden<br />
kasvupaikkaa johdoksella ronkisto<br />
Mouhijärvellä tietolähteenä<br />
[J. K.] Packalén. Ruokoa<br />
tai kaislaa tarkoittavat myös<br />
ronka ja runka, joita tapaa<br />
enää vain erisnimissä.<br />
lukion 1810) ja kesästä 1814 Turun akatemian<br />
opiskelijana sekä vuonna 1824 biologiaa Turussa<br />
ja Upsalassa opiskelleena. Juvalla hän oli päiväkirjamerkintöjensä<br />
mukaan retkeillyt Johan<br />
ja Matts Räisäisen kanssa. Viimeistään vuodesta<br />
1814 Gottlund oli kerännyt kansan käyttämiä<br />
kasvinnimiä Juvalta, joten tämä on voinut antaa<br />
Lönnrotille ajatuksen koota kasvien nimiä juuri<br />
tästä pitäjästä. Juvan pappilassa Gottlund oli<br />
harrastanut huonekasvejakin ja kummajaisena<br />
rahvaalle oli istuttanut ja sypressin muotoon leikannut<br />
katajia ja kuusia. Nämä muotopuut olivat<br />
muutamia vuosi myöhemmin yhä Juvalla Lönnrotin<br />
todettavissa ja muistuttamassa Gottlundin<br />
kasvitieteen harrastuksista. Ylioppilas Gottlundin<br />
maisteri Lönnrot kuittasi päiväkirjaansa lyhyesti,<br />
että oli jo ehtinyt tallentaa runot Juvan seudulta,<br />
joten jäi aikaa vaikka kasvinnimien tiedusteluun.<br />
Miksiköhän Lönnrot yleensä kulki Juvan kautta,<br />
vaikka tiesi sieltä runot jo kerätyiksi?<br />
Kasvien kerääjäksi suomen kielen professori<br />
Lönnrot ryhtyi vasta Kajaanista muuttamisensa<br />
jälkeen 1856, noin 45 vuotta Gottlundia myöhemmin.<br />
Tämä oli suomen kielen lehtorina<br />
toistamiseen hakenut turhaan oppiaineen professuuria.<br />
Gottlundilla oli biologiaa opiskelleena<br />
merkittäviä, mutta unhoon jääneitä saavutuksia<br />
myös kasvi- ja sienitieteen alalla. Hän teki<br />
Helsingin Isosaaresta maamme ensimmäisen<br />
kattavan floristisen tutkimuksen kesällä 1843,<br />
minkä ansiosta yli 160 vuoden jälkeen voimme<br />
seurata ympäristönmuutoksen vaikutusta<br />
julkiselta liikkumiselta rajatun Isosaaren kasvilajistoon.<br />
Gottlundin kasvitieteelliset savutukset<br />
saivat osakseen enemmän huomiota Suomen<br />
ulkopuolella, Pietarissa, Ruotsissa ja Lontoossa.<br />
Gottlundin omintakeisella menetelmällä preparoimia<br />
sieninäytteittä oli esillä vuonna 1851<br />
Lontoon maailmannäyttelyssä Venäjän osastolla.<br />
Gottlund kokeili myös sienten kasvatusta ex situ.<br />
Helsinkiin muuttaneen Lönnrotin ryhdyttyä<br />
kasvitieteilijäksi Gottlund näyttää jättäneen kasvitieteen<br />
ja aloittaneen uuden uranavauksensa,<br />
nyt muinaistieteiden alalla.<br />
Retkillään mm. laajoja kansanrunouden,<br />
muinais-, kieli- ja kansatieteen keräyksiä koon-<br />
54 <strong>Kansalliskirjasto</strong>n tiedotuslehti 2 2010