Halkokarin koulussa matikka on pakissa - Kokkola

Kokkolan kaupungin tiedotuslehti
Karleby stads informationstidning
01
2013
<strong>Halkokarin</strong> <strong>koulussa</strong>
<strong>matikka</strong> on pakissa
Toiminnallisessa matematiikan opetuksessa matemaattista
ajattelua kehitetään ongelmanratkaisun avulla.
Lue lisää
s.8
Tyytyväinen ex-kandi palasi kesätyöpaikalle lue lisää s. 3
Vesihuoltoa kehitetään pitkäjänteisesti lue lisää s. 6

Pääkirjoitus
Ledare
Kevät tuo muutoksen
Talvi vaihtuu kevääksi aina yllättäen. Tänä vuonna pääsiäisenä
vielä hiihdeltiin, vappuna käveltiin jo nappaskengissä. Muutos
yhden kalenterikuukauden ajalle on dramaattinen, mutta kaivattu
ja toivottu.
Neljän vuodenajan maassa luonnon muuttuminen on tuttua.
Sitä osataan odottaa ja nykyisin vähän myös pelätä vahvojen sääilmiöiden
takia.
Kaupunkimiljööseen vuodenajat tuovat oman rytminsä. Välillä
tarve olla kaikkialla ja saada kaikki valmiiksi yhtä aikaa on
polttava. Vaikka tahtoa on, vain osa pystytään tekemään kerralla.
Pitkämielisyyttä tarvitaan, ja usein myös tietoa töiden etenemisestä.
Toiset muutokset ovat hitaampia. Mitä käsitteellisemmästä
asiasta on kyse, sitä kauemmin muutoksen tekeminen usein
kestää. Muutosvastarintakin saattaa ehtiä kuvaan mukaan.
Pitkäjänteisellä työllä saadaan tulosta aikaiseksi. Kokkola.fitiedotuslehteä
on julkaistu nyt 12 vuotta. Viestinnän siirtyessä
yhä enemmän sähköiseksi odotimme kiinnostuneena, mitä
vuoden 2012 Kunta- ja palvelurakennetutkimus kaupungin tiedotuskanavista
kertoo.
Lokakuussa saatujen tulosten mukaan tiedotuslehti toimii
edelleen aktiivisen ja kaupungin asioista paljon kertovan päivittäismedian
rinnalla. Sillä on oma paikkansa asioiden taustoittajana
ja paikallisuuden luojana.
Tänä vuonna Kokkola.fi ilmestyy neljänä tiiviinä numerona.
Tiedotuslehteä tehdään vähän eri tavalla kuin ennen, aiemmat
hyvät käytännöt säilyttäen. Uusi suunta on nyt näkyvillä ja kehittyy
matkan varrella. Otamme mielihyvin vastaan palautetta ja
kommentteja.
Muutoksen tuulissa on joskus ihan hyvä elää!
Virpi Viertola, päätoimittaja
Våren är en tid av förändringar
Övergången från vinter till vår kommer alltid som en överraskning.
I år kunde man ännu åka skidor på påsken, på första
maj gick vi redan i finskor. Förändringen under en kalendermånad
är dramatisk, men efterlängtad och önskad.
I länder med fyra årstider känner alla till hur naturen ändras.
Man vet vad som komma skall och numera är man också lite
rädd för ändringen på grund av kraftiga väderfenomen.
I stadsmiljö skapar årstiderna sin egen rytm. Ibland borde
man vara med överallt och få allting gjort på en gång. Även om
viljan finns där kan bara en del saker åtgärdas genast. Tålamod
behövs, och ofta också information om hur arbetet fortskrider.
En del förändringar är långsammare. Det är ofta så att ju abstraktare
något är desto längre tid tar det att få till stånd en ändring.
Förändringsmotståndet kanske hinner med i bilden.
Långsiktigt arbete leder till resultat. Informationstidningen
Kokkola.fi har nu utkommit i 12 år. Då kommunikationen allt
mera övergår i elektronisk form väntade vi med intresse vad undersökningen
om kommun- och servicestrukturen 2012 berättar
om stadens informationskanaler.
Enligt uppgifterna som erhölls i oktober fungerar informationstidningen
fortfarande parallellt med aktiv daglig media som
ger mycket information om vad som händer i staden. Tidningen
har sin egen roll som förmedlare av bakgrundsinformation och
som skapare av lokala aspekter.
I år utkommer Kokkola.fi i fyra kompakta nummer. Informationstidningen
görs på ett lite annorlunda sätt än tidigare, men
tidigare god praxis utnyttjas fortfarande. Vi har tagit en ny riktning
och tidningen utvecklas under färden. Vi tar gärna emot
respons och kommentarer.
Det är ibland bra med förändringens vindar som blåser!
Virpi Viertola, kommunikationschef
JULKAISIJA / UTGIVARE
Kokkolan kaupunki / Karleby stad
PL / PB 43, 67101 Kokkola / Karleby
Puh / Tfn (06) 828 9111
www.kokkola.fi
ISSN 2242-5888 (painettu / tryckt)
ISSN 2242-5896 (verkkolehti / nättidningen)
TOIMITUSKUNTA / REDAKTION
Päätoimittaja / Chefredaktör
Virpi Viertola
Kaupungin viestintäryhmä /
Stadens kommunikationsgrupp
sähköposti / e-post: viestinta@kokkola.fi
Käännökset ruotsiksi /
Översättningar till svenska
Kaupungin kielipalvelut / Stadens språktjänster
Tuottaja / Producent
T:mi CommJob, Jorma Uusitalo
Kuvat / Foton
Esa Melametsä
Ulkoasu ja taitto / Design och ombrytning
BSTR Luova Konttori Oy
Painopaikka / Tryckeri
UPC Print, Vaasa
Painosmäärä / Upplaga
26 000
2

Tyytyväinen ex-kandi
palasi kesätyöpaikalle
Kokkolan terveyskeskuksessa tehdään suunnitelmallista työtä kesälääkäreiden perehdyttämiseksi
heidän työhönsä. Hyödyt ovat moninaiset. Nuoret kandit saavat arvokasta tukea ammatilliseen
kehittymiseensä, ja terveyskeskuksen maine hyvänä työnantajana leviää kandikollegoiden keskuudessa.
Lauri Tuomisto, yksi viime kesän kandeista, työskentelee nyt valmistumisensa jälkeen
tutussa työyhteisössä Kokkolassa terveyskeskuslääkärinä.
3

Lääkäriliitto suuntasi lääkärinä viime
kesänä toimineille opiskelijoille kyselyn,
jossa tiedusteltiin muun muassa sitä,
kuinka kesälääkäreiden ohjaus ja perehdyttäminen
oli toteutettu. Vastanneiden
yleinen arvio oli, että vaihtelevasti, mutta
yksi kehuja kerännyt kesätyöpaikka oli
Kokkolan terveyskeskus.
Lääkärilehden uutisessa eräs Kokkolassa
työskennellyt kesälääkäri arvosti
muun muassa tutorointia. Tutorlääkärille
pystyi tarvittaessa soittamaan, ja joissakin
tilanteissa tutor saapui paikalle henkilökohtaisesti
arvioimaan yhdessä kandin
kanssa potilaan tilannetta.
Käytännön kokemukset vahvistavat,
että hyvin hoidettu ohjaus ja perehdyttäminen
helpottavat työvoiman saatavuutta.
– Viime kesän kesälääkäreistä viisi
hoitaa meillä parhaillaan pitempiaikaisia
työsuhteita, kertoo vastaanoton vastuulääkäri
ja kandien perehdyttämisestä käytännössä
vastaava Tero Kujanpää.
Tulevan kesän kesälääkärien haku lopetettiin
jo viime syksynä kaikkien paikkojen
tultua täytetyiksi nopeassa aikataulussa.
Tilanne on hyvä myös vakituisten
virkojen osalta. Terveyspalvelujohtaja
ja johtava ylilääkäri Asko Linna kertoo,
että huhtikuusta saakka terveyskeskuksen
kaikki 34,5 lääkärin virkaa ovat olleet täytettyinä.
1.
2.
3.
3 x hyvä
ohjaaminen
Varaa aikaa, jotta voit perehtyä
riittävästi ohjattavasi ongelmaan.
Kuuntele, ja ole aidosti kiinnostunut,
mitä ohjattavalla on mielen päällä.
Kehity prosessin mukana, ja ole
valmis mukautumaan muuttuviin
ohjaustarpeisiin.
Kesälääkäreiden ohjaaminen on
Asko Linnan mukaan tärkeää monestakin
syystä.
– Lääkärien työssä korostuu aivan
erityisesti tekemisen taso eli osaaminen.
Laadukas ohjaaminen takaa hyvän potilastyön
ja kehittää sijaista ammatillisesti.
Perehdyttämisen ja ohjaamisen ansiosta
me myös pärjäämme työnantajana kilpailussa
osaavasta työvoimasta.
– Kun terveyskeskukseen tulee jopa
toistakymmentä kesälääkäriä, se vaatii
paljon koko organisaatiolta. Ohjauksen
pitää olla mietittyä, suunniteltua ja vastuutettua.
Linna sanoo huomanneensa, että työnhakijat
kysyvät aikaisempaa useammin,
miten ohjaamiseen liittyvät asiat on työnantajan
taholta huomioitu. Hän löytää
tähän ainakin yhden merkittävän syyn.
– Lääketieteen kehittyessä asiat ovat
käyneet entistä vaikeammiksi ja monimutkaistuneet.
Vielä 80-luvulla esimerkiksi
diabetes oli aika yksinkertainen asia.
Sokerit olivat pielessä, ja niitä yritettiin
hoitaa. Tänä päivänä esimerkiksi aikuisiän
diabetes tunnetaan paljon paremmin
ja tiedetään, millaisia asioita täytyy hoitaa
ja huomioida. Tämä muutos hämmentää
nuoria kandeja, joilla on paljon tietoa
mutta vielä vähän kokemusta.
Ohjauksen lisäksi löytyy tukku muitakin
asioita, joiden on oltava kunnossa,
jotta työnantaja on työntekijän silmissä
houkutteleva.
– Palkkauksella on tietenkin oma merkityksensä,
samoin sillä, että työnantaja
on valmis kohtuudella joustamaan työntekijän
yksilöllisissä tarpeissa. Nuorille
lääkäreille on tärkeää antaa riittävästi
aikaa potilastyöhön. Sillä tavalla, että he
tuntevat hallitsevansa työnsä ja että he
voivat tehdä työnsä niin hyvin kuin osaavat,
Linna jatkaa.
4
Lauri Tuomisto (vas.) ja Tero Kujanpää
tietävät, että hyvin hoidettu ohjaus
vaikuttaa positiivisesti sekä varsinaiseen
potilastyöhön että kandien ammatilliseen
kehittymiseen.

Ohjauksen tärkeys korostuu Tero Kujanpään
mukaan senkin takia, että kesätyössä
kyse on lyhyestä työsuhteesta.
Alun informaatioryöppyä on mahdotonta
sisäistää samantien, ja siksi asioita syvennetään
arjessa tapaus kerrallaan.
– Kesälääkäreiden kohdalla ohjauksessa
on usein kyse kliinisestä konsultaatiosta.
Ongelmatilanteessa kandi saa
nopean ohjauksen siitä, miten kannattaa
toimia. Kesälääkärit hankkivat itse aktiivisesti
tietoa ja he osaavat tehdä ratkaisut
hyvin pitkälle itse, mutta tietyissä tilanteissa
toisenkin mielipide tuo varmuutta
päätöksentekoon. Tämä taas voi vähentää
esimerkiksi lähetteiden ja uusintakäyntien
määrää, Kujanpää sanoo.
Kokkolassa kesälääkäreiden ohjaus
on huomioitu siinäkin, miten vakituista
henkilökuntaa on resurssoitu. Terveyskeskuslääkäreistä
irrotetaan yksi kokenut
lääkäri nimenomaan pyörittämään kesälääkäreiden
tiimiä ja olemaan kandien
käytettävissä. Viime kesänä, kun kandeja
oli paljon, tehtävää hoiti hetken kaksi
lääkäriä. Sen lisäksi kerran viikossa on
järjestetty ryhmätapaamisia, joissa yksittäisiä
potilastapauksia on voitu käsitellä
tarkemmin.
– Ensimmäinen kesätyö on lääkäreille
aina kasvun paikka. Siksi on syytä luoda
riittävät edellytykset heidän ammatilliselle
kehittymiselle.
Lauri Tuomisto työskenteli vuosi
sitten kesällä Kokkolan terveyskeskuksessa
vielä kandina. Maaliskuussa hän
valmistui lääkäriksi, ja työskentelee nyt
tutussa työyhteisössä terveyskeskuslääkärinä.
– Kun päätin, minne menen vuosi
sitten kesälääkäriksi, ratkaisevaa oli tieto
siitä, että Kokkolan terveyskeskuksessa
ohjaus hoidetaan hyvin. Tehokas ohjaus
ja prosessi mahdollistavat oppimisen ja
ammatillisen kehittymisen, koska saan
nopeasti palautteen omista ratkaisuistani,
Tuomisto perustelee ja sanoo, että opintojen
loppuvaiheessa suuri osa kandeista
tiedostaa, kuinka tärkeää on saada sellaista
työkokemusta, joka lisää osaamista.
– Täällä ohjaus todellakin toimi hyvin,
vaikka haasteet olivat suuret. Halusin
maksimoida oppimisen mutta samalla
myös pysyä aikataulussa potilastyössä.
Vähintään puhelimessa sain aina tarvittaessa
tuen päätöksilleni, ja se laski huomattavasti
stressitasoa.
– Minulla on terveyskeskustyöstä
todella hyvät kokemukset, ja se näkyy
arkipäivän innostuksessani. Kun työyhteisössä
ymmärretään laajasti työhyvinvoinnin
merkitys, töihin on kiva tulla,
Tuomisto sanoo.
^
Tero Kujanpää muistuttaa, että kesälääkärin
täytyy omaksua paljon asioita lyhyessä ajassa.
^
– Kesätyöntekijöiden ohjaus on nykyään olennainen
osa työnantajakuvaa, Asko Linna korostaa.
Läkarkandidater
nöjda med hälsocentralen
Vid hälsocentralen i Karleby har man redan i flera års tid sett
till att läkare som arbetar som sommarvikarier systematiskt får
handledning och stöd i sitt krävande arbete. Kandidaterna har
varit nöjda med förfaringssättet, eftersom en av de sommararbetsplatser
som fick beröm i Läkarförbundets enkät var Karleby
hälsocentral.
– I läkararbetet är det speciellt kompetensen som betonas. Kvalitativ
handledning garanterar ett gott patientarbete och förbättrar
vikariens yrkeskompetens. Tack vare introducering och handledning
klarar vi oss bra som arbetsgivare i konkurrensen om kompetent arbetskraft,
säger hälsocentraldirektör och ledande överläkare Asko
Linna.
– Då jag för ett år sedan beslöt var jag vill arbeta som sommarvikarie
hade det en avgörande betydelse att i Karleby hälsocentral
är handledningen väl ordnad, beskriver Lauri Tuomisto vikten av
handledning. Numera arbetar han som hälsocentralläkare i Karleby.
5

Vesihuoltoa kehitetään
pitkäjänteisesti
Haja-asutusalueilla viemäröintiin
aikaa enää kolme kesää
Vesilaitosjohtaja Esa Jokela Hopeakivenlahden
uuden jätevedenpuhdistamon maisemissa.
Talousvesi, jätevedet ja lietteet viemäröinteineen sekä sade- ja
sulamisvedet eli hulevedet ovat asiakokonaisuuksia, joihin
parhaillaan käsiteltävänä oleva Kokkolan kaupungin vesihuollon
kehittämissuunnitelma ottaa kantaa.
Haja-asutusalueilla kiireisin kokkolalaisia koskeva asia on
niiden kiinteistöjen viemäröinti, joita ei ole liitetty kunnalliseen
viemäriin.
– Määräaika päättyy 9. maaliskuuta 2016. Käytännössä se tarkoittaa,
että kiinteistöjen omistajilla on kolme kesää aikaa saattaa
jätevesihuolto säädetyn asetuksen mukaiseen kuntoon, muistuttaa
ympäristösuunnittelija Risto Koljonen.
Yksi vaihtoehto on useamman kiinteistön muodostama viemäriyhtymä.
Koljonen kertoo, että mainio esimerkki löytyy Matalamaan
alueelta, missä asukkaat muodostivat viemäriosuuskunnan.
Osuuskunta sai avustuksen ely-keskukselta ja rakensi
viemärijärjestelmän runkolinjoineen, jonka luovutti Kokkolan
Vedelle hoidettavaksi ja ylläpidettäväksi.
Oli ratkaisu mikä tahansa, tärkeää on muistaa aikataulun lisäksi
se, että kaava-alueen ulkopuolella juridinen vastuu viemäröinnin
järjestämisestä on nimenomaan kiinteistön omistajalla.
Vesihuollon nykytilanne on Kokkolassa kaupungininsinööri
Heikki Penttilän mukaan varsin hyvä.
– Voi sanoa, että puhdasvesipuolella asiat ovat olleet meillä
jopa poikkeuksellisen hyvällä mallilla kymmeniä vuosia. Käytännössä
kaikki kiinteistöt pystyvät liittymään johonkin vesilaitokseen.
– Kokkolasta Lohtajalle rakennettavan siirtoviemärin vie-
6

een asennetaan myös puhdasvesiputki,
jonka ansiosta Karhinkankaalta voidaan
järjestää talousveden jakelu vaikka koko
Kokkolan alueelle, Penttilä sanoo.
Jätevesien kohdalla tilanne on haastavampi.
Osaltaan sen takia, että haja-asutusalueilla
jätevesien käsittelyä koskevat
käytännön toimenpiteet ovat käynnistyneet
hitaasti. Penttilän mukaan laskelmat
osoittavat, että haja-asutusalueiden viemäröinti
kannattaisi toteuttaa mahdollisimman
laajasti matalapaineviemäröintinä.
Siinä menetelmässä kiinteistöt
liitetään matalapaineviemäriin talokohtaisella
pienpumppaamolla.
– Kokkolassa on arviolta 2 600 lomaasuntoa,
joiden omistajia myös koskee
maaliskuuhun 2016 asetettu takaraja.
Huvilaporukoillekin yksi vaihtoehto on
rakentaa alueensa viemäröinti yhdessä ja
liittyä sen jälkeen vesihuoltolaitoksen verkostoon.
– Piispanmäelle edenneen siirtoviemärin
rakennustyöt jatkuvat ensi
vuoden puolella, kaupungininsinööri
Heikki Penttilä kertoo.
Vesihuollon kehittäminen vaatii tulevina
vuosina mittavia investointeja.
Kokkolan Veden hieman yli 16 miljoonaa
euroa maksanut uusi Hopeakivenlahden
jätevedenpuhdistamo otettiin virallisesti
käyttöön viime vuoden kesäkuussa.
Kokkolasta Kälviän kautta Lohtajalle
rakennettavasta siirtoviemäristä valmistui
kevättalvella ensimmäinen osuus Pikiruukin
ja Piispanmäen välille. Noin viisi
miljoonaa euroa maksavan siirtoviemärin
rakennustyöt jatkuvat ensi vuoden puolella.
Lisäksi viemärilaitoksen verkostojen
laajentamiseen on arvioitu kuluvan noin
11,5 miljoonaa euroa. Samoin 1960- ja
-70-luvuilla rakennetut vesijohtoverkostot
alkavat olla siinä kunnossa, että
niitä on saneerattava.
– Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa
on mainittu monia investointikohteita
mutta on tärkeää muistaa, ettei
vesihuoltosuunnitelma ole sama kuin
rakentamisasiakirja. Jokaisesta investoinnista
päätetään erikseen, ja olennainen
kysymys on tietenkin kulloisenkin investoinnin
rahoittaminen, korostaa vesilaitosjohtaja
Esa Jokela.
Vesihuoltosuunnitelmassa on kaksi
kuningasajatusta: aiheuttamisperiaate eli
kustannusvastaavuus ja taksojen läpinäkyvyys.
Aikaisempaa enemmän korostuu
lisäksi hulevesien hallinta.
– Se on seurausta lisääntyneistä sateista
ja paljon julkisuutta saaneista kaupunkitulvista.
Vesihuoltolakiluonnoksen perusteella
näyttää siltä, että kunnan vastuuta
hulevesien hallinnassa korostetaan, ja että
sitä säädeltäisiin jatkossa maankäyttö- ja
rakennuslailla.
Yksi muutosesitys koskee toiminta-alueiden
muodostamista. Jos esitys hyväksytään,
toiminta-alueiden muodostamisesta
päättää jatkossa kaupunginvaltuuston sijasta
kaupunginhallitus.
Toiminta-alueet ovat kaupungin työkalu,
kun uusia alueita saatetaan vesilaitosten
vesijohtoverkostojen ja viemäriverkostojen
piiriin. Kokkolassa toiminta-alueita on
muodostettu edellisen kerran 2000-luvun
alkupuolella, ja jos niistä päättäminen delegoidaan
kaupunginhallitukselle, sen uskotaan
lisäävän joustavuutta ja nopeutta
uusia toiminta-alueita perustettaessa.
Långsiktig utveckling
av vattenförsörjningen
Hushållsvatten, avloppsvatten och slam med tillhörande
avloppssystem samt regn- och smältvatten, med andra ord
dagvatten, är sakhelheter man tar ställning till i Karleby stads
utvecklingsplan för vattenförsörjningen vilken behandlas som
bäst.
I glesbygden är den mest brådskande frågan för karlebybor anläggningen
av avlopp för de fastigheter som inte har anslutits till det
kommunala avloppsnätet.
– Tidsfristen går ut den 9 mars 2016. I praktiken innebär detta att
fastigheternas ägare har tre somrar på sig att få sin avloppshantering
i sådant skick som förordningen förutsätter, påminner miljöplanerare
Risto Koljonen.
Enligt stadsingenjör Heikki Penttilä är vattenförsörjningens nuläge
synnerligen gott i Karleby.
– Man kan väl säga att beträffande rent vatten har vi haft det t.o.m.
exceptionellt bra ställt i tiotals år.
Vad gäller avloppsvatten är situationen mera krävande. En orsak
till detta är att de praktiska åtgärderna som berör behandlingen av
avloppsvattnet i glesbygden har fått en långsam start.
7

Leevi Salmela rakentaa, ja opettajat
Aleksi Rantala (oik.) sekä Tommi
Nurmi ja rehtori Arto Lauri toteavat,
että hyvin sujuu.
<strong>Halkokarin</strong> <strong>koulussa</strong>
<strong>matikka</strong> on pakissa
Pitkäjänteisyys, yhdessä tekeminen ja jatkuva kehittäminen tuovat tulosta monessa
asiassa. Paikalliset ovat tienneet jo pitkään <strong>Halkokarin</strong> koulun ansiot matematiikan
opetuksen kehittämisessä, mutta valinta Vuoden 2012 LUMA-kouluksi Suomessa varhaiskasvatuksen
ja alakoulujen sarjassa nosti kokkolalaisten osaamisen myös laajempaan
tietoisuuteen.
Rehtori Arto Lauri tuntee hyvin johtamansa
opinahjon tien valtakunnallisesti
palkituksi <strong>matikka</strong>kouluksi.
– Ensimmäinen matematiikkaluokka
aloitti Halkokarilla 1999, kun Kokkolan
kaupunki halusi tarjota erikoistumismahdollisuuden
matemaattisesti lahjakkaille
lapsille. Koulun opettajista uranuurtajaksi
nousi Erkki Nissi, joka alkoi viedä
asiaa innokkaasti eteenpäin. Tarvittiin
sopivaa oppimateriaalia ja tarvittiin myös
enemmän osaamista, jota järjestettiin
muun muassa rekrytointien avulla.
<strong>Halkokarin</strong> koulu on matematiikkapainotteinen
alakoulu, jonka yhteydessä
toimivat kaupungin erilliset matematiikkaluokat
luokka-asteilla 3-6.
Erityisyytenä Halkokarilla on matematiikan
opiskelu toiminnallisesti muiden
LUMA-aineiden tavoin.
– Osallistuimme vuosina 2008-2010
Opetushallituksen Matikka on mun juttuhankkeeseen,
jonka aikana opettajat olivat
kehittämässä toiminnallisessa matematiikan
opetuksessa käytettäviä Matikkapakkeja
koulutuksineen, kertoo matematiikkaluokan
opettaja Tommi Nurmi.
Matematiikan opiskelu
ohjaa järjestelmälliseen
oppimiseen.
<strong>Halkokarin</strong> koulun opettajat ovat kiertäneet
kouluttamassa Matikkapakkien
käyttöä ensin kaupungin muissa kouluissa
ja myöhemmin myös eri puolilla Keski-
Pohjanmaata.
– Hienoa, että Matikkapakkeihin
liittyvät koulutukset jatkuvat edelleen,
8
vaikka hanke on päättynyt. Koulutuksen
seurauksena monet muutkin koulut
ovat hankkineet pakkeja käyttöönsä. Se
osoittaa, että toiminnallisen matematiikan
opetuksen merkitys on aidosti tunnustettu,
Nurmi jatkaa.
Toiminnallisessa matematiikan opetuksessa
matemaattista ajattelua kehitetään
ongelmanratkaisun avulla, ja apuna käytetään
erilaisia pulmaesineitä.
Nurmen kollega Aleksi Rantala kertoo
lisää menetelmän hyödyistä.
– Lapset oppivat matematiikkaa eri
tavoin. Toiset voivat olla innovatiivisia
mutta he eivät osaa ilmaista asioita paperilla,
toiset taas ovat vahvoja visuaalisesti.
Lopputulokseen voidaan tulla eri teitä.
Ajattelu kehittyy, kun opiskelussa kehitetään
erilaisia strategioita, Rantala sanoo.
Opettajien mukaan toiminnallista
välineistöä ei ole tarkoitettu ainoastaan

erityis- ja tukiopetukseen. Sitä voidaan
hyödyntää myös perusryhmissä eriyttävään
opetukseen. Toiminnallisuus tuo
ongelmien ratkaisuun sosiaalisen ulottuvuuden,
jonka ansiosta lapset voivat
ratkoa pulmia yhdessä.
Koulun opettajakunta on omistautunut
matematiikan opetuksen jatkuvaan
kehittämiseen monella muullakin
tavalla.
– Opettajat osallistuvat täydennyskoulutukseen
ja sisäiseen koulutukseen.
Lisäksi he ovat olleet mukana Matikkamaan
toiminnassa sen perustamisesta
asti. Halkokari tekee yhteistyötä Suomen
muidenkin Matikkamaiden kanssa. Joka
vuosi <strong>Halkokarin</strong> koululla järjestetään
Matikkarata, ja viime vuonna rataa tarjottiin
kaikille Kokkolan kouluille. Siihen
osallistui 16 koululuokkaa ja noin 300 oppilasta,
Rantala kertoo.
Viime syksynä Halkokarilla otettiin kehittämisessä
jälleen pitkä askel eteenpäin.
Yhdellä ykkösluokista matematiikkaa
ryhdyttiin opettamaan myös Varga-
Neményi-opetusmenetelmällä, johon
kouluttautumisen kautta perehtyi luokanopettaja
Sirkku Lähdesmäki.
– Menetelmässä pyritään siihen, että
lapsen matemaattinen ajattelu saa lujan
pohjan konkretian kautta. Toiminnallinen
matematiikan opetus sopii kokonaisuuteen
erittäin hyvin.
– Ensimmäiset kokemukset ovat lupaavia.
Lapset puhuvat hyvää matematiikan
kieltä esimerkiksi sanallistamalla
hienosti matematiikan tehtäviä. Menetelmä
on niin konkreettinen, että matematiikan
kaikki perusalueet tulevat varmasti
käytyä vahvasti läpi. Opettajia tämä
työllistää enemmän, mutta se kannattaa,
Lähdesmäki vakuuttaa ja kehuu sitä valtavaa
yhteistyön määrää, jolla matematiikan
opetusta on <strong>Halkokarin</strong> <strong>koulussa</strong>
viety eteenpäin.
Entä miksi matematiikka sitten on niin
tärkeä oppiaine?
– Matematiikka on kaikkialla. Se on
ajattelun taitoa, ja sen kehittäminen kuuluu
opetuksen tärkeimpiin tehtäviin. Matematiikan
opiskelu ohjaa järjestelmälliseen
oppimiseen, ja siten se hyödyttää sekä kehittää
kaikkea muutakin oppimista, Arto
Lauri ja Sirkku Lähdesmäki tiivistävät.
I Halkokari skola
är det matematik som gäller
Halkokari skola valdes till Finlands LUMA-skola 2012. Utnämningen är resultatet av
en långsiktig utveckling och ett arbete som pågått i flera år. Karleby stad har haft
separata matematikklasser i årskurserna 3-6 i samband med skolan. Utvecklandet
av matematikundervisningen begränsas emellertid inte till matematikklasserna,
utan har varit starkt med även i de andra klassernas matematikundervisning.
I Halkokari utvecklas det matematiska tänkandet i undervisningen med hjälp av olika
problemlösningar.
Varför är matematik då ett så viktigt läroämne?
– Matematik ingår i allt. Matematik innebär konsten att tänka och utvecklandet av tänkandet
hör till undervisningens viktigaste uppgifter. Studier i matematik hjälper elever i
systematisk inlärning och är till nytta för samt utvecklar all annan inlärning, sammanfattar
rektor Arto Lauri och klasslärare Sirkku Lähdesmäki.
Toiminnallisen matematiikan
opetuksen merkitys on
aidosti tunnustettu.
9

Lyhyesti
Kaupungin henkilöstössä
on edustettuna yli 600 eri
ammattinimikettä
Kokkolan kaupungin henkilöstö koostuu laajasta joukosta
eri alojen osaajia, mistä kertoo ammattinimikkeiden
kirjokin. Henkilöstössä on edustettuna peräti
613 eri ammattinimikettä. Yleisimpiä ammattinimikkeistä
ovat lähihoitaja, sairaanhoitaja, luokanopettaja,
perushoitaja, lastenhoitaja, lastentarhanopettaja, siivooja
ja peruskoulun lehtori.
Kokkolan kaupunki työllisti vuoden 2012 lopussa 4 026
henkilöä, joista vakinaisten osuus oli yli 73 prosenttia.
Suurimpia työllistäjiä olivat sosiaali- ja terveys- sekä
sivistystoimi, joilla kaikista palvelusuhteista sijaitsi yli 70
prosenttia.
Kaupungin henkilöstö on naisvaltaista, sillä henkilöstöstä
naisten osuus vuonna 2012 oli reippaat 78 prosenttia.
Sosiaali- ja terveystoimessa naisten osuus oli jopa yli
94 prosenttia. Hallintokunnista miesvaltaisimpia olivat
aluepelastuslaitos ja liikelaitokset, joissa miesten osuus
oli yli puolet koko henkilöstöstä.
Sataman laivaliikenne
ennätysvilkasta
Kokkolan satamassa laivaliikenne sujui viime
vuonna ennätysvauhtia. Liikennetonneissa mitattuna
Kokkola nousi maan kolmanneksi suurimmaksi yleissatamaksi.
Vuoden kuluessa satamassa kävi ennätykselliset
612 laivaa.
Sataman liikennepäällikkö Carita Rönnqvist nauraa,
että laivaruuhkia sataman edustalle ei sentään syntynyt,
vaikkakin sataman 12 laivapaikkaa olivat ajoittain täynnä.
– Tammikuusta huhtikuun loppuun satamassa käy
pieniä laivoja, noin 50 alusta kuukaudessa. Isojen laivojen
kausi alkaa toukokuussa ja kestää joulukuun loppuun.
Laivaliikenteestä 65 prosenttia koostuu isoista
Panamax- ja Capesize-luokan aluksista, jotka käyttävät
syväsatamaa, Rönnqvist kertoo.
Keskikokoluokkaa edustavien alusten määrä kasvoi
lähinnä paikallisen teollisuuden ja Keski-Suomen kaivannaisteollisuuden
kuljetusten ansiosta.
Talvikaudella Kokkolan satamassa käy lähinnä pieniä laivoja.
Suurten laivojen liikenne alkaa toukokuussa ja jatkuu joulukuun
loppuun.
Valtionavustusta ryhmäkokojen pienentämiseen
Perusopetuksen ryhmäkokoja
pystytään pienentämään opetus- ja
kulttuuriministeriön kaupungille
myöntämän 532 400 euron suuruisen
valtionavustuksen ansiosta.
Sivistystoimen vs. kehittämispäällikkö
Mika Sarkkinen pitää summaa huomattavana
ja tervetulleena.
– Saamme kyseistä valtionavustusta
viidennen kerran, ja tämä on suurin
Kokkolalle myönnetty summa. Raha
on meille erittäin tärkeä. Myönnetty
määrä osui aika hyvin siihen suuruusluokkaan,
mitä olimme ennakoineet,
Sarkkinen kertoo.
– Nyt voimme palkata laskennallisesti
yli kymmenen opettajaa lisää työskentelemään
lasten kanssa. Kyse on 250 lisäopetustunnista.
Niistä 200 tuntia suunnataan
suomenkieliseen perusopetukseen ja 50
tuntia ruotsinkieliseen perusopetukseen.
Uusia opetusryhmiä perustetaan Mäntykankaalle,
Peltokorpeen ja Ruotsaloon.
Kokkolan 30 koulusta avustusta saa 25
koulua.
Opetuksen järjestäjä voi käyttää valtionavustusta
vain esimerkiksi opettajien palkkakustannuksiin,
jakotunteihin tai ryhmien
jakamiseen pysyvästi. Ensisijaisesti opettaja
voidaan palkata yli 25 oppilaan ryhmiin.
Oppilasryhmien koosta riippumatta
valtionapua voidaan kohdentaa myös
aikuisväestön koulutustason, työttömyysasteen
ja maahanmuuttajien väestöosuuden
perusteella.
– Kokkolastakin löytyy kouluja,
joiden alueella edellä mainituista kriteereistä
toteutuu yksi tai useampia,
eli niille voidaan osoittaa rahoitusta,
vaikka kouluilla ei olisikaan yli 25 oppilaan
ryhmiä, Sarkkinen toteaa.
10

Uuden nostolava-auton korkeusulottuma on peräti 55 metriä,
millä pystytään vastaamaan myös suurteollisuuden tarpeisiin.
Uusi nostolava-auto yltää
entistä korkeammalle
Pelastuslaitokselle hankittu uusi nostolava-auto
ulottuu entistä korkeammalle, ja myös sivusuunnassa
ulottuma lisääntyi vanhaan puomitikasautoon verrattuna.
Suurin korkeusulottuma on 55 metriä, kun
se oli aikaisemmin 42 metriä. Sivusuunnassa ulottuma
kasvoi hankinnan myötä 27 metristä 30 metriin.
– Nostolava-auton tärkein tehtävä on toimia hätätilanteissa
kerrostaloasukkaiden toisena poistumistienä.
Sen lisäksi suurteollisuusalueen tarpeilla on ollut iso
merkitys arvioitaessa autolta vaadittavia ominaisuuksia,
kertoo apulaispelastusjohtaja Matti Koivisto.
Hänen mukaansa ainoastaan Helsingissä on käytössä
nostolava-auto, jonka korkeusulottuma on suurempi.
Uusi hankinta turvaa myös toimintavarmuuden, sillä
lähin vastaava auto sijaitsee Pietarsaaressa.
Nostolava-auton arvonlisäverollinen hankintahinta
oli 802 000 euroa. Valtionosuudella siitä katettiin
hieman yli 187 000 euroa, ja suurteollisuus osallistui
kustannuksiin 80 000 eurolla. Samoin vanhan puomitikasauton
myynnistä saatu noin 200 000 euron tulo käytettiin
uuden auton hankintaan.
Yritysrekisteri
palveluksessasi
Kokkolan seudun yritysrekisteri tarjoaa ajantasaista
tietoa Kokkolan ja Kannuksen yrityksistä.
Olipa haun kohde ravintola tai vaikkapa autokorjaamo,
tiedot löytyvät yritysrekisteristä. Kaiken kaikkiaan tietokannassa
on lähes 3 000 yrityksen ja liiketoimintaa
harjoittavan rekisteröidyn yhdistyksen perustiedot.
Yritysrekisteriä ylläpitää KOSEK. Ensimmäisen
kerran yritystiedot on koottu vuonna 2004 ja sen jälkeen
niitä on päivitetty vuosittain. Yritysrekisteriä päivitetään
jatkuvasti sekä KOSEKin että yrityksien toimesta. Koko
tietokannan päivitys tehdään kerran vuodessa ottamalla
puhelimitse yhteyttä kaikkiin yrityksiin. Tänä vuonna
kaikki yritysrekisterin tiedot on päivitetty toukokuun
puoliväliin mennessä.
www.kosek.fi/yritysrekisteri
Yritysrekisteri on
täysin maksuton
palvelu niin yrityksille
kuin tiedonhakijoillekin.
Kaupunki someilee
Kaupunki viestii nyt myös sosiaalisessa mediassa.
Usealla toiminnolla on oma Facebook-sivustonsa ja
lisäksi on vielä kaupungin yhteinen sivu. Omat sivut
on kulttuuri-, liikunta- ja nuoripalveluilla, kirjastolla,
Kokkolan seudun opistolla, K.H. Renlundin museolla ja
matkailulla. Osalla näistä ja lisäksi opetuspalveluilla on
myös omia blogeja.
Kaupungilla on oma tili Twitterissä. Sinne laitetaan
uutisvinkkejä ja vihjeitä ajankohtaisista asioista ja aikomuksista.
Kaikkia sosiaalisen median kanavia päivitetään
oman työn ohessa, ja päivitysten määrä ja tahti sopeutetaan
muun työn rytmiin.
Luettelo kaupungin sosiaalisen median kanavista
pidetään yllä kaupungin verkkosivuilla osoitteessa
www.kokkola.fi/kuntainfo
facebook.com/Kokkolankaupunki
www.twitter.com/KokkolaViestint
11

YKKÖSOSOITTEETON
Julkinen tiedote,
jaetaan kaikkiin talouksiin.
OADRESSERADE ETTAN
Offentligt meddelande,
delas ut till alla hushåll.
M/s Jenny
Aikataulu 2013 Tidtabell
1.6.–23.6.2013
Kokkola Tankar Tankar Kokkola
Ke / ons 12.00 13.30 15.30 17.00
To / to 12.00 13.30 15.30 17.00
La / lö 12.00 13.30 15.30 17.00
24.6. - 11.8.2013
Kokkola Tankar Tankar Kokkola
Ma / må - - - -
Ti / ti 12.00 13.30 15.30 17.00
Ke / ons 12.00 13.30 15.30 17.00
To / to 12.00 13.30 15.30 17.00
Pe / fre 12.00 13.30 15.30 17.00
La / lö 12.00 13.30 15.30 17.00
Su / sö 12.00 13.30 15.30 17.00
TEEMALLISET ILTARISTEILYT /
Kvällskryssningar
La / lö
22.06.
La / lö
29.06.
La / lö
20.07.
La / lö
27.07.
La / lö
03.08.
La / lö
10.08.
Lähtö
Avgång
Paluu
Ankomst
Teema
Tema
18.00 21.00 Suomi / Finland
18.00 21.00 Espanja / Spanien
18.00 21.00 Sinkut / Singlar
18.00 21.00 Bingo
18.00 21.00 Italia / Italien
18.00 21.00 Karaoke
12.8. - 31.8.2013
Kokkola Tankar Tankar Kokkola
Ke / ons 12.00 13.30 15.30 17.00
La / lö 12.00 13.30 15.30 17.00
Su / sö 12.00 13.30 15.30 17.00
TILAUSRISTEILYT
SOPIMUKSESTA /
Beställningsturer
Hinnat / Priser
1. tunti / timme 500 €
Seuraavat tunnit /
följande timmar á
300 €
Hinnat
Priser
Aikuinen / vuxen 18 €
Lapsi / barn (≤15) 8 €
Perhe / familj (2+2 ≤15) 40 €
Varaukset ja myynti
Bokning och försäljning
Kokkolan Matkailu Oy
Kauppatori 3 / Salutorget 3, 67100 Kokkola / Karleby
Puh / Tfn 040 806 5075 tai/eller 044 780 9713
tourism@kokkola.fi | www.visitkokkola.fi