Lehden pdf-versio - Poliisi
Lehden pdf-versio - Poliisi
Lehden pdf-versio - Poliisi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
MAAHANMUUTTOASIOIDEN AMMATTILEHTI 3/2007<br />
MONITORI<br />
Sathis Hettithantri<br />
Oman tiensä tanssija<br />
<br />
s.38<br />
Työelämän kirjoittamattomat pelisäännöt<br />
taipuivat kirjaksi s. 14<br />
Elina Paloheimo: Televisio vaikuttaa mielikuviin s. 32
PÄÄKIRJOITUS<br />
kulttuuri- ja<br />
kielikysymykset<br />
hampaankolossa<br />
Korpak<br />
Silminnäkijä-palstalla Helsingin<br />
Sanomissa 2. kesäkuuta<br />
Petteri Tuohinen kirjoittaa<br />
otsikolla ”Euroopan unioni on valkoinen”,<br />
ettei Unionin instituutioissa<br />
juuri näy muita kuin valkoisia<br />
europidejä, toisin sanojen kaukasialaisia,<br />
mikä ei vastaa eurooppalaista<br />
monikulttuurista ja –väristä<br />
todellisuutta. Vähemmistöjen näkyvyysongelmaa<br />
voidaan vain arvioida,<br />
koska unionin työntekijöiden<br />
ihonväristä tai etnisestä taustasta ei<br />
pidetä kirjaa.<br />
<br />
Suomessa maahanmuuttajia julkisen<br />
sektorin töissä on vielä vähän.<br />
Maahanmuutto- ja eurooppaministeri<br />
Astrid Thors ehdottaa, että<br />
uusi maahanmuuttohallinto voisi<br />
näyttää esimerkkiä asiassa. Työikäisistä<br />
maahanmuuttajista suurin<br />
osa on työvoiman ulkopuolella.<br />
Työvoimaan kuuluvienkin työttömyys<br />
on kolminkertainen kantaväestöön<br />
verrattuna, vaikka on tulossa<br />
pikaista vauhtia alas työvoimapulan<br />
myötä.<br />
Thors on rivakasti ryhtynyt<br />
isoon urakkaan maahanmuuttoasioiden<br />
kokonaisvaltaiseksi kehittämiseksi.<br />
Sitä muun muassa Suomen<br />
ylioppilaskuntien liitto SYL ry heinäkuisessa<br />
kannanotossaan häneltä<br />
vaati. SYL haastaa työnantajat aktiiviseksi<br />
osaksi maahanmuuttopolitiikkaa<br />
ja patistaa työnantajia<br />
hyödyntämään korkeasti koulutettu<br />
työvoima, joka jo asuu täällä.<br />
Vaikka työvoimatarve on pakottanut<br />
yrityksiä noutamaan työntekijöitä<br />
entistä kauempaa, ei täällä jo<br />
olevien ulkomaalaisten voida automaattisesti<br />
katsoa työllistyvän niin<br />
sanottuihin ”paskaduuneihin”. Kukaan<br />
työnantaja ei tunnusta pelkäävänsä<br />
mustempaa miestä, silti korkeasti<br />
koulutetun, kieliäkin taitavan<br />
’Ahmedin’, on edelleenkin vaikea<br />
saada alansa työtä.<br />
<br />
Mediatyössä kielitaitovaatimus on<br />
kova. Alalle on odoteltu maahanmuuttajien<br />
toista sukupolvea, joka<br />
puhuu ja taitaa suomea kuin suomalainen.<br />
Journalisti 11/2007 käsitteli<br />
aihetta artikkelissa, jossa Aamulehden<br />
päätoimittaja Jorma Pulkkinen,<br />
Hesarin päätoimittaja Reetta<br />
Meriläinen, Ylen uutisten vastaava<br />
päätoimittaja Atte Jääskeläinen ja<br />
päätoimittaja Jouni Kemppainen<br />
olisivat periaatteessa valmiita palkkaamaan<br />
maahanmuuttajataustaisen<br />
toimittajan. Jokainen piti kiinni siitä,<br />
että suomeksi pitäisi kyetä tekemään<br />
töitä. Kenenkään mielestä<br />
sukupuoli, ikä tai maahanmuuttajuus<br />
ei sinällään saa olla rekrytoinnin<br />
syy. Keskisuomalaisen päätoimittaja<br />
Erkki Laatikainen ei yllättyisi,<br />
jos kymmenessä vuodessa<br />
maahanmuuttajataustaisten toimittajien<br />
osuus vastaisi heidän osuuttaan<br />
väestöstä. Hesarissa Meriläisen<br />
mielestä hedelmällinen määrä voisi<br />
olla kahdesta viiteen. Suomessa<br />
asuvia ulkomaan kansalaisia on 2,3<br />
prosenttia koko väestöstä, ja vieraskielisten<br />
osuus koko väestöstä on<br />
3 %, joten noihin osuuksiin viestimissä<br />
on vielä matkaa. Vakituisiin<br />
toimitustehtäviin maahanmuuttajan<br />
on ollut vaikea päästä.<br />
YLEn monikulttuurisuustyön pitkäaikainen<br />
konkari kulttuuriohjelmien<br />
päällikkö Elina Paloheimo kertoo<br />
tässä lehdessä, miten suuri haaste on<br />
ollut saada maahanmuuttajat seuraamaan<br />
suomalaista mediaa, ja toisaalta<br />
saada heidät tekijöiksi sinne.<br />
<br />
Ilahduttavaa on, että maamme ensimmäinen<br />
suomenkielinen maahanmuuttajataustaisille<br />
suunnattu ammatillinen<br />
opettajakoulutusryhmä<br />
aloitti toukokuussa opintonsa Hämeenlinnan<br />
Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa<br />
(HAMK:issa).<br />
Opiskelu tapahtuu suomenkielellä<br />
eikä englanniksi kuten aiemmin.<br />
Kouluyhteisöissä maahanmuuttajataustaiset<br />
opettajat ovat myös tärkeä<br />
voimavara kieli- ja kulttuurikynnysten<br />
ylittämisessä.<br />
29.8.2007<br />
Irmeli Tuomarla,<br />
työmarkkinaneuvos<br />
vastaava päätoimittaja<br />
Pääkirjoitus ja keskeisimmät artikkelit löytyvät suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja venäjäksi monitorin kotisivulta osoitteesta www.mol.fi/monitori<br />
MONITORI www.mol.fi/migration<br />
2
SISÄLLYS<br />
Tuleva opettaja ei haasteita pelkää<br />
Oma maahanmuuttajatausta auttaa ymmärtämään erilaisia lapsia,<br />
uskoo kolmatta vuotta opettajaksi opiskeleva Dalen Sok.<br />
Hän toivoo pääsevänsä töihin<br />
kouluun, jossa on paljon<br />
maahanmuuttajia tai sitten<br />
jonnekin, jossa maahanmuuttajia<br />
ei juuri ole nähty.<br />
– Menisin sinne rikkomaan<br />
rajoja.<br />
Sokin työpanos<br />
tulee tarpeeseen.<br />
Maahanmuuttajalasten<br />
opetukseen tarvitaan 650<br />
uutta opettajaa, arvioi<br />
opetusministeriön työryhmä.<br />
Lue lisää sivuilla 20–21.<br />
Markku Nyytäjä<br />
Mikko Taipale<br />
Pääkirjoitus ja Korpak ......................................................................2<br />
Yulia pääsi lukioon ............................................................................4<br />
Perheet varhaiskasvatuksen piiriin ...............................................4<br />
Patsy Nakellin kolumni .....................................................................5<br />
AJANKOHTAISTA<br />
Astrid Thors: Työ on hyvä tapa kotoutua ...................................6<br />
Maahanmuuttoasioiden hallintouudistus käynnissä ................9<br />
Poliitikoille moitteita rasismiraportissa ...................................... 10<br />
TYÖELÄMÄ<br />
HOK-Elanto järjestää ammattikursseja ..................................... 11<br />
ABB Drivesilla joka viides jo maahanmuuttaja ........................ 12<br />
Petmo etsi keinoja perehdyttämiseen ....................................... 14<br />
Pitkä tie huippulääkäriksi Suomeen ........................................... 16<br />
Specima työllisti korkeasti koulutettuja .................................... 17<br />
OPETUS JA KOULUTUS<br />
Koululaisia rohkaistava käyttämään suomea ........................... 18<br />
Tulevat opettajat ymmärtävät erilaisuutta ............................... 20<br />
Hämeenlinnasta opettajia toiselle asteelle ............................. 21<br />
EU-ASIAA<br />
Ulkomaalaisilla pienempi palkka ............................................... 22<br />
Pitkä tie suvaitsevaisuuteen Romaniassa ................................ 23<br />
Komissio: parempaa suojelua ja taakan jakoa ....................... 24<br />
Dan Koivulaakso: Rajat auki! ....................................................... 25<br />
KUNTAKUULUMISIA<br />
Kajaanissa ongelmat ratkotaan yhdessä ................................. 26<br />
Samuel Luak ojentaa auttavan käden ...................................... 28<br />
Pietarista työvoima-apua Helsinkiin .......................................... 29<br />
PROJEKTIT<br />
KokoNainen valistaa ympärileikkauksesta .............................. 30<br />
Ugaso Jama muokkaa asenteita Somalimaassa .................... 31<br />
MONITORIN VIERAANA<br />
Elina Paloheimo: Vetävä viihde tarpeen ................................... 32<br />
Tomi Westerholm<br />
TUTKITTUA<br />
Maahanmuuttajien yhdistykset haluavat vaikuttaa ............... 34<br />
Tasa-arvoa ja toimintaa journalismiin ....................................... 35<br />
Väitös: Suomessa syntyneet eivät säästy rasismilta ............. 36<br />
SUVAITSEVAISUUS<br />
Rasismirikokset lisääntyneet ...................................................... 37<br />
KOHTAAMISIA<br />
Tanssin raja-aitojen kaataja ......................................................... 38<br />
Lue lisää sivuilta 14–15.<br />
Työt sujuvasti alkuun<br />
Leroy Pereira työskentelee tekstiilipalveluyritys Lindströmillä,<br />
jossa työntekijöiden perehdyttäminen on otettu vakavasti jo pitkään.<br />
Lindström on ollut mukana Petmo-hankkeessa, jossa etsittiin<br />
hyviä käytäntöjä maahanmuuttajien perehdyttämiseen työpaikalle.<br />
Työelämässä on valtavasti kirjoittamattomia sääntöjä. Jos niitä<br />
ei tunne, saattaa syntyä vääränlaisia tulkintoja.<br />
– Joissain kulttuureissa ei saa tehdä mitään ilman pomon lupaa.<br />
Tällainen käytös tulkitaan meillä laiskuudeksi, selittää Petmo-projektia<br />
vetänyt Auli Korhonen.<br />
Seuraavassa numerossa:<br />
Asiaa varhaiskasvatuksesta<br />
Haastattelussa SPR:n pääsihteeri<br />
Kristiina Kumpula<br />
HALLINNOSSA TAPAHTUU<br />
Tanska haalii työvoimaa ............................................................... 41<br />
EU:n uudet rahastot käyttöön .................................................... 42<br />
ETNO<br />
Foorumi uskonnollisille ryhmille ................................................. 44<br />
KULTTUURI<br />
Dokumentaristi Ali Lacheb ei luovuta ....................................... 45<br />
MUUTOKSIA MATKALLA<br />
Ulkomaalaislainsäädännön kehitys ........................................... 46<br />
TURVAAN TULLEET<br />
Vaino pakotti albaanit liikkeelle ................................................. 48<br />
Daut Gerxhaliau miettii joskus paluuta .................................... 49<br />
LYHYESTI<br />
Yhteistyötä pakolaisten vastaanotossa Jyväskylässä ........... 50<br />
Kirjoittajavieras: Klikkaa Suomi-klubiin .................................... 50<br />
Kirjastosta poimittua ..................................................................... 51<br />
Uutisia ............................................................................................... 52<br />
Lukemista ja levyjä ........................................................................ 54<br />
Lukijapalaute .................................................................................. 55<br />
Sarjakuva ......................................................................................... 56<br />
Jaani Föhr<br />
3 MONITORI www.mol.fi/migration
Opiskelua koko<br />
elämä<br />
Parhaillaan kymmenettä kertaa vietettävän<br />
aikuisopiskelijan viikon<br />
tavoitteena on kannustaa aikuisena<br />
opiskelevia elämän kaikissa vaiheissa<br />
ja nostaa aikuiskoulutusta esille. Tänä<br />
vuonna 6.–15. syyskuuta järjestettävällä<br />
viikolla korostetaan maahanmuuttajien<br />
tasavertaisia mahdollisuuksia oppimiseen<br />
sekä aikuisopiskelijoille annettavan neuvonnan<br />
ja ohjauksen merkitystä.<br />
Vuonna 2006 Suomeen saapui yli<br />
22 000 maahanmuuttajaa. Avaintekijöitä<br />
uuteen kotimaahan kotoutumiselle<br />
ovat mielekkäät koulutus- ja työmahdollisuudet.<br />
Viikon aikana nostetaan esille maahanmuuttajille<br />
tarjottavien koulutusja<br />
työllistymispalveluiden lisäämistä ja<br />
joustavoittamista sekä palveluiden kehittämistä<br />
asiakaslähtöisemmiksi neuvonnan<br />
ja ohjauksen avulla. <br />
Järjestöjen<br />
näkemykset esille<br />
Etnisten suhteiden neuvottelukunta<br />
ETNO valmistelee omia näkemyksiä<br />
kotouttamisesta. Kun hallituksen<br />
maahanmuuttopoliittista ohjelmaa<br />
koottiin, kansalaisjärjestöt eivät olleet<br />
kuuluvilla eikä ohjelmaan tullut näkyviin<br />
niiden mielipiteet.<br />
– Ohjelmasta puuttuvat laajat kokonaisuudet,<br />
kuten sukupuolten välinen<br />
tasa-arvo ja tarve edistää tasa-arvoista<br />
perhepolitiikkaa. Myös avioliiton kautta<br />
maahan tulevat jäävät usein kotouttamistoimenpiteitten<br />
ulkopuolelle. Ohjelmassa<br />
ei myöskään ole tarkasteltu maahanmuuttajapalveluja<br />
tuottavien yritysten<br />
ja yhdistysten merkitystä työllistäjänä,<br />
Reet Nurmi Monika-Naiset Liitto<br />
ry:stä sanoo. Hän huomauttaa, että koko<br />
maahanmuuttopoliittinen ohjelma on<br />
viranomaislähtöisesti laadittu.<br />
Etnon kotouttamisen ja etnisen yhdenvertaisuuspolitiikan<br />
työryhmän tavoitteena<br />
on valmistella maahanmuuttajajärjestöjen<br />
linjaukset hyvien etnisten<br />
suhteiden ja kotouttamisen edistämisestä.<br />
– Tätä varten maahanmuuttajajärjestöiltä<br />
pyydetään niiden omia näkemyksiä<br />
siitä, mitä hallituksen ohjelmasta<br />
puuttuu ja miten järjestöt itse<br />
toimivat kotouttamisen edistämiseksi,<br />
työryhmän puheenjohtaja Reet Nurmi<br />
toteaa. <br />
Yulia Shelepkova pääsi lukioon<br />
Tulin Suomeen kaksi vuotta<br />
sitten Pietarista, kun äitini<br />
meni naimisiin suomalaisen<br />
miehen kanssa. En osannut<br />
silloin yhtään suomea. Minulla oli<br />
Venäjältä jo päästötodistus ja menin<br />
valmistavalle luokalle. Siellä<br />
en oppinut paljoa, sillä opetus<br />
ei ollut hyvää. Suomen tunnilla<br />
esimerkiksi ei opeteltu puhumaan<br />
ja matematiikan tehtävät<br />
olivat liian helppoja, viidennen<br />
luokan tehtäviä.<br />
Valmistavan luokan jälkeen<br />
ymmärsin, että en osaa yhtään<br />
suomea ja menin Itäkeskuksen<br />
kymppiluokalle. Siellä oli ihan<br />
erilaista, opettajat olivat tosi hyviä.<br />
Aluksi oli vaikeaa opiskella<br />
yläasteen bilsaa ja maantietoa suomeksi.<br />
Suomen tunnilla piti kirjoittaa<br />
joka viikko aineita ja puhua<br />
paljon. Jonkin ajan kuluttua<br />
huomasin, että ymmärrän kaiken,<br />
mitä opettajat sanovat ja mitä kirjoissa<br />
lukee ja pystyn puhumaan<br />
vapaasti. Nyt minulla ei ole vaikeuksia<br />
kielen kanssa.<br />
Matematiikka ja fysiikka ovat<br />
vahvoja aineitani. Halusin opiskelemaan<br />
Helsinki Business Collegeen,<br />
mutta en päässyt sinne.<br />
Pääsin sen sijaan Maunulan matematiikkapainotteiseen<br />
lukioon.<br />
Perheiden tavoittaminen<br />
haaste varhaiskasvatuksessa<br />
Varhaiskasvatuksessa maahanmuuttajaperheiden<br />
tavoittaminen on haaste,<br />
sillä moni hoitaa alle kouluikäisiä<br />
lapsiaan kotona.<br />
– Miten heidät saadaan houkuteltua<br />
palveluiden piiriin, on<br />
iso asia. Joissain kunnissa on tarjottu<br />
ilmaista varhaiskasvatusta,<br />
ylitarkastaja Tarja Kahiluoto<br />
sosiaali- ja terveysministeriöstä<br />
sanoo.<br />
Hyvällä varhaiskasvatuksella<br />
on keskeinen merkitys lapsen<br />
hyvinvoinnin, kasvun ja oppimisen<br />
edistämisessä. Sosiaali-<br />
Helsinkiläinen Yulia Shelepkova, 17, oppi suomen kielen kahdessa vuodessa.<br />
Lukion jälkeen haluan lukea yliopistossa<br />
liiketaloutta. Toiveammattiani<br />
en vielä tiedä, ehkä se<br />
olisi työ pankissa.<br />
Vaikka opiskelu oli aluksi<br />
vaikeaa, uskoin alusta asti, että<br />
opin kielen ja pääsen lukioon,<br />
sillä tunnen itseni ja tiedän mihin<br />
pystyn. <br />
ja terveysministeriön yhteydessä<br />
toimivan varhaiskasvatuksen<br />
neuvottelukunnan tavoitteena on<br />
tukea ja edistää varhaiskasvatuksen<br />
kehittämistä. Lapsiperheiden<br />
palveluiden tulisi olla yhtenäisiä<br />
ja toimivia ja tarjolla myös sellaisille<br />
lapsille, jotka eivät ole päivähoidossa.<br />
Varhaiskasvatuksen neuvottelukunta<br />
asetti viime maaliskuussa<br />
varhaiskasvatuksen maahanmuuttajatyön<br />
kehittämisjaoston,<br />
jonka toimiaika päättyy<br />
ensi lokakuussa.<br />
– Jaosto kokoaa neuvottelukunnalle<br />
tietoa ja tekee kehittämisehdotuksia.<br />
Se perustettiin,<br />
koska maahanmuuttajateema<br />
on erillinen kokonaisuutensa, ja<br />
koimme, että on tarvetta kerätä<br />
vähän enemmän tietoa maahanmuuttajanäkökulmasta,<br />
jaoston<br />
puheenjohtaja Kahiluoto<br />
kertoo.<br />
Kahiluodosta lasten kielitaidon,<br />
sekä äidinkielen että suomen<br />
tai ruotsin, tukeminen on<br />
yksi keskeisimpiä asioita.<br />
– Myös henkilökunta tarvitsee<br />
osaamista kohdata maahanmuuttajia.<br />
<br />
MONITORI<br />
www.mol.fi/migration<br />
4
KOLUMNI<br />
Keitä saa auttaa?<br />
Patsy Nakell<br />
”Mitä talouteen<br />
ja elintasoon<br />
tulee, Suomi voi<br />
suorittaa minkälaisia<br />
sirkustemppuja<br />
tahansa, mutta<br />
kulttuurin<br />
moninaisuuden<br />
suhteen emme ole<br />
vieläkään päässeet<br />
pidemmälle kuin<br />
Impivaaraan. ”<br />
Ensimmäiset kaksi viikkoa<br />
olivat painajaismaisia. Miten<br />
happamaksi elämä muuttuikaan<br />
siitä alituisesta uneliaisuudesta,<br />
aamunälästä, joka herätti minut<br />
kello kolmen aikaan yöllä, sekä<br />
niistä muista epämiellyttävistä<br />
oireista, jotka kuuluvat järkkyneeseen<br />
vuorokausirytmiin matkan jälkeen,<br />
kun on kulkenut yli maailman<br />
aikavyöhykkeiden. Tällaisissa<br />
tunnelmissa Suomi näytti, vuoden<br />
USA:ssa oleskelun jälkeen, vähintäänkin<br />
yhtä synkältä kuin oma väsynyt<br />
oloni. Pahalle haisevat juopot<br />
ryömivät esiin nurkista, ja painava<br />
ja epäystävällinen tunnelma vallitsi<br />
tyhjässä kaupungissa.<br />
Sitä mukaa, kun rytmi normalisoitui,<br />
sain pikkuhiljaa kauniimman<br />
arkipäivän näkyviini. Myös sää<br />
vaikutti siihen, sillä sekä Helsingin<br />
häikäisevä puhtaus että sen luonnonkaunis<br />
kasvillisuus pääsivät oikeuksiinsa<br />
kesäauringossa.<br />
Juopot väijyivät yhä kulmilla,<br />
mutta he saivat yllättävää seuraa<br />
terveistä nuorista kalliissa merkkivaatteissa<br />
ja trendikkäissä kampauksissa.<br />
Autot olivat upouusia,<br />
ostoskassit täysiä. Katukuvassa näki<br />
yhtäkkiä hyvin selvästi, että suomalainen<br />
elintaso kuuluu maailman<br />
korkeimpiin. Täällä voidaan<br />
hyvin. Sen vahvistivat myös uutisoinnit<br />
Suomen ”poikkeuksellisesta”<br />
taloudellisesta korkeasuhdanteesta.<br />
Muut huomiot jäivät siitä huolimatta<br />
yhtä synkiksi kuin aikaisemminkin.<br />
Mitä talouteen ja elintasoon<br />
tulee, Suomi voi suorittaa minkälaisia<br />
sirkustemppuja tahansa, mutta<br />
kulttuurin moninaisuuden suhteen<br />
emme ole vieläkään päässeet pidemmälle<br />
kuin Impivaaraan.<br />
Nuoria somaleja koskeva oikeusjuttu,<br />
jossa tuomioistuimet päättivät,<br />
että heidät voidaan rikollisen<br />
käyttäytymisensä takia ”käännyttää<br />
Afrikkaan” sekä keskustelu<br />
vasta-ilmestyneestä oppaasta, joka<br />
käsittelee kirkkoa turvapaikkana,<br />
ovat esimerkkejä valitettavasta<br />
mielentilasta.<br />
Nuorista somaleista käydyissä<br />
keskusteluissa on esimerkiksi tihkunut<br />
esiin, että myös yhteiskunta<br />
kantaa vastuun. Jossain on sen<br />
lisäksi kuiskattu, että nämä nuorukaiset<br />
aloittivat ”uransa” vasta<br />
saavuttuaan Suomeen; täsmälleen<br />
samantapainen on tilanne monien<br />
maahanmuuttajataustaisten rikollisten<br />
kohdalla. Olemme nyt kuitenkin<br />
saaneet aavistuksen siitä,<br />
että jokin täällä vallitsevista olosuhteista<br />
alentaa kynnystä lähteä<br />
rikoksen tielle.<br />
Tästä ei ole kuitenkaan syntynyt<br />
sen enempää kuin aavistuksia<br />
ja kuiskauksia. Tarvittaisiin avointa<br />
keskustelua, jotta voitaisiin kartoittaa<br />
syyt ja löytää mahdollisia<br />
ratkaisuja. Tätä jäämme valitettavasti<br />
yhä odottamaan.<br />
Somaliyhdistykset ovat tuttuun<br />
tapaansa olleet aktiivisia. Ei pidä<br />
kuitenkaan tuudittautua uskoon<br />
siitä, että ilmiö ratkeaisi pelkästään<br />
tutkimalla tarkkaan somalialaista<br />
vastapuolta. Ongelma koske<br />
yhtä paljon eksyneitä nuoria maahanmuuttajia<br />
kuin yhteiskuntaa,<br />
joka tässä asiassa on myös joutunut<br />
eksyksiin.<br />
Myönteistä kehitystä edustaa<br />
Ekumeenisen Neuvoston äskettäin<br />
julkaisema opas ”Kirkko turvapaikkana”.<br />
Se on maltillisesti muotoiltu,<br />
mutta tarpeellinen puheenvuoro<br />
julkisessa keskustelussa turvapaikkaa<br />
hakevien kestämättömästä tilanteesta<br />
Suomessa.<br />
Verrattuna muihin eurooppalaisiin<br />
kirkkoihin, jotka pitkään,<br />
sinnikkäästi, ja hyvin tuloksin ovat<br />
taistelleet parantaakseen turvapaikkahakijoiden<br />
asemaa, Suomen kirkon<br />
pidättyväisyys läpi vuosien on<br />
tuntunut käsittämättömän pikkumaiselta.<br />
Nyt kirkko vihdoinkin<br />
ottaa selkeän kannan, mikä on jopa<br />
maahanmuutto- ja Eurooppaministeri<br />
Astrid Thorsin mieleen.<br />
Mutta se seikka, että oppaaseen<br />
myönteisesti reagoinut Thors,<br />
on samanaikaisesti tuntenut itsensä<br />
pakotetuksi paheksumaan turvapaikka-käsitteen<br />
käyttämistä,<br />
on hiustenhalkomista. Sana asyyli<br />
(turvapaikka) tulee kreikan sanasta<br />
asylon, ja käsitteenä sitä on käytetty<br />
pitkään ennen kuin siitä tuli<br />
juridinen termi.<br />
Hämmästyttävintä on kuitenkin<br />
Ulkomaalaisviraston kirkolle<br />
antama kehotus säilyttää ”maltillinen”<br />
asenne asiassa, puhumattakaan<br />
siitä mauttomasta varoituksesta,<br />
että nyt saattaa syntyä ”epidemia”<br />
ja ihmiset kääntyä seurakuntien<br />
puoleen saadakseen apua.<br />
Aikooko Ulkomaalaisvirasto todella<br />
ryhtyä sanelemaan keitä kirkko<br />
saa auttaa, keitä ei?<br />
Maailman ehdottomasti rikkaimpiin<br />
kuuluvassa maassa tällainen<br />
tiukkuus on vähintäänkin<br />
irvokasta. <br />
Patsy Nakell<br />
Ny Tidin päätoimittaja<br />
5<br />
MONITORI www.mol.fi/migration
AJANKOHTAISTA<br />
MONITORI www.mol.fi/migration<br />
6
Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors haluaa<br />
”Uudenlaista aktiivista<br />
maahanmuuttopolitiikkaa”<br />
Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors on tarttunut<br />
isoon urakkaan ryhtyessään reivaamaan uudenlaista aktiivista<br />
maahanmuuttopolitiikkaa ja lyhyessä ajassa pyrkinyt karistamaan<br />
Suomelta maastamuuttomaan ja työttömyyden leimaa. Ministeri on<br />
sitkeästi tuonut esille hallitusohjelmassa mainittuja pyrkimyksiä poistaa<br />
askel kerrallaan maahantulon esteitä.<br />
Teksti Irmeli Tuomarla<br />
Kuvat Markus Sommers<br />
Nykyisestä saatavuusharkintamenettelystä,<br />
jossa työluvan<br />
myöntämistä edeltää<br />
viranomaisarviointi siitä, onko hakijan<br />
alalla tarvetta työvoimalle, luovuttaisiin<br />
asteittain. Hallitusohjelman<br />
mukaisesti pitäisi saada aikaan<br />
myös strategia maahanmuuton edistämiseksi.<br />
Viranomaistyön kannalta<br />
valmistellaankin lähikuukausina<br />
toimivaa mallia, jotta esimerkiksi<br />
työsuojeluviranomaisilla olisi riittävät<br />
valvontakeinot, ettei syntyisi<br />
kahdenlaisia työnmarkkinoita ja ainakaan<br />
sellaisia, joissa työntekijöiden<br />
oikeuksia poljetaan pelkästään<br />
tietämättömyyden takia.<br />
Astrid Thors muistuttaa, että<br />
on viranomaisten velvollisuus informoida<br />
Suomen työskentelyoloista,<br />
luoda hyvät ja toimivat opastusjärjestelmät,<br />
auttaa kielen opetuksen<br />
järjestämisessä, antaa kielikoulutusta,<br />
ja kertoa oikeuksista mutta<br />
myöskin velvollisuuksista.<br />
– Hyvä tapa kotoutua on työn<br />
kautta, hän sanoo.<br />
Mitä etua on<br />
hallinnon muutoksesta?<br />
Ministeri Astrid Thors ei luettele<br />
etuja vaan tarjoaa kokonaisvaltaisempaa<br />
visiota maahanmuuttoasioiden<br />
kehittämiselle.<br />
– On selvä, että eri hallinnonalojen<br />
välillä on suuria haasteita jatkossakin.<br />
Maailma etenee nopeammin<br />
kuin mitä hallinto ehtii siihen<br />
reagoida. Onhan työperäinen maahanmuutto<br />
meilläkin muuttanut<br />
hallinnon muotoa.<br />
Astrid Thorsin mielestä uuden<br />
maahanmuuttohallinnon tulee vas-<br />
taa kaikkiin haasteisiin, myös työperäisen<br />
maahanmuuton. Ministeriön<br />
tulee olla tässä aktiivinen.<br />
–Toivon, että löytäisimme yhden<br />
yhteisen maahanmuuttostrategian<br />
ja näkisimme paremmin, miten<br />
eri toimenpiteet tarvitsevat toistensa<br />
tukea. Ehkä samalla madaltaisimme<br />
yhteistoiminnan raja-aitoja.<br />
Uuden hallinnon yksi suurimmista<br />
haasteista on toimivan kotouttamisasioiden<br />
ohjausjärjestelmän<br />
aikaansaaminen. Siinä katsotaan<br />
ensin ministeriötason rakennetta<br />
ja seuraavassa vaiheessa koko<br />
hallinnon.<br />
– Maahanmuuttohallinto tarvitsee<br />
alueellista tasoa, johon kotouttamistoimissa<br />
voidaan tukeutua.<br />
Esimerkiksi vastaanottokeskukset<br />
voisivat olla tällaisia alueellisia<br />
toimijoita. Vieraillessani hiljattain<br />
Tampereella näin, miten tärkeää<br />
olisi jatkossa laajemminkin hyödyntää<br />
vastaanottokeskusten monikulttuurisuusosaamista<br />
– kaikkea sitä,<br />
mitä keskusten ympärille on jo<br />
rakennettu. Luodut toimintatavat<br />
voisivat tukea muutakin maahanmuuttoa<br />
ei vain turvapaikanhakijoiden<br />
vastaanottoa.<br />
– Kun työvoima- ja elinkeinokeskusten<br />
rooli on ilmeisestikin<br />
muuttumassa ja koko aluehallinto<br />
myllääntyy, meidän tulee aktiivisesti<br />
etsiä oikea paikkamme aluehallinnossa.<br />
Ulkomaalaisviraston muutoksesta<br />
ministeri toteaa, että keskustelu<br />
asiakokonaisuudesta on avoin. Nimihän<br />
voi muuttua Maahanmuuttovirastoksi<br />
nopeastikin, mutta ministeri<br />
toivoo, että muutos merkitsisi<br />
enemmän kuin pelkkää nimen<br />
muuttamista.<br />
Suomeen pitää voida<br />
tulla etsimään työtä<br />
Astrid Thorsista työnhakuviisumi<br />
olisi hyvä väline edistää työperäistä<br />
maahanmuuttoa.<br />
– Käymme kilpailua työvoimasta<br />
naapurimaidemme kanssa. Siksi<br />
olisi tärkeää, että Suomeen voisi<br />
tulla katsomaan löytyisikö täältä<br />
sopivaa työtä eikä vain etukäteen<br />
hankitun työpaikan kautta.<br />
Se olisi sitä uudenlaista aktiivista<br />
maahanmuuttopolitiikkaa, ministeri<br />
napauttaa.<br />
Thors painottaa, että työnteko<br />
on tärkeä osa kotoutumista. Hallituksen<br />
tavoitteena on laajentaa ulkomaalaisten<br />
työnteko-oikeutta riippumatta<br />
siitä, miten ja millä statuksella<br />
maahan on tultu. Yhtenä tavoitteena<br />
hän mainitsee tilapäisen<br />
oleskeluluvan eli niin sanotun B-<br />
luvan käytön vähentämistä.<br />
– B-lupa ei salli opiskelua eikä<br />
työssäkäyntiä. Ihmisten ei pitäisi<br />
joutua tällaiseen ’limbotilanteeseen’.<br />
B-lupien käyttö rajattaisiin selkeästi<br />
tilanteisiin, joissa maassa oleskelu<br />
on teknisistä esteistä tai terveydellisistä<br />
syistä tilapäistä. Jatkuva<br />
oleskelulupa myönnettäisiin<br />
silloin, kun todetaan ettei maasta<br />
poistaminen ole kohtuullisessa<br />
ajassa mahdollista, mutta maasta<br />
poistamisen teknisenä esteenä ei<br />
enää voitaisi pitää paluumaan yleistä<br />
tilannetta.<br />
”Anonyymiä työnhakua<br />
voisi kokeilla”<br />
Suomessa työvoima ikääntyy muuta<br />
Eurooppaa nopeammin. Miljoona<br />
ihmistä jättää työelämän 2000-<br />
2015 aikana. Se vastaa puolta tämänhetkisistä<br />
työllisistä. Muualta<br />
7<br />
MONITORI www.mol.fi/migration
työn perässä tulevat tai työtä etsivät<br />
ovat tervetulleita, mutta myös<br />
täällä jo olevien maahanmuuttajien<br />
työpanosta tarvitaan.<br />
– Työttömyysprosentti on kolminkertainen<br />
verrattuna muuhun<br />
väestöön, mutta se on pikaista<br />
vauhtia tulossa alas työvoimapulan<br />
myötä, ministeri Astrid Thors<br />
tähdentää.<br />
– Aktiivisesta maahanmuuttopolitiikasta<br />
puhuttaessa olen usein<br />
toistanut, että meidän täytyy huolehtia<br />
yhtä hyvin pakolaisina tulleiden<br />
vastaanotosta kuin täällä oleskelevien<br />
maahanmuuttajien työllistymisesteiden<br />
poistamisesta. Työnhaun<br />
ongelmista huolimatta, en ole<br />
vielä valmis säätämään lakia anonyymista<br />
työnhausta. Tosin voisi<br />
sitä jokin kunta kokeillakin.<br />
Julkishallinnolla itsellään on<br />
paljon parannettavaa rekrytointipolitiikassaan,<br />
onhan sen väki varsin<br />
’valkoista’.<br />
Thors ehdottaa, että uuden maahanmuuttohallinnon<br />
on näytettävä<br />
selkeämmin esimerkkiä, ja palkattava<br />
maahanmuuttajataustaisia<br />
virkailijoita.<br />
– Julkishallinnossa esimerkiksi<br />
palvelusektorilla, jossa tarvittaisiin<br />
heti maahanmuuttajien työpanosta,<br />
pitäisi miettiä minkälaisilla<br />
toimenkuvilla maahanmuuttajien<br />
osaaminen voitaisiin ottaa käyttöön,<br />
jotta voisimme näyttää toteen, että<br />
kotoutuminen on kahdensuuntaista.<br />
Tuottavuusohjelmaan liittyvistä<br />
henkilöstön supistamispaineista<br />
huolimatta tähän pitäisi kiinnittää<br />
rekrytoinneissa huomiota. Maahanmuuttajat<br />
ovat kiitettävästi ottaneet<br />
minun yhteyttä ja toivoneet,<br />
jopa vaatineet, tässä asiassa uudenlaista<br />
otetta!<br />
Eurooppalainen kotouttamismalli<br />
–mahdoton ajatus<br />
– Tällä hetkellä on vaikea sanoa,<br />
missä Euroopassa olisi sellainen<br />
maa ja kotouttamisen malli, josta<br />
voisimme ottaa oppia, empii Astrid<br />
Thors ja lisää, että suomalaisesta<br />
kotouttamisesta voitaisiin jaella<br />
paljonkin kunniasanoja.<br />
– Monikulttuurisuus on meillä<br />
vielä hallinnassa, sillä meillä on valmiuksia<br />
ymmärtää ja nähdä eri ryhmien<br />
tarpeet jopa paremmin kuin<br />
muilla Euroopan mailla. Eurooppalaisessa<br />
keskustelussa on tuotu esille<br />
toisen ja kolmannen sukupolven maahanmuuttajien<br />
ongelmat. Voisimme<br />
oppia niiden syistä ja seuraamuksista<br />
ja mahdollisesti välttää virheitä,<br />
elleivät ne kuvasta kulttuurien välisen<br />
dialogin vaikeutumista.<br />
Suomessa on korostettu yhtenä<br />
kotouttamisen painopistealueena<br />
kotiin jäävien äitien tarpeita, pyritty<br />
välttämään sukupolvien välisiä<br />
ristiriitoja ja painotettu yleisesti<br />
sitä, että henkilö pystyisi toimimaan<br />
meidän yhteiskunnassamme<br />
haluamallaan tavalla.<br />
– Myös kielen valinnan suhteen<br />
olen korostanut, että jokainen<br />
tulija saa päättää kummalla<br />
kielellä, suomella vai ruotsilla,<br />
haluaa täällä toimia. Suomessa<br />
on myös paljon työpaikkoja, joissa<br />
työskentelykieli on muu kuin<br />
suomi tai ruotsi. Maahanmuuttajien<br />
omien kielten taitoa voitaisiin<br />
paremmin hyödyntää. Tanskan<br />
kulttuuritestilinjalle meidän<br />
ei pitäisi lähteä. En näe, että minkäänlainen<br />
kulttuurikoe olisi tarpeellinen<br />
esimerkiksi kansalaisuustestien<br />
yhteydessä.<br />
Ministeri vetoankin Monitorin<br />
lukijoihin, että he kertoisivat käytännön<br />
kokemuksia hyvistä kotoutumisen<br />
malleista.<br />
Meilläkin on jo<br />
omat ghettomme<br />
Asuntopolitiikka on asia, johon<br />
Astrid Thorsin mielestä olisi nyt<br />
erityisesti kiinnitettävä huomiota.<br />
Omien ghettojemme syntymistä<br />
ja niiden ongelmia tulisi kyetä<br />
ehkäisemään.<br />
Keväällä EU:n komissio julkaisi<br />
Kotouttamisen käsikirjasta päättäjille<br />
ja toimijoille jo toisen laitoksen.<br />
Mitä hyötyä tällaisten eurooppalaisten<br />
toimintamallien levittämisestä<br />
on?<br />
– Suuri pelko ’projektimaailmassa’<br />
on, että vain asiaan vihkiytyneet<br />
tutustuvat raportteihin. Käsikirja<br />
sinällään on hyvä, koska se kokoaa<br />
ideoita ja malleja, miten erilaiset<br />
yhteiskuntajärjestelmät Euroopassa<br />
ovat ratkaisseet kotouttamisasiansa.<br />
Se ei tarjoa vertailua kotouttamisen<br />
onnistumisesta, eikä sitä<br />
voi edes tehdä, koska yhteismitallisia<br />
indikaattoreita on vaikea löytää.<br />
Työllistymistä on yleisesti käytetty<br />
yhtenä indikaattorina, mutta<br />
sekään ei kerro koko totuutta kotoutumisesta.<br />
Käsikirjaan kerättävän<br />
tiedon aikaansaaminen on prosessi,<br />
jossa eri maiden kesken keskustellaan<br />
asioista. Sitä pidän tärkeänä<br />
asiana.<br />
Avoin keskustelu<br />
tervetullut!<br />
Ministeri Astrid Thors toivoo linjakkuutta<br />
julkiseen keskusteluun.<br />
– Kun maahanmuuton painoarvo<br />
politiikassa on lisääntymässä,<br />
tarvitaan myös suurempaa poliittista<br />
vastuuta ja poliittista ohjausta<br />
kuin mitä pelkästään lainsäädännön<br />
kautta voidaan saada.<br />
Siten pystyttäisiin lisäämään avoimuutta<br />
ja tiedettäisiin paremmin,<br />
milloin on kyseessä poliittinen linjapäätös<br />
milloin yksittäistä ratkaisua<br />
koskeva.<br />
Median rooli on tärkeä.<br />
– Rasismikeskusteluunkin liittyen<br />
on tärkeää, että avoimella keskustelulla<br />
saataisiin aikaan parempaa<br />
ymmärrystä. Tässäkin tarvitaan<br />
aktiivista strategiaa, jolla monikulttuurisuus<br />
tulisi paremmin esiin joko<br />
erillisenä strategiana tai osana koko<br />
maahanmuuttostrategiaa.<br />
Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden<br />
vastaisen komission<br />
toukokuinen Suomea koskeva rasismiraportti<br />
kiinnitti huomiota muun<br />
muassa romanien asemaan, rasistiseen<br />
koulukiusaamiseen, venäjänkielisten<br />
vähemmistöjen asemaan ja tiedotusvälineiden<br />
uutisointiin.<br />
– Kulunut kesä toi rasistisen<br />
rikollisuuden jälleen kerran julkisuuteen.<br />
Valitettavasti henkilökohtaista<br />
rasismia kokeneiden joukko<br />
on aiempaa suurempi. Toisaalta rasismin<br />
kohteeksi joutuneet uskaltavat<br />
paremmin kertoa siitä. Myös<br />
viranomaiset, poliisi ja syyttäjät<br />
ovat valmiimpia havaitsemaan milloin<br />
rikoksissa on kyseessä rasistisia<br />
piirteitä.<br />
Thors on tietoinen tarpeesta<br />
vahvistaa vähemmistövaltuutetun<br />
resursseja, jotta se voisi paremmin<br />
puuttua epäkohtiin.<br />
– Pidän ehdottomasti tärkeänä<br />
valistusta ja koululaitoksemme<br />
roolia siinä. Opetusministeriö suhtautuu<br />
vakavasti rasismiin. Toivon<br />
hyvää yhteistyötä opetussektorin<br />
kanssa, joka tekee perustyötä näiden<br />
kysymysten parissa. Pidän tärkeänä<br />
myös järjestöjen laajaa mukanaoloa<br />
rasismin vastaisessa työssä<br />
ja avoimen keskustelun ylläpitämistä.<br />
<br />
MONITORI www.mol.fi/migration<br />
8
Maahanmuuttoasiat keskitetään<br />
sisäasiainministeriöön<br />
Teksti Mervi Virtanen<br />
Hallitusohjelmassa on korostettu<br />
maahanmuuton<br />
keskittämisen ohella myös<br />
maahanmuuttopolitiikan vahvaa<br />
poikkihallinnollisuutta; yhteistyötä<br />
tulee tehdä erityisesti OPM:n,<br />
STM:n, tulevan TEM:n ja YM:n<br />
kanssa. Yhteistyö onkin tarpeen<br />
myös siksi, että alue- ja paikallisviranomaiset<br />
jäävät tai siirtyvät<br />
toisille hallinnonaloille – työvoima-<br />
ja elinkeinokeskukset sekä<br />
työvoimatoimistot työ- ja elinkeinoministeriön<br />
alaisuuteen ja kuntahallinto<br />
sekä lääninhallitukset<br />
VM:öön. Myös työ- ja elinkeinoministeriöön<br />
jää maahanmuuttoon<br />
liittyviä tehtäviä kuten työvoimatarpeiden<br />
arviointi, ulkomaisen<br />
työvoiman rekrytointi ja työvoiman<br />
vapaa liikkuvuus.<br />
Ulkomaalaisosaston tilalle<br />
maahanmuutto-osasto<br />
Sisäministeriö on käynnistänyt valmistelut<br />
uuden organisaation kokoamiseksi,<br />
ja uusien puitteiden<br />
pitää olla valmiina 1.1.2008. Ministeriöön<br />
on asetettu muun muassa<br />
maahanmuuton ja kotoutuksen<br />
valmisteluryhmä ja rasismin<br />
ja syrjinnän vastaisen toiminnan<br />
sekä laillisuusvalvonta- ja perusoikeusasioiden<br />
työryhmät. Talous-,<br />
hallinto-, henkilöstö ja tietohallintoasioita<br />
sekä viestintäkysymyksiä<br />
varten on omat työryhmät.<br />
Työtä koordinoi ja ohjaa laaja<br />
ohjausryhmä.<br />
Maahanmuuton ja kotoutuksen<br />
valmisteluryhmän tehtävänä<br />
on laatia tulevan strategian puitteet<br />
ja tehdä ehdotus sisäasiainministeriön<br />
ja sen hallinnonalan or-<br />
Vuosia keskustelussa ollut<br />
maahanmuuttoasioiden keskittäminen yhdelle<br />
taholle sai pääministeri Vanhasen II hallituksen<br />
ohjelmassa sinetin: sisäasiainministeriöön<br />
muodostetaan maahanmuutosta ja<br />
kotouttamisesta vastaava kokonaisuus.<br />
Työministeriöstä siirretään politiikkaosaston<br />
ja toimeenpano-osaston maahanmuutosta<br />
vastaavat tiimit tehtävineen ja henkilöineen<br />
sisäasiainministeriön hallinnonalalle.<br />
Myös vähemmistövaltuutettu siirretään<br />
samaan ministeriöön. Työministeriö<br />
lakkautetaan, ja siitä muodostetaan yhdessä<br />
kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa<br />
superministeriöksikin kutsuttu työ- ja<br />
elinkeinoministeriö.<br />
ganisatoriseksi rakenteeksi. Tällöin<br />
on otettava huomioon myös<br />
ministeriön ja Ulkomaalaisviraston<br />
työnjako sekä alue- ja paikallishallinnon<br />
tarpeet.<br />
Sisäasiainministeriöön muodostetaan<br />
nykyisen ulkomaalaisosaston<br />
tilalle maahanmuuttoosasto.<br />
Kummassakin ministeriössä<br />
on lähdetty liikkeelle tehtävien<br />
ja prosessien purkamisesta. Vaikka<br />
asiaryhmät ovat varsin lähellä<br />
toisiaan, tehtävien lähtökohdat<br />
ja painoalueet ovat erilaisia. Suuria<br />
ongelmia tuskin kuitenkaan<br />
syntyy sellaisten tehtäväalueiden<br />
määrittelystä, jotka käyvät myös<br />
organisaation pohjaksi: hallitusohjelman<br />
painoalueena oleva työvoiman<br />
muutto, johon kytkeytyvät<br />
myös muilla perusteilla tapahtuva<br />
muutto, kansainvälinen suojelu<br />
ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto<br />
sekä kotouttaminen, kansalaisuus<br />
ja etniset suhteet.<br />
Alue- ja paikallistasolla tehtävä<br />
työ on työministeriön vastuualueella<br />
keskeinen. Kotouttamislain<br />
mukaan työvoima- ja elinkeinokeskus<br />
huolehtii aluetasolla kotouttamisen<br />
ja vastaanoton suunnittelusta,<br />
ohjauksesta ja seurannasta.<br />
Keskukset ohjaavat alueensa<br />
työvoimatoimistoja ja ylläpitävät<br />
yhteyksiä kuntiin. Työvoimatoimistot<br />
työllistävät; lisäksi niillä<br />
on keskeisiä kotouttamiseen ja<br />
työntekijän oleskelulupiin liittyviä<br />
tehtäviä. Sisäministeriöstä tulee<br />
ensi vuoden alusta lukien alueja<br />
paikallishallinnon ohjaus ja tuki<br />
maahanmuuttokysymyksissä. Ohjauksen<br />
järjestäminen edellyttää<br />
vielä jatkovalmistelua. Aluehallinnon<br />
laaja uudistaminen on käynnissä<br />
ja työn kuluessa arvioidaan,<br />
tuleeko aluehallintoon muutoksia<br />
maahanmuuttoasioissa. Lainsäädäntöä<br />
muutetaan tässä vaiheessa vain<br />
teknisesti; sisällön kehittäminen<br />
jää seuraavaan vaiheeseen.<br />
Ulkomaalaisvirasto muuttuu<br />
maahanmuuttovirastoksi<br />
Ulkomaalaisvirasto muuttuu hallitusohjelman<br />
mukaan maahanmuuttovirastoksi<br />
1.1.2008 lukien.<br />
Maahanmuuttoviraston kehittäminen<br />
käynnistetään vasta myöhemmin<br />
syksyllä. Työryhmän tulee<br />
kuitenkin ottaa kantaa siihen,<br />
mitä tehtäviä mahdollisesti tässä<br />
vaiheessa siirretään Ulkomaalaisvirastolle.<br />
Mittavia siirtoja ministeriötasolta<br />
virastoon ei vielä tässä<br />
vaiheessa tehtäne.<br />
Organisaation rakenteesta ei<br />
toistaiseksi ole tehty päätöksiä. Viimeistään<br />
lokakuun aikana pitäisi<br />
organisaation olla niin valmis, että<br />
henkilöstö pystytään sijoittamaan<br />
perustettaviin yksiköihin. Tavoitteena<br />
on käynnistää myös maahanmuuton<br />
strategian valmistelu.<br />
Ennen organisaatiota koskevia<br />
päätöksiä kuullaan kansalaisjärjestöjen<br />
edustajien tulevaa hallintoa<br />
koskevia odotuksia.<br />
Työkulttuurien eroavuus asettaa<br />
omat haasteensa uudelle organisaatiolle.<br />
Tulevien hallinnollisten<br />
yksiköiden työilmapiiriin on<br />
kiinnitetty jo tässä vaiheessa huomiota;<br />
kun eri ministeriöissä on<br />
huomattavankin erilaisia toimintakulttuureita,<br />
tulee tehtävien kokoamisessa<br />
kiinnittää huomiota työilmapiiriin<br />
jo suunnitteluvaiheessa,<br />
jotta uudistukselle asetetut tavoitteet<br />
saavutetaan mahdollisimman<br />
nopeasti. <br />
9 MONITORI www.mol.fi/migration
Suomalaiset poliitikot saivat<br />
moitteita rasismiraportissa<br />
Mielipide<br />
muuttunut<br />
suopeammaksi<br />
Teksti Terhi Hakala<br />
Kuva Suomen tilanteesta on<br />
ECRIn rasismiraportin perusteella<br />
varovaisen myönteinen,<br />
arvioi professori Lauri Hannikainen.<br />
Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden<br />
vastainen toimikunta<br />
ECRI julkisti toukokuussa<br />
Suomea käsittelevän raporttinsa.<br />
Kansainvälisen oikeuden professori<br />
Lauri Hannikainen on toimikunnan<br />
suomalainen jäsen.<br />
ECRI kiitteli Suomen viranomaisia<br />
siitä, että edellisen vuonna<br />
2002 julkaistun rasismiraportin<br />
jälkeen on tapahtunut edistystä.<br />
Suomi on ratifioinut syrjinnän<br />
kieltoa koskevan Euroopan ihmisoikeussopimuksen<br />
12. lisäpöytäkirjan<br />
ja kehittänyt lainsäädäntöä<br />
rasismin vastaisemmaksi. Tunnustusta<br />
tuli myös siitä, että Suomeen<br />
on perustettu vähemmistövaltuutetun<br />
virka.<br />
– Meillä on koneisto ja mekanismi,<br />
jolla voimme reagoida rasismiin<br />
ja luoda myönteistä ilmapiiriä,<br />
Hannikainen kiteyttää.<br />
Negatiivista ECRIn mielestä on<br />
se, etteivät suomalaiset poliitikot<br />
ota selkeämmin kantaa rotusyrjintään<br />
vaan ovat asenteeltaan passiivisia.<br />
Lisäksi ECRI ilmaisi huolensa<br />
turvapaikanhakijoiden kohtelusta.<br />
Suomessa turvapaikanhakijoille<br />
on myönnetty tilapäisiä B-oleskelulupia,<br />
jotka eivät anna haltijalleen<br />
oikeutta työskennellä tai saada<br />
perhettään yhdistettyä.<br />
Hannikaisen mielestä turvapaikan<br />
hakijoiden kohtelussa on tapahtunut<br />
pientä edistystä.<br />
– Monissa Euroopan linja on kiristynyt<br />
viiden viime vuoden aikana,<br />
mutta Suomessa on kohtalaisesti humanitääristä<br />
ymmärtämystä. Tosin<br />
turvapaikkoja on myös myönnetty<br />
helpommin perustein, koska hakijoiden<br />
määrä on pienentynyt.<br />
Romanit edelleen eri<br />
asemassa<br />
ECRI on Euroopan neuvoston elin<br />
ja tekee rasismiraportteja kaikissa<br />
neuvoston 46 jäsenvaltiossa. Se<br />
pyrkii vuoropuheluun hallitusten<br />
kanssa, jotta ne toteuttaisivat toimikunnan<br />
antamia suosituksia. Eurooppalaisittain<br />
vertailtuna Suomen<br />
tilanne näyttää hyvältä kahdesta<br />
syystä.<br />
– Meillä ei ole organisoituja äärioikeistolaisia<br />
väkivaltaryhmittymiä<br />
eikä äärioikeistolaista poliittista<br />
puoluetta, joka myrkyttäisi ilmapiiriä<br />
voimaperäisellä propagandalla,<br />
Hannikainen sanoo.<br />
Yleinen mielipide muukalaisia<br />
kohtaan on kehittynyt hieman hyväksyvämmäksi,<br />
mikä näkyy Hannikaisen<br />
mukaan sekä työelämässä<br />
että gallupeissa. Myös työnantajien<br />
ja työmarkkinajärjestöjen asenteet<br />
ulkomaalaisia kohtaan ovat muuttuneet<br />
myönteisemmiksi työvoimatarpeen<br />
kasvaessa.<br />
ECRI viittaa raportissaan myös<br />
Suomessa asuvien vähemmistöryhmien<br />
asemaan. Romanit ovat raportin<br />
mukaan yhteiskunnassa muita<br />
alemmalla portaalla.<br />
– Romanien koulutustilannetta<br />
on pystytty jonkin verran parantamaan,<br />
mutta romaninuorten vieraantuminen<br />
on edelleen yleistä.<br />
Hannikainen mainitsee vähemmistöistä<br />
myös venäjänkielisten<br />
kasvavan ryhmän. Hän painottaa,<br />
että venäjänkielisten osallistumismahdollisuuksiin<br />
tulisi kiinnittää<br />
enemmän huomiota.<br />
– Muuten Suomeen saattaa muodostua<br />
vieraantuneiden venäjänkielisten<br />
ryhmä. Jos Venäjälle tulee kovaotteisempi<br />
hallitus, se pystyy ehkä<br />
käyttämään sitä hyväkseen, professori<br />
varoittaa. <br />
Osa suosituksista tehoaa<br />
Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen toimikunta on Euroopan<br />
neuvoston elin, jonka tehtävä on toimia rasismia, syrjintää, muukalaisvihaa ja suvaitsemattomuutta<br />
vastaan. Toimikuntaan on valittu asiantuntija kustakin neuvoston<br />
46 jäsenmaasta.<br />
ECRI tekee säännöllisesti rasismiraportteja neuvoston kaikista jäsenvaltioista.<br />
Raporteissa se kiinnittää huomiota siihen, millainen asema siirtolaisilla, turvapaikanhakijoilla,<br />
perinteisillä vähemmistöillä, ja etnisillä, kielellisillä ja uskonnollisilla<br />
vähemmistöryhmillä on lainsäädännöllisesti ja käytännössä. Raporteissa ECRI antaa<br />
hallituksille myös suosituksia ja neuvoja.<br />
– Suomen hallitus jättää kyllä osan ECRIn suosituksista huomioimatta. Vuoropuhelu<br />
hallitusten kanssa on kuitenkin ollut enemmän myönteistä kuin kielteistä,<br />
arvioi ECRIn jäsen professori Lauri Hannikainen.<br />
MONITORI www.mol.fi/migration<br />
10
TYÖELÄMÄ<br />
HOK-Elanto:<br />
Maahanmuuttajat ratkaisu<br />
työvoimapulaan<br />
Helsingin Osuuskauppa<br />
Elanto on tehnyt<br />
esimerkillistä työtä<br />
maahanmuuttajien<br />
kouluttamiseksi ja<br />
työllistämiseksi.<br />
Alueosuuskauppa<br />
rekrytoi<br />
maahanmuuttajia eniten<br />
omien ammattikurssien<br />
avulla. Vakituinen<br />
työpaikka kaupoissa tai<br />
ravintoloissa on hyvä<br />
houkutin.<br />
Teksti ja kuva Tuomo Tarvas<br />
Helsingin Osuuskauppa<br />
Elannossa on määrätietoisesti<br />
rekrytoitu maahanmuuttajia<br />
1990-luvun lopulta<br />
lähtien. Henkilöstöjohtaja Antero<br />
Leväsen mukaan ensimmäiset<br />
askeleet moninaisuuden johtamisen<br />
oppeihin otettiin, kun yritys<br />
palkkasi kehitysvammaisia työntekijöitä.<br />
– Maahanmuuttajat ovat ratkaisu<br />
palvelualoja vaivaavaan työvoimapulaan.<br />
Eri toimialat kilpailevat<br />
osaavasta työvoimasta ja<br />
jatkossa myös maahanmuuttajataustaisista<br />
työntekijöistä, Levänen<br />
toteaa.<br />
Uudenmaan TE-keskus palkitsi<br />
keväällä HOK-Elannon Kotomaa-<br />
Uusimaa -tunnustuksella. Sen voi<br />
saada yritys, joka on muun muassa<br />
edistänyt kotoutumista kehittämällä<br />
monimuotoista ja syrjimätöntä<br />
henkilöstöpolitiikkaa ja työllistämällä<br />
maahanmuuttajia.<br />
Maahanmuuttajan määritteleminen<br />
ei aina ole helppoa, koska<br />
työntekijöitä ei tilastoida syntymämaan<br />
tai ihonvärin mukaan. Levänen<br />
kuitenkin arvioi, että HOK-<br />
Elannossa on noin 160 maahanmuuttajatyöntekijää.<br />
Lisäksi HOK-<br />
Elannon käyttämät vuokratyövoimaa<br />
välittävät yritykset ovat alkaneet<br />
suosia maahanmuuttajia.<br />
– Sen lisäksi on tietysti toisen<br />
polven maahanmuuttajia, joiden<br />
Thaimaasta viisi vuotta sitten muuttanut Sompong Laakkonen työskentelee Leppävaaran Alepassa Espoossa. ”Välillä<br />
joudun vielä pyytämään työkavereilta apua suomen kielen kanssa”, hän kertoo.”<br />
määrää on vaikea arvioida, Levänen<br />
sanoo.<br />
Ammattikurssit<br />
sisääntuloväylä<br />
Maahanmuuttajia palkataan HOK-<br />
Elantoon kesätyöpestin jälkeen sekä<br />
avointen hakemusten perusteella.<br />
Tärkein väylä ovat kuitenkin<br />
HOK-Elannon omat ammattikurssit,<br />
joita on järjestetty kuusi. Ensi<br />
talvena on luvassa seitsemäs.<br />
Maahanmuuttajille tarkoitetuille<br />
ammattikursseille valitaan<br />
20–25 hakijaa. Teoriaosuus kestää<br />
kuukauden ja sen jälkeen on<br />
kahden kuukauden työharjoittelu<br />
HOK-Elannon työpaikoilla.<br />
Työvoimahallinnon järjestämille<br />
kursseille haetaan työvoimatoimiston<br />
kautta. Antero Leväsen mukaan<br />
hakijoita on aina ollut enemmän<br />
kuin paikkoja. Tavallisin syy<br />
kurssipaikan epäämiseen on kielitaidon<br />
puute.<br />
Ensimmäisillä ammattikursseilla<br />
oli Leväsen mukaan lähinnä<br />
virolaisia ja venäläisiä, mutta viime<br />
kursseilla enemmistö on ollut<br />
kotoisin entistä kauempaa, esimerkiksi<br />
Afrikan maista. Noin puolet<br />
kurssin kävijöistä on työllistynyt<br />
vakituiseen työsuhteeseen, lähinnä<br />
kassamyyjiksi.<br />
– Osa huomaa kurssin aikana,<br />
ettei palvelutyö ole heitä varten,<br />
kun on oltava jatkuvasti ihmisten<br />
kanssa tekemisissä. Suomen kielen<br />
taito on palvelutyössä hyvin tärkeää.<br />
Vaihtuvuus on lisäksi suurta. Monelle<br />
suomalaisellekin tämä on läpikulkuala,<br />
Levänen sanoo.<br />
Vasta muutama maahanmuuttaja<br />
on ylennyt esimiestehtäviin,<br />
mutta periaatteellista estettä uranousulle<br />
ei ole. Useimmiten hidasteena<br />
on kielitaidon puute.<br />
– Esimiestyössä suomen kieltä<br />
on osattava todella hyvin, pelkkä<br />
sujuva puhetaito ei riitä, Levänen<br />
sanoo.<br />
Työpaikoilla rasismi<br />
harvinaista<br />
HOK-Elannon teettämistä 1 500<br />
ihmisen otoksiin perustuvissa vastuullisuustutkimuksista<br />
on käynyt<br />
ilmi, että asiakkaat suhtautuvat<br />
maahanmuuttajatyöntekijöihin<br />
entistä myönteisemmin, mutta<br />
asenteissa on vielä tervehdyttämisen<br />
varaa.<br />
– Nuorempi sukupolvi suhtautuu<br />
paremmin kuin vanhemmat,<br />
Antero Levänen kuvailee.<br />
Levänen huomauttaa, että asenteet<br />
palvelualan työntekijöitä kohtaan<br />
kertovat paljon, koska asiakkaat<br />
tapaavat maahanmuuttajia<br />
juuri kaupankassoina ja tarjoilijoina.<br />
HOK-Elannon työpaikoilla eri<br />
kulttuuritaustaa edustaviin kollegoihin<br />
on siinä määrin totuttu, että<br />
rasismia ilmenee Leväsen mukaan<br />
työpaikoilla erittäin harvoin.<br />
– Kulttuurien välinen vuorovaikutus<br />
piristää työpaikkojen henkeä,<br />
hän muotoilee. <br />
11<br />
MONITORI www.mol.fi/migration
ABB Drivesilla joka viides on maahanmuuttaja<br />
”Tutustuminen kitkee<br />
väärinkäsityksiä”<br />
Teksti Marjo Mikola<br />
Kuvat Mikko Taipale<br />
ABB Oy Drivesin tehdas Pitäjänmäellä<br />
näyttää isolta<br />
varastolta. Valtavassa<br />
hallissa on paljon tavaraa ja monta<br />
osastoa. Työpisteellään sähkökaappia<br />
kokoamassa häärii Marokosta<br />
kotoisin oleva Mourad<br />
Bentaleb. Hänellä on kotimaassaan<br />
suoritettu sähköpuolen ammattitutkinto.<br />
– Valtaosalla työntekijöistä on<br />
ammattikoulupohja, useimmilla<br />
juuri sähköpuolen opinnot, tehdashallia<br />
esittelevä työntekijöiden<br />
pääluottamusmies Hannu Latva-<br />
Pietilä kertoo.<br />
Koska ABB toimii yli sadassa<br />
maassa, ja sillä on asiakkaita<br />
ja yhteistyökumppaneita ympäri<br />
maailmaa, monikulttuurisuus ei<br />
ole yritykselle outoa. Pitäjänmäen<br />
ABB Drivesin tehtaallakin on aina<br />
ollut työntekijöitä monista eri<br />
kulttuureita. Joka viides työntekijä<br />
on maahanmuuttajataustainen,<br />
ja työkavereita on 30 maasta, Latva-Pietilä<br />
kertoo.<br />
– Kun tulin uutena tänne, työkaverit<br />
ottivat heti mukaan porukkaan,<br />
neuvoivat ja opastivat. Täällä<br />
on ollut hieno työskennellä, Bentaleb<br />
kehuu.<br />
Hän tuli ABB:lle töihin ensin<br />
naapurirakennuksessa sijaitsevalle<br />
konetehtaalle ja myöhemmin<br />
taajuusmuuttajatehtaalle, jossa<br />
hän on tehnyt oman alansa töitä<br />
7 vuotta.<br />
– Suomesta oli vaikea saada<br />
oman alan töitä. Lamakin sattui<br />
juuri samaan aikaan, kun tulin<br />
tänne 18 vuotta sitten. Nyt<br />
uskon, että olen täällä kauan, siivoustöitä<br />
aiemmin tehnyt Bentaleb<br />
kertoo.<br />
Työturvallisuus vaatii<br />
kielen hallintaa<br />
ABB Drivesillä tehdään tehoelektroniikan<br />
kokoonpanotyötä eli taajuusmuuttajia<br />
esimerkiksi paperikoneisiin.<br />
Taajuusmuuttajien avul-<br />
la asiakkaat, prosessiteollisuusyritykset<br />
ja -laitokset, säätelevät sähkömoottoriensa<br />
pyörimisnopeutta.<br />
Moduuleita on erikokoisia kämmeneen<br />
mahtuvasta useita metrejä pitkiin<br />
ohjauskaapistoihin.<br />
Sähköelektroniikkatalossa on<br />
huolehdittava turvallisuudesta ja<br />
estettävä staattisen sähkön purkaukset<br />
herkkiin elektroniikkakomponentteihin.<br />
Vierailijatkin<br />
puetaan osittain sähköä johtavasta<br />
kankaasta valmistettuihin takkeihin.<br />
Turvallisuussyistä työntekijöiden<br />
on hallittava suomea niin, että<br />
he ymmärtävät suomenkieliset turvallisuus-<br />
ja työohjeet. Työturvallisuuskortin<br />
suorittaminen on pakollista<br />
koko henkilöstölle. Työnohjaus<br />
tapahtuu suomeksi.<br />
– Ainut ero maahanmuuttajien<br />
perehdyttämisessä on, että halukkaille<br />
tarjotaan suomen kielen<br />
jatko-opintoja, henkilöstöjohtaja<br />
Anja Kuparinen sanoo.<br />
ABB tarjoaa henkilöstölleen<br />
yhteistyökumppaniensa kielikouluttajien<br />
kanssa räätälöityjä suomen<br />
kielen kursseja. Työnantaja<br />
maksaa kurssit, ja opiskelu tapahtuu<br />
työaikana. Kolmivuorotyötä<br />
tekeville kurssi tosin ei aina<br />
osu työvuorolle.<br />
Jos uuden työntekijän kielitaito<br />
on vielä hieman puutteellinen,<br />
omaa kieltä taitava työkaveri löytyy<br />
useimmiten läheltä. ABB:llä<br />
puhutaan peräti 30:tä kieltä. Mourad<br />
Bentalebin kotikieliä ovat arabia<br />
ja ranska.<br />
– Norsunluurannikolta ja Tsadista<br />
tulleita uusia työkavereita<br />
opastin ranskaksi.<br />
Mourad Bentaleb opiskeli suomea<br />
vuosia sitten kahdella neljän<br />
kuukauden kurssilla. Työ ja ystävät<br />
ovat opettaneet kieltä paljon<br />
enemmän.<br />
Kiusaamiseen<br />
puututaan<br />
ABB:lla on laadittu maailmanlaajuiset<br />
periaatteet monimuotoisuuden<br />
ja osallistumisen tukemiseksi ja<br />
ABB Oy Drivesin tehtaalla valmistetaan<br />
taajuusmuuttajia. Ryhmätyötä<br />
tehdessä työkavereihin tutustuu helposti,<br />
Mourad Bentaleb kertoo.<br />
MONITORI www.mol.fi/migration<br />
12
”Joillain on se käsitys, että muslimit<br />
rukoilevat koko ajan. Kahdeksan<br />
tunnin työpäivään osuu vain kaksi alle<br />
kaksiminuuttista rukoushetkeä.”<br />
ABB:lla monikulttuurisuus on arkipäivää.<br />
Sata suomalaista on pidemmällä<br />
komennuksella ABB:n<br />
toimipaikoissa ympäri maailmaa,<br />
henkilöstöjohtaja Anja Kuparinen<br />
kertoo.<br />
Mourad Bentaleb opastaa kesäharjoittelija<br />
Simona Palermoa sähkökaapin<br />
rungon kokoamisessa.<br />
sa on toisilta oppiminen. Tutustuminen<br />
lisää ymmärrystä ja kitkee<br />
väärinkäsityksiä, hän pohtii<br />
– Olen oppinut hirveän paljon<br />
suomalaisesta kulttuurista työkavereilta,<br />
koska työn lomassa jutellaan<br />
paljon.<br />
Työkaverit ovat olleet kiinnostuneita<br />
Bentalebin kotimaasta ja<br />
kulttuurista.<br />
– Kun kerroin eräälle tarkastajalle<br />
kulttuuristamme, hän innostui<br />
ja vei koko perheensä lomalle<br />
Marokkoon.<br />
Mourad Bentalebilla on<br />
vuorotyö,mutta vapaat viikonloput.<br />
Juhlapyhinä tehdas hiljenee,<br />
mutta kiireen sattuessa ylitöitä<br />
tehdään pyhinä, luottamusmies<br />
Latva-Pietilä kertoo. Silloin tarjotaan<br />
töitä halukkaille. Bentaleb<br />
ei vietä suomalaisia juhlapyhiä ja<br />
tekee mielellään lisätöitä tarvittaessa.<br />
Esimerkiksi vappu kului sähkökaappia<br />
kootessa.<br />
ABB:llä ei ole tehty erikoisjärjestelyjä<br />
eri kulttuureista tulleiden<br />
työntekijöiden takia. Bentaleb<br />
kertoo, että hän on voinut<br />
pitää taukonsa niin, että esimerkiksi<br />
rukoushetket ovat järjestyneet<br />
huomaamattomasti ruokatauon<br />
yhteydessä.<br />
– Joillain on se käsitys, että<br />
muslimit rukoilevat koko ajan.<br />
Kahdeksan tunnin työpäivään osuu<br />
useimmiten vain kaksi alle kaksiminuuttista<br />
rukoushetkeä, Mourad<br />
Bentaleb kertoo.<br />
Monikulttuurista<br />
urheilua<br />
Bentaleb haluaisi jo takaisin työpisteelleen.<br />
On kesän alku ja Bentaleb<br />
perehdyttää kesäharjoittelijoita.<br />
Nyt hän opastaa EVTEKillä<br />
opiskelevaa suomalais-italialaista<br />
Simona Palermoa. Tekeillä on<br />
sähkökaapin runko.<br />
Jalkapalloa rakastavan Mourad<br />
Bentalebin vapaa-aika kuluu<br />
perheen kanssa ja harrastuksissa.<br />
Hän harrastaa monikulttuurista<br />
vapaaehtoistoimintaa ja valmentaa<br />
4. divisioonassa pelaavaa jalkapallojoukkuetta.<br />
– Kun tulen iltavuoroon töihin,<br />
päivät kuluvat monikulttuurisen<br />
liikuntajärjestö FiMun puheenjohtajan<br />
kiireissä.<br />
Työnantaja ABB:lla on monenlaista<br />
vapaa-ajan toimintaa ja parikymmentä<br />
erilaista kerhoa, joissa<br />
voi harrastaa liikuntaa, taiteita<br />
ja kulttuuria. ABB:n jalkapallojoukkueessa<br />
Bentaleb pelaa kärjessä.<br />
Firmaliigalla on pelejä kerran<br />
viikossa.<br />
– Hyökkään vain kentällä, hän<br />
nauraa. <br />
Monessa mukana<br />
syrjinnän estämiseksi työpaikoilla.<br />
Eri maissa on mukautettu ohjeistusta<br />
oman maan lainsäädäntöön<br />
ja käytäntöihin sopivaksi.<br />
– Meillä Suomessa toimintaohjeissa<br />
kerrotaan muun muassa miten<br />
ongelmia ratkotaan ja kehen voi<br />
ottaa yhteyttä, jos tulee kiusatuksi,<br />
Anja Kuparinen kertoo.<br />
Mourad Bentaleb ei ole juurikaan<br />
törmännyt ennakkoluuloihin<br />
työpaikallaan.<br />
– Syyskuun terrori-iskujen jälkeen<br />
oli jotain pientä, mutta onneksi<br />
työnantaja lopetti sellaiset<br />
puheet lyhyeen, hän kiittää.<br />
Bentalebin mielestä tärkeintä<br />
ja hienointa monikulttuurisuudes-<br />
ABB osallistui ETMOn monikulttuurisuus voimavarana työyhteisössä -hankkeeseen<br />
vuosina 2002–2005. Vaikka ABB:llä on vuosikymmeniä ollut monikulttuurisia työntekijöitä,<br />
henkilöstöjohtaja Anja Kuparisen mukaan kampanja toi yritykseen lisätietoa<br />
muun muassa perehdyttämisestä. Lisäksi verkostoiduttiin hankkeessa mukana<br />
olleiden 16 yrityksen kanssa ja arvioitiin ja vertailtiin omia käytäntöjä.<br />
– Otimme selvää, minkälaisia kokemuksia maahanmuuttajilla on meidän rekrytoinnistamme<br />
ja perehdyttämisestämme. Kartoitimme voimavarojamme, sillä monimuotoisuus<br />
on muutakin kuin monikulttuurisuutta, Kuparinen huomauttaa.<br />
Tänä keväänä lanseerattu Syrjinnästä vapaa alue -merkki on Suomessa kymmenellä<br />
yrityksellä ja yhteisöllä. Mukana on useita taustaorganisaatioita muun muassa<br />
monikulttuurinen liikuntaliitto FiMu, jonka internetsivuilla voi täyttää hakemuksen<br />
merkin saamiseksi. Organisaation tulee sitoutua ennaltaehkäisemään syrjintää ja<br />
pohtimaan keinoja puuttua siihen. Mourad Bentaleb oli mukana tuomassa merkkiä<br />
Suomeen. Hän iloitsee siitä, että nyt myös ABB on päättänyt hakea merkkiä.<br />
13 www.mol.fi/migration<br />
MONITORI
Petmo etsi keinoja työhön perehdyttämiseen<br />
Koko työyhteisö tarvitsee<br />
tietoa kulttuureista<br />
Leroy Pereira on<br />
ollut Lindströmin<br />
palveluksessa<br />
jo kahdeksan<br />
vuotta.<br />
Elokuussa päättyneessä Petmo-hankkeessa etsittiin hyviä käytäntöjä maahanmuuttajien<br />
perehdyttämiseksi työelämään. Koulutuksen tarpeesta kertoo se, että projektin tuloksena<br />
syntyneestä Erilaisuus sallittu -käsikirjasta ilmestyy jo toinen painos.<br />
Teksti Terhi Hakala<br />
Kuvat Tomi Westerholm<br />
Kolmevuotisen Petmo eli perehdyttämällä<br />
monimuotoiseen<br />
työyhteisöön -projektin<br />
tavoitteena oli lisätä työyhteisöjen<br />
tuntemusta monikulttuurisuusasioista.<br />
Yksi keskeinen tavoite oli<br />
perehdyttää maahanmuuttajia suo-<br />
malaiseen työkulttuuriin sekä työyhteisöjä<br />
maahanmuuttajien kulttuureihin.<br />
– Tällaiselle koulutukselle on<br />
tilausta ja tarvetta, sillä maahanmuuttajien<br />
määrä lisääntyy koko<br />
ajan, kiteyttää Petmo-projektia vetänyt<br />
Auli Korhonen.<br />
Hanketta hallinnoi SAK, jossa<br />
Korhonen työskentelee koordinaattori-suunnittelijana.<br />
Petmo oli jatkoa<br />
vuonna 2005 päättyneelle työyhteisöjen<br />
monikulttuurisuutta<br />
edistäneelle Etmo-projektille, johon<br />
myös SAK osallistui.<br />
– Silloin pohdimme, kuinka tärkeä<br />
vaihe työsuhteen alku on maahanmuuttajille.<br />
Uuden työntekijän<br />
olisi päästävä mukaan suomalaiseen<br />
työkulttuuriin ja työyhteisön olisi<br />
hyvä valmistautua ottamaan vastaan<br />
uusia kulttuureita.<br />
Uudenmaan TE-keskuksen rahoittamaan<br />
projektiin osallistui 17 yritystä.<br />
Mukana oli julkisen alan työpaikkoja,<br />
palvelualan yrityksiä ja teollisuusyrityksiä.<br />
Kaikissa niissä työskentelee<br />
jo maahanmuuttajia. Hankkeen aikana<br />
työpaikat kehittivät olemassa olevia<br />
perehdyttämisohjelmiaan.<br />
MONITORI<br />
www.mol.fi/migration 14
”Työelämässä on valtavasti kirjoittamattomia<br />
sääntöjä. Jos niitä ei tunne, syntyy<br />
vääränlaisia tulkintoja.”<br />
Maahanmuuttajat<br />
oppivat tekstiilihuoltajan<br />
työn paikan<br />
päällä. Norma Aarnio<br />
tuli Lindströmille<br />
seitsemän vuotta<br />
sitten.<br />
Perusteellisia eroja<br />
kulttuurien välillä<br />
Petmon tuloksena syntyi Erilaisuus<br />
sallittu -käsikirja monikulttuuristen<br />
työpaikkojen käyttöön. Kirja<br />
listaa eroja kulttuurien välillä ja<br />
auttaa ymmärtämään niitä. Opas<br />
on tarkoitettu niin työyhteisöille<br />
kuin maahanmuuttajille.<br />
– Työelämässä on valtavasti kirjoittamattomia<br />
sääntöjä. Jos niitä ei<br />
tunne, syntyy vääränlaisia tulkintoja,<br />
Korhonen huomauttaa.<br />
Esimerkiksi aikakäsitys on kulttuureissa<br />
erilainen. Suomessa on tärkeä<br />
noudattaa aikatauluja ja olla täsmällinen,<br />
kun taas jossain kulttuurissa<br />
aika mielletään loppumattomaksi.<br />
Myös työtavoissa ja johtamisessa<br />
on olennaisia eroja.<br />
– Suomessa ihmiset työskentelevät<br />
itsenäisesti. Välijohtoporras on<br />
häivytetty, ja vastuuta on siirretty<br />
työntekijälle. Joissain kulttuureissa<br />
ei saa tehdä ilman pomon lupaa.<br />
Tällainen käytös tulkitaan meillä<br />
laiskuudeksi.<br />
Erilaisuus sallittu -käsikirja on<br />
toimitettu Petmon testikurssilla<br />
käytetyn koulutusmateriaalin pohjalta.<br />
Neljän opintoviikon pituinen<br />
testikurssi pidettiin Kiljavan opistolla<br />
vuoden 2006 aikana, ja siihen<br />
osallistui yksi edustaja kultakin mukana<br />
olleelta 17 työpaikalta.<br />
Käsikirjan ensimmäinen painos<br />
on jo loppunut, mutta se on nähtävissä<br />
internetissä <strong>pdf</strong>-muodossa. Toinen<br />
painos valmistui elokuussa.<br />
– Kirjan menekki on ollut valtava.<br />
Olemme ottamassa toista painosta,<br />
Auli Korhonen sanoo.<br />
Yksi luku on osoitettu vain maahanmuuttajille.<br />
Siinä kerrotaan selkeällä<br />
kielellä suomalaisesta työkulttuurista,<br />
työehdoista, työsuojelusta<br />
ja työmarkkinajärjestöistä. Luvusta<br />
tuli elokuussa myös opiskeltava<br />
<strong>versio</strong> verkkoon.<br />
Enemmän aikaa<br />
työhön opastukseen<br />
Petmo-projektin aluksi kartoitettiin,<br />
millaisia perehdyttämiskäytäntöjä<br />
projektiin osallistuvilla<br />
työpaikoilla on jo käytössä. Sen<br />
jälkeen järjestettiin monimuotoisuusperehdyttäjien<br />
testikurssi. Sen<br />
tavoitteena oli kehittää koulutusta<br />
niille, jotka vastaavat maahanmuuttajien<br />
työhön perehdytyksestä<br />
työpaikoilla.<br />
Osallistujien kirjo kertoi siitä,<br />
että eri organisaatioissa perehdyttäminen<br />
on eri ihmisten vastuulla.<br />
– Mukana oli kehittämispäällikköä,<br />
työnjohtajaa, luottamusmiestä<br />
ja johtavaa sairaanhoitajaa,<br />
Korhonen luettelee.<br />
Yksi kurssin tärkeä anti oli, että<br />
perehdyttäjät pääsivät verkostoitumaan<br />
ja vaihtamaan kokemuksia<br />
ja tietoa. Lisäksi kurssilla pohdittiin<br />
konkreettisia tapoja edistää<br />
maahanmuuttajien työelämään sopeutumista.<br />
– Paljon puhuttiin siitä, että aikaa<br />
perehdyttämiseen ei ole riittävästi.<br />
Perehdyttämisen pitäisi olla<br />
jonkun ihmisen vastuulla, ja myös<br />
johdon pitäisi sitoutua siihen.<br />
Kaikki konstit avuksi<br />
perehdyttämiseen<br />
Kurssilla ehdotettiin, että maahanmuuttajalla<br />
olisi työsuhteen alussa<br />
käytössä omakielinen työhön<br />
opastaja tai ”kummi”. Omakielinen<br />
ohjaaja ei kuitenkaan kurssilaisten<br />
mielestä ole hyvä pysyvä<br />
ratkaisu, Korhonen kertoo.<br />
– Vaarana on silloin, että maahanmuuttaja<br />
eriytyy muusta työyhteisöstä.<br />
Kurssilaiset pitivät hyvänä<br />
myös sitä, että työvaiheiden opettelussa<br />
käytettäisiin kuvallista materiaalia.<br />
Isoissa yrityksissä opastusta<br />
on annettu myös tietotekniikan<br />
avulla.<br />
– Pääasia on, että käytetään monenlaisia<br />
menetelmiä. Yksi on tottunut<br />
lukemaan, toinen käyttämään<br />
tietokonetta ja kolmannella asiat<br />
selviävät parhaiten kuvista.<br />
Tärkeää olisi Korhosen mukaan,<br />
että maahanmuuttajan kanssa käytäisiin<br />
kehityskeskusteluja.<br />
– Palautetta pitäisi saada paitsi<br />
ammattiosaamisesta myös työpaikan<br />
kirjoittamista säännöistä<br />
ja käytännöistä.<br />
<br />
Erilaisuus sallittu<br />
-käsikirja (<strong>pdf</strong>muodossa)<br />
http://www.sak.<br />
fi/suomi/Service<br />
Servlet?type=at<br />
tachment&sourc<br />
e=SAKAttachme<br />
Lindström kouluttaa myös<br />
esimiehet<br />
Tekstiilipalveluyritys Lindström lähti mukaan Petmo-hankkeeseen, koska yrityksessä<br />
haluttiin ymmärtää paremmin monikulttuurisuutta ja sen haasteita. Lindströmillä<br />
työskentelee joitakin kymmeniä maahanmuuttajia lähinnä tekstiilihuoltajina. He<br />
oppivat työn paikan päällä ja voivat halutessaan suorittaa työn ohessa tekstiilihuoltajan<br />
ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon.<br />
– Jatkossa maahanmuuttajat ovat meille erittäin tärkeitä työntekijöitä. Haluamme,<br />
että yrityksemme on valmis ottamaan heidät vastaan, sanoo yrityksen henkilöstön<br />
kehittämisestä vastaava koulutuspäällikkö Tarja Vartiainen.<br />
Lindströmillä on jo käytössä toimiva perehdyttämismalli, jota on Petmon avulla<br />
tarkoitus kehittää maahanmuuttajien vastaanottomalliksi.<br />
– Monikulttuurisuusasiat otetaan huomioon myös ensi syksynä alkavissa esimiesten<br />
koulutuksissa. Tulevaisuudessa meillä työskentelee ihmisiä monista kulttuureista,<br />
ja tämä täytyy ottaa huomioon johtamisessa.<br />
Työyhteisön asenteet kuntoon<br />
Haastavinta Vartiaisen mukaan on se, miten työyhteisön asenteet saadaan muutettua<br />
entistä myönteisemmiksi maahanmuuttajia kohtaan.<br />
– Kyse ei ole vain maahanmuuttajien sopeuttamisesta meille vaan organisaation<br />
sopeuttamisesta heihin. Työyhteisön on ymmärrettävä, että maahanmuuttajien<br />
rekrytoiminen ei ole väliaikainen tilanne. Tarvitsemme heitä, ja heidät tulee nähdä<br />
tasavertaisina ja työyhteisöä rikastuttavina jäseninä.<br />
Lindström on itsekin monikulttuurinen yritys, sillä se toimii 16 maassa. Yrityksen<br />
palveluksessa työskentelee noin 2 200 ihmistä. Palveluihin kuuluvat työvaate-,<br />
matto-, henkilönsuojain-, hygienia-, ravintolatekstiili- ja teollisuuspyyhepalvelut.<br />
15<br />
MONITORI www.mol.fi/migration
Pitkä tie<br />
huippulääkäriksi<br />
Suomeen<br />
Naistentauteihin<br />
ja ongelmallisiin<br />
raskauksiin erikoistunut<br />
lääkäri, kroatialainen<br />
Vedran Stefanovic,<br />
on 40-vuotiaana<br />
saavuttanut urallaan<br />
lähes kaiken<br />
haluamansa. Hän on<br />
asunut Suomessa 15<br />
vuotta ja haaveilee<br />
vielä kirjoittavansa<br />
suomenkielisen<br />
oppikirjan<br />
sikiölääketieteestä.<br />
Teksti Iita Kettunen<br />
Kuvat Tomi Westerholm<br />
Parvekkeelta avautuu merinäköala<br />
Vuosaaren Aurinkolahdelle. Vedran<br />
Stefanovic katselee maisemaa<br />
ylpeänä.<br />
– On kaksi paikkaa, joita rakastan. Toinen<br />
on pieni Adrianmeren poukama synnyinkaupungissani<br />
Splitissä ja toinen on<br />
kotini Vuosaaren Aurinkolahdessa.<br />
Maailmankansalaisen tyylikäs koti on<br />
sekoitus välimerellistä tunnelmaa, afrikkalaista<br />
eksotiikkaa ja suomalaista arkkitehtuuria<br />
pienen yksiön kokoisine saunoineen.<br />
Kroatiassa asuva isoveli on maalannut<br />
keittiön seinään keltaisen simpukkamaalauksen<br />
muistuttamaan pikkuveljeä<br />
kotimaan herkuista.<br />
Kroatian sodan syttyessä heinäkuussa<br />
1991 Vedran Stefanovic oli Suomessa valmistelemassa<br />
ihmisen varhaisen aivolisäkkeen<br />
kehitykseen liittyvää väitöskirjaansa.<br />
Kun hän palasi puolen vuoden kuluttua<br />
Kroatiaan, oli sota jo ohi. Hän sai erikoistumispaikan<br />
naistenklinikalta Zagrebin<br />
yliopistosta.<br />
– Se oli hyvä klinikka, mutta halusin jatkaa<br />
tutkimusta, johon Kroatiassa ei ollut taloudellisia<br />
mahdollisuuksia sodan jälkeen.<br />
Niinpä Stefanovic palasi vuonna 1992<br />
Suomeen, jossa myös kurjisteltiin laman<br />
kourissa.<br />
Tarkoituksena ei ollut jäädä tänne pysyvästi<br />
vaan palata myöhemmin Kroatiaan.<br />
– Jos joku olisi sanonut minulle 10<br />
vuotta sitten, että matkustat kuuhun, olisin<br />
pitänyt sitä todennäköisempänä kuin<br />
että jään asumaan Suomeen.<br />
Stefanovic jatkoi täällä tutkimustaan<br />
ilman palkkaa. Ulkomaalainen lääkäri ei<br />
saanut töitä edes siivoojana. Lisäksi Stefanovic<br />
oli tullut maahan turistina eikä hänellä<br />
ollut pysyvää oleskelu- tai työlupaa.<br />
Yksi suomalaisista ystävistä järjesti hänelle<br />
työtä alastonmallina Taideteollisen korkeakoulun<br />
graafisella osastolla.<br />
– En ole koskaan vieroksunut mitään<br />
työtä. En kuitenkaan kertonut siitä vanhemmilleni<br />
Kroatiassa, sillä he eivät olisi<br />
ymmärtäneet sitä.<br />
Vihdoinkin lääkäriksi<br />
Työ oli surkeasti palkattu, mutta Stefanovic<br />
sai sekä työ- että oleskeluluvan. Suomalaisten<br />
ystäviensä ja sinnikkyytensä ansiosta<br />
hän oppi suomen kielen ennätyksellisen<br />
nopeasti ja suoritti ulkomaisilta lääkäreiltä<br />
vaadittavan kurssin. Kurssilta hän sai todistuksen<br />
myös erinomaisesta kielitaidosta ja<br />
pääsi puoleksi vuodeksi amanuenssiksi Helsingin<br />
yliopiston neljännelle sisätautiklinikalle.<br />
Palkkaa hän sai noin 1300 markkaa<br />
eli hieman yli 200 euroa kuussa.<br />
16
Vaativia sikiöön kohdistuvia<br />
operaatioita, kuten verensiirtoja<br />
napanuoran kautta,<br />
tekee Suomessa kourallinen<br />
lääkäreitä. Vedran Stefanovic<br />
on yksi heistä.<br />
– Minua on aina kiehtonut<br />
muutos ja se, miten<br />
kahdesta solusta tulee<br />
ihminen.<br />
Hammaslääkäreistä on<br />
pian Suomessa pulaa.<br />
Kaikki Speciman pätevöittämät<br />
hammaslääkärit<br />
ovat saaneet töitä.<br />
Korkeakoulutetut<br />
työllistyivät tehokkaasti<br />
Speciman avulla<br />
– Siihen aikaan ulkomaalainen<br />
joutui ensimmäisen puolen vuoden<br />
aikana maksamaan veroa tuloistaan<br />
50 prosenttia riippumatta siitä, paljonko<br />
saa palkkaa. Tein päivät töitä<br />
lääkärinä, ja illat poseerasin alastonmallina,<br />
koska palkkani ei olisi<br />
riittänyt ruokaan.<br />
Sitten Stefanovic pääsi bosnialaisten<br />
kiintiöpakolaisten tulkiksi<br />
ja tukihenkilöksi Suomen Mielenterveysseuraan.<br />
Pienen apurahan<br />
turvin hän kirjoitti yhdessä Tarja<br />
Summan kanssa kirjan Jugoslaviasta<br />
Suomeen (Mielenterveysseura<br />
1994) perusteokseksi pakolaisten<br />
kanssa työskenteleville.<br />
Kun Suomi alkoi vastaanottaa<br />
sodassa haavoittuneita bosnialaisia,<br />
pääsi Stefanovic Ortonin yksityissairaalaan<br />
perustetulle sotakirurgiselle<br />
osastolle osastolääkäriksi<br />
ja tulkiksi.<br />
– Siitä alkoi varsinainen lääkärinurani<br />
Suomessa ja sain laillistetun<br />
lääkärin oikeudet. Olin asiakkailleni<br />
lähes isäpuolena, koska saatoin<br />
puhua heidän kanssaan heidän<br />
omalla kielellään.<br />
Yksi harvoista osaajista<br />
Vedran Stefanovicin kiinnostus sikiötutkimukseen<br />
oli herännyt jo lääketieteen<br />
opintojen ensimmäisinä<br />
vuosina. Hän väitteli aiheesta vuonna<br />
1994 Zagrebin yliopistossa.<br />
Vuonna 1999 Stefanovic aloitti<br />
työt Helsingin Naistenklinikalla ja<br />
valmistui naistentautien erikoislääkäriksi<br />
vuonna 2002. Nykyisin hän<br />
tekee työtä vaativassa sikiödiagnostiikassa<br />
ja hoitaa hyvin poikkeavia<br />
raskauksia ja synnytyksiä sekä tekee<br />
alkuraskauden diagnostisia toimenpiteitä<br />
kuten lapsivesipunktioita<br />
ja istukanlävistyksiä.<br />
Naistenklinikan lisäksi Stefanovic<br />
hoitaa yksityispraktiikkaa<br />
kerran viikossa. Hän on myös<br />
dosenttina Zagrebin yliopistossa,<br />
jossa käy luennoimassa pari kertaa<br />
vuodessa ja kliinisenä synnytysten<br />
ja naistentautien opettajana Helsingin<br />
yliopistossa. Kolme vuotta<br />
sitten hänet palkittiin yhtenä kolmesta<br />
parhaasta lääketieteellisen<br />
tiedekunnan opettajasta.<br />
– Pidän opettamisesta, sillä tulen<br />
opettajaperheestä. Tämä tunnustus<br />
on minulle henkisesti suurin<br />
palkinto elämässä.<br />
Kesken haastattelun Stefanovic<br />
vastaa puhelimeen, sillä yksi hänen<br />
potilaistaan soittaa. Vaikka on perjantai-ilta,<br />
hän keskustelee potilaansa<br />
kanssa kiireettömästi.<br />
– Sallin kotipuhelut, jos asia<br />
on tosi tärkeä. Hoidan potilaitani<br />
kokonaisvaltaisesti, en pelkästään<br />
sikiöitä.<br />
Vedran Stefanovic on poikkeuksellisen<br />
lahjakas, mutta haaveensa<br />
toteuttaakseen hän on joutunut<br />
kulkemaan pitkän tien.<br />
– En kadu sitä, mutta jos joku<br />
olisi alussa kertonut, miten joudun<br />
raatamaan päästäkseni tähän,<br />
en olisi ryhtynyt hommaan. Kun<br />
ihminen lähtee jollekin tielle, on<br />
jossain vaiheessa myöhäistä kääntyä<br />
enää takaisin. <br />
Teksti Tuomo Tarvas<br />
Kuva Futureimagebank<br />
Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien<br />
pätevöittämiskoulutuksista<br />
on saatu<br />
hyvin rohkaisevia kokemuksia.<br />
Eri alan ammattilaisille tarkoitettuja<br />
kursseja järjestettiin yliopistoissa<br />
ympäri Suomen seitsemän<br />
vuotta ESR-rahoitteisen Specimaprojektin<br />
tuella.<br />
Speciman koulutuksiin osallistui<br />
yli 200 henkilöä, muun muassa<br />
lääkäreitä, hammaslääkäreitä, farmaseutteja,<br />
opettajia ja opinto-ohjaajia.<br />
Speciman kurssit oli suunnattu<br />
sellaisille maahanmuuttajataustaisille<br />
henkilöille, joilla oli omasta<br />
kotimaastaan ylempi korkeakoulututkinto.<br />
Opiskelijat ovat työllistyneet<br />
erittäin hyvin. Esimerkiksi keväällä<br />
valmistuneista ensimmäisistä<br />
maahanmuuttajaopinto-ohjaajista<br />
yli puolet oli löytänyt työpaikan<br />
jo ennen kesää.<br />
Osaaajat viedään käsistä<br />
Valoisin tilanne on ollut terveydenhuoltoalan<br />
opiskelijoilla, joille<br />
on ollut tarjolla useampiakin työpaikkoja.<br />
– Hammaslääkäreistä ja farmaseuteista<br />
kaikki ovat töissä, projektipäällikkö<br />
Hannu-Pekka Huttunen<br />
Turun työvoimatoimistosta<br />
kertoo.<br />
Lääkäreiden ja hoitajien tarve<br />
kasvaa koko ajan.<br />
– Hammaslääkäreitä eläköityy Suomessa<br />
niin hurjaa vauhtia, että Suomen<br />
hammaslääkärikoulutus ei tule<br />
millään muotoa täyttämään aukkoa,<br />
Huttunen toteaa.<br />
Jotta Suomeen ei iskisi hammaslääkäripula,<br />
tulisi Huttusen mukaan<br />
pätevöittää jo Suomessa olevia lääkäreitä<br />
tai houkutella hammaslääkäreitä<br />
muista maista työperäisen<br />
maahanmuuton avulla.<br />
Roimia säästöjä<br />
Alasta riippuen Speciman koordinoimat<br />
koulutukset kestivät reilusta<br />
kolmesta kuukaudesta puoleentoista<br />
vuoteen. Maahanmuuttajia<br />
perehdytettiin suomalaiseen<br />
opiskelu- ja työelämään ja he saivat<br />
kieliopetusta. Osanottajat saivat<br />
myös tilaisuuden luoda verkostoja<br />
ja kontakteja, joiden puute monesti<br />
hidastaa työllistymistä.<br />
Pätevöittämiskoulutuksen avulla<br />
saadaan tuntuvia säästöjä. Speciman<br />
raportista käy ilmi, että esimerkiksi<br />
jokaista hammaslääkäriä kohti<br />
säästetään jopa 235 000 euroa, kun<br />
hammaslääkärit käyvät 10 kuukauden<br />
mittaisen pätevöittämiskoulutuksen<br />
sen sijaan, että lukisivat viisi<br />
vuotta hammaslääketieteen lisensiaatiksi.<br />
He pääsevät myös nopeammin<br />
työelämään.<br />
Speciman toiminta loppuu tänä<br />
vuonna. Hankkeen vetäjät toivovat,<br />
että pätevöitymis- ja täydennyskoulutusten<br />
rahoitus vakiinnutetaan<br />
osaksi suomalaista koulutusjärjestelmää.<br />
– Meillä on valmiit mallit, joita<br />
olisi järkevää jatkaa. Hallituksen<br />
aikomuksena on ollut suunnata<br />
rahaa sellaisiin työvoimapoliittisiin<br />
linjauksiin, jotka todella<br />
vaikuttavat. Meidän hankkeemme<br />
ovat sellaisia, Hannu-Pekka Huttunen<br />
toteaa. <br />
17<br />
MONITORI www.mol.fi/migration
OPETUS JA KOULUTUS<br />
Hiidenkiven koulussa joka<br />
kymmenes oppilas on maahanmuuttajataustainen.<br />
13-vuotiaiden Mohammed<br />
Kenjon (toinen vasemmalta)<br />
ja Haris Igballin kanssa (ensimmäinen<br />
oikealta) kanssa<br />
hauskaa pitävät Juuso Laine,<br />
13, ja Arttu Karhu, 14.<br />
Kielitaidottomuutta peitellään hassuttelulla tai vaikenemalla<br />
Kieliongelmiin puututtava varhain<br />
Varhainen puuttuminen vaikeuksiin opintiellä<br />
petaavat yleensä hyvän pohjan peruskoulun<br />
jälkeisiin jatko-opintoihin. Kieli- tai<br />
oppimisvaikeudet saattavat kuitenkin katkaista<br />
opintomatkan ja peittää taakseen monia<br />
lahjakkuuksia. Maahanmuuttajaoppilaiden tueksi<br />
kunnat tarjoavat esimerkiksi kymppiluokkia,<br />
tuettua opetusta ja valmennuskursseja.<br />
Teksti ja kuvat Tuomo Tarvas<br />
Kielitaidon puutteen taakse<br />
saattaa piiloutua todellisia<br />
lahjakkuuksia, jotka<br />
saadaan esille, kun koululaista rohkaistaan<br />
käyttämään suomen kieltä<br />
ja opiskelemaan lisää.<br />
Tämä on huomattu helsinkiläisellä<br />
Hiidenkiven koululla,<br />
jossa opiskelee vuodesta riippuen<br />
60–70 maahanmuuttajataustaista<br />
lasta. Se on helsinkiläiskouluksi<br />
vähän. Noin 800 oppilaan koulussa<br />
on edustettuna kaikki luokat<br />
ykkösestä yseihin, mutta 7-<br />
9-luokkalaisia on oppilaista selvä<br />
enemmistö.<br />
Apulaisrehtori ja erityisluokanopettaja<br />
Leena Väisäsen mukaan<br />
kielitaidon puute voi antaa oppilaan<br />
kyvyistä virheellisen vaikutelman<br />
ja heikentää oppilaan itsetuntoa.<br />
Osa maahanmuuttajataustaisista<br />
oppilaista on syntynyt<br />
ja kasvanut Suomessa ja heidän<br />
kielitaitonsa on moitteeton,<br />
mutta heikommin suomea osaavat<br />
saattavat peitellä puutteitaan<br />
hassuttelulla tai varomalla puhumista<br />
luokassa.<br />
– Jos oppilas tulee suoraan yläluokille,<br />
hän joutuu ihmeelliseen<br />
viivetilaan, kun kielitaitoa ei ole,<br />
mutta älliä on. Hän ymmärtää fysiikkaa<br />
siinä missä muutkin, mutta<br />
hänellä ei ole sanoja ja käsitteitä<br />
puhumiseen. Se on tuskallinen<br />
tilanne, Väisänen toteaa.<br />
Kieliongelmia ratkotaan esimerkiksi<br />
suomi toisena kielenä<br />
-tunneilla sekä kutsumalla tarpeen<br />
tullen s2-opettaja luokkaan<br />
apuopettajaksi. Maahanmuuttajaoppilaisiin<br />
ei kuitenkaan haluta<br />
suhtautua liiaksi erillisenä ryhmänään,<br />
vaan heidät halutaan niveltää<br />
osaksi opetusryhmiä jo valmistavan<br />
vuoden aikana.<br />
Hiidenkiven koululla maahanmuuttajataustaisen<br />
lasten opintoohjaukseen<br />
panostetaan hieman<br />
keskimääräistä enemmän. Leena<br />
Väisänen ja opinto-ohjaaja Elina<br />
Salmi korostavat, ettei oppilas<br />
saa helpommalla hyviä numeroita<br />
tai päättötodistusta vain siksi,<br />
että hänellä on maahanmuuttajatausta.<br />
– Jos näen, että joillakin menee<br />
jo kahdeksannalle luokalla<br />
huonosti maahanmuuttajataustan<br />
vuoksi, olen alkanut puhua jo<br />
silloin valmistavista koulutuksista.<br />
Varhainen puuttuminen auttaa,<br />
Salmi sanoo.<br />
Oppimistulokset<br />
keskimäärin hyviä<br />
Suurin osa maahanmuuttajista saavuttaa<br />
jatko-opintoihin riittävät<br />
taidot, ylitarkastaja, asiantuntijayksikön<br />
päällikkö Leena Nissilä<br />
Opetushallituksesta kertoo.<br />
Maahanmuuttajataustaiset oppilaat<br />
jäävät ilman peruskoulun päättötodistusta<br />
vain vähän useammin<br />
kuin kantasuomalaiset.<br />
– Ne lapset, jotka ovat käyneet<br />
koko koulun Suomessa, yleensä<br />
saavuttavat oikein hyvät valmiudet<br />
jatko-opintoihin. Ongelmaryhmänä<br />
ovat perusopetuksen<br />
päättövaiheessa maahan tulevat,<br />
13–16-vuotiaat, joilla on omasta<br />
kotimaastaan heikko koulutustausta,<br />
Nissilä toteaa.<br />
Nissilä ei ole sitä mieltä, että<br />
maahanmuuttajien hitaampaa edistymistä<br />
katsottaisiin läpi sormien.<br />
Hän huomauttaa, että mahdolliset<br />
heikot koulunumerot voivat johtua<br />
esimerkiksi kielitaidon puutteesta,<br />
aiemmasta huonosta koulumenestyksestä<br />
tai sosiaalisista<br />
syistä. Myös traumaattiset kokemukset<br />
kotimaasta saattavat heikentää<br />
koulumenestystä.<br />
Jos päättötodistus on ollut heikko,<br />
opinto-ohjaajat tarjoavat aktiivisesti<br />
kymppiluokkia. Kymppiluokan<br />
maine ei ole kovin hyvä suomalaisten<br />
keskuudessa, mutta tietyissä<br />
kulttuureissa siihen saatetaan suh-<br />
MONITORI www.mol.fi/migration<br />
18
Monella Hiidenkiven koulun<br />
oppilaalla on juurensa Venäjällä.<br />
Näin on Victoria Cheznyakovalla<br />
(keskellä), 14, ja Ketlin<br />
Filimonovalla, 15, (toinen oikealta).<br />
Muut kuvan tytöt ovat 15-<br />
vuotiaat Iina Happonen, Misa<br />
Ruissalo ja Rosa Suviranta.<br />
tautua vielä ankarammin.<br />
– Erityisoppilaan asema voi tarkoittaa<br />
sitä, että lapsi on ”tuomittu”,<br />
Nissilä pahoittelee.<br />
Lukio ei sovi<br />
kaikille<br />
Maahanmuuttajalukiolaisten määrä<br />
on Leena Nissilän mukaan vuosien<br />
varrella hiukan vähentynyt.<br />
Syynä tähän on muun muassa suomalaisen<br />
lukiojärjestelmän vaativuus.<br />
Suomen lukioissa opiskeli<br />
vuonna 2005 1 890 maahanmuuttajataustaista<br />
nuorta, mikä<br />
on 1,6 prosenttia kaikista oppilaista.<br />
Vanhemmat haluavat lapsilleen<br />
korkeaa koulutusta ja töitä,<br />
mutta heidän odotuksensa voivat<br />
olla ylimitoitetut.<br />
– Alkuvaiheessa, kun maahanmuuttajia<br />
alkoi tulla Suomeen, lukioon<br />
mentiin aika helposti, mutta<br />
keskeyttämisprosentti oli suurempi<br />
kuin nykyään. Nyt on alettu<br />
huomata, että suomalaisen lukion<br />
vaatimukset ovat kovat valtaväestöllekin.<br />
Ilman lukiokoulutustakin<br />
voi Suomessa saada hyvän<br />
koulutuksen ja työllistyä hyvin,<br />
Nissilä toteaa.<br />
Nissilä viittaa siihen, että ammattikoulutus<br />
voi olla osalle parempi<br />
ratkaisu. Maahanmuuttajien<br />
määrä ammatillisissa oppilaitoksissa<br />
onkin selvästi lisääntynyt<br />
2000-luvun taitteesta.<br />
– Suomessa on puutetta suorittavan<br />
työn tekijöistä, Nissilä<br />
toteaa.<br />
Lukiot eivät saa korotettua valtionosuutta<br />
maahanmuuttajaoppilaista<br />
kuten peruskoulut.<br />
– Tämä tulisi ottaa huomioon,<br />
jos halutaan oikeasti nostaa lukioon<br />
menevien ja lukiosta kunnialla<br />
ulos selvinneiden määrää, Leena<br />
Nissilä sanoo.<br />
Kunnat saavat maahanmuuttajien<br />
opetukseen erillistä valtionavustusta,<br />
johon vaikuttaa oppilaiden<br />
määrä. Esimerkiksi suomi toisena<br />
kielenä -opetusta tai tukiopetusta<br />
varten kunta voi saada valtiolta<br />
neljäksi vuodeksi rahaa.<br />
– Harva menee suomalaiseen lukioon<br />
neljä vuotta maahantulonsa<br />
jälkeen, ja näin tuki kohdentuu perusopetukseen,<br />
Nissilä sanoo.<br />
Maahanmuuttajakymppejä<br />
ja valmennusta<br />
Helsingissä erityisesti maahanmuuttajille<br />
tarkoitettua kymppiluokkaopetusta<br />
on tarjolla kolmessa<br />
koulussa.<br />
Itäkeskuksen ”kymppi” on<br />
suunnattu lukioon haluaville ja Jakomäen<br />
yläasteella tehdään yhteistyötä<br />
ammatillisen oppilaitoksen<br />
ravintola- ja catering-linjan kanssa.<br />
Eiran aikuislukiossa annetaan<br />
opetusta sellaisille nuorille, joilla<br />
ei ole kotimaastaan perusopintoja<br />
ja jotka ovat yli-ikäisiä päiväperuskouluun.<br />
Yhteensä Helsingissä on<br />
– 800 oppilaan Hiidenkiven<br />
koulu on niin iso, että on oltava<br />
tarkkana, ettei kukaan<br />
putoa opinnoissaan kelkasta,<br />
apulaisrehtori Leena<br />
Väisänen ja opinto-ohjaaja<br />
Elina Salmi toteavat.<br />
391 kymppiluokkapaikkaa.<br />
– Valmistavan opetuksen jälkeen<br />
oppilailla on mahdollisuus<br />
jatkaa opintoja tuetusti ja saada<br />
suomi toisena kielenä -opetusta.<br />
Henkilökohtainen opinto-ohjaus<br />
on hyvin tärkeää, opetuskonsultti<br />
Katri Kuukka Helsingin kaupungin<br />
opetusvirastosta kertoo.<br />
Turussa erityisiä tukitoimia on<br />
keskitetty niihin kouluihin, joissa<br />
maahanmuuttajia on eniten. Kymppiluokkia<br />
on Turussa kaksi. Varissuon<br />
koulussa, joka on yksi maahanmuuttajavaltaisimmista,<br />
toimii<br />
koulupsykologi ja koulukuraattori.<br />
Heidän palkkaamisessaan<br />
on auttanut maahanmuuttajaoppilaista<br />
saatu korotettu valtionavustus.<br />
– Tukitoimet mahdollistavat<br />
opetusryhmien jakamisen pienemmiksi,<br />
suunnittelija Johanna Järvinen<br />
Turun kaupungin opetuspalvelukeskuksesta<br />
kertoo. <br />
19<br />
MONITORI www.mol.fi/migration
Moni maahanmuuttajataustainen<br />
nuori ei mene lukioon,<br />
mutta Muong Tranille ja Dalen<br />
Sokille se oli itsestään selvää.<br />
”Varmasti myös kaveriporukka<br />
vaikuttaa. Jos maahanmuuttajanuorella<br />
on paljon<br />
kantasuomalaisia kavereita,<br />
jotka menevät lukioon, kynnys<br />
sinne menoon madaltuu”, Tran<br />
pohtii.<br />
Opettajaopiskelijat Muong Tran ja Dalen Sok:<br />
”Ymmärrämme erilaisuutta”<br />
Opettajiksi opiskelevat nuoret odottavat uraltaan haasteita. He haluavat<br />
auttaa maahanmuuttajalapsia sopeutumaan ja vähentää ennakkoluuloja.<br />
Teksti Marjo Mikola<br />
Kuvat Mikko Taipale<br />
Dalen Sok ja Muong Tran<br />
ovat tulevia peruskoulun<br />
opettajia. Tran aloittelee<br />
toista vuottaan Helsingin yliopiston<br />
käyttäytymistieteellisellä<br />
laitoksella ja Sokilla alkaa kolmas<br />
vuosi. Heidät valittiin maahanmuuttajakiintiössä<br />
opettajakoulutukseen.<br />
Opettajaopiskelijat ovat saaneet<br />
ponnistella peruskoulussa itsekin.<br />
Kambodžassa syntynyt Sok,<br />
24, tuli Suomeen kuusivuotiaana<br />
ja osasi vain äidinkieltään khmeriä.<br />
Hän oli suomen kielen erityisopetuksessa<br />
peruskoulussa.<br />
– Ala-asteella normaaliopetuksessa<br />
mukana pysyminen oli työlästä,<br />
mutta siellä suomalaisten seassa<br />
sinnittelin, hän nauraa.<br />
Myös parivuotiaana Suomeen<br />
muuttanut vietnamilaissyntyinen<br />
Tran, 25, pärjäsi ahkeruudella.<br />
Erityistarpeet huomioon<br />
Opiskelu on tuntunut nuorista käytännönläheiseltä,<br />
mutta erityistarpeita<br />
omaavien lasten kohtaamista<br />
opettajaopinnoissa on käsitelty<br />
heidän mielestään liian vähän.<br />
Maahanmuuttajatausta auttaa Sokin<br />
ja Tranin mukaan ymmärtämään<br />
erilaisuutta ja selviytymään<br />
hankalista tilanteista.<br />
– Kun on itse kokenut vääryyttä,<br />
ymmärtää lapsia, joilla on rankka<br />
tausta ja pahojakin kokemuksia<br />
elämässä, Sok sanoo.<br />
– Erilaisuus voi olla muutakin<br />
kuin etninen tausta. Esimerkiksi<br />
pyörätuolissa istuvalla oppilaalla<br />
on erityistarpeita, Tran lisää.<br />
Dalen Sok ja Muong Tran pitävät<br />
molemmat taustansa ohella<br />
persoonallisuutta vahvuutenaan<br />
opettajan työssä. Opettajan erilaisuus<br />
hälventää ennakkoluuloja<br />
luokassa, he uskovat.<br />
Kulttuuria kaikille<br />
Lapsista pitävä Dalen Sok haaveili<br />
jo pienenä opettajan tai sairaanhoitajan<br />
urasta ja hoiti viittä nuorempaa<br />
sisarustaan. Opettajana hän ha-<br />
MONITORI www.mol.fi/migration<br />
20
”Haluaisin päästä<br />
haastavaan<br />
kouluun.<br />
Sellaiseen,<br />
jossa voisin<br />
opettaa oppilaita<br />
sopeutumaan.”<br />
Hämeenlinnassa<br />
valmistuu innokkaita<br />
opettajia toisen<br />
asteen oppilaitoksiin<br />
luaisi olla hyvä kasvattaja.<br />
– Opettajan tulee olla tarkka<br />
ja tiukka, mutta inhimillinen. Ei<br />
liian auktoriteettinen, mutta sopivasti,<br />
Sok luettelee opettajan hyviä<br />
ominaisuuksia.<br />
Tran kiinnostui kasvattajan<br />
työstä sen haasteellisuuden vuoksi.<br />
– Tietty raja pitää olla, sillä<br />
opetuksen tavoitteet on saavutettava.<br />
Eikä opettaja voi olla oppilaalle<br />
kaveri.<br />
Sok ja Tran painottaisivat suomen<br />
kielen opiskelua maahanmuuttajaoppilailleen<br />
ja kulttuuritietouden<br />
tärkeyttä kaikille.<br />
– Kertoisin oppilaille Kambodžasta.<br />
Moni luulee, että se on Afrikassa,<br />
mutta enhän minä ole edes afrikkalaisen<br />
näköinen, Sok nauraa.<br />
Rajoja rikkomaan<br />
Dalen Sok ja Muong Tran uskovat<br />
työllistyvänsä heti valmistuttuaan,<br />
sillä maahanmuuttajataustaisistaopettajista<br />
on kysyntää.<br />
– Haluaisin päästä haastavaan<br />
kouluun. Sellaiseen, jossa voisin<br />
opettaa oppilaita sopeutumaan,<br />
Tran pohtii.<br />
– Ihailen vanhempien opettajien<br />
varmuutta ja rauhallisuutta.<br />
Toivon kasvavani varmaksi opettajaksi,<br />
etten aina jännittäisi hiki<br />
otsassa, Sok huokaa.<br />
Dalen Sokilla on monta haavetta<br />
opettajan urallaan. Hän haluaisi<br />
opettaa joko koulussa, jossa on<br />
paljon maahanmuuttajia tai lähteä<br />
pohjoiseen, kouluun, jossa ei ole<br />
juuri ulkomaalaisia nähty.<br />
– Menisin sinne rikkomaan rajoja,<br />
Sok perustelee.<br />
Vaikka kaikki kokemukset<br />
opettajana ovat tervetulleita, Sokilla<br />
on yksi toive.<br />
– En haluaisi sellaiseen luokaan,<br />
jossa on vain maahanmuuttajalapsia.<br />
Silloin kukaan ei opi kunnolla<br />
suomea, hän huomauttaa. <br />
Teksti ja kuva Tuula Ainasoja<br />
Hämeen ammattikorkeakoulussa<br />
(HAMK) Hämeenlinnassa alkoi toukokuussa<br />
2007 suomenkielinen, maahanmuuttajille<br />
suunnattu opettajakoulutus.<br />
Valmistuttuaan opiskelijat ovat päteviä opettamaan<br />
ammatillisessa oppilaitoksessa, lukiossa<br />
tai ammattikorkeakoulussa.<br />
Koulutukseen hyväksyttiin 20 opiskelijaa<br />
eri puolelta Suomea. Hyvän suomen kielen<br />
taidon lisäksi pääsyvaatimuksena oli ylempi<br />
korkeakoulututkinto.<br />
– Saimme innokkaita ja motivoituneita<br />
opiskelijoita, joista osa on jo töissä opettajana.<br />
He arvostavat sekä omaa osaamistaan että<br />
meitä opettajia eri tavalla kuin suomalaiset<br />
opiskelijat, sanoo HAMK:n yliopettaja<br />
Riitta Metsänen.<br />
Ranskalaissyntyinen opettajaopiskelija<br />
Karen Bachir, 25, kertoo kokeneensa kulttuurishokin<br />
opettaessaan ensimmäistä kertaa<br />
suomalaisessa koulussa.<br />
– Suomessa oppilaan asema on aivan erilainen<br />
kuin Ranskassa. Täällä oppilaat uskaltavat<br />
ilmaista itseään ja heitä kuunnellaan.<br />
Ranskassa opettajat olivat usein hyvin ankaria.<br />
Jotkut hakivat lasten kunnioitusta pelon<br />
avulla, Karen Bachir sanoo.<br />
Karen Bachirin haaveena on osa-aikainen<br />
työpaikka aikuisopiskelijoitten ranskan<br />
opettajana.<br />
”Korkeakoulutettujen<br />
hanttihommiin ei varaa”<br />
Entisen Jugoslavian alueelta tulleen Atanas<br />
Aleksovskin mielestä on tärkeää, että<br />
opettajaksi pyrkivät tutustuvat täkäläiseen<br />
ammattietiikkaan ja oppivat Suomen lainsäädäntöä.<br />
Sarajevon yliopistossa musiikkitiedettä<br />
opiskellut Aleksovski on työskennellyt Suomessa<br />
musiikinopettajana eri oppilaitoksissa<br />
päiväkodista aikuisopetukseen. Tällä hetkellä<br />
hän toimii Tampereen kaupungin koulutuspäällikkönä<br />
ja haluaa työnsä ohessa päivittää<br />
pedagogisia opintojaan.<br />
Hänestä on aika huomata, ettei korkeasti<br />
koulutettuja maahanmuuttajia ole enää varaa<br />
pitää työttömänä tai hanttihommissa.<br />
– Monet maahanmuuttajat ovat tottuneet<br />
tekemään työtä vaikeissakin olosuhteissa. He<br />
ovat erittäin päteviä ja kunnioittavat suomalaista<br />
koulusysteemiä.<br />
Aleksovski arvelee asenteiden ja ennakkoluulojen<br />
olevan usein varsinainen syy maahanmuuttajaopettajien<br />
epäpäteväksi leimaamiseen.<br />
Kasvatuskulttuurin<br />
muutos tutuksi<br />
Opettajiksi kouluttautuvat maahanmuuttajat<br />
opiskelevat suurimmaksi osaksi yhdessä suomalaisten<br />
opettajaopiskelijoiden kanssa. Pedagogiikan<br />
lisäksi heidän opintoihinsa kuuluu<br />
tukipaketti, joka sisältää henkilökohtaista<br />
ohjausta ja opintoja tukevaa suomen kielen<br />
koulutusta sekä opettajan ammatti-identiteetin<br />
vahvistamista.<br />
– Käymme kasvatuskulttuurin muutosta<br />
läpi, yhteiskuntammehan on muuttunut<br />
kovaa vauhtia. Muualta muuttaneille saattaa<br />
olla vaikea hahmottaa, että Suomi oli vielä<br />
muutama vuosikymmen sitten köyhä maa,<br />
Metsänen kertoo.<br />
Tavoitteena on, että alkukesällä 2009 valmistuvia<br />
opettajia ei sijoitettaisi yksinomaan<br />
maahanmuuttajataustaisten lasten opetukseen<br />
vaan he opettaisivat yhtälailla kantaväestöä.<br />
Suomalaistenkin on aika tottua siihen, että<br />
opettaja voi puhua murtaen suomea, Riitta<br />
Metsänen korostaa.<br />
Suuri määrä opettajia on jäämässä pois<br />
työelämästä, mutta maahanmuuttajien työllistyminen<br />
riippuu opettajan pääaineesta,<br />
Metsänen toteaa.<br />
– Kansalaisopistot vetävät aika hyvin kielten<br />
opettajia, eikä esimerkiksi matematiikkaa<br />
opettavilla ole ongelmia.<br />
– Toivotaan, että koulutuksemme myötä<br />
oppilaitokset avautuisivat palkkaamaan maahanmuuttajia<br />
opettajiksi. Meillä suomalaisilla<br />
on paljon oppimista muista kulttuureista<br />
tulleilta, tähdentää Metsänen. <br />
21 MONITORI www.mol.fi/migration
EU<br />
Syrjintäraportti:<br />
Ulkomaalaisilla pienempi palkka<br />
eikä ylityökorvauksia<br />
Teksti Päivi Suihkonen<br />
Kuva Futureimagebank<br />
Syrjintä Suomessa 2006 -raportti<br />
paljastaa, että ulkomaalaisten<br />
työehdot eivät<br />
usein toteudu ja samat kansallisuusryhmät<br />
kärsivät työttömyydestä<br />
vuodesta toiseen.<br />
Raportti toteutettiin ensimmäistä<br />
kertaa siten, että mukana<br />
oli myös muita yhdenvertaisuuslaissa<br />
mainittuja syrjintäperusteita<br />
kuin rasismi. Hanketta koordinoinut<br />
Ihmisoikeusliitto teki raportin<br />
laadinnassa yhteistyötä esimerkiksi<br />
Kynnys ry:n ja Seta ry:n kanssa.<br />
Hanke oli yksi Suomen Yhdenvertaisten<br />
mahdollisuuksien teemavuoden<br />
hankkeista.<br />
Vuonna 2006 työsuojelupiirien<br />
tekemissä työpaikkatarkastuksissa<br />
paljastui useilla työpaikoilla<br />
puutteita ulkomaalaisten työntekijöiden<br />
työehtojen toteuttamisessa.<br />
Erityisesti palkkojen ja korvausten<br />
maksamisesta löytyi huomautettavaa:<br />
ulkomaalaisille maksettiin<br />
usein muita pienempää palkkaa<br />
ja heillä teetettiin ylitöitä ilman<br />
korvausta.<br />
Laittoman työvoiman<br />
käyttö vähäistä<br />
Työsuojelupiirit tarkastivat myös<br />
työlupia erityisesti keikkavaltaisilla<br />
aloilla. Yli 700 työpaikan joukosta<br />
noin kymmenellä prosentilla<br />
ilmeni työnteko-oikeuden laiminlyöntejä.<br />
Työnantajien olisi hyvä perehdyttää<br />
ulkomaalaiset työntekijänsä<br />
Suomen työlainsäädäntöön.<br />
Maahanmuuttajat kaipaavat<br />
tietoa myös omalla äidinkielellään,<br />
korostaa raportin toimittanut<br />
Outi Lepola Ihmisoikeusliitosta.<br />
– Esimerkiksi venäjänkielisten<br />
omalla lehdellä Spektrillä on suuri<br />
merkitys tiedonvälittäjänä venäjää<br />
puhuvien keskuudessa.<br />
Epäsuorasta syrjinnästä kielivät<br />
työttömyysluvut. Suomessa<br />
pysyvästi asuvien ulkomaa-<br />
laisten työttömyysaste oli viime<br />
vuonna 26 prosenttia, kun maan<br />
kokonaistyöttömyysaste oli kuusi<br />
prosenttia.<br />
Huolestuttavaa kuitenkin on,<br />
että samat kansallisuusryhmät pitävät<br />
vuodesta toiseen työttömyystilastojen<br />
kärkisijoja Suomessa. Korkeimmat<br />
työttömyysasteet olivat<br />
afganistanilaisilla (80%), irakilaisilla<br />
(73%), somalialaisilla (64%)<br />
ja iranilaisilla (62%).<br />
Vähemmistövaltuutetulla<br />
lisää töitä<br />
<strong>Poliisi</strong>lle tehdyt rikosilmoitukset<br />
etnisestä syrjinnästä ovat kahden<br />
viime vuoden aikana selvästi vähentyneet.<br />
Vuonna 2005 syrjintätapausten<br />
määrä laski 37:ään edellisvuoden<br />
93 tapauksesta.<br />
Samaan aikaan vähemmistövaltuutetulle<br />
on tehty aiempaa<br />
enemmän ilmoituksia. Viime<br />
vuonna vähemmistövaltuutetun<br />
toimistossa käsiteltiin 645<br />
asiakastapausta, joista noin puolet<br />
koski syrjintää tai epäasiallista<br />
kohtelua. Vaikuttaakin siltä, että<br />
syrjintäepäilyjä on siirtynyt rikostutkinnan<br />
piiristä vähemmistövaltuutetun<br />
toimistoon.<br />
Valtuutettu antaa suosituksia,<br />
ohjeita ja neuvoja. Lisäksi hän voi<br />
avustaa oikeudenkäynneissä ja siirtää<br />
asioita syrjintälautakunnan käsiteltäväksi.<br />
– Syynä muutokseen lienee erilainen<br />
todistustaakka. Asiat saa käsiteltäväksi<br />
vähemmistövaltuutetulle<br />
vähemmin riskein, uskoo Outi<br />
Lepola.<br />
Oikeudenkäynnissä syyttäjän on<br />
voitava todistaa syrjinnästä epäillyn<br />
syyllisyys, mutta vähemmistövaltuutetulle<br />
riittää se, että valituksen tekijä<br />
antaa todistuksen oletetusta syrjinnästä.<br />
Todistustaakka on jaettu,<br />
eli epäillyn on osaltaan todistettava,<br />
ettei syrjintää ole tapahtunut. Valtuutetun<br />
palveluihin tyytyminen on<br />
myös vähemmän riskialtista taloudellisesti,<br />
sillä valituksen tehneen ei<br />
tarvitse maksaa oikeudenkäyntikulujen<br />
kaltaista maksua, vaikka syrjintää<br />
ei todettaisikaan.<br />
Työsyrjityn<br />
avustamisessa puutteita<br />
Vähemmistövaltuutetulle eivät<br />
kuulu työsyrjintätapaukset, sillä<br />
yhdenvertaisuuslain toteutumista<br />
työelämässä valvovat työsuojeluviranomaiset.<br />
Ihmisoikeusliitto<br />
arvostelee ankarasti sitä, etteivät<br />
työsuojeluviranomaiset avusta<br />
syrjinnän uhriksi joutuneita henkilöitä<br />
siviilioikeudessa.<br />
Avustaminen on Ihmisoikeusliiton<br />
mukaan ulkoistettu ammattiliitoille<br />
ja oikeusaputoimistoille.<br />
Liiton mielestä käytäntö rikkoo niin<br />
sanottua rasismidirektiiviä.<br />
Direktiivin mukaan EU:n jäsenmailla<br />
on oltava elimiä, joiden<br />
toimivaltaan kuuluu itsenäisesti<br />
avustaa syrjinnän uhriksi joutuneita<br />
henkilöitä näiden valituksia<br />
tutkittaessa.<br />
MONITORI www.mol.fi/migration<br />
22
EU:n rahoittamaa projektia, joiden<br />
tarkoitus on edistää romanien<br />
tilannetta, mutta paljon riippuu<br />
projektien vetäjistä.<br />
Christian Nitoiu on samaa<br />
mieltä.<br />
– Tällä hetkellä ei voida puhua<br />
mistään mullistavasta muutoksesta<br />
valtaväestön mielikuvissa<br />
romaneista. Olemme pitkän matkan<br />
alkupäässä.<br />
Romanian nuoret ihmisoikeusaktivistit:<br />
Pitkä tie<br />
suvaitsevaisuuteen<br />
Teksti Ksenia Glebova<br />
Kuva AFP/Lehtikuva/Daniel Mihailescu<br />
Romanialainen Romina<br />
Matei, 21, uskoo yksilön<br />
vastuuseen jokapäiväisen<br />
syrjinnän estämisessä puhuessaan<br />
maansa romanivähemmistön<br />
tilasta.<br />
– Meidän on muutettava paljon<br />
asioita ja tämä on jokaisen henkilökohtainen<br />
vastuu. Vahva identiteetti<br />
ja terve itsetunto ovat tärkeitä<br />
muiden erilaisuuden arvostamisessa.<br />
Matei on yksi kahdestakymmenestä<br />
romanialaisnuoresta, jotka<br />
osallistuivat heinäkuussa kansainväliseen<br />
”Take attitude, stop discrimination”<br />
-kesäkouluun nuorille eurooppalaisille<br />
kansalaisjärjestöaktiiveille.<br />
Koulutustilaisuuden järjesti<br />
Romanian valtioneuvoston etnisten<br />
suhteiden osasto Euroopan komissi-<br />
on ohjelman “For diversity – against<br />
discrimination” yhteydessä.<br />
Kesäkoulun pääteemana oli<br />
Romanian romanivähemmistön tilanne.<br />
Romanialaisten lisäksi kesäkouluun<br />
osallistui nuoria Italiasta,<br />
Turkista, Bulgariasta, Makedoniasta,<br />
Portugalista, Puolasta, Moldovasta<br />
ja Suomesta.<br />
Romania liittyi Euroopan unioniin<br />
tämän vuoden alussa, mutta<br />
maan romaniväestön ongelmat tulivat<br />
tutuiksi eurooppalaisille hyvissä<br />
ajoin ennen viimeisintä unionin<br />
laajentumista. Myös Suomeen<br />
on viime vuosien aikana tullut useampia<br />
satoja romaniturvapaikanhakijoita<br />
Romaniasta.<br />
Romanialaisista on romaneja<br />
virallisen väestölaskennan mukaan<br />
noin puoli miljoonaa, mutta<br />
todellisen luvun arvellaan olevan<br />
paljon suurempi. Romanien monenlainen<br />
syrjintä on yleistä.<br />
Romanialainen romaninainen<br />
kerää saippuaa<br />
sisältäviä kirjekuoria<br />
toukokuisessa protestissa<br />
presidentti Traian<br />
Basescua vastaan. Basescu<br />
kutsui Romanian tv:ssä<br />
näytetyssä lähetyksessä<br />
erästä toimittajaa ”likaiseksi<br />
mustalaiseksi”.<br />
– Vaikka valtaväestöllä on hyvin<br />
pinnallinen käytännön käsitys<br />
romaneista, me yleistämme kaikkia<br />
romaneja hyvin rajallisen kokemuksemme<br />
perusteella, kertoo<br />
toinen romanialainen kesäkoululainen<br />
Christian Nitoiu, 20.<br />
EU-jäsenyys ei<br />
mullistanut mielikuvia<br />
Romina Matein mielestä Romanian<br />
valtion puuttuminen romanien<br />
asemaan loppuu sanoihin, vaikka<br />
tilalle kaivattaisi tekoja.<br />
Meillä on hyvin edistyksellinen<br />
syrjinnänvastainen lainsäädäntö,<br />
mutta sen toteuttaminen on ongelman<br />
ytimessä. Lopputuloksena<br />
on se, että tilanne pysyy samana<br />
kuin ennenkin.<br />
Matein silmissä Romanian EUjäsenyys<br />
ei tuonut perusteellisia<br />
muutoksia ainakaan vielä.<br />
Meillä on meneillään monta<br />
Jokainen askel<br />
on tärkeä<br />
Romanian romanivähemmistö ei<br />
missään nimessä ole yhtenäinen<br />
ryhmä vaan hajanainen monen<br />
ryhmittymän joukko, muistuttaa<br />
valtioneuvoston etnisten suhteiden<br />
osaston vanhempi asiantuntija<br />
Marius Jitea. Siksi romaneja ei<br />
voi käsitellä yhtenäisenä kokonaisuutena,<br />
jos tahtoo vaikuttaa rivikansalaisen<br />
mielipiteisiin.<br />
– On utopistista uskoa, että syrjintä<br />
voidaan pyyhkiä pois yhdellä<br />
kädenheilautuksella. Toisaalta pitkäjänteinen<br />
syrjinnänvastainen työ<br />
tuo tuloksia, Jitea lisää.<br />
Christian Nitoiu on huolestunut<br />
siitä, että valtaväestön ja romanien<br />
puutteellinen kanssakäyminen<br />
hidastaa edelleen romanien<br />
integraatiota ja tasa-arvon toteutumista.<br />
– Kestää vielä pitkän aikaa, ennen<br />
kuin romanialaiset sisäistävät<br />
syrjinnänvastaisten toimien välttämättömyyden<br />
ja kunnioittavat niitä<br />
päivittäisessä elämässään. Vasta<br />
silloin kun romanialaisen valtaväestön<br />
ja romanien välillä on toimiva<br />
kommunikointi ja molemminpuolinen<br />
ymmärtäminen, voimme<br />
puhua asioiden normalisoinnista,<br />
hän toteaa.<br />
Matei ja Nitoiu ovat kaikesta<br />
huolimatta optimistisia tulevaisuuden<br />
suhteen.<br />
– Vapaamuotoinen kasvatus ja<br />
nuorison osallistuminen ovat todella<br />
tärkeitä tekijöitä. Pystymme<br />
muuttamaan asioita, kunhan<br />
edistymme kärsivällisesti, yksi askel<br />
kerrallaan. <br />
Lisätietoa aiheesta:<br />
Romanian valtioneuvoston etnisten<br />
suhteiden osasto www.dri.gow.ro<br />
Romanian National Agency for Roma<br />
www.anr.gow.ro<br />
Intercultural Institute Timisoara www.<br />
intercultural.ro<br />
23<br />
MONITORI www.mol.fi/migration
Komissio esittää:<br />
Parempaa suojelua ja uusia<br />
keinoja taakan jakoon<br />
Komissio ehdottaa, että pakolaiset ja<br />
muut suojelua saavat henkilöt jaettaisiin<br />
tasapuolisesti EU-maiden kesken.<br />
Teksti Minna Suihkonen<br />
Kuva UNHCR<br />
Euroopan komissio julkaisi<br />
kesällä vihreän kirjan yhteisen<br />
eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän<br />
toisen vaiheen<br />
kehittämiseksi. Ensimmäisessä<br />
vaiheessa yhtenäistettiin jäsenmaiden<br />
lainsäädäntökehykset.<br />
Toisessa vaiheessa keskitytään<br />
konkreettisen yhteisen turvapaikkajärjestelmän<br />
rakentamiseen.<br />
Vihreä kirja on komission<br />
ehdotus, johon se pyysi laajalti<br />
kommentteja.<br />
Turvapaikanhakijoiden suojelun<br />
edellytyksiä olisi tarpeen yhdenmukaistaa<br />
ja selkeyttää suojelun<br />
perusteiden määrittämisessä<br />
käytettyjä käsitteitä, vihreässä<br />
kirjassa todetaan.<br />
Komissio ehdottaa jäsenmaiden<br />
lainsäädäntöjen lähentämistä<br />
edelleen turvapaikkamenettelyn<br />
suhteen. Tällä hetkellä turvapaikkamenettelydirektiivi<br />
sallii<br />
jäsenvaltioille laajan harkintavallan<br />
monissa asioissa. Vihreässä<br />
kirjassa esitetään myös turvapaikkahakemusten<br />
yhteiskäsittelyä<br />
EU:ssa. Nykyisin vastuu turvapaikkahakemuspäätöksistä<br />
on<br />
jäsenmailla.<br />
Yhtenäiset oikeudet ja edut<br />
Turvapaikanhakijoiden vastaanotto-olosuhteita<br />
ja suojeluun liittyviä<br />
oikeuksia ja etuja tulisi yhdenmukaistaa,<br />
komissio toteaa. Jäsenvaltioissa<br />
on huomattavia eroja muun<br />
muassa siinä, miten turvapaikanhakijat<br />
pääsevät tekemään töitä.<br />
Ehdotuksessa esitetään, että<br />
pakolaisille ja toissijaista suojelua<br />
saaville henkilöille voisi olla tarkoituksenmukaista<br />
myöntää asema,<br />
joka takaisi samanlaiset oikeudet.<br />
Vihreässä kirjassa kysytään<br />
myös, tarvittaisiinko yhteisiä<br />
toimenpiteitä kotouttamisen<br />
tehostamiseksi.<br />
Jotta turvapaikanhakijoita ei<br />
kasaantuisi liikaa tietyille maille,<br />
vastuuta olisi syytä jakaa tasapuolisemmin<br />
jäsenmaiden kesken. Komissio<br />
ehdottaa, että suojelua saavat<br />
henkilöt jaettaisiin jäsenvaltioiden<br />
kesken sen jälkeen, kun heille<br />
on myönnetty suojeluasema.<br />
Komissio huomioi vihreään kirjaan<br />
saamansa kommentit ensi vuoden<br />
alussa julkistettavassa toimintapoliittisessa<br />
suunnitelmassa.<br />
EU:n pitää varmistaa,<br />
että kaikki suojelua<br />
tarvitsevat todella<br />
pääsevät hakemaan<br />
turvapaikkaa, toteaa<br />
Euroopan komissio.<br />
Dublin-arvio valmistui<br />
Dublin-järjestelmän rakentaminen<br />
oli tärkeä osa yhteisen turvapaikkajärjestelmän<br />
ensimmäistä vaihetta.<br />
Sen mukaan turvapaikkahakemus<br />
on käsiteltävä siinä maassa, johon<br />
turvapaikanhakija on ensimmäisenä<br />
saapunut. Komissio sai kesällä<br />
valmiiksi arvion Dublin-järjestelmän<br />
toimivuudesta.<br />
Monet ihmisoikeusjärjestöt<br />
ovat arvostelleet järjestelmää toimimattomuudesta,<br />
koska EU-maiden<br />
turvapaikkamenettelyt eivät<br />
ole samantasoisia. Komission arvion<br />
mukaan arvostelu pitää osittain<br />
paikkansa. Arviossa todetaan<br />
muun muassa, ettei yksi jäsenmaa<br />
tietyissä olosuhteissa ota maahan<br />
Dublin-tapauksina siirrettyjen<br />
turvapaikanhakijoiden hakemuksia<br />
lainkaan käsittelyyn. Pääasiassa<br />
arviossa tarkastellaan kuitenkin<br />
järjestelmän tehokkuuteen liittyviä<br />
pulmia.<br />
Tilastojen mukaan turvapaikanhakijan<br />
palauttaminen toiseen jäsenmaahan<br />
ei usein onnistu, vaikka<br />
siirtopyyntö olisi jäsenmaiden<br />
kesken hyväksyttykin.<br />
Unionille oma työlupa?<br />
Sisäasioista vastaava komissaari<br />
Franco Frattini väläytti EU:n<br />
oman työluvan, blue cardin käyttöönottoa.<br />
Frattinin EU-Observer<br />
-lehden haastattelun mukaan blue<br />
card olisi tarkoitettu korkeasti koulutetuille<br />
maahanmuuttajille eikä<br />
se antaisi haltijalleen pysyvää oleskelulupaa<br />
Eurooppaan. Blue cardista<br />
ei ole tehty vielä esitystä jäsenmaille.<br />
Komissio antoi kesällä tiedonannon<br />
kiertomuutosta, jossa EU:n<br />
ulkopuolelta tuleva maahanmuuttaja<br />
saisi luvan opiskella tai työskennellä<br />
tietyn ajan Euroopassa.<br />
Sen jälkeen kotimaahansa palaava<br />
maahanmuuttaja voisi palkkioksi<br />
saada uuden mahdollisuuden saapua<br />
EU:hun. Kiertomuuton tarkoitus<br />
olisi vähentää houkutusta<br />
laittomaan maahanmuuttoon ja<br />
ehkäistä aivovuotoa kehitysmaista<br />
Eurooppaan. <br />
MONITORI www.mol.fi/migration<br />
24
Eurooppalainen maahanmuuttopolitiikka on pahasti pielessä, väittää<br />
Vapaa liikkuvuus -verkosto. Dan Koivulaakson mukaan jokaisella<br />
ihmisellä pitää olla oikeus valita asuinpaikkansa vapaasti.<br />
Vapaa liikkuvuus -verkoston Dan Koivulaakso:<br />
Talouskasvua heikoimpien<br />
kustannuksella<br />
Teksti ja kuvat Minna Suihkonen<br />
Vapaa liikkuvuus -verkoston<br />
mielestä nykyinen<br />
maahanmuuttopolitiikka<br />
ei toimi.<br />
– Yleisnäkemyksemme on, että<br />
jokaisella ihmisellä on oikeus liikkua<br />
vapaasti eikä voimakas maahanmuuton<br />
kontrolli ole kestävää<br />
politiikkaa, selittää verkostossa toimiva<br />
helsinkiläinen kansalaisaktivisti<br />
Dan Koivulaakso.<br />
–Nykyisen maahanmuuttopolitiikan<br />
suurin ongelma on turvallisuuteen<br />
painottuva retoriikka, joka<br />
jakaa ihmiset kahteen kastiin:<br />
niihin, joilla on oikeuksia ja niihin,<br />
joilla ei ole, Koivulaakso sanoo.<br />
Turvallisuuden sijaan maahanmuuton<br />
kontrollissa on kyse työvoiman<br />
hallinta, mies väittää.<br />
Miten niin? Eikö tilanne näytä<br />
paremminkin olevan pahasti<br />
poissa hallinnasta, kun Euroopassa<br />
oleskelee miljoonia paperittomia<br />
siirtolaisia?<br />
– Niin sanotut laittomat siirtolaiset<br />
pitävät monen Euroopan<br />
maan taloutta yllä. On esitetty arvioita,<br />
että esimerkiksi Espanjan talouskasvu<br />
olisi kääntynyt laskuun<br />
ilman laitonta työvoimaa.<br />
Varovaisten arvioiden mukaan<br />
paperittomia on Euroopassa 4,5–<br />
8 miljoonaa. Koivulaakso uskoo,<br />
että 10 miljoonaa on lähempänä<br />
totuutta.<br />
Talouskasvua laittomuudella<br />
Koivulaakson käsitys EU-maista on<br />
hyvin kyyninen. Hän puhuu ”laittomuuden<br />
tuottamisesta” eikä usko,<br />
että Euroopassa on oikeasti halua<br />
parantaa siirtolaisten asemaa.<br />
– Euroopassa pyritään luomaan<br />
talouskasvua paperittomien siirtolaisten<br />
äärimmäisen joustavalla<br />
työvoimalla, hän väittää.<br />
Maahanmuuttopolitiikka onkin<br />
Koivulaakson mielestä mennyt<br />
viime aikoina vain huonompaan<br />
suuntaan. Euroopan rajojen<br />
valvonta muistuttaa jo sotatoimia,<br />
hän sanoo.<br />
– Ihmisiä ammutaan Pohjois-<br />
Afrikassa ja heitä hukkuu jatkuvasti<br />
Välimerellä. Ohikulkevat laivat<br />
ei uskalla pelastaa merihätään joutuneita<br />
siirtolaisia, koska pelkäävät<br />
seurauksia.<br />
– Suurin ristiriita nykypolitiikassa<br />
on, että Euroopassa toivotaan<br />
maahanmuuttajia työvoimapulaa<br />
paikkaamaan ja pidetään samaan<br />
aikaan täällä jo oleskelevia siirtolaisia<br />
laittomassa asemassa, Koivulaakso<br />
toteaa.<br />
Mitä sitten Vapaa liikkuvuus -<br />
verkoston mielestä pitäisi tehdä?<br />
– Lyhyesti ja ytimekkäästi:<br />
rajat auki. Laittomien siirtolaisten<br />
määrä Euroopassa kertoo, että<br />
käytännössä rajat ovatkin auki,<br />
Koivulaakso lisää.<br />
– EU:n alueella oleskelevilla<br />
ihmisillä pitäisi kuitenkin olla<br />
kaikilla samat oikeudet.<br />
Papereitta ei voi palata<br />
– Rajojen avaaminen tuskin synnyttäisi<br />
valtavaa muuttoaaltoa Eurooppaan,<br />
Dan Koivulaakso toteaa.<br />
– Ne, joilla on halua ja mahdollisuuksia<br />
lähteä, lähtevät jo nyt<br />
länsimaihin. Myöskään historiasta<br />
ei löydy viitteitä, että kaikki maailman<br />
ihmiset lähtisivät liikkeelle<br />
kohti rikkaita maita.<br />
– Jos siirtolaisilla olisi laillinen<br />
status, he voisivat halutessaan palata<br />
lähtömaihinsa. Paperittomalle<br />
paluu merkitsee Euroopassa hankitun<br />
aseman lopullista menettämistä,<br />
Koivulaakso lisää.<br />
Lukuisissa seminaareissa ympäri<br />
Eurooppaa pohditaan, miten<br />
aivovuotoa eli koulutetuimpien<br />
työntekijöiden joukkomuuttoa<br />
länsimaihin voitaisiin hillitä. Koivulaakson<br />
mielestä etusijalle pitää<br />
asettaa yksilön vapaus järjestää<br />
elämänsä parhaaksi katsomallaan<br />
tavalla.<br />
– Eikä vapaassa liikkuvuudessa<br />
ole ainakaan suurempia aivovuoto-ongelmia<br />
kuin tällä hetkellä,<br />
kun siirtolaisilla ei ole mahdollisuutta<br />
palata.<br />
–Siirtolaisuuden vapauttaminen<br />
saattaisi hyödyntää kaikkia eurooppalaisia<br />
työntekijöitä, sillä paperittomat<br />
siirtolaiset ovat työelämän<br />
muuttumisen ytimessä, Koi-<br />
vulaakso pohtii. Kaikilta työntekijöiltä<br />
vaaditaan yhä enemmän joustavuutta<br />
työnantajan hyväksi ja laittomat<br />
siirtolaiset joutuvat suostumaan<br />
lähes mihin tahansa.<br />
– Jos kaikilla siirtolaisilla olisi<br />
perusoikeudet, se saattaisi laannuttaa<br />
työmarkkinoiden epävarmistumista<br />
kaikkien työntekijöiden osalta.<br />
Jos on olemassa suuri joukko,<br />
joka tekee töitä ilman mitään oikeuksia,<br />
myös muiden oikeuksia<br />
on helpompi polkea. <br />
25<br />
MONITORI www.mol.fi/migration
KUNTAKUULUMISIA<br />
Anneli Vatula (vas.), Naaman<br />
Mohammed ja Pirjo<br />
Mikkonen-Joublanc työskentelevät<br />
monikulttuurisessa<br />
toimitakeskus Monikassa.<br />
Monikan kynnys on<br />
matala apua tarvitseville<br />
muun muassa neuvokkipalvelun<br />
ansiosta.<br />
Kajaanissa ongelmat<br />
ratkotaan yhdessä<br />
Teksti ja kuvat Pekka Moliis<br />
Pari vuotta sitten Kajaanin nimeen<br />
lyötiin rasistinen leima.<br />
Välikohtaukset kantaväestön<br />
ja maahanmuuttajien välillä<br />
nostivat Kajaanin otsikoihin.<br />
– Rasismin nousulla keskusteluun<br />
on hyvät ja huonot puolensa.<br />
Kun siitä on keskusteltu,<br />
ihmiset ovat joutuneet ottamaan<br />
asiaan kantaa. Tietty imagohaitta<br />
siitä tuli, mutta imago perustuu<br />
keinotekoisiin asioihin. Maine<br />
sen sijaan saavutetaan teoilla, Kajaanin<br />
kaupungin maahanmuuttajapalveluiden<br />
johtaja Marja Lähde<br />
muistuttaa.<br />
Lähteen mukaan maahanmuuttajapalveluiden<br />
asiakkaat ovat suhtautuneet<br />
Kajaanin tilanteeseen<br />
rauhallisesti.<br />
– Asiakkaat osaavat suhteuttaa<br />
asian oikein. Tällaisia asioita sattuu<br />
kaikkialla. Jos rasismia esiintyisi<br />
päiväkodissa, koulussa tai työpaikalla,<br />
se olisi jo vakavampi asia,<br />
Lähde toteaa.<br />
Kajaanissa on noin 600 maahanmuuttajaa.<br />
Lisäksi ulkomaalaisten<br />
määrää nostavat vastaanottokeskus<br />
ja opiskelijat.<br />
– Suurin osa maahanmuuttajista<br />
on perhesyistä tänne tulleita,<br />
sen jälkeen tulevat kiintiöpakolaiset.<br />
Vastaanottokeskuksessa<br />
turvapaikan hakijoita on tällä<br />
hetkellä noin 100. Ulkomaalaisia<br />
opiskelijoita 50–70, Marja<br />
Lähde arvioi.<br />
Vuoden vaihteessa Kajaanissa<br />
oli maahanmuuttajia 49 eri valtiosta.<br />
Venäläisiä heistä oli 27,<br />
sudanilaisia 22 ja iranilaisia 11<br />
prosenttia.<br />
Ongelmiin käsiksi heti<br />
Viime vuonna Kajaanissa uusittiin<br />
kaupungin kotouttamisohjelma<br />
viranomaisten, maahanmuuttajien<br />
ja kolmannen sektorin toimijoiden<br />
yhteistyönä. Kasaan saatiin<br />
paketti, jonne koottiin nykytilanne<br />
ja viitoitettiin tulevaisuutta.<br />
– Kotouttamisohjelman kokoaminen<br />
osoitti, että suuri joukko<br />
viranomaisia ja kansalaisjärjestöjä<br />
on valmiita yhteistyöhön, Lähde<br />
toteaa.<br />
Kotouttamisohjelman teon yhteydessä<br />
järjestettiin maahanmuuttajille<br />
suunnattuja kuulemistilaisuuksia<br />
viidellä eri kielellä.<br />
Syksyn aikana perustettavasta<br />
monikulttuurisuustyöryhmästä<br />
kaavaillaan viranomaisten, maahanmuuttajien<br />
ja järjestöjen yhteistä<br />
työrukkasta, jonka avulla ongel-<br />
MONITORI www.mol.fi/migration<br />
26
”Oppisopimuskoulutus<br />
on monelle<br />
maahanmuuttajalle<br />
realistinen vaihtoehto<br />
hankkia ammatti.”<br />
”Maahanmuuttajapalveluiden<br />
johtaja Marja Lähde<br />
ei usko Kajaanin olevan<br />
erityisen rasistinen paikkakunta.<br />
Lehtiotsikoiden<br />
takana on pieni joukko<br />
ihmisiä”, hän sanoo.<br />
on selvitettävä. Ne ovat aika työläitä<br />
asioita, Lähde myöntää.<br />
Kaupungin eri virastoissa ja<br />
liikkeissä maahanmuuttajat ovat<br />
tuttu näky.<br />
– Valtio hoitaa pakolaisten<br />
tulkkauspalveluiden kulut, mutta<br />
se ei koske muita ryhmiä. Viranomaisten<br />
pitäisi pystyä varaamaan<br />
tulkkaukseen määrärahoja,<br />
mutta sitä ei tehdä. Jos ei ole suomalaista<br />
kontaktipintaa, ihmiset<br />
ovat todella hankalassa tilanteessa,<br />
Marja Lähde toteaa.<br />
mia voidaan ratkoa.<br />
– Työryhmän tavoitteena on<br />
löytää nopean puuttumisen keinoja<br />
erilaisiin ongelmiin. Tärkeätä<br />
on myös se, että pakolaisten vastaanottamista<br />
Kajaaniin on päätetty<br />
jatkaa. Tänä vuonna meille on<br />
tullut khmerejä, nepalilaisia, somalialaisia<br />
ja syksyksi on sovittu<br />
kongolaisten vastaanotosta, Lähde<br />
toteaa.<br />
Vapaaehtoista kotouttamista<br />
maahanmuuttajien keskuudessa<br />
tehdään Kajaanissa järjestöjen<br />
kautta. Kyläyhdistykset, urheiluseurat,<br />
Mannerheimin lastensuojeluliitto,<br />
maahanmuuttajien omat<br />
järjestöt ja monet muut tahot ovat<br />
kantaneet kortensa kekoon. Kaupunki<br />
tukee järjestöjen tekemää<br />
työtä omalla määrärahalla.<br />
Kajaanin kaupunki tukee<br />
maahanmuuttajatyötä<br />
tekeviä järjestöjä omalla<br />
määrärahalla. Kolmas sektori<br />
on järjestänyt erilaisia<br />
leirejä ja koulutuksia. Kajaanin<br />
Juntta -painiseura<br />
järjesti kesällä luontoleirin<br />
maahanmuuttajanuorille.<br />
Työllistyminen vaikeaa<br />
Kainuu on maan synkintä työttömyysaluetta,<br />
joten työn perässä<br />
maakuntaan saapunutta ulkomaalaisväestöä<br />
on vähän. Työllistyminen<br />
on yksi suurimpia haasteita.<br />
– Suurin osa työllistyneistä on<br />
itsenäisiä yrittäjiä. Työvoimapoliittisen<br />
koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen<br />
avulla ihmisiä koulutetaan<br />
erityisesti hoitoalalle, missä<br />
työvoimasta on puutetta. Kaupungille<br />
maahanmuuttajia on työllistynyt<br />
päiväkoteihin, kouluavustajiksi<br />
kouluille ja lähihoitajiksi,<br />
Marja Lähde kertoo.<br />
Parhaiten työpaikan uudessa<br />
kotimaassaan ovat löytäneet suomen<br />
kielen oppineet. Yhteinen<br />
kieli avaa monen työpaikan ovet.<br />
Hyviä kokemuksia on myös oppisopimuskoulutuksesta.<br />
– Oppisopimuskoulutus on<br />
monelle maahanmuuttajalle realistinen<br />
vaihtoehto hankkia ammatti.<br />
Venäjältä saapuvilla on monesti<br />
toisenlainen tausta. Tutkintoja<br />
heillä on, mutta niiden kelpoisuus<br />
Haasteita opetuksessa<br />
Kajaanin peruskouluikäisistä maahanmuuttajia<br />
on 4 prosenttia ja varhaiskasvatuksessa<br />
maahanmuuttajalasten<br />
osuus on jo 7 prosenttia.<br />
– Näin suurta maahanmuuttajien<br />
määrää kouluissa ja päiväkodeissa<br />
ei voida ilman resursseja hoitaa.<br />
Asioissa on edistytty esimerkiksi<br />
varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen<br />
saatujen koordinaattorien<br />
myötä, Marja Lähde arvioi.<br />
Lukioissa pakolaisstatuksella<br />
saapuneet nuoret ovat vielä harvinaisia.<br />
Tosin tänä syksynä ainakin<br />
kolme pakolaistaustaista nuorta<br />
aloittaa pyrkimisen kohti valkolakkia<br />
Kajaanin lukiossa. Naapurikunnasta<br />
kantautui jo keväällä<br />
hyviä uutisia.<br />
– Ensimmäinen bosnialainen<br />
kirjoitti Paltamon lukiosta ylioppilaaksi<br />
yli yhdeksän keskiarvolla.<br />
Siellä rehtori ymmärsi, että tähän<br />
oppilaaseen satsataan vähän<br />
enemmän ja saadaan näin tulosta<br />
aikaan, Lähde toteaa.<br />
Ammatillisessa koulutuksessa<br />
monet ovet ovat Kainuussa pysyneet<br />
maahanmuuttajille kiinni.<br />
– Nyt tilanne paranee, kun<br />
syksyllä alkaa ammatilliseen koulutukseen<br />
valmentava opetus. Sen<br />
jälkeen lähdetään varsinaiseen ammatilliseen<br />
koulutukseen.<br />
– Aiemmin maahanmuuttajien<br />
on ollut vaikea saada opiskelupaikkoja.<br />
Meillä on tapahtunut<br />
jonkin verran kaupungista ulosmuuttoa<br />
juuri tästä syystä, Lähde<br />
myöntää.<br />
27<br />
MONITORI<br />
MONITORI www.mol.fi/migration
Pastori Luak ojentaa auttavan<br />
käden<br />
Samuel Luak on<br />
tyytyväinen elämäänsä<br />
Kajaanissa.<br />
Isän kanssa samaa<br />
mieltä on myös<br />
Buai-poika.<br />
Kolme vuotta sitten Suomeen saapunut<br />
sudanilainen pastori Samuel Luak on<br />
toimen mies. Heti Suomeen saavuttuaan<br />
hänet napattiin työskentelemään<br />
Vuolijoen seurakunnassa sudanilaisten<br />
maahanmuuttajien avustajana. Tällä<br />
erää hän tekee maahanmuuttajatyötä<br />
Kajaanin rovastikunnan alueella palkattuna<br />
kulttuuritulkkina.<br />
Luakin tekemä työ on osa Kainuun<br />
Pipliaseuran käynnistämää projektia,<br />
joka toimii Raha-automaattiyhdistyksen<br />
kaksivuotisella rahoituksella.<br />
– Autan maahanmuuttajia löytämään<br />
oman paikkansa uudessa kotimaassa.<br />
Milloin vain ihmiset tarvitsevat<br />
apua, he voivat ottaa yhteyttä. Käyn puhumassa<br />
paljon seurakuntien ja koulujen<br />
tilaisuuksissa, Luak kertoo.<br />
Uskonto ei luo rajoja<br />
Luak on itse presbyteerikirkon pappi,<br />
mutta käytännön neuvontatyössä uskontokunnat<br />
eivät kiistele, vaan apua<br />
löytyy kenelle tahansa.<br />
– Täällä ei ole mitään ongelmia kristittyjen<br />
ja muslimien kesken. Kaikki ovat<br />
ystäviä, Luak vakuuttaa.<br />
Alun perin Luak neuvoi pääasiassa<br />
sudanilaisia, mutta monet Kainuuseen<br />
muuttaneista sudanilaisperheistä ovat<br />
lähteneet Etelä-Suomeen. Sudanilaisia<br />
muutti aluksi erityisesti Otanmäen pieneen<br />
taajamaan, mutta nyt kaivoskylä<br />
on tyhjentynyt sudanilaisista.<br />
– Otanmäessä voi opiskella vain kielen,<br />
mutta ei mitään muuta. Se on liian<br />
pieni paikka. Täällä ei ole ollut mahdollista<br />
päästä opiskelemaan, ja monet perheet<br />
ovat lähteneet muualle siksi. Myös<br />
työpaikkoja on vähän, listaa Luak maanmiestensä<br />
syitä etelään muutolle.<br />
Tasoryhmiä kielikoulutukseen<br />
Suomen kielen koulutuksen järjestämiseen<br />
mies toivoo Kainuussa entistä<br />
enemmän erilaisia tasoryhmiä. Kaikki<br />
maahanmuuttajat eivät lähde samalta<br />
viivalta.<br />
– Me maahanmuuttajat olemme<br />
kaikki erilaisia ihmisiä ja meillä on erilaiset<br />
valmiudet oppia. Kajaanissa kaikki<br />
pannaan oppimaan kieltä samaan ryhmään,<br />
kritisoi Luak.<br />
Kolmessa vuodessa sudanilainen<br />
perheenisä on oppinut suomen kielen<br />
niin hyvin, että haastattelu voidaan tehdä<br />
suomeksi. Kielitaidon merkitystä Samuel<br />
Luak korostaa erityisesti.<br />
– Maahanmuuttajan kannalta tärkein<br />
asia on oppia suomen kieli ja suomalainen<br />
kulttuuri. Sen jälkeen tärkein<br />
asia on työpaikan löytäminen, Luak painottaa.<br />
<br />
Monipuolinen Monika<br />
Vuodesta 2003 lähtien on Kajaanissa<br />
toiminut ESR-rahoitteisena<br />
hankkeena Kainuun monikulttuurinen<br />
keskus Monika. Maksuton<br />
internet, neuvokkien neuvontapalvelut<br />
ja yhteinen oleskelutila<br />
ovat löytäneet paikkansa maahanmuuttajien<br />
keskuudessa.<br />
– Suomalaiset viranomaiset antavat<br />
paljon papereita luettavaksi<br />
ja täytettäväksi. Siihen tarvitaan<br />
eniten apua. Autamme asioinnissa<br />
kaupungilla, poliisilaitoksella,<br />
kaupoissa, pankeissa ja kaikissa jokapäiväisissä<br />
asioissa, keskuksessa<br />
neuvokkina työskentelevä Naaman<br />
Mohammed kertoo.<br />
Kielen osaaminen on maahanmuuttajan<br />
kannalta suurin ongelma,<br />
Mohammed toteaa.<br />
Projektin rahoitus päättyy tänä<br />
vuonna, joten haasteena on saada<br />
mahdollisimman monet Monikan<br />
toiminnoista jatkumaan.<br />
– Ilman muuta palveluille pitää<br />
saada jatkoa. Sekä maahanmuuttajat<br />
että päättäjät ovat siitä yksimielisiä.<br />
Tarvitaan matalan kynnyksen<br />
paikka, josta maahanmuuttajat voivat<br />
hakea apua käytännön ongelmiin,<br />
projektipäällikkö Pirjo Mikkonen-Joublanc<br />
korostaa.<br />
Monikan pääpaino on työllistymisen<br />
edistämisessä, mutta<br />
se on myös järjestänyt esimerkiksi<br />
peruskoululaisten läksykerhoa.<br />
Kerhon tulevaisuus on saatu<br />
jo varmistettua.<br />
– Oulun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen<br />
kanssa on sovittu,<br />
että opettajiksi opiskelevat ottavat<br />
vastuulleen kerhon vetämiseen,<br />
Mikkonen-Joublanc kertoo.<br />
Järjestötalo toiveissa<br />
Monika-hanketta on hallinnoinut<br />
Mannerheimin lastensuojeluliitto,<br />
jolla on jo suunnitelmia tulevaisuuden<br />
varalle. Mahdollisessa uudessa<br />
projektissa neuvontatoiminta<br />
ulottuisi entistä enemmän koko<br />
Kainuun alueelle. Lisäksi esillä<br />
on ollut maahanmuuttajien kanssa<br />
työtä tekevien järjestöjen yhteisen<br />
järjestötalon perustaminen<br />
Kajaaniin.<br />
– Toimintamallina on luoda<br />
avoin kokoontumispaikka, jossa<br />
järjestöillä on kulttuurien väliselle<br />
toiminnalle tilat ja toimintaedellytykset.<br />
Sinne pyritään saamaan<br />
myös tavalliset kainuulaiset mukaan,<br />
Pirjo Mikkonen-Joublanc<br />
selvittää.<br />
Hanke on tehnyt työtä kainuulaisilla<br />
työpaikoilla. Yrityskoordinaattorit<br />
ovat valmentaneet työyhteisöjä<br />
kohtaamaan maahanmuuttajia<br />
niin työntekijöinä kuin asiakkaina.<br />
– Erittäin tärkeää työtä on ollut<br />
maahanmuuttajien elämäntilanteen<br />
tunnetuksi tekeminen kainuulaisille.<br />
Tieto vähentää ennakkoluuloja<br />
ja rasismia. Pakolaiset ovat<br />
näkyvin osa maahanmuuttajista,<br />
mutta uravalmennukseen osallistuneista<br />
suurin osa on ollut muita<br />
kuin pakolaisia, projektipäällikkö<br />
Pirjo Mikkonen-Joublanc<br />
korostaa. <br />
MONITORI www.mol.fi/migration<br />
28
Pietarista apua työvoimapulaan<br />
Inkeriläisiä siivous- ja huoltoalan ammattilaisia koulutetaan<br />
töihin Helsingin kaupungille<br />
– Työvoimaa poistuu jatkuvasti työmarkkinoilta enemmän kuin sitä<br />
nuorista ikäluokista tulee tilalle, sanoo osastopäällikkö Eija Hanni<br />
Helsingin henkilöstökeskuksesta.<br />
Teksti Annukka Lehto<br />
Kuva Futureimagebank<br />
Helsingin kaupunki on tarttunut<br />
lähitulevaisuudessa<br />
siintävään työvoimapulaan<br />
rekrytoimalla työvoimaa ulkomailta.<br />
Kaupunki on aloittanut Pietarissa<br />
pilottiprojektin, jossa inkeriläisiä<br />
miehiä ja naisia koulutetaan<br />
Suomeen siivousalalle, huoltomiehiksi<br />
ja kouluisänniksi.<br />
Projekti aloitettiin laittamalla<br />
työpaikat Pietarissa yleiseen hakuun.<br />
Apuna oli paikallinen inkeriläisten<br />
liitto. Hakemuksia tuli<br />
liki sata, joista 29 valittiin koulutukseen.<br />
– Järjestimme keväällä Pietarissa<br />
muutaman kuukauden ajan viikonloppukoulutusta,<br />
jossa harjoiteltiin<br />
suomen kieltä ja käytiin läpi<br />
suomalaista työelämää ja yhteiskuntaa.<br />
Kaikki kurssilaiset osasivat<br />
suomea jo jonkin verran etukäteen,<br />
Eija Hanni kertoo.<br />
Koulutuksesta vastasi aikuisten<br />
oppimiskeskus Edupoli. Syyskuun<br />
alussa 27 opiskelijaa aloitti kaksivuotisen<br />
oppisopimuskoulutuksen<br />
Helsingin kaupungin palvelukeskuksen<br />
Palmian palveluksessa. Oppisopimuskoulutukseen<br />
osallistuu<br />
koulutukseltaan hyvin eritaustaisia<br />
ihmisiä.<br />
– Olemme saamassa tänne oikein<br />
hyvää työvoimaa, Hanni kehuu.<br />
Suomeen ei ole tunkua<br />
Eija Hanni on tyytyväinen tilanteeseen,<br />
sillä tungosta Suomeen tulijoiden<br />
joukossa ei ole. Ammatti-<br />
Helsinki houkuttelee inkeriläisiä siivousalan ammattilaisia töihin Suomeen<br />
oppisopimuskoulutuksella.<br />
töissä olevista alkaa olla myös Pietarissa<br />
työvoimapula.<br />
– Esimerkiksi putkimiehet,<br />
sähkömiehet ja kirvesmiehet ovat<br />
Pietarissa haluttua työvoimaa. Palkat<br />
ovat nousussa ja elinkustannukset<br />
pienet, joten Suomeen muutto<br />
ei aina taloudellisesti hyödytä.<br />
Tämä on otettava huomioon,<br />
kun mietimme, millaista työvoimaa<br />
haluamme Pietarin suunnasta<br />
Helsinkiin saada.<br />
Pietari on hyvä paikka rekrytoida,<br />
koska se on lähellä.<br />
– Matka on suurin piirtein sama<br />
kuin Helsingistä Seinäjoelle.<br />
Ihmisten on helppo tulla tänne,<br />
koska juuret ja sukulaissuhteet kotimaahan<br />
säilyvät.<br />
Suomeen tulo on pyritty järjestämään<br />
mahdollisimman helpoksi.<br />
Alat valittiin niin, että pariskunnat<br />
voivat lähteä ja työllistyä<br />
yhdessä. Inkeriläisille on järjestetty<br />
Helsingistä myös työsuhdeasunnot.<br />
– Se oli oleellinen asia projektin<br />
onnistumiselle.<br />
Väki vähenee kunnista<br />
– Tähän asti Helsinki on saanut<br />
hyvin työvoimaa, mutta tiedämme,<br />
että muutaman vuoden sisällä<br />
asia muuttuu. Jo vuonna 2009<br />
lähtee kaupungin palveluksesta aikaisempia<br />
vuosia enemmän ihmisiä<br />
eläkkeelle, Hanni toteaa.<br />
Maahanmuuttajien koulutusta<br />
lähtömaassa laajennetaan mahdollisesti<br />
muillekin aloille. Erityisesti<br />
terveydenhuoltoalalla on pulaa<br />
työvoimasta.<br />
– Päätöksiä ei ole tehty. Haluamme<br />
viedä pilotin läpi rauhassa<br />
ja saada kokemuksia, miten<br />
koulutettavat viihtyvät. Ajatuksena<br />
on tulevaisuudessa joko toistaa<br />
projekti tai miettiä rekrytointia<br />
muilta aloilta.<br />
Joutuvatko kunnat tulevaisuudessa<br />
kilpailemaan myös koulutetusta<br />
vierastyövoimasta?<br />
– Rekrytointiongelmat ovat tällä<br />
hetkellä suurimmat pääkaupunkiseudulla.<br />
Mutta totta kai, kun<br />
työvoima vähenee, alkaa kunnilla<br />
ja yksityisillä työnantajilla kilpailu<br />
pätevistä työntekijöistä. Kilpailun<br />
sijaan olisi tärkeämpää miettiä<br />
keinoja yhteistyöhön, jolla saadaan<br />
pidettyä elinkeinoelämä ja yhteiskunta<br />
pyörimässä jatkossakin, Eija<br />
Hanni päättää. <br />
29<br />
MONITORI www.mol.fi/migration
PROJEKTIT<br />
Ihmisiä ei saa tuomita heidän perinteidensä vuoksi<br />
Ympärileikkaus puhuttaa<br />
Teksti Tiina Pelkonen<br />
Kauhistus ei ole oikea reaktio<br />
tyttöjen ympärileikkauksiin,<br />
jos haluaa toimia niiden<br />
estämiseksi. KokoNainen-projekti<br />
vaikuttaa asenteisiin tavoitteenaan<br />
leikkausten estäminen ja leikattujen<br />
tukeminen.<br />
Kun terveydenhoitaja Janneke<br />
Johansson 1990-luvun alkupuolella<br />
puhui ensimmäistä kertaa ympärileikkausten<br />
haitoista somalialaisille,<br />
hänestä tuntui, ettei sanoma<br />
mennyt perille.<br />
– Kuulijani myötäilivät, mutta<br />
olin varma, että he tekevät mitä<br />
itse tahtovat.<br />
Vuonna 1994 somalialaissyntyinen<br />
lääkäri Mulki Mölsä tutki<br />
tyttöjen ympärileikkausta Stakesin<br />
toimeksiannosta. Silloin kävi ilmi,<br />
että Suomessa asuvista somalialaisnaisista<br />
vain viittä prosenttia ei oltu<br />
ympärileikattu. Vaikein, faraoninen<br />
leikkaus, oli tehty lähes 70 prosentille,<br />
ja osa toivoi samanlaista leikkausta<br />
tyttärilleen.<br />
Asenteet ovat onneksi muuttuneet<br />
paljon vuodesta 1994. Koko-<br />
Nainen-projektin yhteydessä Suomessa<br />
haastatelluista afrikkalaistaustaisista<br />
kukaan ei enää toivo<br />
faraonista leikkausta lapsilleen, ja<br />
osa perheistä ei halua ympärileikata<br />
heitä lainkaan.<br />
Yhtään Suomessa asuneelle tytölle<br />
tehtyä ympärileikkausta ei ole tähän<br />
mennessä tullut ilmi, mutta:<br />
– Olisimme sinisilmäisiä, jos<br />
uskoisimme, ettei ketään ole viety<br />
ulkomaille leikattavaksi, kertoo<br />
Janneke Johansson, joka on toiminut<br />
Ihmisoikeusliitossa KokoNainen-projektin<br />
projektipäällikkönä<br />
vuodesta 2005.<br />
Tyttöjen ympärileikkauksia tehdään<br />
28 Afrikan maassa ja sekä joissakin<br />
Lähi-Idän ja Aasian maissa.<br />
Projekti on suunnattu sekä niille<br />
maahanmuuttajille, joita asia koskee<br />
että viranomaisille, jotka työssään<br />
heitä kohtaavat, kuten sosiaali- ja<br />
terveydenhuollon, päiväkotien sekä<br />
koulujen henkilökunnalle.<br />
KokoNainen-projekti<br />
KokoNainen-projektin tehtävänä on ehkäistä tyttöjen ja naisten ympärileikkauksia<br />
ja edistää jo leikattujen hyvinvointia. Projektin yhteydessä tehdään aiheeseen liittyvää<br />
tutkimustyötä, koulutetaan maahanmuuttajia sekä sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstöä<br />
ja tuotetaan materiaalia ennaltaehkäisevään työhön.<br />
Tutkijat kokoontuvat Suomeen<br />
KokoNainen järjestää syyskuussa Hanasaaressa kansainvälisen konferenssin, jonka<br />
otsikkona on The 4th FOKO Conference - Female Genital Cutting in the Past<br />
and Today.<br />
Pohjoismaisia FOKO-konferensseja on järjestetty vuodesta 2001 lähtien. Nyt<br />
se on ensimmäistä kertaa Suomessa. Pohjoismaisten tutkijoiden ja asiantuntijoiden<br />
lisäksi osallistujia tulee tällä kertaa paljon myös eri puolilta maailmaa.<br />
Ihmisiä ei saa tuomita<br />
Suhtautumista tyttöjen ympärileikkauksiin<br />
1990-luvun alussa leimasi<br />
kauhistus. Se ei kuitenkaan ole oikea<br />
asenne, jos halutaan vaikuttaa<br />
perinteen kitkemiseksi. Suomalaisen<br />
asiantuntijan työparina on hyvä<br />
olla sellaisen etnisen taustan omaava<br />
henkilö, joka tuntee ilmiön ja kulttuurin,<br />
josta puhutaan.<br />
Somalialaistaustainen erikoissairaanhoitaja<br />
Saido Mohamed<br />
saa välittömän kontaktin maanmiehiinsä<br />
ja -naisiinsa. KokoNainen-projektin<br />
projektiasiantuntijana<br />
hän vetää keskustelutilaisuuksia<br />
sekä naisten että miesten parissa ja<br />
korostaa erityisesti ympärileikkausten<br />
terveyshaittoja. Lisäksi hän<br />
kertoo Suomen lainsäädännöstä ja<br />
ihmisoikeuksista.<br />
– Oleellista on olla tuomitsematta<br />
ihmisiä heidän perinteensä vuoksi,<br />
koska he eivät siihen ole itse syyllisiä,<br />
painottaa Janneke Johansson.<br />
Hän lisää, että yksi ammattitaitoinen<br />
Saido Mohamed ei kuitenkaan<br />
kesää tee. Paremmilla resursseilla<br />
projekti voisi palkata monia<br />
afrikkalaistaustaisia, Suomessa valmistuneita<br />
terveydenhuollon ammattilaisia.<br />
– Myös suomalaisten ammattihenkilöiden<br />
koulutus on tärkeää.<br />
Heidän tulee osata kohdata nämä<br />
asiat ammatillisesti ja voittaa<br />
kuulijoidensa luottamus.<br />
Naisen fysiologiaa ei tunneta<br />
KokoNainen-projektin rahoitus lakkaa<br />
vuoden lopussa, ja Ihmisoikeusliitto<br />
onkin jo tehnyt hakemuksia jatkotoimien<br />
rahoittamiseksi. Suunnitelmissa<br />
on laajentaa aihepiiriä koskemaan<br />
naisena olemista yleensä. Vaikka<br />
koulutetuimmat eivät valistusta<br />
kaipaa, osa naisista ei tunne kehonsa<br />
toimintaa juuri lainkaan.<br />
– Keskustelutilaisuuksissa on<br />
havaittu, että moni suomea osaaminkälaisia<br />
elimiä hänen kehossaan<br />
maton eristynyt perheenäiti ei tiedä,<br />
on, miten ne toimivat, tai miten lapsi<br />
hänen sisällään kehittyy.<br />
Tarkoitus on keskustella enemmän<br />
myös miesten kanssa ja ehkä järjestää<br />
myöhemmin naisten ja miesten<br />
yhteisiäkin tilaisuuksia. Aihe on<br />
kuitenkin herkkä ja vaikea. Ympärileikkaukset<br />
ja muut seksuaaliterveyteen<br />
liittyvät asiat ovat monissa<br />
etnisissä ryhmissä tabu. Kun naiset<br />
ja miehet eivät puhu näistä asioista<br />
keskenään, voivat väärinkäsitykset<br />
paisua suuriksi.<br />
– Naiset olettavat, että miehet<br />
haluavat vain ympärileikatun naisen,<br />
ja miehet usein sanovat, että<br />
heillä ei ole asian kanssa mitään tekemistä,<br />
että tämä on naisten keskinäinen<br />
asia. <br />
MONITORI www.mol.fi/migration<br />
30
Kätilö Ugaso Jama<br />
muokkaa asenteita Somalimaassa<br />
Teksti ja kuva Airi Kähärä<br />
Tyttöjen ympärileikkauksen<br />
vastaisessa valistustyössä on<br />
tärkeintä vaikuttaa asenteisiin,<br />
sanoo kätilö Ugaso Jama Somalimaasta.<br />
Vanhemmat pelkäävät,<br />
että tyttö ei voi solmia avioliittoa,<br />
jos häntä ei ole leikattu.<br />
Uskotaan, että leikkaaminen suojaa<br />
tyttöjä ennenaikaisilta sukupuolisuhteilta<br />
ennen avioliittoa,<br />
Jama kertoo.<br />
– Siksi ihmisarvoa loukkaavaa<br />
traditiona on vaikea poistaa keskuudestamme.<br />
Useasti sulhasen sukulaiset<br />
tarkistavat morsiamen koskemattomuuden<br />
ennen hääyötä.<br />
Jama osallistui ruohonjuuritason<br />
asiantuntijana naisten ympärileikkausta<br />
tutkivan pohjoismaisen<br />
FOKO-verkoston konferenssiin 7.–<br />
8. syyskuuta Helsingissä. Hän on<br />
kouluttanut kuuden vuoden ajan<br />
Somalimaan yhteisöjä ympärileikkauksen<br />
riskeistä.<br />
– Korkeammin koulutetut ihmiset<br />
ymmärtävät leikkauksen aiheuttamat<br />
terveysriskit, mutta kouluttamattomat<br />
ei. He perustelevat<br />
leikkauksen välttämättömyyttä Koraaniin<br />
nojaten. Koraanissa ei kuitenkaan<br />
mainita, että tytöt tulisi<br />
ympärileikata.<br />
Toiveet eivät<br />
toteudu hääyönä<br />
Ympärileikkaus vaikuttaa fyysisten<br />
terveysriskien lisäksi puolisoiden<br />
suhteeseen ja henkiseen hyvinvointiin.<br />
Avioliitto voi naisen ympärileikkauksen<br />
vuoksi lähteä huonoille<br />
urille jo hääyönä, sillä yhdyntä<br />
on naiselle kivuliasta eikä se aina<br />
onnistu lainkaan.<br />
– Hääyö voi hyvinkin päätyä<br />
kaaokseen, kun puolisoiden toiveet<br />
eivät toteudukaan. Tiedän aviopareja,<br />
joiden toistensa elinikäinen<br />
vihaaminen on alkanut hääyöstä,<br />
Ugaso Jama kertoo.<br />
Ympärileikattujen tyttöjen sairastelu<br />
käy myös perheen kukkarolle.<br />
– Kuukautiskivut ja synnytyselinten<br />
infektiot vaativat hoidoksi<br />
lääkkeitä, jotka ovat kalliita.<br />
Köyhimmät perheet joutuvat<br />
tinkimään päivittäisten aterioiden<br />
monipuolisuudesta, jotta saavat<br />
lääkkeet hankittua.<br />
Imaami apuna<br />
valistustyössä<br />
Ugaso Jama tietää kokemuksesta,<br />
että valistustyön tekeminen on<br />
tehokkainta yhdessä miespuolisen<br />
imaamin kanssa.<br />
– Vaikka osaan Koraanin kannesta<br />
kanteen, ei sanoillani ole sukupuoleni<br />
takia samanlaista painoarvoa<br />
kuin miehellä. Työnjakomme<br />
on selkeä: itse puhun ympärileikkauksen<br />
terveysvaaroista ja<br />
imaami Koraanin suhteesta leikkaukseen.<br />
Jama muistaa elävästi päivän,<br />
jolloin hänelle itselleen tehtiin ympärileikkaus.<br />
– Päätin silloin, että teen parhaani<br />
ympärileikkauksen poistamiseksi.<br />
Kätilönä on helpointa lähestyä<br />
herkkää ja tunteita herättävää<br />
aihetta.<br />
– Ympärileikkaajani suorittaa<br />
leikkauksia edelleen. Olen yrittänyt<br />
saada häntä lopettamaan, mutta<br />
en ole onnistunut. Toisaalta ymmärrän<br />
häntä, koska hänen tulonsa<br />
koostuvat pelkästään leikkauksista<br />
saaduista palkkiosta. Valistustyön<br />
lisäksi ympärileikkaajille<br />
tulisi tarjota vaihtoehtoisia tulonhankkimismuotoja.<br />
<br />
– Etelän ja Pohjoisen<br />
toimijoiden verkostoitumisella<br />
ja yhteistyöllä ympärileikkauksen<br />
poistaminen<br />
maailmasta helpottuu,<br />
sanoo kätilö Ugaso Jama<br />
toivekkaana. Hän vieraili<br />
syyskuussa pohjoismaisessa<br />
konferenssissa Helsingissä.<br />
31<br />
MONITORI www.mol.fi/migration
monitorin<br />
vieraana<br />
Sarjassa jututamme tieteen, kulttuurin ja työelämän kansallisesti ja kansainvälisesti<br />
tunnettuja suomalaisia vaikuttajia.<br />
Yle-konkari Elina Paloheimo:<br />
Vetävä viihde tarpeen televisiossa<br />
On melkoinen haaste saada maahanmuuttajat<br />
vaihtamaan satelliittikanavilta Ylelle, sanoo<br />
Elina Paloheimo.<br />
Teksti Minna Suihkonen<br />
Kuva Markku Nyytäjä<br />
Kotoutumisen tukeminen<br />
tv-ohjelmien avulla on vaikeaa,<br />
sillä maahanmuuttajia<br />
on vaikea saada seuraamaan<br />
suomalaista mediaa, toteaa Elina<br />
Paloheimo Ylestä. Paloheimo on<br />
Yleisradion monikulttuuriohjelmien<br />
eli Basaarin ja Mundon vastaava<br />
tuottaja sekä niiden yhteydessä<br />
toimivan Mundo-mediakoulutusohjelman<br />
vetäjä.<br />
– Maahanmuuttajat katsovat<br />
lautasantenneilla lähetyksiä omista<br />
kotimaistaan. Vaarana on, etteivät<br />
he pääse perille tämän maan<br />
tapahtumista, laeista eivätkä sosiaalisesta<br />
elämästä.<br />
Miten maahanmuuttajia sitten<br />
saataisiin suomalaisten tv-kanavien<br />
ääreen?<br />
– Sen kun tietäisi. Samaa kysymystä<br />
pohditaan ympäri Eurooppaa,<br />
Paloheimo huokaa.<br />
Hollannissa on huomattu, että<br />
maahanmuuttajat kiinnostuvat<br />
hollantilaisesta tv:stä silloin,<br />
kun viihdeohjelman pääroolissa<br />
on omaan etniseen ryhmään kuuluva<br />
henkilö.<br />
– Pitäisi saada tosi vetävää<br />
viihdettä, johon maahanmuuttajat<br />
voisivat samaistua ja jota suomalaiset<br />
kestäisivät katsoa, Paloheimo<br />
pohtii.<br />
Suomeen kaivataan vielä maahanmuuttajataustaisia<br />
käsikirjoittajia.<br />
Ruotsalaisen, italialaistaustaisen<br />
Peter Birron kaltaista tekijää<br />
ei meillä ole vielä löytynyt, Paloheimo<br />
harmittelee. Birron kynästä<br />
on syntynyt Ruotsissa laadukkaita<br />
ja rohkeita sarjoja kuten Hammarkullen<br />
ja Det nya landet. Ylessä<br />
päänavauksena toimi keväällä Tv<br />
1:ssä esitetty, vastaanottokeskukseen<br />
sijoittunut Poikkeustila-draama.<br />
Sen käsikirjoittajat olivat kuitenkin<br />
suomalaisia.<br />
Sketsiviihde on vaikea laji<br />
Paloheimo uskoo, että monikulttuurista<br />
viihdettä kannattaa tehdä<br />
jatkossakin, vaikka ainakin sketsiviihteen<br />
tekeminen on osoittautunut<br />
hankalaksi lajiksi. Viime kesänä<br />
Ähläm Sähläm ihmetytti katsojia,<br />
ja tänä kesänä Yle sai kriittisen<br />
palautteen ryöpyn Manne-tvkomediasarjasta.<br />
Suomen romaniyhdistysten<br />
kattojärjestö Romanifoorumi<br />
vaati sen välitöntä lopettamista.<br />
Kovan kritiikin ja yleisöäänestyksen<br />
seurauksena Tv 1 päätti<br />
vaihtaa sarjan nimeksi korrektin<br />
Romano-tv:n, mutta ohjelman<br />
sisältöä ei muutettu.<br />
Paloheimo paljastaa, että Manne-TV:n<br />
suhteen ollaan sylttytehtaalla.<br />
Ohjelma ostettiin alun perin<br />
yksiosaisena Basaariin, mutta napattiin<br />
sieltä viihdeohjelmiin, jolloin<br />
tilausta laajennettiin sarjaksi.<br />
Paloheimo ymmärtää kritisoijia,<br />
mutta myös puolustaa sarjaa.<br />
– Ohjelma lähtee vähän samalta<br />
pohjalta kuin BBC:n Goodness<br />
Gracious Me, jossa Britannian intialaisyhteisö<br />
tekee itsestään pilaa<br />
hyvin samassa hengessä kuin Manne-tv:n<br />
mannet. Ohjelma on myös<br />
pääosin romanien itsensä suunnittelemaa<br />
ja esittämää.<br />
Paloheimo uskoo, että Mannetv:n<br />
herättämä keskustelu on loppujen<br />
lopuksi hyväksi.<br />
Uran tärkein avaus<br />
Pitkän uran Ylessä tehnyt Elina Paloheimo<br />
pitää Basaaria uransa tärkeimpänä<br />
avauksena. Hän sai idean<br />
ohjelmaan 1990-luvun alussa<br />
osallistuessaan Euroopan yleisradioliiton<br />
työryhmään, joka aloitteli<br />
tuolloin monikulttuuriohjelmien<br />
yhteistuotantoja.<br />
– Seurasin muiden maiden<br />
projekteja ja sosiaalinen omatunto<br />
alkoi herätä, koska Suomeen oli<br />
juuri tullut paljon pakolaisia Somaliasta.<br />
Kun Paloheimosta tuli television<br />
kulttuuriohjelmien päällikkö<br />
vuonna 1994, päätös monikulttuurisuusohjelman<br />
aloittamisesta<br />
saatiin aikaan. Basaari alkoi<br />
pyöriä säännöllisenä kolme vuotta<br />
myöhemmin. Nykyisin se on<br />
osa Ylen Asiaohjelmien tuotantoa.<br />
Basaarin toinen voimahahmo<br />
ja sen sisällön kehittäjä on alusta<br />
alkaen ollut sarjan tuottaja Seppo<br />
Seppälä.<br />
– Ei Basaari tietenkään riitä<br />
kuittaamaan koko monikulttuurisuusasiaa<br />
Ylessä, vuoden kuluttua<br />
eläkkeelle jäävä Paloheimo<br />
kuittaa.<br />
Televisiolla iso vastuu<br />
Paloheimo on tyytyväinen, että<br />
Ylessä on virallisesti sitouduttu<br />
siihen, että vähemmistöt pääsevät<br />
esiin Ylen ohjelmissa sekä<br />
esiintyjinä että tekijöinä, myös<br />
prime timessa.<br />
– Viesti on mennyt läpi, mutta<br />
kestää aikansa ennen kuin se toteutuu<br />
ja näkyy ohjelmistossa.<br />
Basaarin väki on ollut paljon<br />
yhteydessä muiden EU-maiden<br />
yleisradioiden kanssa.<br />
– Olemme saaneet oppia muun<br />
muassa Hollannista, Englannista ja<br />
Ruotsista. Sieltä on saatu ideoita,<br />
työtapoja ja informaatiota. Ei Suomi<br />
ole saareke, jossa kaikki voitaisiin<br />
keksiä itse.<br />
Moninaisuuden tuominen esiin<br />
mediassa on Paloheimon mukaan<br />
tapetilla nyt kaikkialla Euroopassa.<br />
– Kaikilla on vähän hätä, miten<br />
tämä asia hoidetaan, ettei tapahtuisi<br />
kauheita. Esimerkiksi Ranskan<br />
mellakat pelottavat.<br />
Paloheimon mielestä medialla<br />
on suuri vastuu maahanmuuttajien<br />
kotoutumisen tukemisessa<br />
ja Yle on Suomessa luonnostaan<br />
suunnannäyttäjä.<br />
– Tv on suurin vaikuttaja ihmisten<br />
mielikuviin siitä, miltä Suomi<br />
näyttää ja keitä me olemme.<br />
Ruotsin televisio lopetti Basaaria<br />
vastaavan, supersuositun Mosaik-ohjelmansa<br />
ja velvoitti kaikki<br />
ohjelmantekijät ottamaan monikulttuurisuuden<br />
näkymisen vastuulleen.<br />
Tavoite oli estää maahanmuuttajien<br />
ghettoutuminen omaan<br />
teemaohjelmaansa. Milloin Basaarin<br />
aika koittaa?<br />
– Mikään ohjelma ei ole ikuinen,<br />
mutta ensin toivoisi, että kehittyisi<br />
laajempi kirjo vastuunottoa<br />
muussa ohjelmistossa, Paloheimo<br />
pohtii.<br />
– Monet vuosia Basaariin tehneet<br />
toimittajat ovat kyllä kokeneet<br />
olevansa ohjelman vankeja,<br />
hän toteaa.<br />
Toimittajia loukkaa se, ettei<br />
heihin ole luotettu muualla, vaikka<br />
ovat kehittyneet ammattilaisiksi<br />
Basaarissa ja Mundo-projektissa.<br />
Viime aikoina eri ohjelmapaikkojen<br />
vartijat ovat kuitenkin alkaneet<br />
lämmetä basaarilaisten osaamiselle.<br />
Esimerkiksi Tosi tarinassa<br />
ja Dokumenttiprojektissa saadaan<br />
nähdä Basaarista ponnistavien toimittajien<br />
töitä.<br />
Rekrytointi on haaste<br />
Ylen haaste lähivuosina on luoda<br />
rekrytointipolitiikka, jolla saataisiin<br />
maahanmuuttajia Yleen myös<br />
vakinaisiin työsuhteisiin, Elina Paloheimo<br />
toteaa.<br />
– Ylessä on julkilausuttu toive,<br />
että monikulttuurisuus otetaan<br />
MONITORI www.mol.fi/migration<br />
32
Basaarissa on järjestetty aloittelevien maahanmuuttajatoimittajien tueksi tutoreita. Lisäksi toimittajien työtä helpottamaan on laadittu viidellä kielellä ohjelista<br />
tv-tuotannon toteuttamisesta, Elina Paloheimo kertoo.<br />
huomioon rekrytoinneissa, mutta<br />
varsinaisia ohjeita ei vielä ole. Oppisopimuskoulutuksen<br />
mahdollisuutta<br />
mietitään parhaillaan.<br />
Televisiotyössä ei Paloheimon<br />
mielestään tarvitsisi edellyttää<br />
täydellistä kielitaitoa ohjelmissa,<br />
joissa toimittajat eivät itse esiinny<br />
ruudussa. Myöskään kuvaajat,<br />
äänittäjät ja ohjaajat eivät tarvitse<br />
synnynnäisen puhujan tasoista<br />
suomen taitoa.<br />
– Uutistoiminta sen sijaan on hyvin<br />
vaativaa, joten siellä saatetaan olla<br />
vaativampia kielitaidon suhteen.<br />
Katsojat ovat yllättävän suvaitsemattomia<br />
televisiossa puhutun<br />
kielen suhteen. Jopa suomenruotsalainen<br />
aksentti ärsyttää, Paloheimo<br />
kertoo.<br />
– Siinä on jälleen yksi haaste<br />
Ylelle: kouluttaa katsojia sallivammiksi<br />
ja tehdä tilaa uusille suomalaisille<br />
mediassa.<br />
Millainen olisi ohjelmatuotannon<br />
konkarin unelma-Yle?<br />
– Tasa-arvoinen ja tasavertainen<br />
ja sellainen, että kulttuurien<br />
moninaisuus näkyisi. Täällä olisi<br />
töissä lahjakkaita ihmisiä, joita ei<br />
aja eteenpäin vain oma kunnianhimo,<br />
vaan myös halu taistella ihmisoikeuksien<br />
ja ihmisarvon puolesta,<br />
Paloheimo pohtii. <br />
33<br />
MONITORI www.mol.fi/migration
TUTKITTUA<br />
Maahanmuuttajien yhdistystoiminta<br />
Puuhastelusta vakiintuneeksi<br />
kansalaistoiminnaksi<br />
Maahanmuuttajien<br />
yhdistysten määrä on<br />
kaksinkertaistanut<br />
tällä vuosikymmenellä.<br />
Miikka Pyykkösen<br />
väitöskirjan mukaan<br />
monet yhdistykset<br />
haluaisivat<br />
enemmän vastuuta.<br />
Teksti ja kuva Tuula Ainasoja<br />
Maahanmuuttajien yhdistystoimintaa<br />
ei ole juuri<br />
tutkittu Suomessa,<br />
vaikka yhdistyksiä on melko runsaasti<br />
suhteessa maahanmuuttajien<br />
osuuteen väestöstä.<br />
– Minulle oli yllätys havaita<br />
kuinka moninaista maahanmuuttajien<br />
yhdistystoiminta on. Kun<br />
aloitin tutkimustyöni 2000-luvun<br />
alussa luultiin, että maahanmuuttajayhdistykset<br />
keskittyvät pääasiassa<br />
uskontoon ja kulttuuriperinteisiin,<br />
sanoo kesäkuussa Jyväskylän<br />
yliopistossa tohtoriksi väitellyt<br />
Miikka Pyykkönen.<br />
Pyykkönen tarkasteli sosiologian<br />
ja kulttuuripolitiikan väitöstyötään<br />
varten maahanmuuttajien<br />
yhdistystoimintaa Tampereella ja<br />
Jyväskylässä.<br />
Yhdistystoiminta on kehittynyt<br />
Pyykkösen mukaan viime kahdentoista<br />
vuoden aikana kolmessa<br />
vaiheessa. Tavoitteina on ollut<br />
vaalia oman etnisen ryhmän kulttuuriin<br />
ja uskontoon liittyviä perinteitä<br />
ja tehdä suomalaista tapakulttuuria<br />
tutuksi integroitumisen<br />
edistämiseksi.<br />
– Alkuvaiheessa 90-luvun puolivälissä<br />
syntyi uskonnollisia, etnis-kulttuurisia<br />
ja myös muutamia<br />
monikulttuurisia yhdistyksiä,<br />
jotka keskittyivät suomalaisen<br />
yhteiskunnan ja paikallisympäristönsä<br />
monikulttuurisuuden<br />
ja kulttuurien välisten kontaktien<br />
lisäämiseen.<br />
Kymmenisen vuotta sitten alkoi<br />
yhdistyskentän eriytyminen,<br />
jolloin ryhdyttiin perustamaan esi-<br />
– Yhdistysten retoriikassa ja kontaktien luomisessa keskeinen tavoite on rahoituksen saaminen toiminnalle. Varsinkin<br />
pääkaupunkiseudulla on vakiintuneita yhdistyksiä, jotka pääsevät mukaan projekteihin ja saavat EU-rahoitusta hankkeisiinsa,<br />
toteaa maahanmuuttajien yhdistystoimintaa tutkinut Miikka Pyykkönen.<br />
MONITORI www.mol.fi/migration<br />
34
merkiksi naisten ja nuorten yhdistyksiä<br />
sekä taide- ja liikuntaseuroja.<br />
2000-luvulle tultaessa yhdistystoimintaan<br />
alkoi vaikuttaa kotouttamislaki<br />
ja sen vaatimus laatia<br />
maahanmuuttajille yksilöllisiä<br />
kotouttamissuunnitelmia.<br />
– Suomalaisilla viranomaisilla<br />
oli näissä kotouttamista edistävissä<br />
yhdistyksissä hyvin voimakas<br />
asema.<br />
Sekä uudet että pitempään toimineet<br />
yhdistykset ovat alkaneet<br />
suunnata toimintaansa maahanmuuttajien<br />
työllistymisen edesauttamiseen.<br />
– Hallituksen uudessa maahanmuuttopoliittisessa<br />
ohjelmassa<br />
keskitytään työvoiman muuttoon<br />
ja maahanmuuttajien työllistymiseen.<br />
Se lisää selvästi yhdistysten<br />
halukkuutta syventyä työllistymistä<br />
tukeviin asioihin.<br />
Enemmän vetovastuuta<br />
Viranomaisten ja maahanmuuttajien<br />
yhteistyö on lisääntynyt selvästi<br />
Pyykkösen tutkimusajankohtana.<br />
– Nykyään pyritään yleisesti<br />
kansalaislähtöisiin viranomaiskäytäntöihin,<br />
ja se koskee myös maahanmuuttajatoimintaa.<br />
Viranomaiset<br />
näkevät maahanmuuttajat entistä<br />
enemmän kumppaneina hankkeissa,<br />
Pyykkönen sanoo tähdentäen, että<br />
mitalin toisella puolella on maahanmuuttajayhdistysten<br />
valjastaminen<br />
hallinnon välineeksi helpottamaan<br />
viranomaisten työtä.<br />
Maahanmuuttajat ovat saaneet<br />
viranomaisten silmissä tunnustetumman<br />
aseman sen myötä mitä<br />
enemmän kokemusta ja koulutusta<br />
sekä kielitaitoa heille on karttunut.<br />
Pitkään Suomessa olleet tuntevat<br />
täkäläisen yhdistystoiminnan<br />
perusteet ja hyödyntävät tietoaan<br />
yhdistyksensä parhaaksi.<br />
– Omia periaatteita suhteutetaan<br />
hallinnon odotuksiin ja maahanmuuttopoliittisiin<br />
ohjelmiin<br />
entistä paremmin, esimerkiksi yhdistyksen<br />
sääntöjä saatetaan linjata<br />
niitten pohjalta.<br />
Yhdistysten tavoitteet ovat jämäköityneet<br />
ja niiden yhteiskunnallinen<br />
asema on vahvistunut,<br />
mutta Pyykkösen haastattelemat<br />
toimijat kokevat, ettei yhdistyksille<br />
anneta todellista vetovastuuta<br />
hankkeissa. Monet yhdistykset<br />
haluaisivat ottaa nykyistä vahvemman<br />
roolin maahanmuuttajatyössä,<br />
mutta lisäksi toivotaan mahdollisuuksia<br />
toimia muillakin alueilla.<br />
Aktiiviset yhdistysihmiset korostavat,<br />
ettei heidän asiantuntijuutensa<br />
rajoitu perinteiseen maahanmuuttajatyöhön.<br />
Yhdistymisestä lisävoimaa<br />
Nykyistä maahanmuuttajien yhdistystoimintaa<br />
leimaa edelleen<br />
eriytyminen etnisten ryhmäjakojen<br />
mukaan. Pyykkösen tutkimusten<br />
mukaan yhdistysten keskinäinen<br />
yhteistyö on vähäistä sekä Jyväskylässä<br />
että Tampereella.<br />
– Esimerkiksi Helsingissä on<br />
enemmän laajapohjaisia yhdistyksiä.<br />
Samassa yhdistyksessä saattaa olla<br />
kurdeja, venäläisiä ja somalitaustaisia<br />
ihmisiä. Tällaisten yhdistysten<br />
asema viranomaisten silmissä on<br />
parempi, koska niiden kotouttamistoiminta<br />
tavoittaa laajemman kohdejoukon,<br />
millä on suuri merkitys<br />
rahoituksesta päätettäessä.<br />
– Jyväskylässä ei ole onnistuttu<br />
perustamaan toimijoita yhdistäviä<br />
kattojärjestöjä. Yritetty on<br />
jo vuosikausia, mutta kaikki tähänastiset<br />
viritelmät ovat epäonnistuneet.<br />
Syynä ovat olleet esimerkiksi<br />
kitkat henkilösuhteissa<br />
ja resurssipula.<br />
Tampereella on kamppailtu pitkään<br />
saman ongelman kanssa, mutta<br />
hiljattain sinne onnistuttiin perustamaan<br />
monikulttuuristen yhdistysten<br />
kattojärjestö.<br />
– Jos Jyväskyläänkin saataisiin<br />
perustettua sateenvarjoyhdistys, se<br />
vahvistaisi todennäköisesti maahanmuuttajayhdistysten<br />
asemaa muussakin<br />
kuin virallisessa kotouttamistoiminnassa.<br />
Yhteistoimintaelin<br />
pystyisi valvomaan maahanmuuttajien<br />
etuja keskitetymmin<br />
ja kenties toimimaan hankkeissa<br />
yhtenäisemmin ja voimallisemmin,<br />
Miikka Pyykkönen sanoo.<br />
Hän ymmärtää kuitenkin hyvin,<br />
ettei monikulttuurisen kattojärjestön<br />
luominen ole helppoa.<br />
Yhteisten maahanmuuttajan asemaan<br />
liittyvien tavoitteiden ohella<br />
jokaisella etnisellä ryhmällä on omia<br />
pyrkimyksiä ja odotuksia. <br />
Miikka Pyykkönen: Järjestäytyvät<br />
diasporat: Etnisyys,<br />
kansalaisuus, integraatio ja<br />
hallinta maahanmuuttajien<br />
yhdistystoiminnassa. Väitöskirja,<br />
Jyväskylä 2007.<br />
Suvaitsevaisuusjournalismin sijaan<br />
tasa-arvoa ja toimintaa<br />
Teksti Marjo Mikola<br />
Maahanmuuttajataustaisista<br />
ihmisistä halutaan<br />
lukea juttuja, joissa etnisyyttä<br />
ei alleviivata. Tämä kävi<br />
ilmi Tampereen yliopiston tiedotusopin<br />
laitoksen journalismin tutkimusyksikössä<br />
toteutetuista tutkimuksista.<br />
Pentti Raittilan toimittama<br />
Keskusteluja etnisyydestä<br />
mediassa -teos kokoaa yhteen neljä<br />
tutkimusta, joiden tekijöinä olivat<br />
Raittilan ohella Anna-Kaisa<br />
Hiltunen, Kaarina Nikunen ja<br />
Reeta Pöytäri.<br />
Tutkijat selvittivät ryhmäkeskusteluissa<br />
kantasuomalaisten ja<br />
maahanmuuttajien suhtautumista<br />
etnisyyteen, mediaan yleensä<br />
ja käsiteltävänä olleisiin lehtijuttuihin<br />
sekä pakolaisten elämästä<br />
kertovaan elokuvapätkään. Tutkijat<br />
pyrkivät myös tarkastelemaan,<br />
miten tutkijoiden ja yleisön<br />
tulkinnat mediateksteistä eroavat<br />
toisistaan.<br />
Lisää vuoropuhelua<br />
Pentti Raittilan aikaisempien tutkimusten<br />
mukaan maahanmuuttajat<br />
esitetään medioissa yleensä<br />
muusta yhteiskunnasta erillisinä.<br />
Maahanmuuttajien asioista puhuvat<br />
tavallisesti viranomaiset, ja jutuista<br />
puuttuu usein maahanmuuttajien<br />
ja kantaväestön vuoropuhelu.<br />
Ryhmäkeskusteluihin osallistuneet<br />
yleisön edustajat pitivät tärkeimpänä<br />
juttujen myönteistä ilmapiiriä<br />
ja luontevaa kielenkäyttöä.<br />
Niin tutkijat kuin keskustelijatkin<br />
toivoivat maahanmuuttajien<br />
esiintyvän luonnollisessa vuorovaikutuksessa<br />
ja tavallisissa tilanteissa<br />
kantaväestön kanssa. Tasaarvoiseen<br />
keskusteluun ja yhdessä<br />
tekemiseen perustuvien juttujen<br />
arvioitiin parantavan etnisten<br />
ryhmien välisiä suhteita enemmän<br />
kuin suvaitsevaisuusjuttujen tai<br />
etnisyyden eksoottisen kuvaamisen.<br />
Suvaitsevaisuusjournalismin<br />
ongelmana pidettiin uskottavuuden<br />
puutetta.<br />
Lähes kaikki keskustelijat olivat<br />
sitä mieltä, että maahanmuuttajan<br />
etnisyyttä ei tulisi korostaa<br />
sen paremmin positiivisissa kuin<br />
negatiivisissakaan jutuissa.<br />
Anna-Kaisa Hiltunen vertasi<br />
tutkija- ja lukijatulkintaa etnisen<br />
ja sukupuolisen toiseuden<br />
suhteesta kahdessa vuonna 2004<br />
julkaistussa Helsingin Sanomien<br />
jutussa. Aiemman tutkimustuloksen<br />
mukaan maahanmuuttajanaiset<br />
esitetään useimmiten toisina<br />
suhteessa miehiin ja kantaväestöön.<br />
He ovat etnisesti toisia suhteessa<br />
suomalaisuuden normiin ja<br />
sukupuolisesti toisia ennen kaikkea<br />
suhteessa suomalaiseen naiseuden<br />
normiin.<br />
Hiltunen vertasi omia tulkintojaan<br />
haastateltujen keskusteluryhmien<br />
tulkintoihin. Tutkija Hiltunen<br />
piti juttuja suomalaisen naiseuden<br />
normeja korostavana. Lukijat<br />
pitivät jutuissa positiivisena<br />
naisten kykyä sopeutua suomalaiseen<br />
yhteiskuntaan. <br />
Keskusteluja etnisyydestä mediassa.<br />
Raittila Pentti (toim.). Suomalaisten,<br />
maahanmuuttajien ja tutkijoiden<br />
tulkintoja. Tampereen yliopiston<br />
tiedotusopin laitoksen julkaisuja A<br />
102/2007<br />
35<br />
MONITORI www.mol.fi/migration
Suomessa syntyneet lapset törmäävät rasismiin<br />
Silminnähden erilaiset<br />
Teksti Natasha Petrell<br />
Kuva Imagelibrary<br />
Rasismia kohtaavat maahanmuuttajien<br />
lisäksi myös<br />
Suomessa suomalaisiksi<br />
kasvaneet: lapset ja nuoret, joiden<br />
toinen vanhempi ei ole taustoiltaan<br />
suomalainen sekä ulkomailta<br />
adoptoidut. Anna Rastas<br />
tutkii tätä ilmiötä väitöskirjassaan<br />
Rasismi lasten ja nuorten arjessa.<br />
Rastaan mukaan rasismissa<br />
erottelu perustuu näkemyksiin tai<br />
väitteisiin ihmisroduista tai paikkoihinsa<br />
ja kulttuureihinsa sidotuista<br />
ryhmistä ja kansoista. Ympäristö<br />
olettaa joidenkin ihmisten<br />
juuret myös Suomen ulkopuolelle,<br />
ja he joutuvat pohtimaan ja selittämään<br />
omia juuriaan.<br />
Rasismi näyttäytyy eri tavoin<br />
eri ihmisille. Toiset eivät juuri koe<br />
rasismia, joillekin se on muodossa<br />
tai toisessa jatkuvasti läsnä.<br />
– Se ei ole pelkästään sitä, että<br />
on syrjinnän kokemuksia vaan tietoisuutta<br />
siitä, että ei voi esimerkiksi<br />
pimeällä kulkea yhtä lailla<br />
vapaasti kuin ikätoverit, ja riski<br />
joutua häirinnän tai väkivallan<br />
kohteeksi on suurempi, Anna Rastas<br />
selittää.<br />
Moni törmää<br />
rasismiin koulussa<br />
Rastas keskittyy tutkimuksessaan<br />
pääasiassa kouluikäisiin lapsiin ja<br />
nuoriin. Vaikka monella on ollut<br />
rasistisia kokemuksia jo varhaislapsuudessaan,<br />
toiset näyttävät<br />
selvinneen avoimelta ja vihamieliseltä<br />
rasismilta aina kouluikään<br />
asti.<br />
Koulun aloitus on suuri muutos.<br />
”Uteliaat” eivät ole enää ”vanhempia<br />
rouvia” vaan ikätovereita,<br />
ja lapset joutuvat kohtaamaan<br />
tilanteet yksin ilman vanhempien<br />
tai päiväkodin henkilökunnan<br />
apua.<br />
– Lasten arjessa asuinpaikalla<br />
on väliä, mutta se ei kuitenkaan<br />
ole niin yksinkertaista, että isossa<br />
kaupungissa olisi helpompaa<br />
ja pienessä vaikeampaa. Pienellä<br />
paikkakunnalla ihmisten tutustuttua<br />
toisiinsa lapsen ei tarvitse<br />
selittää jatkuvasti omaa taustaansa,<br />
mutta toisaalta hän saattaa olla<br />
oman kaupunkinsa ainoa ”erilainen”<br />
ja verkostoituminen muihin<br />
samassa tilanteessa oleviin on<br />
vaikeampaa.<br />
Rasismin käsittely<br />
uutta opettajille<br />
Tutkimuksen mukaan opettajat<br />
ovat hyvin kokemattomia rasististen<br />
kysymysten pohtimisessa ja<br />
käsittelemisessä. Monet opettajat<br />
ovat olleet yllättyneitä siitä, että<br />
kouluissa on rasismia.<br />
– Vaikka konfliktitilanteissa on<br />
usein kyse erilaisten asioiden yhteenkietoutumisesta,<br />
uhrin näkökulmasta<br />
on tärkeää, ettei rasismin<br />
osuutta vähätellä tai ohiteta.<br />
Rastas muistuttaa, että rasismi<br />
ei katoa itsestään eikä erilaisuuden<br />
lisääntyminen ja yhteiskunnan<br />
monikulttuuristuminen<br />
poista rasismia.<br />
– Sen vastustamiseksi olisi tehtävä<br />
aktiivisesti töitä koko ajan.<br />
Myös aika on muuttanut suhtautumista<br />
rasismiin.<br />
– Asiaa ei enää lakaista pöydälle<br />
eikä vähätellä niin kuin esimerkiksi<br />
vielä kymmenen vuotta<br />
sitten.<br />
– Aikuiset eivät aina osaa auttaa ja<br />
tukea rasismia kohdanneita lapsia,<br />
toteaa Anna Rastas.<br />
Nyt ollaan tietoisempia näistä<br />
asioista ja kouluissakin uskalletaan<br />
sanoa sana ”rasismi” ääneen.<br />
Ilmiö myös ymmärretään moniulotteisemmin:<br />
Se ei ole vain väkivaltaa<br />
ja työpaikkasyrjintää vaan<br />
myös kulttuurissa ja puhetavoissa<br />
on rasismia.<br />
Väitös antaa välineitä vanhemmille<br />
ja kasvattajille rasismin tunnistamiseen<br />
ja rasismia kohdanneiden<br />
tukemiseen. <br />
Anna Rastas: Rasismi lasten ja<br />
nuorten arjessa. Transnationaalit<br />
juuret ja monikulttuuristuva Suomi.<br />
2007, Tampere University Press.<br />
MONITORI www.mol.fi/migration<br />
36
SUVAITSEVAISUUS<br />
Koulu jatkuu Lapualla<br />
<strong>Poliisi</strong>n tutkittavaksi päätyneiden rasististen<br />
rikosten määrä kasvoi viime vuonna,<br />
jolloin kirjattiin yhteensä 748 rasistista<br />
rikosepäilyä. Tutkimus tehtiin <strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakoulussa.<br />
Tutkimuksessa arvellaan, että<br />
rikosten määrän kasvu johtuu ilmoituskynnyksen<br />
madaltumisesta ja siitä, että poliisi on<br />
oppinut tunnistamaan rasistisesti motivoituneita<br />
tekoja aiempaa paremmin.<br />
Yleisin rikosilmoitukseen johtanut rasistinen<br />
teko oli edellisvuosien tapaan pahoinpitely.<br />
Muita yleisiä rikosnimikkeitä olivat syrjintä,<br />
kunnianloukkaus, laiton uhkaus ja vahingonteko.<br />
Syrjintätapausten määrä lisääntyi vuonna<br />
2006 edellisvuodesta. Yleisin syrjintätapaus<br />
oli ravintolasyrjintä eli etniseen vähemmistöön<br />
kuuluvaa henkilöä ei päästetty sisään<br />
ravintolaan.<br />
Viimekeväisestä kuohunnasta huolimatta<br />
Lapualla on edelleen ulkomaalaisia<br />
opiskelijoita eikä joukkopakoa<br />
koulusta ole ollut.<br />
Lisääkin opiskelijoita olisi tulossa, mutta<br />
enempää emme voi ottaa, koulutusalajohtaja<br />
Kalevi Kataja Härmänmaan ammatti-instituutista<br />
sanoo.<br />
Viime Monitorissa kerrottiin, miten Lapualla<br />
koulutetaan inkeriläisnuoria aloille, joita<br />
työvoimapula nyt ja tulevaisuudessa uhkaa.<br />
Sitten Lapualta alkoi kuulua ikäviä ja medioissa<br />
kerrottiin, miten koulun oppilaiden autoja<br />
on polteltu ja heitä on nimitelty.<br />
– Tilanne on nyt rauhoittunut, eikä mitään<br />
samantyyppistä ole enää tapahtunut viime<br />
syksyn ja kevään jälkeen. Tapahtumien jälkeen<br />
koulussa kuitenkin muun muassa lisättiin<br />
valvontaa ja valaistusta.<br />
Katajasta yksi syy ongelmiin on tiedon<br />
puute.<br />
– Eniten ihmisiä häiritsee se, että he uskovat<br />
ulkomaalaisten tulevan tänne ikään kuin<br />
eläteiksi ja he joutuisivat maksamaan ulkomaalaisten<br />
ilmaisen koulutuksen. On ollut paljon<br />
väärinkäsityksiä, että ulkomaalaisia kohdeltaisiin<br />
jotenkin eri tavalla kuin suomalaisia.<br />
Tässä ei kuitenkaan ole kysymys ja valtaosa<br />
tietää, että opiskelijat ovat Pohjanmaalla paikallisille<br />
yrityksille suuri apu.<br />
– Tällä alueellahan on aivan hirvittävä työvoimapula.<br />
Suurin osa opiskelijoista on ollut nyt<br />
kesällä kesätöissä ja moni on opiskeluaikanakin<br />
iltatöissä ja työssäoppimassa yrityksissä.<br />
Myös ylitarkastaja Mauno Salmela Etelä-<br />
Pohjanmaan TE-keskuksesta vahvistaa, että opiskelijoita<br />
tarvitaan alueella, kun he koulusta valmistuvat.<br />
Hänestä kunnan ja oppilaitoksen olisikin<br />
hyvä tiedottaa, jos oppilaitoksiin on tulossa<br />
suurempia määriä ulkomaalaisia opiskelijoita,<br />
jotta paikalliset saisivat tietoa asiasta.<br />
Tiedottamisessa TE-keskukset voisivat olla<br />
mukana.<br />
– Emme voi lähteä omin päin kunnan tontille<br />
touhuamaan, mutta me voisimme yhteistyössä<br />
kunnan ja oppilaitoksen kanssa, jos sieltä<br />
päin halutaan, jotain suvaitsevaisuuskasvatusta<br />
tai tähän liittyvää yleisluonteista tiedotusta<br />
antaa. <br />
Rasistiset rikokset kasvussa<br />
Tekijät suomalais-syntyisiä miehiä<br />
Yli puolella epäillyn rikoksen uhreista oli Suomen<br />
kansalaisuus. Suurin osa uhreista oli kuitenkin ulkomaalaistaustaisia<br />
tai ulkomaalaisia. Ulkomaalaisista<br />
uhreiksi joutuivat useimmiten turkkilaiset, somalialaiset<br />
ja iranilaiset.<br />
Naisiin ja miehiin kohdistuneet rasistiset rikokset<br />
erosivat jonkin verran toisistaan. Suurin osa miehiin<br />
kohdistuneista rasistisista teoista oli pahoinpitelyjä.<br />
Naisiin kohdistui useimmiten syrjintää, kunnianloukkauksia<br />
ja kotirauhan rikkomisia.<br />
Lähes 90 prosenttia rikoksista epäillyistä oli<br />
miehiä ja heistä valtaosa oli syntyperäisiä suomalaisia.<br />
Kaikista epäillyistä noin puolet oli 15–24-<br />
vuotiaita.<br />
Suurin osa poliisille ilmoitetuista teoista eteni<br />
syyteharkintaan. Erityisen hyvin etenivät syrjintätapaukset.<br />
Tutkimus ei sisällä tietoa syyteharkinnan<br />
jälkeisistä toimista. <br />
Vähemmistövaltuutettu:<br />
Nettirasismiin<br />
puututtava<br />
Vähemmistövaltuutettu toteaa<br />
vuosikertomuksessaan<br />
vuodelta 2006, että<br />
internetissä esiintyvään rasistiseen<br />
kirjoitteluun pitää voida puuttua.<br />
Vähemmistövaltuutetun aloitteesta<br />
ylläpitäjät ja palveluntarjoajat<br />
ovat sulkeneet selkeästi rasistisia<br />
sivustoja sekä siivonneet keskustelupalstoja.<br />
Keskeistä on palveluntarjoajien<br />
ja ylläpitäjien oma-aloitteinen toiminta<br />
ja nopea reagointi keskustelupalstoilla<br />
ja sivustoilla esiintyvään<br />
rasismiin, vuosikertomuksessa<br />
todetaan. Vähemmistövaltuutettu<br />
Mikko Puumalainen pitää<br />
tarkemman selvittämisen arvoisena<br />
valtakunnansyyttäjä Mika Illmanin<br />
esittämää ajatusta valvonnan<br />
tiukentamisesta nettikeskusteluissa<br />
ja sen asettamista velvoitteeksi<br />
myös lainsäädännöllisesti. Palveluntarjoajien<br />
vastuu voidaan kuitenkin<br />
toteuttaa muutenkin kuin<br />
rikosoikeudellisesti.<br />
Syrjiviin rakenteisiin ja esimerkiksi<br />
nettirasismin kaltaiseen ilmiöön<br />
puuttuminen edellyttää mahdollisuutta<br />
pitkäjänteiseen tutkimus-,<br />
selvitys- ja tiedottamistoimintaan.<br />
Vähemmistövaltuutetun<br />
toimiston resurssit on koettu tähän<br />
riittämättömiksi.<br />
Vähemmistövaltuutettu katsoo,<br />
että maahanmuuton lisääntyessä<br />
työperäisen maahanmuuton<br />
vuoksi, maahanmuuttajien ja<br />
etnisten vähemmistöjen yhdenvertaisuuden<br />
toteutuminen vaatii<br />
lisää resursseja perusoikeuksien<br />
valvontaan ja syrjintään puuttumiseen.<br />
<br />
Vähemmistövaltuutetun<br />
vuosikertomus 2006. www.<br />
vahemmistovaltuutettu.fi<br />
37<br />
MONITORI www.mol.fi/migration
KOHTAAMISIA<br />
Tanssin raja-aidat kumoon<br />
Teksti Irmeli Tuomarla<br />
Kuvat Tomi Westerholm<br />
Pari hiphoppiin<br />
hurahtanutta nuorta<br />
yllytti minua tekemään<br />
juttua tanssija ja<br />
koreografi Sathis<br />
Hettithantrista.<br />
Hän on hiphop- ja<br />
showtanssipiireissä<br />
tunnettu idoli ja<br />
innoittava opettaja.<br />
Nähtyäni Sathis Hettithantrin<br />
tanssivan vakuutun,<br />
ettei hänen esittämänsä<br />
katujen intohimoinen tanssi<br />
lavalla laimene.<br />
Tapaan Helsingin Stockan kellon<br />
alla hyvin pukeutuneen 28-<br />
vuotiaan miehen. Valitsemme rupattelupaikaksi<br />
Mannerheimintien<br />
Iguanan, jota varhainen iltapäivä<br />
ei ole vielä väestä täyttänyt.<br />
Nurkkapöydän yli kumartuen<br />
Sathis kertoo kellontarkasti tulonsa<br />
16-vuotiaana Sri Lankasta Suomeen.<br />
Päivä oli toinen helmikuu-<br />
ta vuonna 1995. Kello oli kaksi<br />
iltapäivällä.<br />
Viisivuotisen opiskelupaikan<br />
Helsingin Tanssiopiston balettitanssiryhmässä<br />
Sathis sai, kun opiston<br />
johtaja etsi tanssijoita Sri Lankasta<br />
aikomuksenaan perustaa sinne<br />
tanssikoulu. Hän aikoi kouluttaa<br />
opettajat Suomessa. Esiintymiskokeena<br />
järjestetyn kilpailun Sathis<br />
voitti ja sai kutsun Suomeen.<br />
Sathiksen isä Thumula Sena<br />
Hettithantri, isoisä William<br />
Hettithantri ja heidän esi-isänsä<br />
ovat olleet srilankalaisen traditionaalisen<br />
tanssin opettajia ja<br />
esiintyjiä, joten tanssitaito oli veressä<br />
perittyä. Sathis oli viisivuotias<br />
aloittaessaan tanssiopinnot<br />
kotikaupungissaan Kalutharassa,<br />
isänsä tanssikoulussa. Hän ryhtyi<br />
itsekin opettamaan ollessaan vasta<br />
10-vuotias. Isän toive pojastaan<br />
srilankalaisen tanssiperinteen jatkajana<br />
toteutui.<br />
Oman tiensä tanssija<br />
Suomeen tullessaan Sathis ei sopeutumistaan<br />
liiemmin miettinyt,<br />
koska koulutus nieli kaiken ajan.<br />
Päivittäinen 11-tuntinen treenirääkki<br />
balettia, hiphoppia, mutta<br />
laaja-alaisesti muitakin tanssilajeja<br />
rajoitti sosiaalisen elämän minimiin.<br />
Ihmiset ja kokemukset opiston<br />
ulkopuolelta olivat alkuun vähemmän<br />
mukavia.<br />
– Ihmisillä oli vääriä käsityksiä<br />
ja ennakko-oletuksia, koska käytin<br />
show-vaatteita tai muutoin erikoisia<br />
asusteita. Ulkomaalaisia miestanssijoita<br />
leimattiin jos jonkinlaisiksi<br />
”seksuaalipelleiksi”. Suomalaisia<br />
miestanssijoita ei leimattu<br />
samalla tavalla. Se hämmensi,<br />
koska tiesin mitä tanssijana olen<br />
ja tahdon, Sathis kertoo.<br />
– Vierailevana estraditaiteilijana<br />
tai poptanssijana kelpasin, mutta<br />
vakavasti otettavana artistina<br />
ja työtoverina en. Samalle viivalle<br />
ammattitanssijapiireissä oli vaikea<br />
päästä. En tosin piireihin pyrkinytkään.<br />
Jos kritisoit tai esität<br />
toisenlaisia ratkaisuja, sinua helposti<br />
vieroksutaan.<br />
– Arvostan tanssijan, opettajan<br />
ja koreografi n työuraani ja oletan,<br />
että ammatillista osaamistani arvostettaisiin.<br />
Uran kannalta Suomi<br />
ei ole paljastanut minulle järin<br />
monikulttuurisia kasvoja. Kulttuu-<br />
rista erilaisuutta työelämän arjessa<br />
täällä on vieläkin vaikea hyväksyä,<br />
Sathis sanoo.<br />
Tanssiopisto-opiskelun ohella<br />
Sathis teki töitä traditionaalisen<br />
srilankalaisen tanssin opettajana,<br />
kiersi tanssishowesityksillään ympäri<br />
Suomea ja ulkomailla muun<br />
muassa Lontoossa.<br />
Viiden opiskeluvuoden jälkeen<br />
Sathis ei ollut valmis valitsemaan<br />
klassisen balettitanssijan<br />
uraa, vaikka häntä siihen kehotettiin.<br />
Srilankalaista traditionaalista<br />
tanssia, klassista balettia tai nykytanssin<br />
eri lajeja hän ei halunnut<br />
asettaa mihinkään akateemiseen<br />
arvojärjestykseen. Hän halusi<br />
kehittyä tanssijana laaja-alaisemmin<br />
ja valitsi omanlaisensa tien.<br />
Tavattuaan Footlightin johtajan<br />
Taina Shorin-Kelton hän vaihtoi<br />
työpaikkaa.<br />
Hiphopin suosio toi töitä<br />
Suomeen rantautuneet street-tanssilajit<br />
olivat Sathiksen lajivalintojen<br />
kannalta kuin lottovoitto.<br />
Hiphop nousi räjähdysmäisen laajasti<br />
nuorten suosikkilajiksi. Suosio<br />
yltyi, kun laji siirtyi kaduilta<br />
MONITORI www.mol.fi/migration<br />
38
”Autan tanssijaa löytämään mielen ja<br />
ruumiin yhteyden ja itsestään tanssijana<br />
jotain suurempaa.”<br />
39<br />
www.mol.fi/migration
”Uran kannalta Suomi ei<br />
ole paljastanut minulle järin<br />
monikulttuurisia kasvoja.”<br />
lavoille, suuren yleisön eteen. Lajin<br />
variaatiomahdollisuuksia Sathis<br />
käytti koreografioissaan hyväkseen<br />
ja loi teoksia hiphop-tanssijoille<br />
ja itselleen ja tuli siten tunnetuksi.<br />
Tanssilajien arvottamisesta on<br />
käyty kiivasta keskustelua eri puolilla<br />
maailmaa. 1970-luvun New<br />
Yorkin mustien ja latinalaisamerikkalaisten<br />
nuorten populaarimusiikkiin<br />
kiinnittyneet katujen<br />
tanssit ovat saaneet eri maissa erilaisia<br />
yhteiskunnallisia ja kaupallisia<br />
painotuksia.<br />
Kuubalainen hiphop puhuu tasa-arvon<br />
puolesta. Tämän päivän<br />
musiikki soi Kuubassa sulassa sovussa<br />
yhdysvaltalaisen ”old school”<br />
-hiphopin kanssa. Ranskassa taas<br />
hiphopin tie huonomaineisten lähiöiden<br />
betonipihoilta teatterilavoille<br />
on ollut kivinen, mutta tanssijat<br />
ovat löytäneet paikkansa tunnustettuina<br />
artisteina.<br />
Sri Lankassa asuessaan Sathis<br />
näki ilmapiirin muuttuvan sielläkin.<br />
Traditionaaliset ja klassiset<br />
tanssimuodot voivat hyvin, mutta<br />
länsimaiset tanssityylit ja -lajit<br />
ovat myös saaneet jalansijaa. Pätevien<br />
opettajien puute on jarruttanut<br />
niiden suosiota, Sathis arvioi.<br />
Opettaminen jaksaa innostaa<br />
Sathis sanoo olevansa puoliksi kotoutunut,<br />
mieli kiinni kotimaassa.<br />
Suomeen hän sanoo jääneensä<br />
monestakin syystä. Yksi niistä on<br />
tanssinopettajan työ.<br />
– Suomessa nuorten tanssivalintoihin<br />
vaikuttavat perheen henkinen<br />
ja rahallinen tuki ja vertaisryhmien<br />
ja kavereiden esimerkki.<br />
– Erityisesti innostun opastamaan<br />
niitä, jotka menestyvät, vaikka<br />
taustatukea ei ole. Opastajan rooli<br />
on minulle metodinen työtapa,<br />
ohjasinpa sitten harraste- tai ammattilaisryhmiä.<br />
Autan tanssijaa<br />
löytämään mielen ja ruumiin yhteyden<br />
ja löytämään itsestään tanssijana<br />
jotain suurempaa.<br />
Sathis on ehtinyt saada paljon<br />
aikaan. Vuonna 2003 hän perusti<br />
oman Fellows-tanssiryhmän, jota<br />
ohjasi ja jolle teki koreografi at.<br />
”New school” -hiphoppiin keskittynyt<br />
ryhmä esiintyi eri puolilla<br />
Suomea. Sittemmin tanssijat<br />
sijoittuivat ammattilaisiksi Suomeen,<br />
Ruotsiin ja Tanskaan ja ryhmä<br />
hajosi.<br />
Pariin viime vuoteen mahtuu<br />
työskentely Footlightin erikoiskurssin<br />
kanssa. Sathis toteutti lahjakkaiden<br />
tyttöjen kanssa viime keväänä<br />
tunnin showesityksen Itä-Helsingin<br />
kulttuurikeskus Stoaan. Työssä<br />
parasta oli prosessi: keskustelut,<br />
sitoutuminen, rankka harjoittelu<br />
ja koreografi an ja tanssin hioutuminen<br />
yhteiseksi showksi, Sathis<br />
kiittelee kurssilaisia.<br />
Perustyönsä ohella Sathis on<br />
ohjannut huipputason Street Lovers<br />
-tanssijaryhmää, joka voitti<br />
SM-kultaa ja hopeaa show- ja diskotanssien<br />
EM-kilpailuissa vuonna<br />
2006.<br />
– Ryhmässä on voimakkaita<br />
tanssijapersoonia, ja rakastan tehdä<br />
työtä heidän kanssaan. Tavoitteemme<br />
ovat seuraavissa SM-, EMja<br />
MM-kilpailuissa.<br />
Kotimaahan Sri Lankaan vietävät<br />
ideat Sathis on päättänyt haudata<br />
ainakin toistaiseksi maan epävakaan<br />
tilanteen ja turvallisuussyiden<br />
takia. <br />
MONITORI www.mol.fi/migration<br />
40
HALLINNOSSA TAPAHTUU<br />
Tanska haalii työvoimaa<br />
Teksti Olli Sorainen<br />
Kuva Mikko Taipale<br />
Tanskan pääministeri Anders<br />
Fogh Rasmussenin vasemmisto-oikeistolainen<br />
hallitus<br />
on asettanut tavoitteeksi, että<br />
Tanska on maailman kilpailukykyisin<br />
talous vuoteen 2015 mennessä.<br />
Osana ohjelmaansa hallitus on<br />
päättänyt edistää työvoiman maahanmuuttoa<br />
erityisesti työvoimapula-aloille.<br />
Lisäksi hallitus pyrkii<br />
parantamaan maassa jo asuvien ja<br />
muilla kuin työnteon perusteella<br />
maahan muuttavien ulkomaalaisten<br />
työllistymismahdollisuuksia.<br />
Tanskan hallitus painottaa kuitenkin<br />
ulkomaalaisen itsensä vastuuta<br />
ja velvollisuuksia työllistymisessä<br />
ja kotoutumisessa.<br />
Tanskassa suuri osa maahanmuuttoasioista<br />
on keskitetty kotouttamisministeriöön<br />
(ministeriet<br />
for fl ygtninge, indvandrere og integration).<br />
Maahanmuuttohallinto toimii<br />
hallinnollisesti erillään työvoimahallinnosta<br />
(elinkeinoministeriön<br />
alaisuudessa), rajaviranomaisista<br />
(puolustusministeriö), poliisista<br />
(oikeusministeriö), kunnista (sisäministeriö)<br />
ja edustustoista (ulkoministeriö).<br />
Yhteistyö näiden hallinnonalojen<br />
välillä on kuitenkin<br />
tiivistä. Kotouttamisministerinä<br />
on nykyisen hallituskauden alusta<br />
lähtien toiminut vasemmistopuolueen<br />
Rikke Hvilshøj.<br />
Kotouttamisministeriöön kuuluu<br />
neljä osastoa. Näistä keskeisimmät<br />
ovat maahanmuutto-osasto ja<br />
kotouttamisosasto. Maahanmuutto-osaston<br />
tehtävänä on valmistella<br />
maahanmuuttopolitiikan yleiset<br />
linjat sekä antaa viranomaisille<br />
soveltamisohjeita ulkomaalaislainsäädännön<br />
toimeenpanemiseksi.<br />
Kotouttamisosasto valmistelee<br />
kotouttamispolitiikkaa sekä<br />
vastaa kotouttamislaista, ohjaa<br />
tanskan kielen opetusta maahanmuuttajille<br />
sekä ulkomaalaisten<br />
palauttamista.<br />
ulkomaalaisvirasto (Udlændingeservice)<br />
vastaa maahanmuuttopolitiikan<br />
toimeenpanosta. Ulkomaalaisvirasto<br />
muun muassa päättää<br />
kaikista oleskeluluvista ja työluvista.<br />
Työlupahakemusta käsitellessään<br />
ulkomaalaisvirasto pyytää<br />
lausunnon suoraan työmarkkinajärjestöiltä,<br />
ellei kyseessä ole<br />
niin sanottu ”työkorttiala”. Hallituksen<br />
priorisoimiin työkorttialan<br />
tehtäviin ulkomaalaisvirasto<br />
myöntää oleskeluluvan ja työluvan<br />
ilman työmarkkinajärjestöjen<br />
lausuntoa. Edellytyksenä kuitenkin<br />
on, että työtarjous täyttää<br />
säädetyt edellytykset esimerkiksi<br />
palkan osalta.<br />
Lisäksi Tanskan ulkomaalaisvirasto<br />
vastaa esimerkiksi turvapaikanhakijoiden<br />
vastaanotosta. Maan<br />
kymmenestä vastaanottokeskuksesta<br />
kahta ylläpitävät ulkomaalaisviraston<br />
lukuun kunnat, muita<br />
hoitaa Tanskan Punainen risti.<br />
Vastaanottokeskusten lisäksi ulkomaalaisvirasto<br />
ylläpitää yhdessä<br />
Punaisen ristin kanssa kahta kielteisen<br />
päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden<br />
”maastapoistamiskeskusta”.<br />
Elinkeinoministeriön<br />
tehtävät rajalliset<br />
Maahanmuuttohallinnon keskittämisestä<br />
huolimatta maahanmuuttoasioita<br />
käsitellään jossain määrin<br />
myös muissa viranomaisissa.<br />
Tanskan ulkomaanedustustot ottavat<br />
vastaan viisumihakemukset ja<br />
myöntävät viisumeista valtaosan.<br />
Tosin ulkomaalaisvirasto kuitenkin<br />
tekee päätöksen niihin viisumihakemuksiin,<br />
joissa viisumin myöntäminen<br />
ei ole ilmeistä.<br />
<strong>Poliisi</strong> ottaa vastaan maassa tehdyt<br />
oleskelu- ja työlupahakemukset<br />
ja antaa tiedoksi ulkomaalaisviraston<br />
tekemät päätökset. Elinkeinoministeriön<br />
tehtävät maahanmuuttoasioissa<br />
ovat rajalliset. Sen<br />
tehtävänä on ylläpitää kansainvälistä<br />
työnvälitystä sekä tiedottaa ulkomaalaisille<br />
ja heidän työnantajilleen<br />
työmahdollisuuksista Tanskassa<br />
(www.workimport.dk).<br />
Useimmista Tanskan ulkomaalaisviraston<br />
päätöksistä voi valittaa.<br />
Valitusmenettely kuitenkin<br />
poikkeaa Suomessa käytössä olevasta.<br />
Tanskassa ulkomaalaisviraston<br />
turvapaikkapäätöksistä valitetaan<br />
turvapaikkalautakuntaan ja muista<br />
päätöksistä kotouttamisministeriöön.<br />
Ministeriö tekee asiassa lopullisen<br />
päätöksen. <br />
Työmarkkinajärjestöt<br />
mukana työlupaprosessissa<br />
Kotouttamisministeriön alainen<br />
41<br />
MONITORI www.mol.fi/migration
EU:n uudet rahastot käyttöön<br />
ensi vuonna<br />
Euroopan pakolaisrahaston, kotouttamisrahaston, ulkorajarahaston ja paluurahaston avulla<br />
edistetään jäsenvaltioiden yhteisvastuuta ulkorajavalvonnassa sekä maahanmuutto- ja<br />
turvapaikkapolitiikassa.<br />
Teksti Pauliina Kataja ja<br />
Sanna Virtanen<br />
Komission huhtikuussa 2005<br />
annettu ehdotus oikeus- ja<br />
sisäasioiden rahoitusohjelmiksi<br />
kehyskaudelle 2007–2013<br />
koostuu kolmesta puiteohjelmasta,<br />
jotka sisältävät erityisohjelmia.<br />
Yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen<br />
hallintaa koskevaan puiteohjelmaan<br />
kuuluu neljä erityisohjelmaa<br />
eli rahastoa: Euroopan pakolaisrahasto,<br />
kotouttamisrahasto,<br />
ulkorajarahasto ja paluurahasto.<br />
Puiteohjelman avulla pyritään<br />
osaltaan vastaamaan EU:n kohtaamiin<br />
haasteisiin ulkorajavalvonnan<br />
ja maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan<br />
alalla sekä edistämään yhteisvastuuta<br />
jäsenvaltioiden välillä<br />
näissä asioissa. Puiteohjelmat ovat<br />
samalla osa vapauden, oikeuden ja<br />
turvallisuuden alan vahvistamista<br />
Euroopan unionissa.<br />
Oikeus- ja sisäasioiden rahoituskaudelle<br />
vuosiksi 2007–2013<br />
Yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen<br />
hallintaa koskevalle puiteohjelmalle<br />
on varattu yhteensä<br />
noin neljä miljardia euroa, joka<br />
jakautuu rahastokohtaisesti seuraavasti:<br />
Euroopan pakolaisrahasto<br />
628, kotouttamisrahasto 825,<br />
ulkorajarahasto 1 820 ja paluurahasto<br />
676 miljoonaa euroa. Ulkoraja-<br />
ja kotouttamisrahastot käynnistyvät<br />
vuonna 2007 ja Euroopan<br />
pakolaisrahasto ja paluurahasto<br />
vuonna 2008.<br />
Tuettavien hankkeiden<br />
rahoitus osin kansallista<br />
Rahastoista myönnetään tukea<br />
hankkeille, joissa osa rahoituksesta<br />
on kansallista rahoitusta ja osa komissiolta<br />
saatavaa rahastokohtaista<br />
tukea. Tuen määrä riippuu kunkin<br />
rahaston erikseen määritellyistä kriteereistä.<br />
Tuettavien toimien tulee<br />
olla kansallisia toimia täydentäviä<br />
ja yhdenmukaisia EU:n toimien ja<br />
painopisteiden kanssa. Kansallisten<br />
toimien lisäksi rahastoista myönnetään<br />
rahoitusta myös yhteisön<br />
tason toimiin. Tukikelpoiset toimet<br />
on lueteltu päätöksissä, joilla<br />
rahastot on perustettu.<br />
Euroopan pakolaisrahastosta<br />
tuetaan aiempien rahastokausien<br />
tapaan pakolaisten ja siirtymään<br />
joutuneiden henkilöiden vastaanottamista<br />
ja sen seurauksista vastaamista<br />
rahoittamalla vastaanotto-olosuhteita<br />
ja turvapaikkamenettelyä<br />
kehittäviä toimia sekä<br />
pakolaisten kotouttamista tukevia<br />
toimia.<br />
Lisäksi jatkossa rahastosta tuetaan<br />
jäsenvaltioiden turvapaikkapolitiikan<br />
kehittämistä, seuraamista<br />
ja arviointia tukevia toimia,<br />
pakolaisten uudelleensijoittamista<br />
kolmansista maista jäsenvaltioihin<br />
UNHCR:n suosituksesta sekä<br />
pakolaisten tai vastaavan aseman<br />
saaneiden henkilöiden siirtämistä<br />
heille kansainvälistä suojelua antaneesta<br />
jäsenvaltiosta toiseen jäsenvaltioon.<br />
Pakolaisrahaston kohderyhmänä<br />
ovat pakolaiset tai muuta kansainvälistä<br />
suojelua saavat henkilöt,<br />
kotouttamisrahaston kohderyhmänä<br />
taas ovat muut kolmansista<br />
maista tulevat maahanmuuttajat.<br />
Kotouttamishankkeissa<br />
huomio kaksisuuntaisuuteen<br />
Kotouttamisrahastosta tuetaan toimia,<br />
joilla edistetään kolmansien<br />
maiden kansalaisten maahanpääsyä<br />
ja kotoutumista eurooppalaiseen<br />
yhteiskuntaan. Toimet keskittyvät<br />
ensisijaisesti hiljattain maahan<br />
saapuneiden kotouttamiseen.<br />
MONITORI www.mol.fi/migration<br />
42
Rahastosta tuetaan jäsenmaiden<br />
kehittämiä ja toteuttamia kotouttamisstrategioita<br />
yhteiskunnan eri<br />
sektoreilla ottaen huomioon erityisesti<br />
se, että kotouttaminen on<br />
kaksisuuntainen dynaaminen prosessi,<br />
joka edellyttää joustavuutta<br />
niin maahanmuuttajilta kuin jäsenvaltioiden<br />
asukkailtakin.<br />
Ulkorajarahaston avulla on tarkoitus<br />
edistää Euroopan ulkorajojen<br />
yhdennetyn rajavalvontajärjestelmän<br />
kehittämistä. Rahastosta<br />
tuetaan Euroopan unionin ulkorajavalvonnan<br />
kehittämiseen liittyviä<br />
toimia, kuten ulkorajoihin<br />
liittyvien tarkastus- ja valvontatehtävien<br />
tehokasta järjestämistä,<br />
matkustajavirtojen tehokasta<br />
hallinnointia ulkorajoilla sekä jäsenvaltioiden<br />
kolmansissa maissa<br />
toimivien konsuli- ja muiden viranomaisten<br />
järjestämien toimien<br />
hallinnoinnin parantamista jäsenvaltioiden<br />
alueelle suuntautuvien<br />
kolmansien maiden kansalaisten<br />
virtojen osalta.<br />
Palauttamisen yhdenmukaisuutta<br />
tuetaan<br />
Paluurahastosta tuetaan jäsenvaltioiden<br />
toimia, joilla kehitetään<br />
palauttamismenettelyjen hallinnointia<br />
kaikilta osin soveltamalla<br />
yhdenmukaista hallinnointia<br />
ja säätämällä jäsenvaltioiden toimesta<br />
toteutettavia yhteisiä toimia<br />
tai kansallisia toimia, joilla<br />
pyritään yhteisön tavoitteiden<br />
saavuttamiseen yhteisvastuun periaatteen<br />
nojalla.<br />
Rahastosta edistetään erityisesti<br />
jäsenvaltioissa sovellettavan yhdenmukaisen<br />
palauttamisjärjestelmän<br />
käyttöönottoa, jäsenvaltioiden<br />
välisen yhteistyön tehostamista<br />
yhdenmukaisen palauttamismenettelyjen<br />
hallinnointijärjestelmän<br />
ja sen täytäntöönpanon puitteissa<br />
sekä yhteisten palauttamisnormien<br />
tehokkaan ja yhdenmukaisen<br />
soveltamisen edistämistä.<br />
Komissio hyväksyy jokaiselle<br />
rahastolle strategiset suuntaviivat,<br />
jotka määrittävät rahastojen<br />
toiminnan puitteet. Strategisten<br />
suuntaviivojen pohjalta kukin jäsenvaltio<br />
laatii monivuotisen ohjelman,<br />
jota toimeenpannaan vuosittaisilla<br />
ohjelmilla. Monivuotisiin<br />
ohjelmiin tulee sisällyttää<br />
muun muassa kuvaus jäsenvaltion<br />
senhetkisestä tilanteesta rahaston<br />
toimialalla, analyysi jäsenvaltion<br />
tarpeista, strategia tavoitteiden<br />
saavuttamiseksi sekä arvio strategian<br />
yhteensopivuudesta muiden<br />
alueellisten, kansallisten ja yhteisön<br />
välineiden kanssa sekä rahoitussuunnitelma,<br />
josta käy ilmi rahoituksen<br />
jakautuminen eri painopisteiden<br />
kesken.<br />
Rahoitusta aletaan jakaa<br />
ensi vuonna<br />
Monivuotiset ohjelmat laaditaan<br />
yhteistyössä hallinnon eri tahojen<br />
ja sidosryhmien kanssa. Luonnokset<br />
monivuotisiksi ohjelmiksi on toimitettava<br />
komissiolle viimeistään<br />
neljän kuukauden kuluttua siitä,<br />
kun komissio on hyväksynyt strategiset<br />
suuntaviivat. Käytännössä<br />
monivuotiset ohjelmat valmistellaan<br />
tulevan syksyn aikana ja rahastoista<br />
tullaan jakamaan rahoitusta<br />
ensimmäisen kerran vuoden<br />
2008 puolella.<br />
Rahastojen hallinnointi on jaettu<br />
kansallisesti ministeriöiden toimivallan<br />
mukaisesti, eli pakolaisja<br />
kotouttamisrahastot kuuluvat<br />
työministeriön toimialaan ja ulkoraja-<br />
sekä paluurahastot sisäasiainministeriön<br />
toimialaan.<br />
Rahastojen valmistelun etenemisestä<br />
ja tulevasta hankehausta<br />
tiedotetaan tarkemmin loppuvuoden<br />
aikana. <br />
Pauliina Kataja<br />
työskentelee ylitarkastajana<br />
sisäasiainministeriössä. Hän<br />
koordinoi uusien rahastojen<br />
valmistelua. Sanna Virtanen<br />
työskentelee ERF-koordinaattorina<br />
työministeriössä.<br />
Lisätietoja<br />
uusista<br />
rahastoista<br />
löytyy Euroopan<br />
komission verkkosivuilta<br />
osoitteesta ec.europa.eu/justice_home/funding/intro/funding_<br />
solidarity_en.htm.<br />
Rahastoja koskevat päätökset on julkaistu<br />
Euroopan unionin virallisessa lehdessä;<br />
päätökset pakolaisrahastosta,<br />
ulkorajarahastosta ja<br />
paluurahastosta lehden<br />
numerossa L 144 (6.6.2007)<br />
ja kotouttamisrahastosta lehden<br />
numerossa L 168 (28.6.2007).<br />
43<br />
MONITORI www.mol.fi/migration
ETNO<br />
ETNO tarjoaa pysyvän foorumin<br />
uskonnollisille ryhmille<br />
Teksti Teemu Haapalehto<br />
Etnisten suhteiden neuvottelukunnan<br />
yhteydessä on<br />
vuoden 2006 keväästä alkaen<br />
toiminut Uskonnollinen ja<br />
kulttuurinen vuoropuhelu -työryhmä.<br />
Työryhmän tehtävänä on toimia<br />
jatkuvana keskustelu- ja tiedonvaihtofoorumina<br />
uskonnollisten<br />
yhdyskuntien ja viranomaisten<br />
välillä sekä nostaa esille ja etsiä<br />
ratkaisuja ongelmallisiin uskontojen<br />
ja kulttuurien välisiin<br />
kysymyksiin. Työryhmän toiminta<br />
jatkuu koko nykyisen Etnisten<br />
suhteiden neuvottelukunnan toimikauden<br />
eli vuoteen 2008 saakka<br />
ja se kokoontuu vähintään neljä<br />
kertaa vuodessa.<br />
Työryhmä tarjoaa mahdollisuuden<br />
tarkastella uskonnollisten<br />
ja kulttuuristen ryhmien välistä<br />
kanssakäymistä yhteisenä voimavarana,<br />
ja sen työskentely perustuu<br />
erilaisten uskonnollisten ja kulttuuristen<br />
piirteiden sekä yhteisöjen<br />
kunnioittamiseen.<br />
Useissa Ranskan kaupunkien<br />
lähiöissä vuonna 2005 puhjenneet<br />
mellakat vaikuttivat osaltaan<br />
työryhmän perustamiseen. Työryhmän<br />
sisällä käytävän vuoropuhelun<br />
avulla pyritään ennaltaehkäisemään<br />
uskonnollisten ja kulttuuristen tahojen<br />
välisiä sekä julkishallinnon<br />
ja uskonnollisten yhteisöjen välisiä<br />
jännitteitä.<br />
Dialogille tarvetta<br />
kaikkialla Euroopassa<br />
Työryhmä tarjoaa valmiin foorumin<br />
tilanteisiin, jossa nousee esiin<br />
äkillinen tarve keskustella näkemyseroista.<br />
Myös monissa muissa Euroopan<br />
maissa etsitään keinoja entistä<br />
toimivamman keskusteluyhteyden<br />
aikaansaamiseksi uskonnollisten<br />
ryhmien ja viranomaisten vä-<br />
lille. Ranskan taannoiset mellakat<br />
ja Tanskassa profeetta Muhammedista<br />
julkaistujen pilakuvien aiheuttama<br />
reaktio ovat osoittaneet,<br />
että uskontoon liittyviä kysymyksiä<br />
koskevalle dialogille on Euroopassa<br />
kasvava tarve.<br />
Uskonnollisista yhteisöistä työryhmässä<br />
ovat edustettuina Suomen<br />
evankelisluterilainen kirkko, Katolinen<br />
kirkko Suomessa, Suomen<br />
ortodoksinen kirkko, Suomen ekumeeninen<br />
neuvosto, Suomen Islam-seurakunta,<br />
Suomen islamilainen<br />
yhdyskunta, Resalat Islamilainen<br />
Yhdyskunta ja Helsingin<br />
juutalainen seurakunta. Ministeriöistä<br />
työryhmässä ovat mukana<br />
opetus-, sisäasiain-, sosiaali- ja<br />
terveys-, työ- ja ulkoasiainministeriöt.<br />
Työryhmän puheenjohtajana<br />
toimii työministeriön politiikkaosaston<br />
maahanmuuttoasioiden<br />
johtaja Mervi Virtanen.<br />
Asialista hautapaikoista<br />
nuorten ongelmiin<br />
Työryhmän järjestäytymiskokouksessa<br />
kävi ilmi, että monet edustettuina<br />
olevista ryhmistä hakivat ratkaisuja<br />
varsin konkreettisiin pulmiin.<br />
Työryhmän toiminnassa on<br />
kuitenkin pyritty pitämään mielessä<br />
myös laajempi tavoite, monikulttuurisen<br />
yhteiskunnan vahvistaminen.<br />
Konkreettisista kysymyksistä<br />
työryhmässä on käsitelty muun<br />
muassa hautapaikkojen saatavuuteen,<br />
poikien ympärileikkaukseen<br />
ja työhönotossa tapahtuvaan syrjintään<br />
liittyviä kysymyksiä. Huoli<br />
uskonnollisiin vähemmistöihin<br />
kuuluvista nuorista on myös herättänyt<br />
keskustelua.<br />
Viime talvena työryhmä esitti<br />
opetusministeriölle, että se ryhtyisi<br />
toimiin muslimien oman hautausmaan<br />
perustamisen edistämiseksi.<br />
Väliaikaisena ratkaisuna työryhmä<br />
toivoo opetusministeriön edistävän<br />
seurakuntien ja seurakuntayhtymien<br />
ylläpitämien hautausmaiden<br />
joustavaa käyttöä niin, että muslimiperheet<br />
eivät jää minkään seurakunnan<br />
alueella vaille mahdollisuutta<br />
haudata vainajiaan uskontonsa<br />
edellyttämällä tavalla.<br />
Vanhojen vähemmistöjen<br />
kokemuksista apua<br />
Suomen perinteisten uskonnollisten<br />
vähemmistöjen, kuten Helsingin<br />
juutalaisen seurakunnan ja tataarien<br />
Suomen Islam-seurakunnan<br />
kokemuksista voi olla hyötyä<br />
myös uudempien tulijoiden asioiden<br />
ajamisessa. Hyvä esimerkki<br />
tästä on islaminuskoisten maahanmuuttajien<br />
myötä julkisen keskustelun<br />
kohteeksi nousseet poikien<br />
ympärileikkaukset.<br />
Vuoden 2006 keväällä Tampereen<br />
käräjäoikeus katsoi poikalapselle<br />
tehdyn ympärileikkauksen<br />
täyttäneen pahoinpitelyn<br />
tunnusmerkistön. Suomessa asuvilla<br />
juutalaisilla ja tataareilla ei<br />
ole ollut ongelmia asian suhteen,<br />
vaikka heidän yhteisöjensä miespuolisia<br />
edustajia on ympärileikattu<br />
1800-luvulta saakka.<br />
Uskonnollinen ja kulttuurinen<br />
vuoropuhelu -työryhmä on lähettänyt<br />
sosiaali- ja terveysministeriölle<br />
poikien ympärileikkausta koskevan<br />
kirjeen, jossa katsottiin uskonnollisten<br />
ryhmien asettamisen<br />
eriarvoiseen asemaan johtavan yhdenvertaisuuden<br />
ja oikeudenkäytön<br />
varmuuden suhteen kestämättömään<br />
tilanteeseen.<br />
Vaikka uskonnollisista ja kulttuurisista<br />
syistä tehtävän poikien<br />
ympärileikkauksen sallimista<br />
puollettiin ministeriön oman<br />
työryhmän muistiossa jo vuonna<br />
2003, ei asiaa koskevaan lainsäädäntöön<br />
ole toistaiseksi tullut<br />
muutoksia. <br />
Kirjoittaja on Espoon kaupungin vs.<br />
monikulttuurisuusasioista vastaava<br />
erikoissuunnittelija ja on toiminut<br />
Uskonnollinen ja kulttuurinen<br />
vuoropuhelu -työryhmän sihteerinä.<br />
ETNO toivoo palautettasi<br />
Etnisten suhteiden neuvottelukunnan kolmivuotinen toimikausi<br />
päättyy ensi vuoden toukokuussa. Uusi neuvottelukunta<br />
toimii sisäasiainministeriön yhteydessä, ja esitystä neuvottelukunnan<br />
asettamiseksi seuraavalle toimikaudelle aletaan valmistella<br />
heti vuodenvaihteen jälkeen.<br />
Tärkeätä on, että ennen valmisteluja arvioidaan nykyisen kauden<br />
toiminta, tavoitteiden saavuttaminen ja ylipäänsä toiminnan tarkoituksenmukaisuus.<br />
Tämä arviointi aloitetaan jo syksyllä. Suunnitteilla<br />
on ainakin lomakepohjainen sähköpostikysely, jonka kautta toivottavasti<br />
saamme kerättyä mahdollisimman kattavasti tietoa.<br />
Voit kuitenkin jo nyt antaa palautetta – ehkä sinulla on ajatuksia<br />
arvioinnin toimeenpanostakin! Kaikki palaute ja ideat tulevat<br />
perille sähköpostilla osoitteeseen etno@mol.fi .<br />
MONITORI www.mol.fi/migration<br />
44
KULTTUURI<br />
Ali Lachebin intohimo dokumentaristina on suomalainen kulttuuri.<br />
Lacheb on saanut huomata, että dokumentaristin leipä on kapea, mutta<br />
hän ei halua tinkiä kunnianhimoisista aiheistaan.<br />
Dokumentaristi Ali Lacheb ei luovuta<br />
Teksti ja kuva Tuomo Tarvas<br />
Televisiossa, joka on täynnä<br />
tosi-tv-sarjoja, sitcomviihdettä<br />
ja visailuja, dokumenteille<br />
on tilaa vain pyhäaamuisin<br />
tai keskiyöllä – elleivät<br />
ne kerro poikkeuksellisen suurista<br />
rinnoista tai epäonnistuneista<br />
kauneusleikkauksista.<br />
Helsinkiläiselle Ali Lachebille<br />
dokumentaristin tiukka arki on<br />
tuttua. Algeriasta kotoisin olevan<br />
Lachebin suosikkiaiheet liittyvät<br />
suomalaiseen kulttuuriin ja taiteilijoihin.<br />
Lacheb on tehnyt dokumentit<br />
muun muassa Hannu Väisäsestä<br />
ja Kuutti Lavosesta.<br />
Oman kulttuurin tunteminen<br />
on Lachebin mukaan tärkeää, sillä<br />
kulttuurihistorian tuntemus parantaa<br />
kansallista itseluottamusta.<br />
– Jos suomalaiset tuntisivat<br />
paremmin omia taiteilijoitaan ja<br />
kulttuurihistoriaansa, se poistaisi<br />
epävarmuutta omista taustoista,<br />
Lacheb sanoo.<br />
Vaikka Lachebin ura on jo pitkä,<br />
hän kuvailee olevansa dokumentaristina<br />
umpikujassa. Dokumentteja<br />
ostaa Suomessa lähinnä Yleisradio<br />
ja sekin harvakseltaan, koska<br />
määrärahat ovat pienet. Lacheb<br />
ei usko, että vaikea tilanne johtuisi<br />
hänen syntyperästään. Kaikilla<br />
dokumentaristeilla on yhtä kapeat<br />
markkinat.<br />
Ali Lacheb lainaa usein laitteita tai tiloja ystäviltään. Kesällä hän työsti dokumenttia afrikkalaisesta taiteilijasta työkaverinsa<br />
Niko Lambergin laitteilla.<br />
Kilpailua<br />
pikkubudjeteista<br />
Yleisradion palkkiot eivät kata menoja.<br />
Siinä vaiheessa, kun Yle antaa<br />
dokumentille hyväksyntänsä,<br />
dokumentaristit ovat ehkä suunnitelleet<br />
työtä jo vuosia ja sijoittaneet<br />
siihen paljon omaa rahaa.<br />
Samoista apurahoista ja palkkioista<br />
kilpailee iso joukko muitakin<br />
tekijöitä.<br />
Lachebilla on oma kuvauskalusto<br />
ja työtila. Ääni- ja valolaitteita<br />
hän lainaa kollegoiltaan tai<br />
palkkaa heitä avuksi.<br />
– Kulttuurialan ihmisten tilanne<br />
on vaikea, mutta ulkomaalaiset<br />
kulttuurityöntekijät ovat vielä<br />
pahempia väliinputoajia. He eivät<br />
osaa kieltä tai tunne kulttuuria<br />
eikä heillä ole samanlaista suhdeverkostoa,<br />
Lacheb arvioi.<br />
Lacheb kokee olevansa yhä ”toinen”<br />
suomalaisten keskellä. Hän<br />
kertoo miettineensä, kauanko tunnetta<br />
kestää.<br />
Pariisissa arvokkaita<br />
kontakteja<br />
Ali Lacheb muutti Suomeen vuonna<br />
1984 Neuvostoliitosta opiskeltuaan<br />
Moskovan valtiollisessa yliopistossa<br />
tv-toimittajaksi. Hän<br />
muutti Jyväskylään, jossa hän työskenteli<br />
viestintätieteiden laitoksen<br />
amanuenssina.<br />
Vuonna 1989 Lacheb sai töitä<br />
seitsemäksi vuodeksi Pariisista<br />
suomalaisesta kulttuuri-instituutista.<br />
Siellä hän oli mukana järjestämässä<br />
esimerkiksi suomalaistaiteilijoiden<br />
näyttelyitä.<br />
– Pariisin aika oli parhaimpia<br />
aikoja elämässäni. Tutustuin suomalaisiin<br />
taiteilijoihin, joista tein<br />
myöhemmin dokumenttejä. Tapasin<br />
Kuutti Lavosen, Risto Suomen,<br />
Erik Bruunin, Jorma Purasen<br />
ja Hannu Väisäsen, Lacheb<br />
muistelee.<br />
Vuonna 1996 Lacheb muutti<br />
takaisin Suomeen ja perusti oman<br />
tuotantoyrityksen. Ylen lisäksi hän<br />
on tehnyt dokumentteja esimerkiksi<br />
järjestöille ja yrityksille sekä joitain<br />
mainosfilmejä. Filmaamisen lisäksi<br />
Lacheb kirjoittaa ja valokuvaa<br />
suomalaisiin lehtiin ja järjestää<br />
konsertteja ja näyttelyitä.<br />
Luovuutta ei tallenneta<br />
kiireessä<br />
Ali Lacheb ei ole suostunut luopumaan<br />
kunnianhimoisista aiheistaan<br />
rahan takia. Hän on sitä mieltä, ettei<br />
taiteilijadokumentteja voi tehdä<br />
kiireessä. Luomisen seuraaminen<br />
on jo prosessi sinänsä.<br />
Kesällä Lacheb työsti dokumenttia<br />
keskellä Saharaa asuvasta<br />
taiteilijasta Aabi Abdelwahaalista,<br />
joka työstää muotokuvaa tuaregikansan<br />
myyttisestä esiäidistä,<br />
Tin Hinanista.<br />
– Abdelwahaal tekee kaikki<br />
teoksensa hiekasta. Hän saattaa etsiä<br />
tietyn väristä hiekkaa jopa satojen<br />
kilometrien päästä.<br />
Seuraavaksi Lacheb haluaisi<br />
tehdä dokumentin suomalaisista<br />
taidegraafikoista, mutta hän ei ole<br />
saanut vielä myytyä aihetta eteenpäin.<br />
Vastoinkäymiset eivät miestä<br />
lannista.<br />
– En ole koskaan osannut kuvitella<br />
itselleni muuta työtä kuin<br />
tämän, hän sanoo. <br />
45<br />
MONITORI www.mol.fi/migration
MUUTOKSIA MATKALLA MAAHANMUUTTOHALLINNON HISTORIAA<br />
Ulkomaalaislainsäädäntö<br />
on kehittynyt<br />
perusoikeuksien ja<br />
kansallisen “edun”<br />
ristipaineessa<br />
Ulkomaalaislainsäädännön kehitys liittyy yhtä lailla oman<br />
yhteiskuntamme sisäiseen muutosvaiheeseen kuin Suomen<br />
kansainvälisen aseman kehittymiseen.<br />
Teksti Kristina Stenman<br />
Pohjoismaisen yhteistyön tiivistyminen<br />
1950-luvulta,<br />
Suomen liittyminen pakolaissopimukseen<br />
vuonna 1968 ja<br />
keskeisiin YK:n ihmisoikeussopimuksiin<br />
vuonna 1976, Neuvostoliiton<br />
hajoaminen, sekä liittyminen<br />
Euroopan neuvostoon ja Euroopan<br />
unioniin 1990-luvulla ovat kaikki<br />
vaikuttaneet ulkomaalaislainsäädäntöömme.<br />
Perusoikeuksien<br />
vahvistuminen on heijastunut myös<br />
ulkomaalaisten asemaan. Toisaalta<br />
lainsäädäntöön ovat aika ajoin<br />
vaikuttaneet argumentit kansallisesta<br />
turvallisuudesta, populistiset<br />
ylilyönnit ja pelotettelu.<br />
Ensin säädettiin<br />
palautuskiellosta<br />
Ensimmäinen ulkomaalaislaki säädettiin<br />
vuonna 1983, ja se astui<br />
voimaan 1.4.1984. Ulkomaalaistoimikunta<br />
1976:n mietintö edelsi<br />
lakia. Siinä nousevat esiin samat<br />
kysymykset, jotka ovat seuranneet<br />
keskustelua ulkomaalaislainsäädännöstä<br />
tähän päivään asti.<br />
Toimikunta esitti muutoksenhakua<br />
oleskelu- ja työlupaa sekä<br />
ulkomaalaisen maasta poistamista<br />
koskevista päätöksistä ja puolsi<br />
ulkomaalaista koskevien hallintopäätösten<br />
perustelemista. Se halusi<br />
kaksijakoisen maastapoistamisjärjestelmän,<br />
jossa maasta poistaminen<br />
olisi selvästi vaikeampaa pidempään<br />
Suomessa oleskelleen ulkomaalaisen<br />
kohdalla.<br />
Toimikunnan esitykset toteutuivat<br />
vain osittain vuoden 1983<br />
ulkomaalaislaissa. Ulkomaalaisen<br />
saapumisesta, oleskelusta ja maasta<br />
poistamisesta säädettiin kuitenkin<br />
nyt ensimmäistä kertaa lain tasolla.<br />
Maasta karkoittamispäätöksistä<br />
säädettiin valitusoikeus. Lisäksi<br />
palautuskielto, toisin sanoen kielto<br />
palauttaa henkilö maahan, jossa hänen<br />
henkensä tai vapautensa olisivat<br />
uhattuina hänen rotunsa, uskontonsa,<br />
kansallisuutensa, tietyn yhteiskunnallisen<br />
ryhmän jäsenyyden<br />
tai poliittsen mielipiteensä vuoksi,<br />
kirjattiin lakiin samassa muodossa<br />
kuin pakolaissopimuksessa.<br />
MONITORI www.mol.fi/migration<br />
46
”1980-luvun loppu oli voimakasta<br />
keskustelun ja aktivismin aikaa<br />
ulkomaalaiskysymyksissä samalla kun<br />
ulkomaalaisten määrä pikkuhiljaa nousi.”<br />
Ulkomaalaisten oikeudet<br />
julkiseen keskusteluun<br />
1980-luvun loppu oli voimakasta<br />
keskustelun ja aktivismin aikaa<br />
ulkomaalaiskysymyksissä, samalla<br />
kun ulkomaalaisten määrä<br />
pikkuhiljaa nousi. Suomi liittyi<br />
Euroopan neuvostoon ja Euroopan<br />
ihmisoikeussopimukseen,<br />
ja perusoikeuksien uudistustyö<br />
oli käynnissä.<br />
Muutaman ulkomaalaisen turvapaikka-<br />
ja maastapoistamisasiat<br />
nousivat vahvasti julkisuuteen, ja<br />
Suomi sai myös arvostelua YK:n<br />
ihmisoikeuskomitealta. Turvapaikkamenettelyn<br />
puutteet, heikko oikeusturva<br />
ja kuukausia jatkuneet<br />
ulkomaalaisten säilöönotot olivat<br />
kansalaisyhteiskunnan keskeisiä<br />
huolenaiheita. Pakolaisneuvontapiste<br />
perustettiin vuonna 1988<br />
monien kansalaisjärjestöjen toimesta<br />
tarjoamaan ulkomaalaisille,<br />
ensisijaisesti turvapaikanhakijoille,<br />
mahdollisuus oikeudelliseen<br />
neuvontaan ja oikeusapuun.<br />
Paineet kasvoivat ulkomaalaislain<br />
kokonaisuudistukselle. Vuoden<br />
1989 ulkomaalaislakitoimikunta<br />
valmisteli uudistusta, joka<br />
toteutui 1991.<br />
Tämän lain käsitteistö ja perusperiaatteet<br />
ovat olleet pohjana<br />
myöhemmille uudistuksille.<br />
Oleskeluluvat määriteltiin määräaikaisiksi<br />
tai pysyviksi. Kahden<br />
vuoden yhtäjaksoisen oleskelun jälkeen<br />
ulkomaalaiselle oli mahdollista<br />
myöntää pysyvä oleskelulupa. Lupajärjestelmän<br />
lähtökohta oli kuitenkin<br />
varsin jäykkä. Oleskeluluvan<br />
perusteiden tulisi säilyä samana<br />
koko oleskelun ajan. Esimerkiksi<br />
opiskelijoilla ei ollut mahdollisuutta<br />
pysyvään oleskelulupaan opintojen<br />
päättymisen jälkeen.<br />
Päätösvaltaa lupa-asioissa hajautettiin.<br />
Ulkomailla ensimmäisen<br />
oleskeluluvan myönsi edelleen<br />
edustusto ja Suomessa 1989 perustettu<br />
sisäministeriön ulkomaalaiskeskus,<br />
joka myöhemmin muutettiin<br />
Ulkomaalaisvirastoksi. Jatkolupien<br />
myöntäminen annettiin paikallispoliisille.<br />
Turvapaikanhakijalle voitiin,<br />
vaihtoehtona turvapaikalle, myöntää<br />
oleskelulupa suojelun tarpeen<br />
perusteella sekä oleskelulupa humanitaarisin<br />
perustein, vaikka hän<br />
ei täyttäisi pakolaissopimuksen pakolaismääritelmää.<br />
Lakiin kirjattiin<br />
myös palautuskielto niin, että siihen<br />
sisältyi kaikkien keskeisten ihmisoikeussopimusten<br />
mukaiset palautuskiellot<br />
mukaan lukien kuolemanrangaistuksen<br />
kielto.<br />
Säilöönoton osalta oikeusturvaa<br />
parannettiin, sillä säilöönotto<br />
tuli viedä tuomioistuimen käsiteltäväksi<br />
viimeistään neljäntenä<br />
päivänä poliisin tai passintarkastajan<br />
päätöksestä ja uudestaan<br />
joka 14. päivä.<br />
Tärkeä uudistus oli turvapaikka-asioiden<br />
valituksia varten perustettu<br />
turvapaikkalautakunta. Lautakunta<br />
oli itsenäinen ja toimi oikeusministeriön<br />
rahoituksella kuten<br />
muukin tuomioistuinlaitos toimii.<br />
Sen jäsenet olivat eri viranomais- ja<br />
kansalaisjärjestötahojen esittämiä.<br />
Lautakunta otti käyttöön suulliset<br />
käsittelyt, ja vaikka lakiin oli kirjattu<br />
lautakunnan toimivalta hieman<br />
epäselvästi, se otti turvapaikan<br />
lisäksi kantaa myös muihin<br />
perusteisiin myöntää lupa turvapaikanhakijalle.<br />
Pikamenettely<br />
kirjattiin lakiin<br />
Hallitus asetti vuonna 1995 laajapohjaisen<br />
maahanmuutto- ja pakolaispoliittisen<br />
toimikunnan, jonka<br />
esitysten pohjalta tehtiin vuonna<br />
1998 ulkomaalaislain osauudistus.<br />
Muutoksenhakuoikeutta laajennettiin<br />
koskemaan periaatteessa kaikkia<br />
oleskelu- ja työlupa-asioita. Samalla<br />
lakkautettiin turvapaikkalautakunta<br />
ja sen tehtävät siirrettiin<br />
Uudenmaan lääninoikeudelle<br />
eli nykyiselle Helsingin hallintooikeudelle,<br />
kun taas kaikille hallinto-oikeuksille<br />
annettiin tehtäväksi<br />
käsitellä muita valitusasioita.<br />
Samalla otettiin käyttöön valituslupamenettely<br />
Korkeimpaan hallinto-oikeuteen.<br />
Tämä johti siihen,<br />
että Korkeimman hallintooikeuden<br />
päätökset ulkomaalaislain<br />
mukaisista asioista ovat loppuneet<br />
lähes tyystin.<br />
Vuosituhannen vaihtuessa keskustelussa<br />
nousivat voimakkaasti<br />
esiin väitteet turvapaikkajärjestelmän<br />
väärinkäytöstä ja Suomen<br />
käytäntöjen oletetusta avokätisyydestä.<br />
Romaniturvapaikanhakijat<br />
Keski-Euroopasta leimattiin keskeisten<br />
poliitikkojen suulla järjestelmän<br />
väärinkäyttäjiksi, vaikka<br />
ihmisoikeusloukkaukset romaneja<br />
kohtaan olivat hyvin tiedossa.<br />
Niinpä ulkomaalaislakiin onnistuttiin<br />
vuonna 2000 sisällyttämään<br />
nopeutettu menettely, joka<br />
ei taannut oikeuskäsittelyä ennen<br />
maasta poistamista niin kutsutusta<br />
turvallisesta turvapaikkamaasta<br />
saapuville hakijoille.<br />
Laki muuttui<br />
joustavammaksi<br />
Vuoden 1991 ulkomaalaislakia oli<br />
vuoteen 2000 mennessä muutettu<br />
jo parikymmentä kertaa. Eduskunta<br />
edellytti hallitukselta lain kokonaisuudistusta.<br />
Hallitus asetti<br />
vuonna 2002 työryhmän valmistelemaan<br />
ulkomaalaislain kokonaisuudistusta.<br />
Työryhmä koostui lähinnä<br />
eri ministeriöiden edustajista,<br />
joskin eri toimijoita kuultiin valmisteluprosessin<br />
aikana. Keväällä<br />
2003 hyväksytty laki sisältää 215<br />
pykälää ja käsittää 10 lukua, joista<br />
yksi käsittelee EU-kansalaisten<br />
oleskelua Suomessa.<br />
Laissa on huomattava osa aiemmin<br />
ulkomaalaisasetukseen tai sisäasiainministeriön<br />
ohjeisiin sisältyneistä<br />
säännöksistä.<br />
Laki heijastelee jo avoimempaa<br />
suhtautumista työvoiman maahanmuuttoon.<br />
Selkeä parannus ulkomaalaisen<br />
näkökulmasta on mahdollisuus<br />
joustavaan siirtymiseen<br />
eri oleskelulupaperusteiden välillä.<br />
Niinpä ulkomaalainen opiskelija,<br />
joka valmistuttuaan saa työpaikan<br />
Suomesta, voi jäädä tänne<br />
opintojen päätyttyä. Lähtökohtaisesti<br />
ulkomaalaisella työntekijällä<br />
pitää kuitenkin edelleen olla oleskelulupa<br />
saapuessaan Suomeen.<br />
Pysyvän oleskeluluvan edellytyksenä<br />
on nyt neljän vuoden asuminen<br />
Suomessa.<br />
Viimeisin ulkomaalaislaki heijastelee<br />
Suomen jäsenyyttä Euroopan<br />
unionissa sekä muuttuvaa suhtautumista<br />
työvoiman maahanmuuttoon.<br />
Turvapaikkamenettely<br />
sen sijaan säilytettiin lähes samanlaisena<br />
myös nopeutetun menettelyn<br />
osalta, huolimatta siihen<br />
kohdistuneesta kritiikistä monelta<br />
ihmisoikeuksia valvovalta elimeltä.<br />
Mihin suuntaan<br />
seuraavaksi?<br />
Vuoden 2004 lakiakin on jo muutettu<br />
useaan kertaan. Paljon huolta<br />
ovat herättäneet muun muassa<br />
tänä vuonna hyväksytyt uudet<br />
säännökset, joilla ilman huoltajaa<br />
saapuneiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden<br />
vastaanottoyksiköiden<br />
työntekijöiden vaitiolosäännöksiä<br />
muutettiin velvoittamalla<br />
heidät antamaan tietoa lapsista<br />
Ulkomaalaisvirastolle. Tekeillä on<br />
myös uusia pykäliä, joissa huomioidaan<br />
EU:n direktiivi pakolaisaseman<br />
määrittämisestä.<br />
Ulkomaalaishallintoa uudistetaan,<br />
kun pakolais- ja kotouttamisasiat<br />
siirretään työministeriöstä<br />
sisäministeriöön ensi vuoden<br />
alussa. Uusi maahanmuuttopoliittinen<br />
ohjelma antaa melko<br />
konkreettisia suuntaviivoja maahanmuuttoasioiden<br />
painopisteistä<br />
ja muutostarpeista, mutta vielä<br />
tarvitsisimme koko yhteiskunnassa<br />
laajan ja pitkäjänteisen yhteisnäkemyksen<br />
maahanmuuttajien<br />
oikeuksista, Suomen ja EU:n<br />
roolista kansainvälisessä pakolaistyössä<br />
ja toimista syrjinnän ehkäisemiseksi.<br />
<br />
Kristina Stenman työskentelee<br />
tutkijana Åbo Akademin<br />
Ihmisoikeusinstituutissa. Hän<br />
on myös toiminut monta vuotta<br />
Pakolaisneuvonta ry:ssä lakimiehenä.<br />
47<br />
MONITORI
TURVAAN TULLEET<br />
Osa 7 Kosovon albaanit<br />
Vaino pakotti<br />
Kosovon albaanit liikkeelle<br />
Teksti Risto Laakkonen<br />
Kuva Lehtikuva/Sari Gustafsson<br />
Entisen Jugoslavian veristä<br />
sisällissotaa sekä etnisten<br />
ja uskonnollisten vainojen<br />
mittakaavaa tuntuu vieläkin vaikealta<br />
uskoa tapahtuneeksi 1990-<br />
luvun Euroopassa. Ennen sisällissotien<br />
alkamista Balkanilla asui<br />
noin 4,5 miljoonaa albaania, joista<br />
2,7 miljoonaa Albaniassa, 1,7 miljoonaa<br />
Jugoslavian lounasosissa ja<br />
noin 20 000 Kreikassa.<br />
Kosovo sai autonomisen alueen<br />
aseman 1945, mutta serbit kumosivat<br />
autonomian 1989. Tässä vaiheessa<br />
Jugoslavian albaaniväestöstä<br />
asui 1,2 miljoonaa Kosovossa,<br />
380 000 Makedoniassa, Serbiassa<br />
70 000 ja Montenegrossa 37 000.<br />
Valtaosa entisen Jugoslavian albaaniväestöstä<br />
oli muslimeja.<br />
Sorto synnytti sodan<br />
Serbialaistaminen käynnistyi laajassa<br />
mittakaavassa heti vuonna 1989.<br />
Albaniankielinen kouluopetus kiellettiin<br />
ja albaniankielisiä lehtiä ja<br />
radiolähetyksiä lakkautettiin. Kokoontumis-<br />
ja yhdistysvapaus oli<br />
käytännössä kumottu.<br />
Järjestelmällinen syrjintä, etninen<br />
vaino ja jatkuvat ihmisoikeusloukkaukset<br />
johtivat siihen,<br />
että Kosovon albaanit tarttuivat<br />
aseisiin ja ryhtyivät vastustamaan<br />
sortoa. Kaikkiaan 800 000:n albaanin<br />
arvioidaan paenneen serbien<br />
käynnistämää etnistä puhdistusta<br />
pääasiassa naapurimaihin Albaniaan<br />
ja Makedoniaan.<br />
Nato mukaan sotaan<br />
Sisällissota laajeni vuonna 1999<br />
kansainväliseksi sodaksi, johon<br />
myös Nato osallistui. Tämä pakotti<br />
Serbian johtajan Slobodan<br />
Milosevicin hyväksymään rauhan.<br />
YK määritteli prosessissa Ko-<br />
sovon aseman YK:n alaiseksi autonomiaksi.<br />
Sodan päättyminen<br />
käynnisti Kosovossa koston kierteen,<br />
joka kohdistui Kosovon serbiväestöön.<br />
200 000 serbiä ja muita<br />
pieniä etnisiä vähemmistöjä pakeni<br />
Kosovosta Serbian ja Montenegron<br />
alueelle.<br />
Tässä vaiheessa lähes 800 000<br />
kosovolaista albaania oli palannut<br />
maanpaosta Kosovoon. Tältä pohjalta<br />
presidentti Martti Ahtisaari<br />
teki esityksensä Kosovolle<br />
myönnettäväksi valvotuksi itsenäisyydeksi.<br />
Venäjä ei kuitenkaan<br />
hyväksynyt ehdotusta. Neuvottelut<br />
Kosovon tulevaisuudesta jatkuvat<br />
Saksan, Britannian, Italian,<br />
Ranskan, Venäjän ja Yhdysvaltojen<br />
muodostaman yhteysryhmän<br />
sekä maakunnan albaanien ja Serbian<br />
kesken.<br />
Romaniväestön tukala asema<br />
Kosovossa asui satojen vuosien ajan<br />
huomattava romaniväestö, joista<br />
200 000 pakeni Kosovosta etnisten<br />
puhdistusten alettua. Suurin<br />
osa Kosovon romaniväestöstä<br />
käytti kielenään albaniaa.<br />
Romaniväestön mahdollisuus<br />
ja oikeus palata Kosovoon tulisi<br />
sisällyttää Kosovon kehittämiseen<br />
ja päätöksiin. Sama koskee muitakin<br />
Kosovossa asuneita pieniä etnisiä<br />
vähemmistöjä.<br />
Albaanit Suomessa<br />
Suomen vastaanottamista Serbian<br />
ja Montenegron pakolaisista ja turvapaikanhakijoista<br />
huomattava osa<br />
on albaaneja, mutta osa perheistä on<br />
kahden kulttuurin perheitä.<br />
Albaniankielisiä asui Suomessa<br />
5 076 henkeä vuonna 2005. Serbian<br />
ja Montenegron kansalaisten määrä<br />
oli vuonna 2005 lähes 4 000.<br />
Suomen kansalaisuuden vuosina<br />
1996–2006 saaneiden Serbian<br />
ja Montenegron kansalaisten määrä<br />
Suomeen evakuoitu Kosovon albaaniperhe odotti paluulentoa takaisin Kosovoon<br />
vuonna 1999 Helsinki-Vantaan lentokentällä.<br />
on suomalaisittain korkea, 775. Tämä<br />
kertoo siitä, että huomattava<br />
osa Suomen vastaanottamista alueen<br />
pakolaisista ei ole vielä tehnyt<br />
paluupäätöstä ja moni on päättänyt<br />
jäädä pysyvästi Suomeen.<br />
Suomessa asuvat balkanilaiset<br />
edustavat etnisistä sekä uskonnollisista<br />
rajaviivoista riippumatta<br />
suuren murhenäytelmän kokeneita<br />
eurooppalaisia, joita meidän<br />
tulee tukea. <br />
Kanslianeuvos Risto Laakkonen<br />
on entinen Etnisten suhteiden<br />
neuvottelukunnan pääsihteeri<br />
ja työministeriön neuvotteleva<br />
virkamies. Hän edustaa Suomessa<br />
kansainvälistä International Center<br />
for Migration Policy Development -<br />
järjestöä.<br />
MONITORI www.mol.fi/migration<br />
48
Teksti ja kuva Katja Palhus<br />
Daut Gerxhaliau elää suomalaista<br />
unelmaa viihtyisällä<br />
omakotitaloalueella<br />
lähellä Turun keskustaa.<br />
– Alue on rauhallinen ja meillä<br />
on mukavat naapurit, hän kertoo<br />
hymyillen.<br />
Kosovon albaani Gerxhaliu on<br />
työskennellyt 12 vuotta oman kielen<br />
opettajana albaniaa puhuville<br />
lapsille. Hän kiertää turkulaisissa<br />
kouluissa sen mukaan, missä<br />
oppilaita on. Työ ei ole vakinainen,<br />
vaikka työsopimus on uusittu<br />
11 kertaa.<br />
Kasvatustieteen opinnot Gerxhaliu<br />
aloitti Pristinan yliopistossa<br />
vuonna 1988. Vuosi sen jälkeen<br />
serbit lopettivat Kosovon autonomian.<br />
Ensin kouluihin tuli serbialaiset<br />
leimasimet.<br />
– Se pani johtajaopettajat vaikeaan<br />
tilanteeseen. Käyttääkö uutta<br />
leimasinta vai ei.<br />
Varsinkin korkeiden virkojen<br />
haltijoita pyydettiin allekirjoittamaan<br />
vakuutus, että kannattaa<br />
keskusjohtoista serbihallintoa entisen<br />
autonomian sijaan. Moni ei<br />
allekirjoittanut ja joutui siksi työttömäksi.<br />
Kun kosovolaisperheissä<br />
oli yleensä yksi perheenjäsen töissä<br />
ja 5–6 lasta kotona, työttömyys<br />
kirpaisi kovaa.<br />
Tilanne opiskelupaikassa kiristyi.<br />
Filosofian ja pedagogiikan laitos<br />
suljettiin, sillä opiskelijat ja professorit<br />
vastustivat serbialaisia opintosuunnitelmia<br />
ja siirtyivät rauhallisena<br />
protestina opiskelemaan pois<br />
yliopiston rakennuksista.<br />
Gerxhaliaun isoveli työskenteli<br />
puolustusministeriön alaisessa<br />
työpaikassa ja hän sai vihiä, että<br />
kutsunnat Jugoslavian armeijaan<br />
alkavat.<br />
– Kaikkihan tiesivät, että Jugoslavian<br />
armeijaa hallitsevat serbikenraalit.<br />
Olisi pitänyt lähteä<br />
Bosniaan sotimaan.<br />
Vaikea matka<br />
Gerxhaliau teki vaikean päätöksen.<br />
Hän jätti jäähyväiset kihlatulleen,<br />
perheelleen ja suvulleen<br />
– Suomen EU-jäsenyys on helpottanut maassa asuvien ulkomaalaisten asemaa. Enää ei ulkonäöstä voi erottaa, kuka on tullut<br />
Suomeen ongelmien vuoksi, sanoo Daut Gerxhaliau.<br />
Daut Gerxhaliau miettii<br />
joskus paluuta<br />
ja lähti bussilla 2 500 kilometrin<br />
matkalle kohti Suomea.<br />
– Veljeni oli kertonut että Suomi<br />
on demokraattinen maa, johon ei<br />
ole niin paljon tulijoita kuin Ruotsiin<br />
tai Keski-Eurooppaan.<br />
Matka kulki Unkarin läpi<br />
Gdanskiin, jossa kosovolaisille ei<br />
haluttu myydä matkalippuja Suomeen.<br />
Matkalippuja odotti 300<br />
henkeä koulun voimistelusaliin<br />
majoittuneena.<br />
– Odotimme kahdeksan päivää,<br />
perheet ja miehet samassa paikassa<br />
sekaisin.<br />
Monien rahat loppuivat, kun<br />
matka pysähtyi. Lapset itkivät, eikä<br />
kukaan tiennyt mitä tulee tapahtumaan,<br />
Gerxhaliau muistelee<br />
päätä puistellen.<br />
Hän tuli Suomeen heinäkuussa<br />
15 vuotta sitten ja yllättyi, kun Helsingissä<br />
tulijoita vastassa oli Punaisen<br />
ristin lisäksi myös Suomessa asuva<br />
albanialainen. Kolme päivää sen<br />
jälkeen Suomi alkoi vaatia viisumia<br />
entisen Jugoslavian maiden kansalaisilta<br />
ja maahantulo vaikeutui.<br />
Lasten kotimaa kadoksissa<br />
Gerxhaliaun ensimmäinen tunne oli<br />
valtava väsymys, jota hän nukkui<br />
pois Turussa Vilhonkadun vastaanottokeskuksessa.<br />
Sen jälkeen Gerxhaliau<br />
siirtyi vastaanottokeskukseen<br />
Punkalaitumelle.<br />
– Kun kuulin ensimmäisen kerran<br />
suomea, ajattelin että se on vaikeaa.<br />
Mutta koska puhun albaniaa,<br />
jota pidetään myös vaikeana kielenä,<br />
päätin että opettelen.<br />
Turussa asuu noin 1 300 albaniaa<br />
puhuvaa. Albaanikieltä, kulttuuria<br />
ja identiteettiä vaalitaan Bashkimiyhdistyksessä,<br />
joka auttaa ja tukee<br />
työnhaussa ja kotoutumisessa.<br />
– Turkuun on muuttanut albaaneja<br />
myös Oulusta ja Rovaniemeltä.<br />
Nyt Gerxhaliau toimii kulttuuritulkkina<br />
suomalaisopettajien ja<br />
albaanivanhempien välissä ja helpottaa<br />
vuorovaikutusta.<br />
– Monissa perheissä elää unelma<br />
paluusta Kosovoon. Tunne siitä,<br />
että Suomesta lähdetään pian<br />
pois, on vaikeuttanut joidenkin<br />
nuorten koulunkäyntiä. Kun vanhemmat<br />
ovat tehneet päätöksen että<br />
jäädään, lapsetkin ovat alkaneet<br />
käydä koulua tosissaan ja uskoa, että<br />
tulevaisuus on täällä.<br />
Gerxhaliaun ompelijana työskennellyt<br />
vaimo tuli hänen perässään<br />
Suomeen. Nyt vaimo työskentelee<br />
myyjänä ja perheen lapset ovat<br />
jo 13-, 12- ja 7-vuotiaita.<br />
– Olen käynyt katsomassa vanhempiani<br />
ja veljeäni Kosovossa viimeksi<br />
alkuvuodesta. Toinen veljeni<br />
asuu Saksassa.<br />
– Jokainen päättää itse jääkö<br />
vai lähteekö. Minäkin mietin sitä,<br />
mutta elämä on Kosovossa epävarmaa.<br />
<br />
49<br />
MONITORI www.mol.fi/migration
LYHYESTI<br />
Maahanmuuttajajärjestöt perehdyttävät pakolaisia Jyväskylässä<br />
Jyväskylän kaupunki kotoutti<br />
kesällä pakolaisia ensi kertaa<br />
yhteistyössä maahanmuuttajajärjestöjen<br />
kanssa. Keski-Suomen<br />
Afrikka-yhdistykset ja burmalaisten<br />
Fin Mon ry olivat mukana kongolaisten<br />
ja myanmarilaisten pakolaisten<br />
vastaanottohankkeessa kesäkuusta<br />
elokuun loppuun.<br />
Toukokuussa Jyväskylästä tuli<br />
uusi kotikaupunki muutamalle<br />
myanmarilaiselle ja kongolaiselle<br />
perheelle. Kesällä he kokoontuivat<br />
2–4 kertaa viikossa opiskelemaan<br />
suomen kieltä ja yhteiskuntaa.<br />
Paikalle kutsuttiin vieraita esimerkiksi<br />
poliisista ja sosiaalitoimistosta<br />
esitelmöimään.<br />
Aivan aluksi tehtiin tutustumiskäyntejä<br />
muun muassa ruokakauppaan<br />
ja päiväkotiin. Ohjausta tulijat<br />
saivat myös omalla kielellään, vaikka<br />
oppituntien yhteiseksi kieleksi<br />
muotoutui pian suomi.<br />
Tieto tehokkaasti perille<br />
Mikä vastaanotossa siis muuttui?<br />
Suomessa asuvia maanmiehiä on ollut<br />
ennenkin mukana esimerkiksi<br />
lentokentällä vastaanottamassa tulokkaita<br />
ja työharjoittelijoina kotouttamisohjelmissa.<br />
– Uutta on, että maahanmuuttajajärjestöt<br />
ovat niin tiiviissä yhteistyössä<br />
kaupungin kanssa, selittää<br />
Jyväskylän maahanmuuttopalveluiden<br />
johtaja Kati Turtiainen.<br />
Järjestöt ovat olleet mukana<br />
alusta asti suunnittelemassa hankkeen<br />
ohjelmaa. Turtiainen luottaa<br />
siihen, että maahanmuuttaja osaa<br />
kertoa toiselle maahanmuuttajalle,<br />
miten Suomessa eletään.<br />
– Toinen maahanmuuttaja näkee<br />
paremmin, mitä tarvitsee kertoa<br />
ja tietää ennen kaikkea, miten<br />
asioista kannattaa puhua, jotta tieto<br />
menee tehokkaasti perille.<br />
Lasten oikeudet uutta<br />
Hankkeen vetäjä, nigerialainen<br />
Paul Abbey muistuttaa, että mitään<br />
valmiita taitoja ei voi pakolaisilla<br />
pitää itsestäänselvyytenä.<br />
Kaikki eivät välttämättä osaa esimerkiksi<br />
lukea.<br />
Abbey vahvistaa, että maahanmuuttajat<br />
ymmärtävät tulokkaiden<br />
ihmettelemiä asioita. Erityinen ihmetyksen<br />
aihe pakolaisten keskuudessa<br />
on helppo nimetä:<br />
– Se, että lapsilla on samat oikeudet<br />
kuin aikuisilla, eikä lapsia<br />
saa kurittaa. Vanhemmat ihmettelevät,<br />
mitä he sitten voivat tehdä,<br />
jos lapsi ei kuuntele. Minä sanon,<br />
että pitää vain puhua.<br />
Kesän hanke rahoitettiin Pohjois-Pohjanmaan<br />
TE-keskuksen<br />
koordinoimasta 3V-projektista, jonka<br />
tarkoituksena on aktivoida pakolaisten<br />
omia yhteisöjä.<br />
Jyväskylän kaupungin maahanmuuttopalveluille<br />
hanke merkitsi<br />
sekä lisäresursseja että pakolaisten<br />
ensivastaanoton kehittämistä.<br />
Kati Turtiainen toivoo hankkeelle<br />
jatkoa.<br />
– Toivon, että saisimme mallia<br />
juurtumaan ja voisimme jatkossakin<br />
pitää järjestöjä työtovereinamme.<br />
<br />
MYANMARISSA JA KONGOSSA SODITAAN<br />
Myanmarin (entisen Burman) sotilashallinto käy sissisotaa erilaisia etnisiä vähemmistöryhmiä<br />
ja kommunisteja vastaan. Hallinto on pyrkinyt tukahduttamaan<br />
maan demokratialiikkeen ja kieltäytynyt tunnustamasta vuoden 1990<br />
vaaleja, jotka voitti Aung San Suu Kyin johtama Kansallinen demokratialiito<br />
(NLD).<br />
Myanmarista on tullut pakolaisia Suomeen kaikkiaan 431 henkeä vuosina<br />
2000–2007. Myanmarilaisia on sijoittunut muun muassa Jyväskylään, Espooseen,<br />
Vantaalle, Mikkeliiin, Kokkolaan, Korsnäsiin, Hyvinkäälle sekä Kemiin<br />
ja Kotkaan.<br />
Kongon demokraattisessa tasavallassa on käyty sisällissotaa vuodesta 1996.<br />
Konflikti on vaatinut melkein neljän miljoonan ihmisen hengen. Kongoa hallitsi<br />
diktaattorin ottein vuoteen 1997 saakka Mobutu Sese Seko.<br />
Kongolaisia on tullut Suomeen vuosina 1991–2007 yhteensä 473 henkeä.<br />
Kongolaisia on muuttanut Jyväskylän lisäksi ainakin Helsinkiin, Turkuun ja<br />
Vaasaan.<br />
KIRJOITTAVIERAS<br />
Klikkaa Suomi-klubiin<br />
Aleksi Neuvonen<br />
Useimpien muiden<br />
tieto(kone)työtä tekevien<br />
tavoin harrastan varsinaisen<br />
työn lomassa sijaistoimintona erilaisia<br />
internet-puuhailuja. Viimeisen viikot<br />
suosikkitoimintoni on ollut henkilökohtaista<br />
verkostoitumista avittava<br />
Linkedin-saitti. Linkedinin ideana<br />
on etsiä internetistä omia tuttuja,<br />
merkitä heitä kontakteiksi ja kutsua<br />
mukaan uusia käyttäjiä mukaan<br />
omaan verkostoon.<br />
Vanhojen kontaktien kautta voi<br />
luoda uusia ja mahdollisesti rakentaa<br />
liikekumppanuuksia, palkata työntekijöitä<br />
tai löytää itselleen työpaikan.<br />
Hyvin hoidetulla verkostolla pääset<br />
elämässä pitemmälle, kuuluu lausumaton<br />
Linkedinin lupaus.<br />
Minulla on tällä hetkellä 110<br />
kontaktia. Kontakteja metsästäessä<br />
on ollut sinänsä kiinnostavaa huomata,<br />
keiden kaikkien kanssa on käynyt<br />
samaa koulua ja ketkä nyt käyttävät<br />
samaa titteliä. Lisäksi minulle<br />
on selvinnyt, että Jari Sarasvuo on yhden<br />
Linkedin-kontaktini kontaktin<br />
kontakti, siis minusta kolmen askeleen<br />
päässä. Vähintään yhtä lähellä<br />
minua ovat itse asiassa lähes kaikki<br />
suomalaiset LinkedInnaajat.<br />
“Finland is not a country, not<br />
even a club, it is a country club”,<br />
kiteyttää humoristisiin lohkaisuihin<br />
erikoistunut ystäväni.<br />
En oikein tiedä, mitä hyötyä tästä<br />
verkostosta minulle lopulta on.<br />
Valtaosa kontakteistani on tuttuja<br />
tai puolituttuja suomalaisia, joiden<br />
yhteystiedot löytäisin kahdessa minuutissa<br />
niitä tarvitessani. Linkedin<br />
ei ole vienyt minua sen kansainvälisen<br />
osaajaverkoston reunalle, jossa<br />
satelee houkuttelevia työ- tai yhteistyötarjouksia.<br />
Luultavasti sellaisilla<br />
verkostoilla on omat, Linkediniä<br />
huomattavasti hienostuneemmat<br />
fooruminsa juuri oikeiden kohtaamisten<br />
mahdollistamiseksi.<br />
Suomessa se, että olen jonkun<br />
kontaktin kontaktin kontakti kertoo<br />
minusta luultavasti saman verran<br />
kuin se, että olen suorittanut ylioppilastutkinnon,<br />
olen suomenkielinen<br />
ja kotoisin Helsingistä. Eli potentiaalisen<br />
työnantajan kannalta ei<br />
juuri mitään.<br />
Meikäläisessä kulttuurissa suosituksilla<br />
on työnhaussa varsin vähän<br />
painoarvoa. Olemme tottuneet<br />
siihen, että tunnemme toisten suomalaisten<br />
tavat ja ymmärrämme toisiamme<br />
vaivatta. Muun muassa tähän<br />
perustuu se suomalaisen yhteiskunnan<br />
korkea sosiaalinen pääoma ja taloudellinen<br />
menestys, josta olemme<br />
ylpeitä. Meillä työssä käytetty aika<br />
ja energia suuntautuvat enimmäkseen<br />
tekemiseen, ei yrityksiin ymmärtää<br />
toisia.<br />
Kun on tottunut saamaan asiat<br />
helpolla, ei mielellään lähde opettelemaan<br />
uutta. Ehkä juuri siksi olemme<br />
niin haluttomia palkkaamaan maahanmuuttajia<br />
työkavereiksemme,<br />
saman verkoston jäseniksi. Niinpä<br />
maahanmuuttajien työttömyysaste<br />
huitelee yhä yli 20 prosentissa.<br />
Voi olla, että tämän ongelman<br />
ratkaisemisessa jostain Linkedinin<br />
tapaisesta työkalusta olisi apua. Ehkä<br />
meillä voisi olla Suomessa oma LinkedFIN,<br />
Suomessa asuvien keskinäiseen<br />
verkostoitumiseen erikoistunut<br />
saitti. Se auttaisi meitä näkemään, että<br />
yhä useammin maahanmuuttajat<br />
ja kanta-suomalaiset toimivat yhdessä<br />
ja että heillä on varsin samanlaista<br />
osaamista. Siitä huomaisimme, että<br />
yhteisten uusien toimintatapojen etsiminen<br />
on useimmiten rikastuttava,<br />
eteenpäin vievä tapahtuma. Oppisimme<br />
myös oivaltamaan, että Suomi on<br />
muuttumassa monikulttuuriseksi, entistä<br />
osaavammaksi paikaksi.<br />
Miksi sitten tarvitaan kotimainen<br />
LinkedFIN, jos kerran on jo Linkedin?<br />
Meillä on edessä pian huutava<br />
pula osaavasta työvoimasta. Siksi<br />
olisi tyhmää ohjata osaavat maahanmuuttajat<br />
kansainvälisten verkostojen<br />
äärelle, houkuteltavaksi pois tästä<br />
kylmästä ja<br />
vähän tylsästä<br />
maasta. <br />
Kirjoittaja on tutkija<br />
Demos Helsinki -<br />
ajatushautomossa.<br />
MONITORI www.mol.fi/migration<br />
50
Kirjallisuutta tämän Monitori-lehden aiheista.<br />
Koonnut Nina Korhonen<br />
Maahanmuuttajat ja koulu<br />
KIRJASTOSTA POIMITTUA<br />
Education and immigration: settlement<br />
policies and current challenges. Pirkko Pitkänen,<br />
Devorah Kalekin-Fishman, Gajendra<br />
K. Verma (toim.). London: RoutledgeFalmer,<br />
2002.<br />
Vertaileva tutkimus siitä, miten kuudessa<br />
maassa, Englannissa, Ranskassa, Saksassa,<br />
Suomessa, Israelissa sekä Kreikassa kansallinen<br />
koulutusjärjestelmä on onnistunut vastaamaan<br />
maahanmuuttajien koulutuksen ja kasvavan<br />
monikulttuurisuuden haasteisiin. Suomea<br />
käsittelevän osuuden ”Immigrant policies<br />
and the education of immigrants in Finland”<br />
ovat kirjoittaneet Kaija Matinheikki-<br />
Kokko ja Pirkko Pitkänen.<br />
Koulu, kasvu ja<br />
kotoutuminen –<br />
Peruskoulu monimuotoistuvassa<br />
yhteiskunnassa.<br />
Helsinki: Etnisten<br />
suhteiden neuvottelukunta<br />
(ETNO),<br />
2005.<br />
Raportti on suunnattu erityisesti monikulttuurisuutta<br />
käytännössä kohtaaville koulun työntekijöille.<br />
Tilannekartoituksen sekä teemakohtaisten<br />
kehittämisehdotusten lisäksi julkaisussa<br />
esitellään monikulttuuriseen kouluun sopivia<br />
menetelmiä. Maksutonta cd-rom -muotoista julkaisua<br />
voi tilata osoitteesta etno@mol.fi.<br />
Maahanmuuttajaoppilaiden opetus perusopetuksessa.<br />
Opetussuunnitelmatyöstä<br />
käytäntöön. Kristiina Ikonen (toim.). Helsinki:<br />
Opetushallitus, 2005.<br />
Julkaisun tarkoituksena on tukea opetussuunnitelman<br />
perusteiden maahanmuuttajien<br />
opetusta koskevien tavoitteiden toteuttamista<br />
koulussa. Siinä kuvataan maahanmuuttajien<br />
opetuksen eri osa-alueita ja tarjotaan<br />
sekä ideoita että hyviä käytännön esimerkkejä<br />
opetuksen kehittämisen ja toteuttamisen<br />
tueksi.<br />
Migrants, minorities<br />
and education.<br />
Documenting<br />
discrimination<br />
and integration in<br />
15 member states<br />
of the European<br />
Union. Mikael<br />
Luciak. Vienna:<br />
EUMC, 2004.<br />
EU-tutkimus maahanmuuttajien ja etnisten<br />
vähemmistöjen koulutussektorilla kokemasta<br />
syrjinnästä sekä muista epäkohdista. Lisäksi<br />
käsitellään eri maiden toimenpiteitä tilanteen<br />
parantamiseksi. Tutkimuksessa tarkastellaan<br />
niin kouluja, yliopistoja kuin ammatillista<br />
koulutusta.<br />
Rutter, Jill: Refugee<br />
children in the UK.<br />
Maidenhead: Open<br />
University Press,<br />
2006.<br />
Selvitys pakolaislapsista<br />
Britannian koulujärjestelmässä.<br />
Tekijä<br />
peräänkuuluttaa<br />
mallia, jossa lasten<br />
tarpeet kokonaisvaltaisesti<br />
huomioidaan<br />
koulussa ja opetuksessa. Hän tarjoaa<br />
myös uusia, vaihtoehtoisia visioita järjestelmän<br />
parantamiseksi. Mielenkiintoista luettavaa<br />
kaikille, joita pakolaislasten koulutus Suomessa<br />
koskettaa.<br />
Maahanmuuttajaoppilaan osallisuus koulukiusaamisessa.<br />
Soilamo, Arto Turku: Turun yliopisto,<br />
2006.<br />
Mikä on koulukiusaamisen tilanne Suomessa?<br />
Entä miten maahanmuuttajaoppilaat kytkeytyvät<br />
siihen? Suomalainen väitöskirjatutkimus<br />
vaikeasta aiheesta.<br />
Tongue-tied. The lives of multilingual<br />
children in public education. Otto Santa Ana<br />
(toim.). Oxford: Rowman and Littlefi eld, 2004.<br />
Katso kirjaston uutuusluettelo Internetistä: www.mol.fi/migration<br />
Kotoutuminen? Rasismi? Kulttuuri? Työ? Ihmisoikeudet?<br />
Kaipaatko tietoa maahanmuuttajista?<br />
Maahanmuuttokirjasto<br />
Työministeriö/Eteläesplanadi 4, PL 34, 00023 Valtioneuvosto<br />
Kirjaston käyttöoikeus on viranomaisilla, tutkijoilla sekä maahanmuuttajatyötä tekevillä henkilöillä.<br />
Yhteyshenkilö: suunnittelija Nina Korhonen,<br />
puh. 010 60 48091<br />
s-posti: nina.korhonen@mol.fi<br />
Aukioloajat: tiistaisin klo 10.00-13.00 ja torstaisin klo 12.00-15.00<br />
(Huom! aukioloajat kannattaa tarkistaa lomakausien yhteydessä.)<br />
Katso kirjaston uutuusluettelo Internetistä: www.mol.fi/migration<br />
Koskettava antologia,<br />
jonka teemana<br />
on oman äidinkielen<br />
merkitys erityisesti<br />
silloin, kun se<br />
on vähemmistökieli<br />
eikä ympäröivä yhteiskunta<br />
sitä käytä.<br />
Kirjoittajiensa henkilökohtaisista<br />
kokemuksista<br />
kumpuavia<br />
runoja, kaunokirjallisia<br />
kirjoituksia ja puheenvuoroja.<br />
Where immigrant<br />
students succeed.<br />
A comparative<br />
review of<br />
performance and<br />
engagement in<br />
PISA 2003. Paris:<br />
OECD, 2006.<br />
OECD:n PISA-tutkimuksen<br />
jatkoselvitys,<br />
jossa tarkastellaan<br />
ensimmäisen<br />
ja toisen polven maahanmuuttajaoppilaiden<br />
koulumenestystä eri maissa. Tutkimus<br />
osoittaa, että maahanmuuttajaoppilaat<br />
ovat vähintäänkin yhtä motivoituneita koulutyöhön<br />
kuin muutkin oppilaat, mutta heidän<br />
koulumenestyksensä tärkeissä aineissa on<br />
usein heikompi. Mitä esteitä maahanmuuttajaoppilaiden<br />
opiskelulle on? Miten koululaitos<br />
voisi parantaa heidän mahdollisuuksiaan<br />
opiskeluun ja oppimiseen?<br />
51<br />
MONITORI www.mol.fi/migration
LYHYESTI<br />
LISÄÄ AMMATTIKOULUTUSTA<br />
PÄÄKAUPUNKISEUDULLE<br />
Ammattikoulutusta vaativista työtehtävistä siirtyy<br />
lähivuosina eläkkeelle iso joukko. Samalla<br />
puute osaavasta työvoimasta kasvaa. Ammatillisen<br />
peruskoulutuksen tarjontaa ollaankin<br />
lisäämässä. Lisäys suunnataan erityisesti pääkaupunkiseudulle,<br />
jossa puute korostuu. Kokonaislisäyksestä<br />
lähes puolet kohdennetaan<br />
Uudellemaalle.<br />
Ammatillinen koulutus on kasvattanut suosiotaan<br />
viime vuosina. Viime kevään yhteyshaussa<br />
ensisijaisia hakijoita oli 7 000 enemmän<br />
kuin aloituspaikkoja. Vuonna 2003 hakijoita<br />
oli vain 2 000 enemmän kuin paikkoja.<br />
on tarkoitus saada työnsä valmiiksi joulukuun<br />
loppuun mennessä.<br />
TIETOA YRITYSTEN<br />
SOSIAALISESTA VASTUUSTA<br />
Työministeriö on avannut yritysten sosiaalista<br />
vastuuta käsittelevät internet-sivut. Sivut sisältävät<br />
tietoa esimerkiksi hyvistä työolosuhteista<br />
sekä toimintatavoista työpaikalla. Sivut<br />
on suunnattu muun muassa kuluttajille, yrityksille<br />
ja tutkijoille.<br />
Sivuilla kuvataan hyviä käytäntöjä työelämän<br />
laadun parantamiseksi, esimerkiksi Työelämän<br />
kehittämisohjelman hankkeita.<br />
Sivuilta löytyy myös linkkejä säädöksiin,<br />
Oikaisu<br />
!<br />
Monitorissa 2/2007 Mervi Virtasen<br />
titteli aukeaman 6–7 haastattelussa<br />
oli päässyt pujahtamaan<br />
lehteen virheellisenä. Virtanen<br />
on työministeriön politiikkaosaston<br />
maahanmuuttoasioiden<br />
johtaja.<br />
asiakirjoihin ja ohjeistoihin. Sivujen osoite on<br />
www.mol.fi/mol/fi/02_tyosuhteet_ja_lait/0181_<br />
sosvastuu/index.jsp.<br />
KAKSI VASTAANOTTOKESKUSTA<br />
SULKEE OVENSA<br />
Ruukin ja Tampereen vastaanottokeskuksien<br />
toiminta lakkaa tämän vuoden lopussa. Turvapaikanhakijoiden<br />
vastaanottokeskuksissa on ollut<br />
tarpeeseen nähden liikaa majoituspaikkoja.<br />
Keskusten asukasmäärä laski viime vuoden aikana<br />
noin kolmasosan edellisvuoteen verrattuna.<br />
Turvapaikanhakijoiden kokonaismäärä on<br />
lähes puolittunut viime vuodesta.<br />
Työministeriön alaisuudessa toimivissa vastaanottokeskuksissa<br />
on yhteensä 1 774 majoituspaikkaa<br />
ja lakkautettavissa keskuksissa 350<br />
eli viidesosa kaikista paikoista. Viime vuonna<br />
majoituskapasiteettia vähennettiin lakkauttamalla<br />
kolmen yksikön toiminta.<br />
VAKINAISIA PALKATTIIN<br />
ENTISTÄ ENEMMÄN<br />
Työnantajat palkkasivat viime vuonna työntekijöitä<br />
entistä enemmän vakituisiin työsuhteisiin.<br />
Myös osa-aikaisten määrä kasvoi. Sijaisuuksien<br />
määrä sen sijaan väheni. Yleisin syy työvoiman<br />
hankintaan oli henkilöstön lisääminen.<br />
Työministeriön Tilastokeskuksella teettämän<br />
tutkimuksen mukaan rekrytointiongelmat<br />
yleistyivät erityisesti maan etelä- ja länsiosissa.<br />
Kolmasosalla yrityksistä oli rekrytointiongelmia<br />
ja joka kahdeksas työnantaja koki<br />
työvoimapulaa. Työvoiman saatavuus vaikeutui<br />
teollisuuden lisäksi rakennus- ja liikennealalla.<br />
Yleisin yksittäinen syy ongelmiin oli<br />
työvoiman vähyys.<br />
KIDUTUKSESTA<br />
RANGAISTUSSÄÄNNÖKSET<br />
Kidutusta ei nykyisin ole Suomen rikoslaissa<br />
omana rikostyyppinään. Asiaan on tulossa<br />
muutos. Oikeusministeriön asettama työryhmä<br />
laatii ehdotusta kidutusta koskeviksi rikoslain<br />
säännöksiksi.<br />
Nykyisin erilaiset kidutusteot rangaistaan<br />
lähinnä törkeinä pahoinpitelyinä ja törkeinä<br />
virka-aseman väärinkäyttämisinä. Työryhmän<br />
MONITORI www.mol.fi/migration<br />
52<br />
Infopankista apua arkeen<br />
www.infopankki.fi -verkkopalvelu auttaa arkipäivän ongelmissa. Kulttuurikeskus<br />
Caisan yhteydessä Helsingissä toimiva infopankki jakaa tietoa esimerkiksi<br />
kulttuurista, opiskelusta, työnteosta ja peruspalveluista. Pankin tarkoitus<br />
on helpottaa maahanmuuttajien asiointia viranomaisten kanssa. Sivut toimivat<br />
niin, että viranomainen voi etsiä asiakkaan tarvitseman tiedon suomeksi ja<br />
vaihtaa sitten sivun asiakkaan omalle kielelle. Infopankissa on myös paikallistietosivut,<br />
joista löytyy tietoa kaupunkien maahanmuuttajapalveluista.<br />
Pankki palvelee viidellätoista kielellä – suomeksi, ruotsiksi, englanniksi,<br />
viroksi, ranskaksi, venäjäksi, somaliksi, serbokroatiaksi, turkiksi, espanjaksi,<br />
albaniaksi, arabiaksi, persiaksi, kiinaksi ja kurdiksi.<br />
Lisätietoja: Verkkopalvelusuunnittelija Elina Huhta, elina.huhta@hel.fi ,<br />
puh. (09) 310 37512.<br />
SUOMI – UUSI<br />
KOTIMAA<br />
Esitteessä on perustietoa<br />
kotoutumisesta<br />
maahanmuuttajille.<br />
Kieli<strong>versio</strong>t: suomi,<br />
ruotsi, englanti,<br />
albania, kurdi, persia,<br />
ranska, serbokroaatti,<br />
somali, thai,<br />
viro ja venäjä.<br />
Esite korvaa aiemman<br />
kotoutumisen<br />
yleisesitteen Maahanmuuttajien<br />
kotoutuminen<br />
Suomeen.<br />
Uusia esitteitä, julkaisuja ja raportteja<br />
ERILAISUUS ON<br />
RIKKAUS<br />
Kunnille tarkoitetussa<br />
esitteessä kuvataan<br />
esimerkein ratkaisuja,<br />
jotka edistävät maahanmuuttajien<br />
kotoutumista<br />
ja työllistymistä<br />
sekä annetaan<br />
tietoa maahanmuuttajien<br />
vastaanotosta.<br />
Esite sopii esimerkiksi<br />
kunnallisille luottamushenkilöille<br />
jaettavaksi.<br />
Kieli<strong>versio</strong>t:<br />
suomi ja ruotsi.<br />
KIELITAITOA.<br />
TIETOA.<br />
OSAAMISTA.<br />
Ensisijaisesti työnantajille<br />
suunnatussa<br />
kampanjaesitteessä<br />
esitellään maassamme<br />
jo asuvia monien tehtävien<br />
taitajia, jotka<br />
ovat valmiina palvelukseen.<br />
KOTOUTTAMINEN<br />
– käsikirja päättäjille<br />
ja käytännön<br />
toimijoille<br />
EU:n komission julkaisema<br />
käsikirja<br />
nyt myös suomeksi<br />
ja ruotsiksi.<br />
Käsikirja tulostettavissa<br />
komission<br />
sivuilta <strong>pdf</strong>-muodossa:<br />
http://ec.europa.<br />
eu/justice_home/doc_<br />
centre/immigration/<br />
integration/doc_immigration_integration_en.htm<br />
Kaikki työministeriön maahanmuuttoaiheiset julkaisut löytyvät osoitteesta www.mol.fi<br />
migration kohdasta Maahanmuuttoaineistot ja kirjasto.
TYÖELÄMÄN<br />
PELISÄÄNNÖT TUTUKSI<br />
Työelämän pelisäännöt<br />
-opaskirjasessa<br />
tehdään<br />
tutuksi työhön<br />
liittyviä perusasioita.<br />
Niitä<br />
ovat esimerkiksi<br />
työpaikan hakeminen,<br />
työsopimus,<br />
työaika, lomat,<br />
palkka ja<br />
sairastuminen.<br />
Selkokielisessä<br />
oppaassa<br />
muun muassa muistutetaan siitä, että työntekijällä<br />
on oikeus taukoihin työpäivän aikana<br />
ja kerrotaan, milloin hän saa olla palkallisesti<br />
pois työstä. Tällaisia päiviä ovat<br />
esimerkiksi omat tai lähisukulaisen häät,<br />
lähisukulaisen hautajaiset, omat 50- tai 60-<br />
vuotispäivät tai armeijan kutsunnat.<br />
Ari Sainio, Mari Elomäki: Työelämän<br />
pelisäännöt. Kehitysvammaliitto.<br />
ISLAM YHDISTYY VÄKIVALTAAN<br />
SUOMALAISESSA MEDIASSA<br />
Islamista ja muslimeista saa suomalaisten<br />
tiedotusvälineiden perusteella yksipuolisen<br />
ja väkivaltaisen kuvan, selviää Tampereen<br />
yliopiston Journalismin tutkimusyksikön<br />
ja Helsingin yliopiston etnisten suhteiden<br />
ja nationalismin tutkimuskeskuksen CE-<br />
RENin tekeillä olevasta tutkimuksesta. Islam<br />
suomalaisissa joukkoviestimissä -väliraportti<br />
julkistettiin kesällä.<br />
Suurin osa tutkimusaineiston uutisaiheista<br />
liittyi arabimaiden tai islam-enemmistöisten<br />
maiden konfl ikteihin ja islam<br />
esiintyi tapahtumia selittävänä tai taustoittavana<br />
tekijänä.<br />
Tutkijoiden mukaan islam-sanaston<br />
käyttö poliittisen taistelun ja terrorin kuvauksissa<br />
antaa mielikuvan islamista väkivaltaisten<br />
tapahtumien selittäjänä ja saattaa<br />
luoda kuvaa islamista konflikteihin liittyvänä<br />
uskontona. Noin joka neljännessä<br />
jutussa islamista puhuttiin jonkinlaisena<br />
ääriliikkeenä.<br />
Islaminuskoisten elämää Suomessa käsittelevät<br />
jutut olivat erilaisia. Juttujen näkökulma<br />
oli kulttuurinen, uskonnollinen<br />
tai kulttuuria, uskontoa ja politiikkaa yhdistelevä.<br />
Suomessa asuvia muslimeja ei<br />
jutuissa liitetty poliittiseen väkivaltaan<br />
tai konfl ikteihin.<br />
KIRJALLISUUDEN OPETUSTA<br />
MAAHANMUUTTAJAKOULULAISILLE<br />
Miten opettaja<br />
voi sisällyttää<br />
kaunokirjallisuutta<br />
suomi<br />
toisena kielenä<br />
opetukseen?<br />
Suomi kakkonen<br />
ja kirjallisuuden<br />
opetus<br />
-kirjan kirjoittajat<br />
ovat kokeneita<br />
opettajia<br />
ja artikkeleissaan<br />
he käsittelevät<br />
kirjallisuuden<br />
opetusta luokassa koulun eri vaiheissa<br />
yliopistoon asti.<br />
Parhaiten vieraasta ympäristöstä tullut sisäistää<br />
suomalaisen elämäntyylin ja ajatustavat<br />
lukemalla suomalaisesta elämäntavasta kertovia<br />
kirjoja. Kirjallisuus välittää kuin huomaamatta<br />
tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja kulttuurista.<br />
Esimerkiksi historiallinen kertomus<br />
tai romaani elävöittää Suomen historiaa eri tavoin<br />
kuin oppikirja.<br />
Suomi kakkonen ja kirjallisuuden opetus: Toim.<br />
Marjo Mela ja Pirjo Mikkonen. 2007. Suomalaisen<br />
Kirjallisuuden Seura.<br />
Koulutustiedon lähteille englanniksi<br />
Opetusministeriön palvelu Opintoluotsi.fi kokoaa yhteen verkosta löytyvät<br />
koulutustiedot. Sivusto on nyt avattu myös englanniksi. Sivuille<br />
on koottu perustietoa kaikesta Suomessa tarjottavasta englanninkielisestä<br />
palvelusta ja koulutuksesta sekä linkkejä verkkopalveluihin<br />
ja -lähteisiin.<br />
Opintoluotsin englanninkieliset sivut löytyvät osoitteesta www.<br />
opintoluotsi.fi /en-GB<br />
Osallistu Väkivallattomaan viikkoon<br />
Väkivallatonta viikkoa vietetään 14.–20.10. Viikon tunnuslause on Vahva<br />
ei lyö! ja teemana lapsi perheväkivallan keskellä.<br />
Viikolla tuetaan väkivallattomuuden kulttuuria ja väkivallattomien<br />
ratkaisujen löytämistä. Toiminta on kaikille avointa, mukaan kutsutaan<br />
niin koulut, järjestöt ja harrastusryhmät kuin yksityiset ihmiset.<br />
Väkivallattomuutta tukeva tapahtuma voi olla esimerkiksi kynttiläkulkue,<br />
luento, elokuva tai vanhempainilta.<br />
Viikkoa koordinoi Kirkkohallituksen Väkivallasta sovintoon -hanke<br />
ja Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys NNKY.<br />
Lisää tietoa ja materiaalia voi ladata internetistä sivulta www.evl.fi/<br />
vakivallastasovintoon.<br />
Tukea eronneille ja<br />
somalialaisille isille<br />
Suomen Mielenterveysseura tarjoaa omia ryhmiä maahanmuuttajille<br />
syksyllä 2007.<br />
Eroryhmä:<br />
Eroryhmä on keskusteluryhmä sekä äskettäin että vuosia<br />
sitten eronneille. Ryhmässä opetellaan surun, vihan ja<br />
muiden eroon liittyvien tunteiden käsittelemistä.<br />
Eroryhmä tapaa 4.10. alkaen yhteensä kahdeksan<br />
kertaa.<br />
Lisätietoja ryhmän vetäjä Pirkkoliisa Närheltä, puh.<br />
09 41350 510, sos-keskus@mielenterveysseura.fi, www.<br />
sos-keskus.fi .<br />
Somalialaisten isien ryhmä:<br />
Koulutuksen tavoite on auttaa somalialaisia isiä sopeutumaan<br />
suomalaiseen kulttuuriin, antaa tietoa yhteiskunnan<br />
palveluista sekä jakaa vertaisryhmässä kokemuksia.<br />
Kurssi sisältää kaksi informaatiotilaisuutta (23.8.<br />
ja 6.9.), kahdeksan kokoontumista loka-marraskuussa<br />
sekä yhden internaattiviikonlopun marras-joulukuun<br />
vaihteessa.<br />
Lisätietoa Raija Hukkamäeltä Suomen Mielenterveysseurasta,<br />
puh 09 61551 726/040 555 8491, raija.hukkamaki@mielenterveysseura.fi<br />
.<br />
53<br />
MONITORI www.mol.fi/migration
LUKEMISTA<br />
JÄRJESTÖJEN HALLINTO<br />
KUNTOON<br />
Suomi on järjestöjen<br />
maa,<br />
mutta maahanmuuttajien<br />
yhdistysten<br />
toimintakausi<br />
ei Suomessa<br />
ole vielä<br />
kovin pitkä.<br />
Tiedon<br />
hahmottaminen ja toimintamallit<br />
vaihtelevat paljon eri kulttuuriperinteissä.<br />
Maahanmuuttajajärjestöillä<br />
on paljon hallinnollisia<br />
ongelmia, vaille kehitystä ja<br />
toteuttamista jääneitä suunnitelmia<br />
ja projekteja sekä epärealistisia<br />
ideoita.<br />
Suomen Pakolaisavun toimittaman<br />
oppaan tarkoituksena on auttaa<br />
järjestöjä toimimaan suomalai-<br />
sessa yhteiskunnassa siten, että ne<br />
täyttävät järjestöille asetetut laillisuusvaatimukset<br />
ja pystyvät hoitamaan<br />
omaa toimintaansa menestyksellisesti.<br />
Osaamisen poluilla – maahanmuuttajien<br />
yhdistystoiminnan problematiikkaa:<br />
Toim. Mohsen Zakeri &<br />
Minna Tuunainen. 2007. Suomen<br />
Pakolaisapu ry. Helsinki.<br />
KUVATAIDEKILPAILUN SATOA<br />
Minkälaista<br />
olisi olla lapsi<br />
Senegalissa<br />
ja mitä leikkisin<br />
kavereideni<br />
kanssa,<br />
jos asuisin<br />
Kiinassa? Yhteiset Lapsemme ry:n<br />
järjestämään Elämän syke -kirjoitus-<br />
ja kuvataidekilpailuun osallistui<br />
yhteensä 76 koulua. Kuvin<br />
ja piirustuksin 4–9-vuotiaat lapset<br />
kertoivat ja kuvasivat lasten<br />
ja nuorten elämää niin Suomessa<br />
kuin muualla. Aihetta sai lähestyä<br />
sekä kokemusperäisesti että kuvitteellisesti.<br />
Elämän syke -kirjaan on koottu<br />
kilpailun voittajien kirjoituksia<br />
ja kuvataideteoksia. Kilpailu<br />
on osa eurooppalaista Kaikki<br />
erilaisia – kaikki samanarvoisia -<br />
kampanjaa.<br />
Yhteiset Lapsemme – All Our<br />
Children ry: Elämän syke. 2007.<br />
JUHLIA JA LEIKKEJÄ LAPSILLE<br />
Millainen<br />
on hindujen<br />
valon<br />
juhla Diwali?<br />
Entä<br />
miten<br />
suomalainen<br />
juhannus<br />
eroaa<br />
ruotsalaisesta? Kaiken maailman<br />
juhlat -kirjassa kerrotaan juhlista<br />
ja niiden taustoista Suomessa<br />
ja muualla. Esimerkiksi thaimaalaista<br />
uutta vuotta vietetään huhtikuun<br />
puolivälissä ja sitä juhlitaan<br />
kastelemalla vedellä läpimäriksi<br />
ystävät ja ohikulkijat.<br />
Lisäksi kirjassa esitellään leikkejä<br />
ja askarteluja esikoululaisille ja<br />
ala-aste ikäisille. Ohjeiden mukaan<br />
syntyy niin afrikkalainen naamio<br />
kuin selviää, miten romanialaista<br />
laukka-askel-leikkiä pelataan.<br />
Kirjan koonnut espoolainen<br />
luokanopettaja Riika Kotka opettaa<br />
maahanmuuttajalapsille suomea<br />
toisena kielenä. Tietoa juhlaperinteistä<br />
hän on kerännyt omilta<br />
matkoiltaan ja haastattelemalla<br />
maahanmuuttajia.<br />
Kaiken maailman juhlat, Juhlia,<br />
leikkejä ja askartelua lapsille: Riika<br />
Kotka. 2007. Pieni Karhu.<br />
DVD<br />
NAISET SEKSITURISTEINA<br />
Yleensä seksiturismista syytetään<br />
vain miehiä, mutta 70-luvun Haitiin<br />
sijoittuva Kohti etelää muistuttaa,<br />
että naisetkin ovat olleet siinä<br />
mukana. Elokuvassa joukko keskiikäisiä<br />
pohjoisamerikkalaisia hakee<br />
lomaromansseja ja seksiä nuorilta<br />
miehiltä, etenkin parikymppiseltä<br />
Legbalta (Menothy Cesar). Varsinkin<br />
Ellen (Charlotte Rampling) ja<br />
Brenda (Karen Young) kilvoittelevat<br />
Legban suosiosta.<br />
Elokuva ei syyllistä miesprostituoituja<br />
eikä asiakkaita, mutta kiihkoton<br />
kerronta ja yllättävä loppu herättävät<br />
ajatuksia.<br />
Kohti etelää (Vers le sud)<br />
Ohjaaja: Laurent Cantet<br />
Ranska, 2005<br />
ILMASTONMUUTOS SUHTEESSA<br />
Turkkilaisen Climates-elokuvan nimi<br />
viittaa kahdenlaisiin ilmastoihin:<br />
rakkauden ääripäihin ja fyysiseen ilmastoon,<br />
sillä tarina alkaa hehkuvan<br />
kuuman auringon alta Egeanmeren<br />
rannalta ja päätyy Itä-Turkin lumisille<br />
vuorille.<br />
Elokuva kertoo keski-ikäisen<br />
professorin Isan (ohjaaja Nuri Bil-<br />
ge Ceylan) ja hänen nuoremman<br />
tyttöystävänsä Baharin (Ebru Ceylan,<br />
ohjaajan vaimo) voimakkaasti<br />
aaltoilevasta suhteesta. Isa päätyy<br />
kuumaan suhteeseen entisen tyttöystävänsä<br />
kanssa. Baharin muuttaessa<br />
pois Isa lähtee hänen peräänsä<br />
saadakseen hänet takaisin.<br />
Climates palkittiin vuonna 2006<br />
Cannesin elokuvajuhlilla arvostetulla<br />
Fipresci-palkinnolla.<br />
Climates (Iklimler)<br />
Ohjaaja: Nuri Bilge Ceylan<br />
Turkki, 2006<br />
AIKUISEKSI BRASILIAN<br />
SLUMMEISSA<br />
City of Men -minisarjan kolmannen<br />
tuotantokauden jaksoissa palataan<br />
Rio de Janeiron slummien<br />
kovaan arkeen. Sarjan päähenkilöt<br />
Laranjinha (Darlan Cunha)ja<br />
Acerola (Douglas Silva)ovat kasvaneet<br />
pojista nuoriksi miehiksi, tosin<br />
kaksikon elämä keskittyy edelleen<br />
pääosin tyttöihin, omaan seksuaalisuuteen,<br />
juhlintaan ja hankaluuksiin<br />
paikallisten huumediilereiden<br />
kanssa.<br />
Sarjan viisi jaksoa kuvaavat kipeän<br />
realistisesti, mutta samalla humoristisesti<br />
nuoren kaksikon kasvamista<br />
kohti hämmentävää aikuisuutta.<br />
Aiempien tuotantokausien tapaan<br />
jaksot on kuvattu Rio de Janeiron<br />
slummialueilla ja sarjan tekoon ovat<br />
osallistuneet myös paikalliset nuoret<br />
näyttelijälahjakkuudet.<br />
City of Men on City of God -<br />
elokuvan tekijöiden minisarjamuotoinen<br />
jatko-osa elokuvalle. City of<br />
Men on alkuperäisen elokuvan tavoin<br />
menestynyt hyvin sekä kotimaassaan<br />
että kansainvälisesti.<br />
City of Men 3 (Cidade dos Homens),<br />
2004<br />
CD<br />
SUOMALAISUUDEN RAJOILLA<br />
ETNOn hyvän tahdon lähettiläänä<br />
toimivan Anssi Kelan Suomalainen<br />
muistuttaa uudella sinkullaan, että<br />
suomalaisuuden rajat ovat vieläkin<br />
liian kapeat.<br />
Suomalainen-kappaleen päähenkilö<br />
on maahanmuuttajaperheen<br />
poika, joka on syntynyt Järvenpäässä,<br />
mutta jota huudetaan<br />
palaamaan takaisin ”sinne mistä<br />
tulitkin”.<br />
Melodialtaan Suomalainen on<br />
tuttuakin tutumpaa Anssi Kelaa.<br />
Sanoitukset pitävät varmasti paikkansa<br />
liian usein. Sinkulla on biisistä<br />
kaksi erilaista <strong>versio</strong>ta, Sininen<br />
ja Valkoinen.<br />
Anssi Kela: Suomalainen<br />
Sony BMG, 2007<br />
MONITORI www.mol.fi/migration<br />
54
DR MUMBAI SÄHLÄÄ HELSINGISSÄ<br />
MONITORI<br />
Intialaissyntyinen Satish<br />
Rao työskentelee lastenpsykiatrina<br />
Helsingissä<br />
ja asuu avoliitossa suomalaisen<br />
yksinhuoltajanaisen<br />
kanssa. Suomalaisten<br />
välinpitämätön tapa kasvattaa<br />
lapsiaan ja lääkitä<br />
heitä huolettomasti psyykenlääkkeillä<br />
saa hänet kirjoittamaan<br />
aiheesta kärjistävän<br />
kirjan. Siitä Satish<br />
saa vihat päälleen ja eräänä<br />
päivänä hänen sähköpostiinsa<br />
alkaa tulvia tappouhkauksia.<br />
Saman päivän tapahtuu<br />
paljon muutakin, muun<br />
muassa avovaimon synnytys<br />
ja suora tv-keskustelu.<br />
Lisäksi armottomaksi<br />
sähläriksi paljastuva Satish<br />
yrittää pitää tyytyväisinä<br />
potilaansa, intiimejä<br />
ehdottelevan kälynsä ja Intiasta tulleet sukulaisensa, joiden hän pelkää<br />
löytäneen itselleen Intiasta puolisoehdokkaan.<br />
Jukka Behmin Dr. Mumbai on hupaisasti kirjoitettu yhdenpäivänromaani,<br />
joka käsittelee vakavia asioita: kulttuurisia ennakkoluuloja ja<br />
suvaitsevaisuuden rajoja.<br />
Romaani voitti Vuosi Suomessa -pohjoismaisen romaanikilpailun,<br />
jossa etsittiin korkeatasoista aikalaisromaania.<br />
KIITOS LUKIJAPALAUTTEESTA<br />
Lukijat valitsivat edellisen Monitorin parhaaksi jutuksi kotoutumisesta<br />
kertovan seitsemän pitkää kotoutumisen<br />
vuotta. Myös joukko muita juttuja sai parhaan artikkelin<br />
mainintoja.<br />
Monitorin toivottiin kirjoittavan muun muassa sitä, mitä<br />
tavallinen ihminen voi tehdä auttaakseen maahanmuuttajaa<br />
sopeutumaan, laittomasta maahanmuutosta ja siitä,<br />
miten vaikeaa maahanmuuttajien on Suomessa työllistyä.<br />
Lehteen toivottiin myös palstaa, jossa maahanmuuttajat<br />
voisivat kysyä asiantuntijoilta heitä kiinnostavista tai askarruttavista<br />
asioista.<br />
Kiitämme kaikesta palautteesta ja otamme sen huomioon<br />
tulevia lehtiä suunnitellessamme. Palautearvonnan<br />
voitti Päivi Laitinen Turusta. Hän saa Fabrizio Scarpatin<br />
kootut Hirviö-sarjakuvat vuosilta 2000–2006. Palautelomake<br />
löytyy tästä lehdestä aukeamalta 28–29. Toivomme<br />
jälleen runsasta palautetta!<br />
3/2007<br />
14. vuosikerta<br />
Monitori on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä<br />
maahanmuutto- ja pakolaisasioiden ammattilehti.<br />
Julkaisija ja kustantaja<br />
Työministeriö/Maahanmuuttoasiat<br />
Postiosoite<br />
PL 34<br />
00023 VALTIONEUVOSTO<br />
Käyntiosoite Eteläesplanadi 4<br />
Puhelinvaihde 010 60 4001<br />
Telekopio 010 60 47950<br />
Kotisivu http://www.mol.fi/monitori<br />
Toimitusneuvosto<br />
Mervi Virtanen, puheenjohtaja, työministeriö<br />
Sirkku Päivärinne, työministeriö<br />
Irmeli Tuomarla, työministeriö<br />
Tuula Kanerva, opetusministeriö<br />
Tuomas Koljonen, sisäasiainministeriö<br />
Seniha Cihangir, sosiaali- ja terveysministeriö<br />
Ilkka Rentola, ulkoasiainministeriö<br />
Atanas Aleksovski, ETNO<br />
Meri-Sisko Eskola, ETNO<br />
Stevo Petrovic, ETNO, varaj. Veronika Zaburchik,<br />
Eilina Gusatinsky, Spektr-lehti<br />
Toimitus<br />
Vastaava päätoimittaja/toimittaja<br />
Irmeli Tuomarla TM/Julkaisutiimi<br />
Puhelin 010 60 47962<br />
Sähköposti irmeli.tuomarla@mol.fi<br />
Toimitussihteeri<br />
Natasha Petrell<br />
Puhelin (09) 4133 4435<br />
natasha.petrell@unionimedia.fi<br />
Laskutus<br />
Natasha Petrell/Unionimedia<br />
Kaupintie 16 A, 3. krs<br />
00440 Helsinki<br />
Tilaukset ja osoitteenmuutokset<br />
suoraan EDITAAN:<br />
Edita Prima Oy/Rekisteripalvelut<br />
PL 650, 00043 EDITA<br />
Puhelin 020 450 2455, Faksi 020 450 2452<br />
Sähköposti: rekisteripalvelut@edita.fi<br />
Edellisten numeroiden tilaukset<br />
Tuula Mikkola TM/Maahanmuutto- ja työlupatiimi<br />
Puhelin 010 60 47039, Sähköposti tuula.mikkola@mol.fi<br />
Tilaus- ja palautekortti lehdessä<br />
Tilaajarekisteritietoja voidaan käyttää markkinoinnissa.<br />
Julkaisuehdot<br />
Lehti pidättää itselleen oikeuden päättää julkaistavasta<br />
aineistosta.Toimitus ei vastaa lehdelle pyytämättä lähe-tetyn<br />
materiaalin säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Ilmoituksista<br />
sovitaan erikseen päätoimittajan kanssa.<br />
Lainaaminen<br />
<strong>Lehden</strong> sisältö on vapaasti lainattavissa lähde mainiten.<br />
Jos lainaus koskee koko artikkelia, on otettava yhteys<br />
päätoimittajaan.<br />
Seuraava numero<br />
Nro 4/2007 ilmestyy joulukuussa. Siihen tarkoitetun<br />
aineiston on oltava toimituksessa 17.10.2007.<br />
Taitto<br />
ismo.rekola@edita.fi, Edita Prima Oy<br />
Painos:<br />
15 000<br />
Kannessa<br />
Sathis Hettithantri, kuva Tomi Westerholm.<br />
ISSN 1237-0029<br />
Painopaikka<br />
Edita Prima Oy, Helsinki 2007<br />
55<br />
MONITORI www.mol.fi/migration
R<br />
ottaelä<br />
m<br />
ää<br />
MONITORI<br />
Maahanmuuttoasioista poikkihallinnollisesti<br />
MONITORI Poikkihallinnollinen maahanmuuttoasioiden ammattilehti (4 numeroa/v)<br />
kertoo Suomen maahanmuutto- pakolaispolitiikan ajankohtaisasioista. Keskeiset<br />
artikkelit suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja venäjäksi löytyvät lehden kotisivulta:<br />
http://www.mol.fi/monitori<br />
MONITORI En tvärsektoriell facktidning för migrationsärenden (4 nummer/år)<br />
som tar upp aktuella ärenden inom invandrar- och flyktingpolitiken i Finland.Centrala<br />
artiklar finns på finska, svenska, engelska och ryska på tidningens hemsida:<br />
http://www.mol.fi/monitori Artiklar på svenska http://www.mol.fi/monitori_se<br />
MONITORI The cross-administrative professional magazine on immigration affairs,<br />
published four times a year, focuses on current issues in Finnish immigration<br />
and refugee policy. The essential articles in Finnish, Swedish, English and Russian<br />
are available on the website at http:www.monitori.fi Articles in English http://<br />
www.mol.fi/monitori<br />
MONITORI <br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
http://www.mol.fi/monitori<br />
56<br />
Työministeriö<br />
www.mol.fi<br />
Ulkoasiainministeriö<br />
www.formin.fi<br />
Sisäasiainministeriö<br />
www.intermin.fi<br />
Opetusministeriö<br />
www.minedu.fi<br />
Sosiaali- ja terveysministeriö<br />
www.stm.fi<br />
Oikeusministeriö<br />
www.om.fi<br />
Ympäristöministeriö<br />
www.ymparisto.fi<br />
Opetushallitus<br />
www.oph.fi<br />
Ulkomaalaisvirasto<br />
www.uvi.fi<br />
ISSN 1237-0029
Change language