Lehden pdf-versio - Poliisi
Lehden pdf-versio - Poliisi
Lehden pdf-versio - Poliisi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
PROJEKTIT<br />
Ihmisiä ei saa tuomita heidän perinteidensä vuoksi<br />
Ympärileikkaus puhuttaa<br />
Teksti Tiina Pelkonen<br />
Kauhistus ei ole oikea reaktio<br />
tyttöjen ympärileikkauksiin,<br />
jos haluaa toimia niiden<br />
estämiseksi. KokoNainen-projekti<br />
vaikuttaa asenteisiin tavoitteenaan<br />
leikkausten estäminen ja leikattujen<br />
tukeminen.<br />
Kun terveydenhoitaja Janneke<br />
Johansson 1990-luvun alkupuolella<br />
puhui ensimmäistä kertaa ympärileikkausten<br />
haitoista somalialaisille,<br />
hänestä tuntui, ettei sanoma<br />
mennyt perille.<br />
– Kuulijani myötäilivät, mutta<br />
olin varma, että he tekevät mitä<br />
itse tahtovat.<br />
Vuonna 1994 somalialaissyntyinen<br />
lääkäri Mulki Mölsä tutki<br />
tyttöjen ympärileikkausta Stakesin<br />
toimeksiannosta. Silloin kävi ilmi,<br />
että Suomessa asuvista somalialaisnaisista<br />
vain viittä prosenttia ei oltu<br />
ympärileikattu. Vaikein, faraoninen<br />
leikkaus, oli tehty lähes 70 prosentille,<br />
ja osa toivoi samanlaista leikkausta<br />
tyttärilleen.<br />
Asenteet ovat onneksi muuttuneet<br />
paljon vuodesta 1994. Koko-<br />
Nainen-projektin yhteydessä Suomessa<br />
haastatelluista afrikkalaistaustaisista<br />
kukaan ei enää toivo<br />
faraonista leikkausta lapsilleen, ja<br />
osa perheistä ei halua ympärileikata<br />
heitä lainkaan.<br />
Yhtään Suomessa asuneelle tytölle<br />
tehtyä ympärileikkausta ei ole tähän<br />
mennessä tullut ilmi, mutta:<br />
– Olisimme sinisilmäisiä, jos<br />
uskoisimme, ettei ketään ole viety<br />
ulkomaille leikattavaksi, kertoo<br />
Janneke Johansson, joka on toiminut<br />
Ihmisoikeusliitossa KokoNainen-projektin<br />
projektipäällikkönä<br />
vuodesta 2005.<br />
Tyttöjen ympärileikkauksia tehdään<br />
28 Afrikan maassa ja sekä joissakin<br />
Lähi-Idän ja Aasian maissa.<br />
Projekti on suunnattu sekä niille<br />
maahanmuuttajille, joita asia koskee<br />
että viranomaisille, jotka työssään<br />
heitä kohtaavat, kuten sosiaali- ja<br />
terveydenhuollon, päiväkotien sekä<br />
koulujen henkilökunnalle.<br />
KokoNainen-projekti<br />
KokoNainen-projektin tehtävänä on ehkäistä tyttöjen ja naisten ympärileikkauksia<br />
ja edistää jo leikattujen hyvinvointia. Projektin yhteydessä tehdään aiheeseen liittyvää<br />
tutkimustyötä, koulutetaan maahanmuuttajia sekä sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstöä<br />
ja tuotetaan materiaalia ennaltaehkäisevään työhön.<br />
Tutkijat kokoontuvat Suomeen<br />
KokoNainen järjestää syyskuussa Hanasaaressa kansainvälisen konferenssin, jonka<br />
otsikkona on The 4th FOKO Conference - Female Genital Cutting in the Past<br />
and Today.<br />
Pohjoismaisia FOKO-konferensseja on järjestetty vuodesta 2001 lähtien. Nyt<br />
se on ensimmäistä kertaa Suomessa. Pohjoismaisten tutkijoiden ja asiantuntijoiden<br />
lisäksi osallistujia tulee tällä kertaa paljon myös eri puolilta maailmaa.<br />
Ihmisiä ei saa tuomita<br />
Suhtautumista tyttöjen ympärileikkauksiin<br />
1990-luvun alussa leimasi<br />
kauhistus. Se ei kuitenkaan ole oikea<br />
asenne, jos halutaan vaikuttaa<br />
perinteen kitkemiseksi. Suomalaisen<br />
asiantuntijan työparina on hyvä<br />
olla sellaisen etnisen taustan omaava<br />
henkilö, joka tuntee ilmiön ja kulttuurin,<br />
josta puhutaan.<br />
Somalialaistaustainen erikoissairaanhoitaja<br />
Saido Mohamed<br />
saa välittömän kontaktin maanmiehiinsä<br />
ja -naisiinsa. KokoNainen-projektin<br />
projektiasiantuntijana<br />
hän vetää keskustelutilaisuuksia<br />
sekä naisten että miesten parissa ja<br />
korostaa erityisesti ympärileikkausten<br />
terveyshaittoja. Lisäksi hän<br />
kertoo Suomen lainsäädännöstä ja<br />
ihmisoikeuksista.<br />
– Oleellista on olla tuomitsematta<br />
ihmisiä heidän perinteensä vuoksi,<br />
koska he eivät siihen ole itse syyllisiä,<br />
painottaa Janneke Johansson.<br />
Hän lisää, että yksi ammattitaitoinen<br />
Saido Mohamed ei kuitenkaan<br />
kesää tee. Paremmilla resursseilla<br />
projekti voisi palkata monia<br />
afrikkalaistaustaisia, Suomessa valmistuneita<br />
terveydenhuollon ammattilaisia.<br />
– Myös suomalaisten ammattihenkilöiden<br />
koulutus on tärkeää.<br />
Heidän tulee osata kohdata nämä<br />
asiat ammatillisesti ja voittaa<br />
kuulijoidensa luottamus.<br />
Naisen fysiologiaa ei tunneta<br />
KokoNainen-projektin rahoitus lakkaa<br />
vuoden lopussa, ja Ihmisoikeusliitto<br />
onkin jo tehnyt hakemuksia jatkotoimien<br />
rahoittamiseksi. Suunnitelmissa<br />
on laajentaa aihepiiriä koskemaan<br />
naisena olemista yleensä. Vaikka<br />
koulutetuimmat eivät valistusta<br />
kaipaa, osa naisista ei tunne kehonsa<br />
toimintaa juuri lainkaan.<br />
– Keskustelutilaisuuksissa on<br />
havaittu, että moni suomea osaaminkälaisia<br />
elimiä hänen kehossaan<br />
maton eristynyt perheenäiti ei tiedä,<br />
on, miten ne toimivat, tai miten lapsi<br />
hänen sisällään kehittyy.<br />
Tarkoitus on keskustella enemmän<br />
myös miesten kanssa ja ehkä järjestää<br />
myöhemmin naisten ja miesten<br />
yhteisiäkin tilaisuuksia. Aihe on<br />
kuitenkin herkkä ja vaikea. Ympärileikkaukset<br />
ja muut seksuaaliterveyteen<br />
liittyvät asiat ovat monissa<br />
etnisissä ryhmissä tabu. Kun naiset<br />
ja miehet eivät puhu näistä asioista<br />
keskenään, voivat väärinkäsitykset<br />
paisua suuriksi.<br />
– Naiset olettavat, että miehet<br />
haluavat vain ympärileikatun naisen,<br />
ja miehet usein sanovat, että<br />
heillä ei ole asian kanssa mitään tekemistä,<br />
että tämä on naisten keskinäinen<br />
asia. <br />
MONITORI www.mol.fi/migration<br />
30
Change language