Lehden pdf-versio - Poliisi
Lehden pdf-versio - Poliisi
Lehden pdf-versio - Poliisi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Monella Hiidenkiven koulun<br />
oppilaalla on juurensa Venäjällä.<br />
Näin on Victoria Cheznyakovalla<br />
(keskellä), 14, ja Ketlin<br />
Filimonovalla, 15, (toinen oikealta).<br />
Muut kuvan tytöt ovat 15-<br />
vuotiaat Iina Happonen, Misa<br />
Ruissalo ja Rosa Suviranta.<br />
tautua vielä ankarammin.<br />
– Erityisoppilaan asema voi tarkoittaa<br />
sitä, että lapsi on ”tuomittu”,<br />
Nissilä pahoittelee.<br />
Lukio ei sovi<br />
kaikille<br />
Maahanmuuttajalukiolaisten määrä<br />
on Leena Nissilän mukaan vuosien<br />
varrella hiukan vähentynyt.<br />
Syynä tähän on muun muassa suomalaisen<br />
lukiojärjestelmän vaativuus.<br />
Suomen lukioissa opiskeli<br />
vuonna 2005 1 890 maahanmuuttajataustaista<br />
nuorta, mikä<br />
on 1,6 prosenttia kaikista oppilaista.<br />
Vanhemmat haluavat lapsilleen<br />
korkeaa koulutusta ja töitä,<br />
mutta heidän odotuksensa voivat<br />
olla ylimitoitetut.<br />
– Alkuvaiheessa, kun maahanmuuttajia<br />
alkoi tulla Suomeen, lukioon<br />
mentiin aika helposti, mutta<br />
keskeyttämisprosentti oli suurempi<br />
kuin nykyään. Nyt on alettu<br />
huomata, että suomalaisen lukion<br />
vaatimukset ovat kovat valtaväestöllekin.<br />
Ilman lukiokoulutustakin<br />
voi Suomessa saada hyvän<br />
koulutuksen ja työllistyä hyvin,<br />
Nissilä toteaa.<br />
Nissilä viittaa siihen, että ammattikoulutus<br />
voi olla osalle parempi<br />
ratkaisu. Maahanmuuttajien<br />
määrä ammatillisissa oppilaitoksissa<br />
onkin selvästi lisääntynyt<br />
2000-luvun taitteesta.<br />
– Suomessa on puutetta suorittavan<br />
työn tekijöistä, Nissilä<br />
toteaa.<br />
Lukiot eivät saa korotettua valtionosuutta<br />
maahanmuuttajaoppilaista<br />
kuten peruskoulut.<br />
– Tämä tulisi ottaa huomioon,<br />
jos halutaan oikeasti nostaa lukioon<br />
menevien ja lukiosta kunnialla<br />
ulos selvinneiden määrää, Leena<br />
Nissilä sanoo.<br />
Kunnat saavat maahanmuuttajien<br />
opetukseen erillistä valtionavustusta,<br />
johon vaikuttaa oppilaiden<br />
määrä. Esimerkiksi suomi toisena<br />
kielenä -opetusta tai tukiopetusta<br />
varten kunta voi saada valtiolta<br />
neljäksi vuodeksi rahaa.<br />
– Harva menee suomalaiseen lukioon<br />
neljä vuotta maahantulonsa<br />
jälkeen, ja näin tuki kohdentuu perusopetukseen,<br />
Nissilä sanoo.<br />
Maahanmuuttajakymppejä<br />
ja valmennusta<br />
Helsingissä erityisesti maahanmuuttajille<br />
tarkoitettua kymppiluokkaopetusta<br />
on tarjolla kolmessa<br />
koulussa.<br />
Itäkeskuksen ”kymppi” on<br />
suunnattu lukioon haluaville ja Jakomäen<br />
yläasteella tehdään yhteistyötä<br />
ammatillisen oppilaitoksen<br />
ravintola- ja catering-linjan kanssa.<br />
Eiran aikuislukiossa annetaan<br />
opetusta sellaisille nuorille, joilla<br />
ei ole kotimaastaan perusopintoja<br />
ja jotka ovat yli-ikäisiä päiväperuskouluun.<br />
Yhteensä Helsingissä on<br />
– 800 oppilaan Hiidenkiven<br />
koulu on niin iso, että on oltava<br />
tarkkana, ettei kukaan<br />
putoa opinnoissaan kelkasta,<br />
apulaisrehtori Leena<br />
Väisänen ja opinto-ohjaaja<br />
Elina Salmi toteavat.<br />
391 kymppiluokkapaikkaa.<br />
– Valmistavan opetuksen jälkeen<br />
oppilailla on mahdollisuus<br />
jatkaa opintoja tuetusti ja saada<br />
suomi toisena kielenä -opetusta.<br />
Henkilökohtainen opinto-ohjaus<br />
on hyvin tärkeää, opetuskonsultti<br />
Katri Kuukka Helsingin kaupungin<br />
opetusvirastosta kertoo.<br />
Turussa erityisiä tukitoimia on<br />
keskitetty niihin kouluihin, joissa<br />
maahanmuuttajia on eniten. Kymppiluokkia<br />
on Turussa kaksi. Varissuon<br />
koulussa, joka on yksi maahanmuuttajavaltaisimmista,<br />
toimii<br />
koulupsykologi ja koulukuraattori.<br />
Heidän palkkaamisessaan<br />
on auttanut maahanmuuttajaoppilaista<br />
saatu korotettu valtionavustus.<br />
– Tukitoimet mahdollistavat<br />
opetusryhmien jakamisen pienemmiksi,<br />
suunnittelija Johanna Järvinen<br />
Turun kaupungin opetuspalvelukeskuksesta<br />
kertoo. <br />
19<br />
MONITORI www.mol.fi/migration
Change language