Lehden pdf-versio - Poliisi

More documents

Recommendations

Info

työn perässä tulevat tai työtä etsivät ovat tervetulleita, mutta myös täällä jo olevien maahanmuuttajien työpanosta tarvitaan. – Työttömyysprosentti on kolminkertainen verrattuna muuhun väestöön, mutta se on pikaista vauhtia tulossa alas työvoimapulan myötä, ministeri Astrid Thors tähdentää. – Aktiivisesta maahanmuuttopolitiikasta puhuttaessa olen usein toistanut, että meidän täytyy huolehtia yhtä hyvin pakolaisina tulleiden vastaanotosta kuin täällä oleskelevien maahanmuuttajien työllistymisesteiden poistamisesta. Työnhaun ongelmista huolimatta, en ole vielä valmis säätämään lakia anonyymista työnhausta. Tosin voisi sitä jokin kunta kokeillakin. Julkishallinnolla itsellään on paljon parannettavaa rekrytointipolitiikassaan, onhan sen väki varsin ’valkoista’. Thors ehdottaa, että uuden maahanmuuttohallinnon on näytettävä selkeämmin esimerkkiä, ja palkattava maahanmuuttajataustaisia virkailijoita. – Julkishallinnossa esimerkiksi palvelusektorilla, jossa tarvittaisiin heti maahanmuuttajien työpanosta, pitäisi miettiä minkälaisilla toimenkuvilla maahanmuuttajien osaaminen voitaisiin ottaa käyttöön, jotta voisimme näyttää toteen, että kotoutuminen on kahdensuuntaista. Tuottavuusohjelmaan liittyvistä henkilöstön supistamispaineista huolimatta tähän pitäisi kiinnittää rekrytoinneissa huomiota. Maahanmuuttajat ovat kiitettävästi ottaneet minun yhteyttä ja toivoneet, jopa vaatineet, tässä asiassa uudenlaista otetta! Eurooppalainen kotouttamismalli –mahdoton ajatus – Tällä hetkellä on vaikea sanoa, missä Euroopassa olisi sellainen maa ja kotouttamisen malli, josta voisimme ottaa oppia, empii Astrid Thors ja lisää, että suomalaisesta kotouttamisesta voitaisiin jaella paljonkin kunniasanoja. – Monikulttuurisuus on meillä vielä hallinnassa, sillä meillä on valmiuksia ymmärtää ja nähdä eri ryhmien tarpeet jopa paremmin kuin muilla Euroopan mailla. Eurooppalaisessa keskustelussa on tuotu esille toisen ja kolmannen sukupolven maahanmuuttajien ongelmat. Voisimme oppia niiden syistä ja seuraamuksista ja mahdollisesti välttää virheitä, elleivät ne kuvasta kulttuurien välisen dialogin vaikeutumista. Suomessa on korostettu yhtenä kotouttamisen painopistealueena kotiin jäävien äitien tarpeita, pyritty välttämään sukupolvien välisiä ristiriitoja ja painotettu yleisesti sitä, että henkilö pystyisi toimimaan meidän yhteiskunnassamme haluamallaan tavalla. – Myös kielen valinnan suhteen olen korostanut, että jokainen tulija saa päättää kummalla kielellä, suomella vai ruotsilla, haluaa täällä toimia. Suomessa on myös paljon työpaikkoja, joissa työskentelykieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Maahanmuuttajien omien kielten taitoa voitaisiin paremmin hyödyntää. Tanskan kulttuuritestilinjalle meidän ei pitäisi lähteä. En näe, että minkäänlainen kulttuurikoe olisi tarpeellinen esimerkiksi kansalaisuustestien yhteydessä. Ministeri vetoankin Monitorin lukijoihin, että he kertoisivat käytännön kokemuksia hyvistä kotoutumisen malleista. Meilläkin on jo omat ghettomme Asuntopolitiikka on asia, johon Astrid Thorsin mielestä olisi nyt erityisesti kiinnitettävä huomiota. Omien ghettojemme syntymistä ja niiden ongelmia tulisi kyetä ehkäisemään. Keväällä EU:n komissio julkaisi Kotouttamisen käsikirjasta päättäjille ja toimijoille jo toisen laitoksen. Mitä hyötyä tällaisten eurooppalaisten toimintamallien levittämisestä on? – Suuri pelko ’projektimaailmassa’ on, että vain asiaan vihkiytyneet tutustuvat raportteihin. Käsikirja sinällään on hyvä, koska se kokoaa ideoita ja malleja, miten erilaiset yhteiskuntajärjestelmät Euroopassa ovat ratkaisseet kotouttamisasiansa. Se ei tarjoa vertailua kotouttamisen onnistumisesta, eikä sitä voi edes tehdä, koska yhteismitallisia indikaattoreita on vaikea löytää. Työllistymistä on yleisesti käytetty yhtenä indikaattorina, mutta sekään ei kerro koko totuutta kotoutumisesta. Käsikirjaan kerättävän tiedon aikaansaaminen on prosessi, jossa eri maiden kesken keskustellaan asioista. Sitä pidän tärkeänä asiana. Avoin keskustelu tervetullut! Ministeri Astrid Thors toivoo linjakkuutta julkiseen keskusteluun. – Kun maahanmuuton painoarvo politiikassa on lisääntymässä, tarvitaan myös suurempaa poliittista vastuuta ja poliittista ohjausta kuin mitä pelkästään lainsäädännön kautta voidaan saada. Siten pystyttäisiin lisäämään avoimuutta ja tiedettäisiin paremmin, milloin on kyseessä poliittinen linjapäätös milloin yksittäistä ratkaisua koskeva. Median rooli on tärkeä. – Rasismikeskusteluunkin liittyen on tärkeää, että avoimella keskustelulla saataisiin aikaan parempaa ymmärrystä. Tässäkin tarvitaan aktiivista strategiaa, jolla monikulttuurisuus tulisi paremmin esiin joko erillisenä strategiana tai osana koko maahanmuuttostrategiaa. Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaisen komission toukokuinen Suomea koskeva rasismiraportti kiinnitti huomiota muun muassa romanien asemaan, rasistiseen koulukiusaamiseen, venäjänkielisten vähemmistöjen asemaan ja tiedotusvälineiden uutisointiin. – Kulunut kesä toi rasistisen rikollisuuden jälleen kerran julkisuuteen. Valitettavasti henkilökohtaista rasismia kokeneiden joukko on aiempaa suurempi. Toisaalta rasismin kohteeksi joutuneet uskaltavat paremmin kertoa siitä. Myös viranomaiset, poliisi ja syyttäjät ovat valmiimpia havaitsemaan milloin rikoksissa on kyseessä rasistisia piirteitä. Thors on tietoinen tarpeesta vahvistaa vähemmistövaltuutetun resursseja, jotta se voisi paremmin puuttua epäkohtiin. – Pidän ehdottomasti tärkeänä valistusta ja koululaitoksemme roolia siinä. Opetusministeriö suhtautuu vakavasti rasismiin. Toivon hyvää yhteistyötä opetussektorin kanssa, joka tekee perustyötä näiden kysymysten parissa. Pidän tärkeänä myös järjestöjen laajaa mukanaoloa rasismin vastaisessa työssä ja avoimen keskustelun ylläpitämistä. MONITORI www.mol.fi/migration 8
Maahanmuuttoasiat keskitetään sisäasiainministeriöön Teksti Mervi Virtanen Hallitusohjelmassa on korostettu maahanmuuton keskittämisen ohella myös maahanmuuttopolitiikan vahvaa poikkihallinnollisuutta; yhteistyötä tulee tehdä erityisesti OPM:n, STM:n, tulevan TEM:n ja YM:n kanssa. Yhteistyö onkin tarpeen myös siksi, että alueja paikallisviranomaiset jäävät tai siirtyvät toisille hallinnonaloille – työvoima- ja elinkeinokeskukset sekä työvoimatoimistot työ- ja elinkeinoministeriön alaisuuteen ja kuntahallinto sekä lääninhallitukset VM:öön. Myös työ- ja elinkeinoministeriöön jää maahanmuuttoon liittyviä tehtäviä kuten työvoimatarpeiden arviointi, ulkomaisen työvoiman rekrytointi ja työvoiman vapaa liikkuvuus. Ulkomaalaisosaston tilalle maahanmuutto-osasto Sisäministeriö on käynnistänyt valmistelut uuden organisaation kokoamiseksi, ja uusien puitteiden pitää olla valmiina 1.1.2008. Ministeriöön on asetettu muun muassa maahanmuuton ja kotoutuksen valmisteluryhmä ja rasismin ja syrjinnän vastaisen toiminnan sekä laillisuusvalvonta- ja perusoikeusasioiden työryhmät. Talous-, hallinto-, henkilöstö ja tietohallintoasioita sekä viestintäkysymyksiä varten on omat työryhmät. Työtä koordinoi ja ohjaa laaja ohjausryhmä. Maahanmuuton ja kotoutuksen valmisteluryhmän tehtävänä on laatia tulevan strategian puitteet ja tehdä ehdotus sisäasiainministeriön ja sen hallinnonalan or- Vuosia keskustelussa ollut maahanmuuttoasioiden keskittäminen yhdelle taholle sai pääministeri Vanhasen II hallituksen ohjelmassa sinetin: sisäasiainministeriöön muodostetaan maahanmuutosta ja kotouttamisesta vastaava kokonaisuus. Työministeriöstä siirretään politiikkaosaston ja toimeenpano-osaston maahanmuutosta vastaavat tiimit tehtävineen ja henkilöineen sisäasiainministeriön hallinnonalalle. Myös vähemmistövaltuutettu siirretään samaan ministeriöön. Työministeriö lakkautetaan, ja siitä muodostetaan yhdessä kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa superministeriöksikin kutsuttu työ- ja elinkeinoministeriö. ganisatoriseksi rakenteeksi. Tällöin on otettava huomioon myös ministeriön ja Ulkomaalaisviraston työnjako sekä alueja paikallishallinnon tarpeet. Sisäasiainministeriöön muodostetaan nykyisen ulkomaalaisosaston tilalle maahanmuuttoosasto. Kummassakin ministeriössä on lähdetty liikkeelle tehtävien ja prosessien purkamisesta. Vaikka asiaryhmät ovat varsin lähellä toisiaan, tehtävien lähtökohdat ja painoalueet ovat erilaisia. Suuria ongelmia tuskin kuitenkaan syntyy sellaisten tehtäväalueiden määrittelystä, jotka käyvät myös organisaation pohjaksi: hallitusohjelman painoalueena oleva työvoiman muutto, johon kytkeytyvät myös muilla perusteilla tapahtuva muutto, kansainvälinen suojelu ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto sekä kotouttaminen, kansalaisuus ja etniset suhteet. Alue- ja paikallistasolla tehtävä työ on työministeriön vastuualueella keskeinen. Kotouttamislain mukaan työvoima- ja elinkeinokeskus huolehtii aluetasolla kotouttamisen ja vastaanoton suunnittelusta, ohjauksesta ja seurannasta. Keskukset ohjaavat alueensa työvoimatoimistoja ja ylläpitävät yhteyksiä kuntiin. Työvoimatoimistot työllistävät; lisäksi niillä on keskeisiä kotouttamiseen ja työntekijän oleskelulupiin liittyviä tehtäviä. Sisäministeriöstä tulee ensi vuoden alusta lukien alueja paikallishallinnon ohjaus ja tuki maahanmuuttokysymyksissä. Ohjauksen järjestäminen edellyttää vielä jatkovalmistelua. Aluehallinnon laaja uudistaminen on käynnissä ja työn kuluessa arvioidaan, tuleeko aluehallintoon muutoksia maahanmuuttoasioissa. Lainsäädäntöä muutetaan tässä vaiheessa vain teknisesti; sisällön kehittäminen jää seuraavaan vaiheeseen. Ulkomaalaisvirasto muuttuu maahanmuuttovirastoksi Ulkomaalaisvirasto muuttuu hallitusohjelman mukaan maahanmuuttovirastoksi 1.1.2008 lukien. Maahanmuuttoviraston kehittäminen käynnistetään vasta myöhemmin syksyllä. Työryhmän tulee kuitenkin ottaa kantaa siihen, mitä tehtäviä mahdollisesti tässä vaiheessa siirretään Ulkomaalaisvirastolle. Mittavia siirtoja ministeriötasolta virastoon ei vielä tässä vaiheessa tehtäne. Organisaation rakenteesta ei toistaiseksi ole tehty päätöksiä. Viimeistään lokakuun aikana pitäisi organisaation olla niin valmis, että henkilöstö pystytään sijoittamaan perustettaviin yksiköihin. Tavoitteena on käynnistää myös maahanmuuton strategian valmistelu. Ennen organisaatiota koskevia päätöksiä kuullaan kansalaisjärjestöjen edustajien tulevaa hallintoa koskevia odotuksia. Työkulttuurien eroavuus asettaa omat haasteensa uudelle organisaatiolle. Tulevien hallinnollisten yksiköiden työilmapiiriin on kiinnitetty jo tässä vaiheessa huomiota; kun eri ministeriöissä on huomattavankin erilaisia toimintakulttuureita, tulee tehtävien kokoamisessa kiinnittää huomiota työilmapiiriin jo suunnitteluvaiheessa, jotta uudistukselle asetetut tavoitteet saavutetaan mahdollisimman nopeasti. 9 MONITORI www.mol.fi/migration
Page 1 and 2: MAAHANMUUTTOASIOIDEN AMMATTILEHTI 3
Page 3 and 4: SISÄLLYS Tuleva opettaja ei haaste
Page 5 and 6: KOLUMNI Keitä saa auttaa? Patsy Na
Page 7: Maahanmuutto- ja eurooppaministeri
Page 11 and 12: TYÖELÄMÄ HOK-Elanto: Maahanmuutt
Page 13 and 14: ”Joillain on se käsitys, että m
Page 15 and 16: ”Työelämässä on valtavasti ki
Page 17 and 18: Vaativia sikiöön kohdistuvia oper
Page 19 and 20: Monella Hiidenkiven koulun oppilaal
Page 21 and 22: ”Haluaisin päästä haastavaan k
Page 23 and 24: EU:n rahoittamaa projektia, joiden
Page 25 and 26: Eurooppalainen maahanmuuttopolitiik
Page 27 and 28: ”Oppisopimuskoulutus on monelle m
Page 29 and 30: Pietarista apua työvoimapulaan Ink
Page 31 and 32: Kätilö Ugaso Jama muokkaa asentei
Page 33 and 34: Basaarissa on järjestetty aloittel
Page 35 and 36: merkiksi naisten ja nuorten yhdisty
Page 37 and 38: SUVAITSEVAISUUS Koulu jatkuu Lapual
Page 39 and 40: ”Autan tanssijaa löytämään mi
Page 41 and 42: HALLINNOSSA TAPAHTUU Tanska haalii
Page 43 and 44: Rahastosta tuetaan jäsenmaiden keh
Page 45 and 46: KULTTUURI Ali Lachebin intohimo dok
Page 47 and 48: ”1980-luvun loppu oli voimakasta
Page 49 and 50: Teksti ja kuva Katja Palhus Daut Ge
Page 51 and 52: Kirjallisuutta tämän Monitori-leh
Page 53 and 54: TYÖELÄMÄN PELISÄÄNNÖT TUTUKSI
Page 55 and 56: DR MUMBAI SÄHLÄÄ HELSINGISSÄ MO

Lehden pdf-versio - Poliisi

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?