Lehden pdf-versio - Poliisi
Lehden pdf-versio - Poliisi
Lehden pdf-versio - Poliisi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Pastori Luak ojentaa auttavan<br />
käden<br />
Samuel Luak on<br />
tyytyväinen elämäänsä<br />
Kajaanissa.<br />
Isän kanssa samaa<br />
mieltä on myös<br />
Buai-poika.<br />
Kolme vuotta sitten Suomeen saapunut<br />
sudanilainen pastori Samuel Luak on<br />
toimen mies. Heti Suomeen saavuttuaan<br />
hänet napattiin työskentelemään<br />
Vuolijoen seurakunnassa sudanilaisten<br />
maahanmuuttajien avustajana. Tällä<br />
erää hän tekee maahanmuuttajatyötä<br />
Kajaanin rovastikunnan alueella palkattuna<br />
kulttuuritulkkina.<br />
Luakin tekemä työ on osa Kainuun<br />
Pipliaseuran käynnistämää projektia,<br />
joka toimii Raha-automaattiyhdistyksen<br />
kaksivuotisella rahoituksella.<br />
– Autan maahanmuuttajia löytämään<br />
oman paikkansa uudessa kotimaassa.<br />
Milloin vain ihmiset tarvitsevat<br />
apua, he voivat ottaa yhteyttä. Käyn puhumassa<br />
paljon seurakuntien ja koulujen<br />
tilaisuuksissa, Luak kertoo.<br />
Uskonto ei luo rajoja<br />
Luak on itse presbyteerikirkon pappi,<br />
mutta käytännön neuvontatyössä uskontokunnat<br />
eivät kiistele, vaan apua<br />
löytyy kenelle tahansa.<br />
– Täällä ei ole mitään ongelmia kristittyjen<br />
ja muslimien kesken. Kaikki ovat<br />
ystäviä, Luak vakuuttaa.<br />
Alun perin Luak neuvoi pääasiassa<br />
sudanilaisia, mutta monet Kainuuseen<br />
muuttaneista sudanilaisperheistä ovat<br />
lähteneet Etelä-Suomeen. Sudanilaisia<br />
muutti aluksi erityisesti Otanmäen pieneen<br />
taajamaan, mutta nyt kaivoskylä<br />
on tyhjentynyt sudanilaisista.<br />
– Otanmäessä voi opiskella vain kielen,<br />
mutta ei mitään muuta. Se on liian<br />
pieni paikka. Täällä ei ole ollut mahdollista<br />
päästä opiskelemaan, ja monet perheet<br />
ovat lähteneet muualle siksi. Myös<br />
työpaikkoja on vähän, listaa Luak maanmiestensä<br />
syitä etelään muutolle.<br />
Tasoryhmiä kielikoulutukseen<br />
Suomen kielen koulutuksen järjestämiseen<br />
mies toivoo Kainuussa entistä<br />
enemmän erilaisia tasoryhmiä. Kaikki<br />
maahanmuuttajat eivät lähde samalta<br />
viivalta.<br />
– Me maahanmuuttajat olemme<br />
kaikki erilaisia ihmisiä ja meillä on erilaiset<br />
valmiudet oppia. Kajaanissa kaikki<br />
pannaan oppimaan kieltä samaan ryhmään,<br />
kritisoi Luak.<br />
Kolmessa vuodessa sudanilainen<br />
perheenisä on oppinut suomen kielen<br />
niin hyvin, että haastattelu voidaan tehdä<br />
suomeksi. Kielitaidon merkitystä Samuel<br />
Luak korostaa erityisesti.<br />
– Maahanmuuttajan kannalta tärkein<br />
asia on oppia suomen kieli ja suomalainen<br />
kulttuuri. Sen jälkeen tärkein<br />
asia on työpaikan löytäminen, Luak painottaa.<br />
<br />
Monipuolinen Monika<br />
Vuodesta 2003 lähtien on Kajaanissa<br />
toiminut ESR-rahoitteisena<br />
hankkeena Kainuun monikulttuurinen<br />
keskus Monika. Maksuton<br />
internet, neuvokkien neuvontapalvelut<br />
ja yhteinen oleskelutila<br />
ovat löytäneet paikkansa maahanmuuttajien<br />
keskuudessa.<br />
– Suomalaiset viranomaiset antavat<br />
paljon papereita luettavaksi<br />
ja täytettäväksi. Siihen tarvitaan<br />
eniten apua. Autamme asioinnissa<br />
kaupungilla, poliisilaitoksella,<br />
kaupoissa, pankeissa ja kaikissa jokapäiväisissä<br />
asioissa, keskuksessa<br />
neuvokkina työskentelevä Naaman<br />
Mohammed kertoo.<br />
Kielen osaaminen on maahanmuuttajan<br />
kannalta suurin ongelma,<br />
Mohammed toteaa.<br />
Projektin rahoitus päättyy tänä<br />
vuonna, joten haasteena on saada<br />
mahdollisimman monet Monikan<br />
toiminnoista jatkumaan.<br />
– Ilman muuta palveluille pitää<br />
saada jatkoa. Sekä maahanmuuttajat<br />
että päättäjät ovat siitä yksimielisiä.<br />
Tarvitaan matalan kynnyksen<br />
paikka, josta maahanmuuttajat voivat<br />
hakea apua käytännön ongelmiin,<br />
projektipäällikkö Pirjo Mikkonen-Joublanc<br />
korostaa.<br />
Monikan pääpaino on työllistymisen<br />
edistämisessä, mutta<br />
se on myös järjestänyt esimerkiksi<br />
peruskoululaisten läksykerhoa.<br />
Kerhon tulevaisuus on saatu<br />
jo varmistettua.<br />
– Oulun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen<br />
kanssa on sovittu,<br />
että opettajiksi opiskelevat ottavat<br />
vastuulleen kerhon vetämiseen,<br />
Mikkonen-Joublanc kertoo.<br />
Järjestötalo toiveissa<br />
Monika-hanketta on hallinnoinut<br />
Mannerheimin lastensuojeluliitto,<br />
jolla on jo suunnitelmia tulevaisuuden<br />
varalle. Mahdollisessa uudessa<br />
projektissa neuvontatoiminta<br />
ulottuisi entistä enemmän koko<br />
Kainuun alueelle. Lisäksi esillä<br />
on ollut maahanmuuttajien kanssa<br />
työtä tekevien järjestöjen yhteisen<br />
järjestötalon perustaminen<br />
Kajaaniin.<br />
– Toimintamallina on luoda<br />
avoin kokoontumispaikka, jossa<br />
järjestöillä on kulttuurien väliselle<br />
toiminnalle tilat ja toimintaedellytykset.<br />
Sinne pyritään saamaan<br />
myös tavalliset kainuulaiset mukaan,<br />
Pirjo Mikkonen-Joublanc<br />
selvittää.<br />
Hanke on tehnyt työtä kainuulaisilla<br />
työpaikoilla. Yrityskoordinaattorit<br />
ovat valmentaneet työyhteisöjä<br />
kohtaamaan maahanmuuttajia<br />
niin työntekijöinä kuin asiakkaina.<br />
– Erittäin tärkeää työtä on ollut<br />
maahanmuuttajien elämäntilanteen<br />
tunnetuksi tekeminen kainuulaisille.<br />
Tieto vähentää ennakkoluuloja<br />
ja rasismia. Pakolaiset ovat<br />
näkyvin osa maahanmuuttajista,<br />
mutta uravalmennukseen osallistuneista<br />
suurin osa on ollut muita<br />
kuin pakolaisia, projektipäällikkö<br />
Pirjo Mikkonen-Joublanc<br />
korostaa. <br />
MONITORI www.mol.fi/migration<br />
28
Change language