Lehden pdf-versio - Poliisi

”Työelämässä on valtavasti kirjoittamattomia
sääntöjä. Jos niitä ei tunne, syntyy
vääränlaisia tulkintoja.”
Maahanmuuttajat
oppivat tekstiilihuoltajan
työn paikan
päällä. Norma Aarnio
tuli Lindströmille
seitsemän vuotta
sitten.
Perusteellisia eroja
kulttuurien välillä
Petmon tuloksena syntyi Erilaisuus
sallittu -käsikirja monikulttuuristen
työpaikkojen käyttöön. Kirja
listaa eroja kulttuurien välillä ja
auttaa ymmärtämään niitä. Opas
on tarkoitettu niin työyhteisöille
kuin maahanmuuttajille.
– Työelämässä on valtavasti kirjoittamattomia
sääntöjä. Jos niitä ei
tunne, syntyy vääränlaisia tulkintoja,
Korhonen huomauttaa.
Esimerkiksi aikakäsitys on kulttuureissa
erilainen. Suomessa on tärkeä
noudattaa aikatauluja ja olla täsmällinen,
kun taas jossain kulttuurissa
aika mielletään loppumattomaksi.
Myös työtavoissa ja johtamisessa
on olennaisia eroja.
– Suomessa ihmiset työskentelevät
itsenäisesti. Välijohtoporras on
häivytetty, ja vastuuta on siirretty
työntekijälle. Joissain kulttuureissa
ei saa tehdä ilman pomon lupaa.
Tällainen käytös tulkitaan meillä
laiskuudeksi.
Erilaisuus sallittu -käsikirja on
toimitettu Petmon testikurssilla
käytetyn koulutusmateriaalin pohjalta.
Neljän opintoviikon pituinen
testikurssi pidettiin Kiljavan opistolla
vuoden 2006 aikana, ja siihen
osallistui yksi edustaja kultakin mukana
olleelta 17 työpaikalta.
Käsikirjan ensimmäinen painos
on jo loppunut, mutta se on nähtävissä
internetissä pdf-muodossa. Toinen
painos valmistui elokuussa.
– Kirjan menekki on ollut valtava.
Olemme ottamassa toista painosta,
Auli Korhonen sanoo.
Yksi luku on osoitettu vain maahanmuuttajille.
Siinä kerrotaan selkeällä
kielellä suomalaisesta työkulttuurista,
työehdoista, työsuojelusta
ja työmarkkinajärjestöistä. Luvusta
tuli elokuussa myös opiskeltava
versio verkkoon.
Enemmän aikaa
työhön opastukseen
Petmo-projektin aluksi kartoitettiin,
millaisia perehdyttämiskäytäntöjä
projektiin osallistuvilla
työpaikoilla on jo käytössä. Sen
jälkeen järjestettiin monimuotoisuusperehdyttäjien
testikurssi. Sen
tavoitteena oli kehittää koulutusta
niille, jotka vastaavat maahanmuuttajien
työhön perehdytyksestä
työpaikoilla.
Osallistujien kirjo kertoi siitä,
että eri organisaatioissa perehdyttäminen
on eri ihmisten vastuulla.
– Mukana oli kehittämispäällikköä,
työnjohtajaa, luottamusmiestä
ja johtavaa sairaanhoitajaa,
Korhonen luettelee.
Yksi kurssin tärkeä anti oli, että
perehdyttäjät pääsivät verkostoitumaan
ja vaihtamaan kokemuksia
ja tietoa. Lisäksi kurssilla pohdittiin
konkreettisia tapoja edistää
maahanmuuttajien työelämään sopeutumista.
– Paljon puhuttiin siitä, että aikaa
perehdyttämiseen ei ole riittävästi.
Perehdyttämisen pitäisi olla
jonkun ihmisen vastuulla, ja myös
johdon pitäisi sitoutua siihen.
Kaikki konstit avuksi
perehdyttämiseen
Kurssilla ehdotettiin, että maahanmuuttajalla
olisi työsuhteen alussa
käytössä omakielinen työhön
opastaja tai ”kummi”. Omakielinen
ohjaaja ei kuitenkaan kurssilaisten
mielestä ole hyvä pysyvä
ratkaisu, Korhonen kertoo.
– Vaarana on silloin, että maahanmuuttaja
eriytyy muusta työyhteisöstä.
Kurssilaiset pitivät hyvänä
myös sitä, että työvaiheiden opettelussa
käytettäisiin kuvallista materiaalia.
Isoissa yrityksissä opastusta
on annettu myös tietotekniikan
avulla.
– Pääasia on, että käytetään monenlaisia
menetelmiä. Yksi on tottunut
lukemaan, toinen käyttämään
tietokonetta ja kolmannella asiat
selviävät parhaiten kuvista.
Tärkeää olisi Korhosen mukaan,
että maahanmuuttajan kanssa käytäisiin
kehityskeskusteluja.
– Palautetta pitäisi saada paitsi
ammattiosaamisesta myös työpaikan
kirjoittamista säännöistä
ja käytännöistä.
Erilaisuus sallittu
-käsikirja (pdfmuodossa)
http://www.sak.
fi/suomi/Service
Servlet?type=at
tachment&sourc
e=SAKAttachme
Lindström kouluttaa myös
esimiehet
Tekstiilipalveluyritys Lindström lähti mukaan Petmo-hankkeeseen, koska yrityksessä
haluttiin ymmärtää paremmin monikulttuurisuutta ja sen haasteita. Lindströmillä
työskentelee joitakin kymmeniä maahanmuuttajia lähinnä tekstiilihuoltajina. He
oppivat työn paikan päällä ja voivat halutessaan suorittaa työn ohessa tekstiilihuoltajan
ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon.
– Jatkossa maahanmuuttajat ovat meille erittäin tärkeitä työntekijöitä. Haluamme,
että yrityksemme on valmis ottamaan heidät vastaan, sanoo yrityksen henkilöstön
kehittämisestä vastaava koulutuspäällikkö Tarja Vartiainen.
Lindströmillä on jo käytössä toimiva perehdyttämismalli, jota on Petmon avulla
tarkoitus kehittää maahanmuuttajien vastaanottomalliksi.
– Monikulttuurisuusasiat otetaan huomioon myös ensi syksynä alkavissa esimiesten
koulutuksissa. Tulevaisuudessa meillä työskentelee ihmisiä monista kulttuureista,
ja tämä täytyy ottaa huomioon johtamisessa.
Työyhteisön asenteet kuntoon
Haastavinta Vartiaisen mukaan on se, miten työyhteisön asenteet saadaan muutettua
entistä myönteisemmiksi maahanmuuttajia kohtaan.
– Kyse ei ole vain maahanmuuttajien sopeuttamisesta meille vaan organisaation
sopeuttamisesta heihin. Työyhteisön on ymmärrettävä, että maahanmuuttajien
rekrytoiminen ei ole väliaikainen tilanne. Tarvitsemme heitä, ja heidät tulee nähdä
tasavertaisina ja työyhteisöä rikastuttavina jäseninä.
Lindström on itsekin monikulttuurinen yritys, sillä se toimii 16 maassa. Yrityksen
palveluksessa työskentelee noin 2 200 ihmistä. Palveluihin kuuluvat työvaate-,
matto-, henkilönsuojain-, hygienia-, ravintolatekstiili- ja teollisuuspyyhepalvelut.
15
MONITORI www.mol.fi/migration