Lehden pdf-versio - Poliisi
Lehden pdf-versio - Poliisi
Lehden pdf-versio - Poliisi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
LYHYESTI<br />
Maahanmuuttajajärjestöt perehdyttävät pakolaisia Jyväskylässä<br />
Jyväskylän kaupunki kotoutti<br />
kesällä pakolaisia ensi kertaa<br />
yhteistyössä maahanmuuttajajärjestöjen<br />
kanssa. Keski-Suomen<br />
Afrikka-yhdistykset ja burmalaisten<br />
Fin Mon ry olivat mukana kongolaisten<br />
ja myanmarilaisten pakolaisten<br />
vastaanottohankkeessa kesäkuusta<br />
elokuun loppuun.<br />
Toukokuussa Jyväskylästä tuli<br />
uusi kotikaupunki muutamalle<br />
myanmarilaiselle ja kongolaiselle<br />
perheelle. Kesällä he kokoontuivat<br />
2–4 kertaa viikossa opiskelemaan<br />
suomen kieltä ja yhteiskuntaa.<br />
Paikalle kutsuttiin vieraita esimerkiksi<br />
poliisista ja sosiaalitoimistosta<br />
esitelmöimään.<br />
Aivan aluksi tehtiin tutustumiskäyntejä<br />
muun muassa ruokakauppaan<br />
ja päiväkotiin. Ohjausta tulijat<br />
saivat myös omalla kielellään, vaikka<br />
oppituntien yhteiseksi kieleksi<br />
muotoutui pian suomi.<br />
Tieto tehokkaasti perille<br />
Mikä vastaanotossa siis muuttui?<br />
Suomessa asuvia maanmiehiä on ollut<br />
ennenkin mukana esimerkiksi<br />
lentokentällä vastaanottamassa tulokkaita<br />
ja työharjoittelijoina kotouttamisohjelmissa.<br />
– Uutta on, että maahanmuuttajajärjestöt<br />
ovat niin tiiviissä yhteistyössä<br />
kaupungin kanssa, selittää<br />
Jyväskylän maahanmuuttopalveluiden<br />
johtaja Kati Turtiainen.<br />
Järjestöt ovat olleet mukana<br />
alusta asti suunnittelemassa hankkeen<br />
ohjelmaa. Turtiainen luottaa<br />
siihen, että maahanmuuttaja osaa<br />
kertoa toiselle maahanmuuttajalle,<br />
miten Suomessa eletään.<br />
– Toinen maahanmuuttaja näkee<br />
paremmin, mitä tarvitsee kertoa<br />
ja tietää ennen kaikkea, miten<br />
asioista kannattaa puhua, jotta tieto<br />
menee tehokkaasti perille.<br />
Lasten oikeudet uutta<br />
Hankkeen vetäjä, nigerialainen<br />
Paul Abbey muistuttaa, että mitään<br />
valmiita taitoja ei voi pakolaisilla<br />
pitää itsestäänselvyytenä.<br />
Kaikki eivät välttämättä osaa esimerkiksi<br />
lukea.<br />
Abbey vahvistaa, että maahanmuuttajat<br />
ymmärtävät tulokkaiden<br />
ihmettelemiä asioita. Erityinen ihmetyksen<br />
aihe pakolaisten keskuudessa<br />
on helppo nimetä:<br />
– Se, että lapsilla on samat oikeudet<br />
kuin aikuisilla, eikä lapsia<br />
saa kurittaa. Vanhemmat ihmettelevät,<br />
mitä he sitten voivat tehdä,<br />
jos lapsi ei kuuntele. Minä sanon,<br />
että pitää vain puhua.<br />
Kesän hanke rahoitettiin Pohjois-Pohjanmaan<br />
TE-keskuksen<br />
koordinoimasta 3V-projektista, jonka<br />
tarkoituksena on aktivoida pakolaisten<br />
omia yhteisöjä.<br />
Jyväskylän kaupungin maahanmuuttopalveluille<br />
hanke merkitsi<br />
sekä lisäresursseja että pakolaisten<br />
ensivastaanoton kehittämistä.<br />
Kati Turtiainen toivoo hankkeelle<br />
jatkoa.<br />
– Toivon, että saisimme mallia<br />
juurtumaan ja voisimme jatkossakin<br />
pitää järjestöjä työtovereinamme.<br />
<br />
MYANMARISSA JA KONGOSSA SODITAAN<br />
Myanmarin (entisen Burman) sotilashallinto käy sissisotaa erilaisia etnisiä vähemmistöryhmiä<br />
ja kommunisteja vastaan. Hallinto on pyrkinyt tukahduttamaan<br />
maan demokratialiikkeen ja kieltäytynyt tunnustamasta vuoden 1990<br />
vaaleja, jotka voitti Aung San Suu Kyin johtama Kansallinen demokratialiito<br />
(NLD).<br />
Myanmarista on tullut pakolaisia Suomeen kaikkiaan 431 henkeä vuosina<br />
2000–2007. Myanmarilaisia on sijoittunut muun muassa Jyväskylään, Espooseen,<br />
Vantaalle, Mikkeliiin, Kokkolaan, Korsnäsiin, Hyvinkäälle sekä Kemiin<br />
ja Kotkaan.<br />
Kongon demokraattisessa tasavallassa on käyty sisällissotaa vuodesta 1996.<br />
Konflikti on vaatinut melkein neljän miljoonan ihmisen hengen. Kongoa hallitsi<br />
diktaattorin ottein vuoteen 1997 saakka Mobutu Sese Seko.<br />
Kongolaisia on tullut Suomeen vuosina 1991–2007 yhteensä 473 henkeä.<br />
Kongolaisia on muuttanut Jyväskylän lisäksi ainakin Helsinkiin, Turkuun ja<br />
Vaasaan.<br />
KIRJOITTAVIERAS<br />
Klikkaa Suomi-klubiin<br />
Aleksi Neuvonen<br />
Useimpien muiden<br />
tieto(kone)työtä tekevien<br />
tavoin harrastan varsinaisen<br />
työn lomassa sijaistoimintona erilaisia<br />
internet-puuhailuja. Viimeisen viikot<br />
suosikkitoimintoni on ollut henkilökohtaista<br />
verkostoitumista avittava<br />
Linkedin-saitti. Linkedinin ideana<br />
on etsiä internetistä omia tuttuja,<br />
merkitä heitä kontakteiksi ja kutsua<br />
mukaan uusia käyttäjiä mukaan<br />
omaan verkostoon.<br />
Vanhojen kontaktien kautta voi<br />
luoda uusia ja mahdollisesti rakentaa<br />
liikekumppanuuksia, palkata työntekijöitä<br />
tai löytää itselleen työpaikan.<br />
Hyvin hoidetulla verkostolla pääset<br />
elämässä pitemmälle, kuuluu lausumaton<br />
Linkedinin lupaus.<br />
Minulla on tällä hetkellä 110<br />
kontaktia. Kontakteja metsästäessä<br />
on ollut sinänsä kiinnostavaa huomata,<br />
keiden kaikkien kanssa on käynyt<br />
samaa koulua ja ketkä nyt käyttävät<br />
samaa titteliä. Lisäksi minulle<br />
on selvinnyt, että Jari Sarasvuo on yhden<br />
Linkedin-kontaktini kontaktin<br />
kontakti, siis minusta kolmen askeleen<br />
päässä. Vähintään yhtä lähellä<br />
minua ovat itse asiassa lähes kaikki<br />
suomalaiset LinkedInnaajat.<br />
“Finland is not a country, not<br />
even a club, it is a country club”,<br />
kiteyttää humoristisiin lohkaisuihin<br />
erikoistunut ystäväni.<br />
En oikein tiedä, mitä hyötyä tästä<br />
verkostosta minulle lopulta on.<br />
Valtaosa kontakteistani on tuttuja<br />
tai puolituttuja suomalaisia, joiden<br />
yhteystiedot löytäisin kahdessa minuutissa<br />
niitä tarvitessani. Linkedin<br />
ei ole vienyt minua sen kansainvälisen<br />
osaajaverkoston reunalle, jossa<br />
satelee houkuttelevia työ- tai yhteistyötarjouksia.<br />
Luultavasti sellaisilla<br />
verkostoilla on omat, Linkediniä<br />
huomattavasti hienostuneemmat<br />
fooruminsa juuri oikeiden kohtaamisten<br />
mahdollistamiseksi.<br />
Suomessa se, että olen jonkun<br />
kontaktin kontaktin kontakti kertoo<br />
minusta luultavasti saman verran<br />
kuin se, että olen suorittanut ylioppilastutkinnon,<br />
olen suomenkielinen<br />
ja kotoisin Helsingistä. Eli potentiaalisen<br />
työnantajan kannalta ei<br />
juuri mitään.<br />
Meikäläisessä kulttuurissa suosituksilla<br />
on työnhaussa varsin vähän<br />
painoarvoa. Olemme tottuneet<br />
siihen, että tunnemme toisten suomalaisten<br />
tavat ja ymmärrämme toisiamme<br />
vaivatta. Muun muassa tähän<br />
perustuu se suomalaisen yhteiskunnan<br />
korkea sosiaalinen pääoma ja taloudellinen<br />
menestys, josta olemme<br />
ylpeitä. Meillä työssä käytetty aika<br />
ja energia suuntautuvat enimmäkseen<br />
tekemiseen, ei yrityksiin ymmärtää<br />
toisia.<br />
Kun on tottunut saamaan asiat<br />
helpolla, ei mielellään lähde opettelemaan<br />
uutta. Ehkä juuri siksi olemme<br />
niin haluttomia palkkaamaan maahanmuuttajia<br />
työkavereiksemme,<br />
saman verkoston jäseniksi. Niinpä<br />
maahanmuuttajien työttömyysaste<br />
huitelee yhä yli 20 prosentissa.<br />
Voi olla, että tämän ongelman<br />
ratkaisemisessa jostain Linkedinin<br />
tapaisesta työkalusta olisi apua. Ehkä<br />
meillä voisi olla Suomessa oma LinkedFIN,<br />
Suomessa asuvien keskinäiseen<br />
verkostoitumiseen erikoistunut<br />
saitti. Se auttaisi meitä näkemään, että<br />
yhä useammin maahanmuuttajat<br />
ja kanta-suomalaiset toimivat yhdessä<br />
ja että heillä on varsin samanlaista<br />
osaamista. Siitä huomaisimme, että<br />
yhteisten uusien toimintatapojen etsiminen<br />
on useimmiten rikastuttava,<br />
eteenpäin vievä tapahtuma. Oppisimme<br />
myös oivaltamaan, että Suomi on<br />
muuttumassa monikulttuuriseksi, entistä<br />
osaavammaksi paikaksi.<br />
Miksi sitten tarvitaan kotimainen<br />
LinkedFIN, jos kerran on jo Linkedin?<br />
Meillä on edessä pian huutava<br />
pula osaavasta työvoimasta. Siksi<br />
olisi tyhmää ohjata osaavat maahanmuuttajat<br />
kansainvälisten verkostojen<br />
äärelle, houkuteltavaksi pois tästä<br />
kylmästä ja<br />
vähän tylsästä<br />
maasta. <br />
Kirjoittaja on tutkija<br />
Demos Helsinki -<br />
ajatushautomossa.<br />
MONITORI www.mol.fi/migration<br />
50
Change language