27.05.2014 Views

Ulkomaalaislakityöryhmän mietintö 2001 - Poliisi

Ulkomaalaislakityöryhmän mietintö 2001 - Poliisi

Ulkomaalaislakityöryhmän mietintö 2001 - Poliisi

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

99<br />

Ulkomaalaislaissa on jo säännökset suullisesta kuulemisesta, kun on kyseessä turvapaikkahakemuksen<br />

käsittely. Vastaavalla tavalla lakiin ehdotetaan otettavaksi säännös suullisesta kuulemisista perhesidelupa-asioissa.<br />

Perhesidelupa-asiat ovat nousseet keskustelun kohteeksi 1990-luvun puolivälin<br />

jälkeen, kun turvapaikanhakijoina maahan tulleiden ulkomaalaisten perheenjäsenet ovat enenevässä<br />

määrin hakeneet oleskelulupia muuttaakseen Suomeen.<br />

Hakemuksen vastaanottamisen yhteydessä toimitettava suullinen kuuleminen on luonnollinen osa<br />

hakemuksen vastaanottamista. Kun hakijan edellytetään saapuvan henkilökohtaisesti paikalle, hänelle<br />

voidaan samalla esittää kaikki tarvittavat lisäkysymykset, jottei häntä tarvitsisi vaivata uudelleen<br />

saapumaan viranomaisen luokse.<br />

Kihlakunnan poliisilaitos Suomessa tai edustusto ulkomailla suorittaisivat suullisen kuulemisen. Ulkomaalaisvirasto<br />

voisi suorittaa suullisen kuulemisen, jos asian selvittäminen sitä edellyttää.<br />

59 §<br />

Perhesiteen selvittäminen DNA-tutkimuksen avulla<br />

Ulkomaalaisvirasto voi varata hakijalle ja perheenkokoajalle tilaisuuden osoittaa biologinen<br />

sukulaisuus toteen valtion varoista kustannettavan DNA-tutkimuksen avulla, jos biologiseen<br />

sukulaisuuteen perustuvasta perhesiteestä ei muutoin voida saada riittävää selvitystä ja jos DNAtutkimuksen<br />

avulla on mahdollista saada olennaista näyttöä perhesiteestä.<br />

Asianosaiselle on annettava asianmukaiset tiedot DNA-tutkimuksen tarkoituksesta ja<br />

luonteesta sekä siihen liittyvistä seurauksista ja vaaroista. DNA-tutkimuksen suorittaminen edellyttää,<br />

että tutkittava on antanut tietoon ja vapaaseen tahtoon perustuvan kirjallisen suostumuksensa.<br />

Tutkimustietoja ei voida käyttää muuhun tarkoitukseen kuin oleskeluluvan myöntämisen edellytyksenä<br />

olevan perhesiteen selvittämiseen tutkittavan henkilön antamassa suostumuksessa yksilöidyissä<br />

tapauksissa.<br />

Jos asianosainen on tahallaan antanut perhesiteestään vääriä tietoja, joiden perusteella<br />

hänet ja hänen ilmoittamansa perheenjäsen on ohjattu DNA-tutkimukseen, Ulkomaalaisvirasto voi<br />

velvoittaa hänet korvaamaan valtiolle tutkimuskulut, jollei tämä ole olosuhteisiin nähden kohtuutonta.<br />

59 §. Perhesiteen selvittäminen DNA-tutkimuksen avulla. Voimassa olevan lain 18 e §:ssä olevaa<br />

säännöstä ei ehdoteta muutettavaksi. DNA-tutkimusta koskevat säännökset on lisätty lakiin 1 päivänä<br />

maaliskuuta 2000 voimaan tulleella lailla.<br />

Ulkomaalaisvirasto voi ohjata asianosaisen DNA-tutkimukseen, jos perhesiteestä muutoin saatua<br />

selvitystä ei voida pitää riittävänä. Suomeen saapuu turvapaikanhakijoina ja kiintiöpakolaisina ulkomaalaisia<br />

maista, joissa esimerkiksi sisällissodan tai vastaavan selkkauksen tai asianomaisen valtion<br />

toimenpiteiden vuoksi ei ole käytettävissä luotettavaa väestörekisteriä tai vastaavaa asiakirjaaineistoa,<br />

joten henkilötietoja koskevia asiakirjoja (muun muassa henkilötodistukset, syntymä-, avioliitto-<br />

ja kuolintodistukset) ei ole luotettavasti saatavilla. Käytännön kokemusten perusteella on ilmeistä,<br />

etteivät kaikki hakijat kykene esittämään riittävää näyttöä perhesiteestä luotettavana asiakirjanäyttönä.<br />

Toisaalta perheenjäseniä Suomessa ja ulkomailla haastattelemalla ja haastattelukertomuksia<br />

vertaamallakaan ei aina ole mahdollista saada riittävää selvitystä perhesiteestä. Silloin kun<br />

oleskelulupaa haetaan avioliiton perusteella, haastatteluille ei ole vaihtoehtoa. Monissa tällaisissa tapauksissa<br />

perheeseen kuuluu aviopuolison lisäksi lapsia, joiden osalta DNA-tutkimus saattaa osoittautua<br />

tarpeelliseksi. Erityisesti monien yksin tulleiden alaikäisten osalta DNA-tutkimus on hyödyllinen,<br />

koska he eivät nuoren ikänsä vuoksi kykene haastattelun avulla esittämän riittävää selvitystä<br />

perhesiteestä. Lapsen edun kannalta on kannatettavaa, että lapsi pääsee perheenyhdistämismenettelyn<br />

kautta todellisten vanhempiensa huoltoon.

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!