Ulkomaalaislakityöryhmän mietintö 2001 - Poliisi

173
Pakolaisaseman voisi Suomessa saada turvapaikkamenettelyn kautta tai pakolaiskiintiössä Suomeen
otettuna henkilönä taikka edellä mainittujen perheenjäsenenä. Kaikki pakolaiskiintiössä Suomeen
otetut ulkomaalaiset eivät välttämättä saisi oleskelulupaa pakolaisuuden perusteella, vaan Ulkomaalaisvirasto
voisi ehdotetun 106 §:n mukaan myöntää oleskelulupia myös suojelun tarpeen perusteella.
On huomattava, että pakolaisen perheenjäsenelle ei välttämättä aina myönnettäisi pakolaisasemaa,
jos hänen oma asemansa ei lainkaan ole verrattavissa pakolaisaseman saaneen asemaan. Pakolaisen
puoliso voi olla esimerkiksi sellaisen kolmannen maan kansalainen, jossa ei ole turvallisuusongelmia,
eikä hänen katsomisensa pakolaiseksi ole perusteltua. Vastaavasti jos pakolainen on solminut
avioliiton vasta sen jälkeen, kun hän on saapunut Suomeen, uusi puoliso voisi vain poikkeuksellisesti
saada pakolaisaseman.
99 §
Pakolaisaseman lakkauttaminen
Henkilön pakolaisasema lakkautetaan, jos hän:
1) vapaaehtoisesti uudelleen turvautuu kansalaisuusvaltionsa suojeluun;
2) menetettyään kansalaisuutensa saa sen takaisin omasta vapaasta tahdostaan;
3) saa toisen valtion kansalaisuuden ja voi turvautua uuden kansalaisuusvaltionsa suojeluun;
4) vapaaehtoisesti asettuu asumaan maahan, josta pakeni ja jonka ulkopuolelle jäi
vainon pelosta; taikka
5) ei ilmeisesti enää ole suojelun tarpeessa, koska olosuhteet, joiden vallitessa hänestä
tuli pakolainen, ovat lakanneet olemasta
99 §. Pakolaisaseman lakkauttaminen. Pykälässä säädettäisiin pakolaisuuden lakkauttamisen edellytyksistä.
Säännös perustuu suoraan pakolaissopimuksen 1 artiklaan C kohtaan. Pakolaissopimuksen
perusteella pakolaisuus on tarkoitettu ohimeneväksi olotilaksi, vaikka siitä käytännössä on muodostunut
pysyvän maahanmuuton muoto. Ulkomaalaisvirasto tekee päätöksen pakolaisaseman lakkauttamisesta.
Voimassa olevan lain 36 §:ssä olevaan säännökseen ei ehdoteta muutoksia. Säännöksen soveltaminen
käytännössä on ollut vähäistä. Järjestelmällisesti Suomessa ei ole pakolaisaseman lakkauttamiseen
ryhdytty, kuten eräissä muissa maissa, vaikka ihmisoikeusolosuhteet alkuperämaassa olisivatkin
säännöksen kuvaamalla tavalla muuttuneet. Sen sijaan pakolaisasemia on lakkautettu esimerkiksi,
kun viranomaiset ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että ulkomaalainen on matkustellut kotimaahansa
ja viettänyt siellä ehkä pitkiäkin aikoja. Syynä säännöksen jäämisen soveltamatta on toisaalta
voimavarojen vähyys ja toisaalta se, että vaikka pakolaisasema lakkautettaisiinkin, asianomainen todennäköisesti
saisi jäädä Suomeen tänne muodostuneiden siteiden tai muiden vastaavien seikkojen
vuoksi, jotka otetaan huomioon maasta karkottamisen edellytyksiä tutkittaessa. Lakkaamislausekkeen
jääminen käytäntöön soveltamatta on ollut yksi tärkeä tekijä vaikuttamassa siihen, että on tullut
tarve luoda erillinen tilapäisen suojelun käsite.
100 §