Ulkomaalaislakityöryhmän mietintö 2001 - Poliisi
Ulkomaalaislakityöryhmän mietintö 2001 - Poliisi
Ulkomaalaislakityöryhmän mietintö 2001 - Poliisi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
67<br />
määritelty kansallisessa lainsäädännössä mutta ei saa ylittää kuutta kuukautta ja oleskelulupa- tai<br />
turvapaikkahakemuksen käsittelyn ajaksi myönnettyjä lupia.<br />
Ulkomaalaislaissa ei kuitenkaan selkeästi määritellä, mitä määräaikaisella oleskeluluvalla tarkoitetaan<br />
eikä se sisällä lainkaan tilapäisluontoisen oleskeluluvan käsitettä. Jako pysyväisluonteisiin ja<br />
määräaikaista oleskelua varten myönnettyihin oleskelulupiin on toteutettu ainoastaan asetuksen tasolla.<br />
Tätä ei voida pitää riittävänä, kun huomioidaan pysyväisluonteista oleskelua varten myönnetyn<br />
ja muun määräaikaista oleskelua varten myönnetyn oleskeluluvan eron vaikutus esimerkiksi pysyvän<br />
oleskeluluvan myöntämiseen. Vastaavasti statusluokituksen toteuttaminen sekä pysyväisluontoisen<br />
oleskeluluvan saamisen edellytysten määrittely tietyn statusmerkinnän omaavalla määräaikaisella<br />
oleskeluluvalla tapahtuneen oleskelun jälkeen, sääntely asetuksen tasolla ei ole riittävää.<br />
Jaottelulla pysyväisluonteisiin ja määräaikaista oleskelua varten myönnettyihin oleskelulupiin on<br />
merkitystä myös sovellettaessa lakia asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta<br />
(1573/1993), jossa on määritelty ne edellytykset, joiden perusteella ulkomaalaista voidaan pitää<br />
Suomessa asuvana ja siten laissa määriteltyihin etuuksiin oikeutettuna. Lain 3 §:n 2 momentin mukaan<br />
Suomeen muuttavan henkilön voidaan katsoa asuvan Suomessa jo maahan tulosta lukien edellyttäen,<br />
että hänen tarkoituksenaan on jäädä Suomeen vakinaisesti asumaan ja että hänellä on lisäksi<br />
yhden vuoden oleskeluun oikeuttava voimassa oleva oleskelulupa, milloin sellainen lupa häneltä<br />
vaaditaan.<br />
Kansaneläkelaitoksen (jäljempänä, KELA) ohjeessa (Kansainvälinen sosiaaliturva, KV –<br />
etuusohjeet) on todettu muun muassa, että perusteet, joilla arvioidaan laissa edellytettyä vakinaisen<br />
asumisen tarkoitusta, ovat pitkälti samat kuin ulkomaalaislaissa olevat edellytykset jäädä Suomeen<br />
asumaan. Statusmerkintä on ohjeen mukaan kuitenkin lupahallinnollinen jaottelu, joka ei välttämättä<br />
osoita oleskelun tosiasiallista tarkoitusta. KELA ratkaisee itse, katsotaanko henkilö vakinaisesti<br />
Suomessa asuvaksi. Lupastatus on ainoastaan yksi tekijä, jonka perusteella asiaa arvioidaan.<br />
KELA:n ohjeen mukaan lupastatuksella on eräissä tilanteissa poikkeuksellisesti suurempi merkitys.<br />
Jos maahanmuuttajalla on oleskelulupa, josta ilmenee vakinaisen asumisen tarkoitus (status A1-5),<br />
hänen katsotaan muuttaneen vakinaisesti Suomeen, ellei hän ilmoita tulleensa määräajaksi tai tilapäisesti.<br />
Oleskeluluvan pituus<br />
Vallitsevan soveltamiskäytännön mukaan määräaikainen oleskelulupa myönnetään pääsääntöisesti<br />
yhdeksi vuodeksi. Määräaikainen oleskelulupa myönnetään lyhyemmäksi kuin vuodeksi esimerkiksi<br />
silloin, kun ulkomaalaisen passi on voimassa alle vuoden oleskeluluvan myöntämispäivästä. Tämän<br />
lisäksi Suomessa asuvan ulkomaalaisen perheenjäsenille oleskelulupa myönnetään Suomessa asuvan<br />
perheenjäsenen oleskeluluvan voimassaoloajan mukaisesti, jolloin oleskelulupa joudutaan myöntämään<br />
tapauskohtaisesti lyhyemmäksi ajaksi kuin vuodeksi. Nämä perusteet on kirjattu Ulkomaalaisviraston<br />
ohjeeseen (6/010/99), mutta niitä ei ole mainittu ulkomaalaislaissa.<br />
Oleskeluluvan pituudella on ulkomaalaisen oikeudellisen aseman kannalta erityistä merkitystä lähinnä<br />
kahdessa tapauksessa. Ensinnäkin laissa asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta<br />
on määritelty ne edellytykset, joiden perusteella ulkomaalaista voidaan pitää Suomessa<br />
asuvana ja siten laissa määriteltyihin etuuksiin oikeutettuna. Lain 3 §:n mukaan sosiaaliturvalainsäädäntöä<br />
sovellettaessa henkilön katsotaan asuvan Suomessa, jos hänellä on täällä varsinainen asunto<br />
ja koti ja jos hän jatkuvasti pääasiallisesti oleskelee täällä. Kyseisen pykälän 2 momentin mukaan<br />
Suomeen muuttavan henkilön voidaan katsoa asuvan Suomessa jo maahan tulosta lukien edellyttäen,<br />
että hänen tarkoituksenaan on jäädä Suomeen vakinaisesti asumaan ja että hänellä on lisäksi yhden<br />
vuoden oleskeluun oikeuttava voimassa oleva oleskelulupa, milloin sellainen lupa häneltä vaaditaan.<br />
Erityisestä syystä henkilön voidaan katsoa asuvan Suomessa, vaikka hänellä on alle yhden vuoden<br />
oleskeluun oikeuttava oleskelulupa, jos oleskeluluvan jatkamiselle ei ole estettä.
Change language