Ulkomaalaislakityöryhmän mietintö 2001 - Poliisi
Ulkomaalaislakityöryhmän mietintö 2001 - Poliisi
Ulkomaalaislakityöryhmän mietintö 2001 - Poliisi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
29<br />
9 §. Tulkin ja kääntäjän käyttö. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin voimassa olevan lain 2 §:ää vastaavasti<br />
tulkin käytöstä. Voimassa olevaan säännökseen verrattuna sanamuotoa yksinkertaistettiin<br />
niin, ettei säännöksessä enää puhuttaisi tulkin käytöstä oikeutena. Oikeudeksi muotoiltuna säännös<br />
voisi antaa väärän käsityksen siitä, kuka huolehtii eri tilanteissa tulkin käytöstä aiheutuneista kustannuksista.<br />
Viranomaisen tulkitsemis- ja kääntämisvelvoitteista, jolloin kysymykseen voi tulla myös<br />
tulkin käyttö, säädetään laissa erikseen. Nämä viimeksi mainitut kustannukset korvataan valtion varoista.<br />
Tulkkaus ei edellyttäisi sitä, että tulkki olisi samassa tilassa asianosaisen kanssa, vaan tarpeen<br />
mukaan voitaisiin käyttää myös puhelintulkkausta.<br />
Pykälän 2 momentin säännös tulkin tai kääntäjän esteellisyydestä olisi uusi. Tulkkiin tai kääntäjään,<br />
jonka työpanosta tarvitaan hallinto- tai hallintolainkäyttöasian ratkaisussa, ei voida soveltaa hallintomenettelylakiin<br />
sisältyviä jääviyssäännöksiä eikä myöskään tuomioistuintoiminnassa noudatettavia<br />
oikeudenkäymiskaaren 13 luvun mukaisia, juuri uudistettuja jääviyssäännöksiä. Jääviyssäännökset<br />
koskevat asian ratkaisemiseen osallisia, virkamiehiä, tuomareita ja tuomioistuimessa myös asian<br />
esittelijöitä. Kun asian selvittäminen voi kuitenkin olennaisesti riippua tulkin tai kääntäjän asianmukaisesta<br />
ja vaikutteista vapaasta työskentelystä, lakiin on harkittu tarpeelliseksi ottaa erityinen säännös<br />
tulkin ja kääntäjän esteellisyydestä. Säännöksen mukaan tulkkina tai kääntäjänä ei saa käyttää<br />
henkilöä, joka on sellaisessa suhteessa joko asianosaiseen tai asiaan, että hänen luotettavuutensa voisi<br />
tästä syystä vaarantua tai että asianosaisen turvallisuus saattaisi vaarantua. Luotettavuuden vaarantuminen<br />
perustuisi kokonaisarvioon tilanteesta, joten esimerkiksi tulkin ja asianosaisen välinen läheinen<br />
sukulaissuhde ei olisi sellaisenaan tässä tarkoitettu esteellisyysperuste. Vastaavalla tavalla<br />
muotoiltu esteellisyyssäännös sisältyy nykyisin hallintolainkäyttölain 77 §:n 3 momenttiin. Asianosaisen<br />
turvallisuuden vaarantuminen saattaisi tulla kyseeseen turvapaikka-asioissa. Tulkki ei saisi<br />
edustaa sellaista tahoa, jonka välityksellä tieto turvapaikanhakemisesta saattaisi välittyä turvapaikanhakijan<br />
kotimaan viranomaisten tietoon. Edellä mainitut edellytykset koskisivat vain viranomaisen<br />
hankkimaa ja kustantamaa tulkkia.<br />
Esitykseen ei ehdoteta sisällytettäväksi erityisiä säännöksiä asian käsittelyn jatkamisesta, jos tulkki<br />
tai kääntäjä havaitaan esteelliseksi. Tällaisia erityissäännöksiä ei myöskään ole hallintomenettelylaissa<br />
eikä hallintolainkäyttölaissa. Asianmukaisen käsittelyn turvaaminen edellyttää kuitenkin, että<br />
viranomainen tarvittaessa varaa ulkomaalaiselle tilaisuuden käyttää toista tulkkia. Jos kysymyksessä<br />
on esimerkiksi asian suullisessa käsittelyssä ilmi tuleva esteellisyystilanne, tuomioistuimen harkintaan<br />
jää, miten käsittelyä jatketaan ja millä tavoin tuomioistuin huolehtii uuden tulkin saamisesta käsittelyyn.<br />
2 LUKU. MAAHANTULO<br />
1 Nykytila<br />
1.1 Lainsäädäntö ja käytäntö<br />
Maahantuloa koskevat säännökset on nykyisessä ulkomaalaislaissa sijoitettu lain alkuun 1 lukuun,<br />
jonka otsikkona on yleiset säännökset. Maahantuloon liittyviä säännöksiä ovat säännökset maahantulon<br />
yleisistä edellytyksistä, rajanylityspaikoista ja maahantuloon vaadittavista matkustusasiakirjoista.<br />
ETA-valtioiden kansalaisten ja pohjoismaiden kansalaisten maahantulosta on omat säännöksensä.<br />
Suomeen saapuvalla ulkomaalaisella on ulkomaalaislain mukaan oltava lupa maahan saapumiseen,<br />
maassa oleskeluun ja työntekoon. Tästä säännöksestä voidaan poiketa Suomea velvoittavista kansainvälisistä<br />
sopimuksista johtuen. Esimerkkinä tällaisista sopimuksista ovat muun muassa viisumivapaussopimukset.<br />
Pohjoismaiden kansalaisilla on oikeus saapua maahan ilman passia ja asettua asumaan Suomeen ilman<br />
oleskelulupaa sekä tehdä työtä ilman työlupaa. Muiden maiden kansalaisilta, mukaan lukien<br />
EU:n jäsenvaltiot ja ETA-valtiot, vaaditaan oleskelulupa. Kuitenkin viimeksi mainittujen valtioiden
Change language