0000 Henkilöstölehti 2009-2.indd - Jakobstad

LEDARE 

Tillsammans rider vi 

ut stormen 

Jakobstad har,som en stad med 357 år 

på nacken, haft flera både upp och nedgångar 

i sin historia. Just nu befinner vi 

oss mitt i en av de större ekonomiska 

vågdalarna i vår historia. Vi är i Jakobstad 

långt ifrån ensamma. Många orter 

har drabbats betydligt hårdare. Världsekonomin 

har inte sett något motstycke 

på över 60 år. 

Det brukar heta att efter regn kommer 

sol. Vi Jakobstadsbor är ett segt släkte. 

Vi har kommit igen tidigare och vi 

kommer att komma igen nu också. Mitt 

i denna lågkonjunktur har vi samtidigt 

en av de största byggnadsaktiviteterna i 

Jakobstads historia. Nu byggs Campus, 

statens nya ämbetshus och Strengbergs. Denna lista kommer i en 

nära framtid att kompletteras med affärsprojekt. Detta bådar gott 

för framtiden. 

Mikael Jakobsson, Foto/Kuva: P. Salonen 

Nu gäller det att rida ut stormen. Den kommunala ekonomin 

i hela landet, och Jakobstad utgör inget undantag, har ett par 

mycket svåra år framför sig. I detta läge gäller det att se längre 

än sin egen näsa. Det krävs med andra ord praktisk solidaritet. 

Stadens både politiska- och tjänstemannaledning har sagt att fast 

anställd personal inte skall sägas upp. Det står vi fast vid. Men för 

att kunna hålla fast vid denna fina målsättning krävs lite uppoffringar 

av alla ifråga om personalarrangemang. Då kan vi behålla 

vår duktiga personal och stå väl rustade inför nästa uppgång. 

Som ett led i att få en slagkraftig struktur inför morgondagen påbörjar 

den nya värdkommunen inom social- och hälsovården sitt 

arbete efter årsskiftet. Jag tillönskar alla nya medarbetare hjärtligt 

välkomna med i stadens arbetsgemenskap! 

I svåra tider är det viktigt att bry sig om sina medmänniskor. Stöd 

dina arbetskamrater och tveka inte heller att be om hjälp när du 

själv behöver det. Tillsammans skall vi rida ut stormen! 

Slutligen vill jag tillönska alla stadens anställda, förtroendevalda 

och pensionärer med familjer en riktigt God Jul och ett Framgångsrikt 

Nytt År. 

PÄÄKIRJOITUS 

Yhdessä 

selviydymme 

myrskystä 

Pietarsaari on kokenut 357-vuotisen 

historiansa aikana lukuisia nousuja ja 

laskuja. Par hail laan olemme eräässä 

historiamme syvimmistä aallonpohjista. 

Pietarsaari ei suin kaan ole yk sin. 

Monet paikkakunnat ovat kärsineet 

huomattavasti pahemmin. Maail mantalous 

ei ole ol lut vastaavassa tilassa yli 

60 vuoteen. 

Sanotaan, että sateen jälkeen paistaa 

aurinko. Me pietarsaarelaiset olemme 

sitkeää lajia. Olem me nousseet aikaisemmin 

ja nousemme tälläkin kertaa. 

Matalasuhdanteen keskellä on meneillään 

eräs Pietarsaaren historian vilkkaimmista rakennuskausista. 

Parhaillaan ra ken netaan kam pus ta, valtion uutta virastotaloa ja 

Strengbergin kiinteistöä. Lä hi tu le vai suu des sa luettelo täy dentyy 

liike-elämän hankkeilla. Tämä enteilee hyvää tulevaisuuden kannal 

ta. 

Nyt on selviydyttävä myrskystä. Koko maan kuntataloudella on 

edessään muutama erittäin vai kea vuosi, eikä Pietarsaari muodosta 

poikkeusta. Tässä tilanteessa on nähtävä ne nään sä pidemmälle. 

Toisin sanoen vaaditaan käytännön solidaarisuutta. Kaupungin 

po liit ti nen johto ja virkamiesjohto ovat luvanneet, että 

vakinaisia työntekijöitä ei irtisanota. Siitä pi dämme kiinni. Tuon 

hienon tavoitteen pitäminen vaatii kuitenkin kaikilta hieman uhrauk 

sia hen ki lös töjärjestelyissä. Siten voimme säilyttää osaavan 

henkilöstömme ja olla hyvin va rus tau tu neita seuraavaan nousukauteen. 

Osana huomispäivään tähtäävien tehokkaiden rakenteiden luomista 

aloittaa sosiaali- ja ter veydenhuollon uusi isäntäkunta 

työnsä vuodenvaihteen jälkeen. Toivotan kaikki uudet työn tekijät 

sydämellisesti tervetulleiksi kaupungin työyhteisöön! 

Vaikeina aikoina on tärkeää huolehtia lähimmäisistään. Ole työtoveriesi 

tukena äläkä epä röi avun pyytämistä sitä itse tarvitessasi. 

Selviydymme myrskystä yhdessä! 

Lopuksi haluan toivottaa kaikille kaupungin työntekijöille, luottamushenkilöille 

ja elä ke läi sil le sekä heidän perheilleen oikein 

hyvää joulua ja menestyksekästä uutta vuotta. 

Mikael Jakobsson 

Stadsdirektör 

Mikael Jakobsson 

kaupunginjohtaja 

STADEN/KAUPUNKI 2/2009 

Utgivare/Julkaisija: 

Personalbyrån, Henkilöstötoimisto 

Pärm/Kansi: Pirjo Salonen, Ben Griep 

Redaktörer/Toimittajat: Ulla Linder, Marjo Luokkala 

Gästredaktörer/Vierailevat toimittajat: Ben Griep, Mikael Ström 

Foto/Kuvat: Pirjo Salonen, Ben Griep, Marjo Luokkala 

Översättningar/Käännökset: Susanna Melender, Monica Laggnäs 

- 2 -

AKTUELLT - AJANKOHTAISTA - AKTUELLT - AJANKOHTAISTA 

FÖRÄNDRINGEN 1.1.2010 

Vid inkommande årsskifte fördubblas staden Jakobstads antal 

anställda i och med att all social- och hälsovård inom Larsmo, 

Nykarleby, Pedersöre och Jakobstad överförs att handhas av Jakobstad. 

På våren 2009 inleddes förhandlingar med fackliga representanter 

som representerade staden Jakobstads anställda samt de 

personalgrupper som kommer att överföras till staden. Staden 

representerades av personalsektionens ordförande och viceordförande 

samt personalchefen. Vi har nu träffats fyra gånger och 

fört grundförhandlingar inför den stora förändringen 1.1.2010. 

Vi har kommit överens om nytt samarbetsavtal i vilket även ingår 

arbetarskyddet. Själva beslutsprocessen sker under senhösten. Vi 

har också överenskommit angående antalet arbetarskyddsfullmäktige 

och befrielse från arbetet för att sköta uppgifterna. Vid 

senaste möte 5.11.2009 kom parterna överens angående antalet 

huvudförtroendemän och förtroendemän. De anställda kommer 

i fortsättningen att representeras av 9 huvudförtroendemän och 

sammanlagt 33 förtroendemän. 

Nästa steg i processen är att fackavdelningarna väljer huvudförtroendemän 

och förtroendemän och att parterna överenskommer 

angående tidsanvändningen för dessa. 

Rune Wiik 

MUUTOS 1.1.2010 

Pietarsaaren kaupungin työntekijöiden määrä kaksinkertaistuu 

ensi vuodenvaihteessa Luodon, Uu den kaarlepyyn, Pedersören ja 

Pietarsaaren koko sosiaali- ja terveydenhuollon siirtyessä Pie tarsaaren 

alai suuteen. Keväällä 2009 aloitettiin neuvottelut Pietarsaaren 

kaupungin työntekijöitä sekä kau pun gil le siirtyviä henkilöstöryhmiä 

edustavien am mattijärjestöjen edustajien kanssa. 

Kau pun kia edustivat henkilöstöjaoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja 

sekä henkilöstöpäällikkö. Olem me nyt tavanneet 

neljä kertaa ja käyneet pohjaneuvotteluja 1.1.2010 toteutettavaa 

suurta muu to sta var ten. Olemme sopineet uudesta yhteistoimintasopimuksesta, 

joka käsittää myös työ suo jelun. Var si nai nen 

päätöksentekoprosessi käydään loppusyksystä. Lisäksi olemme 

sopineet työ suo je lu val tuu tet tu jen määrästä ja työstä myönnettävästä 

vapautuksesta tehtävien hoitoa varten. Viimeisimmässä 

ko ko uk sessa 5.11.2009 osapuolet sopivat pääluottamusmiesten 

ja luottamusmiesten määrästä. Vas tai suu dessa työntekijöitä 

edustaa 9 pääluottamusmiestä ja yhteensä 33 luottamusmiestä. 

Pro ses sin seu raa vana askeleena ammattiosastot valitsevat pääluottamusmiehet 

ja luottamusmiehet ja osa puolet so pivat heidän 

ajankäytöstään. 

Rune Wiik 

Jakobstad KSSR Pietarsaari Paras 

Huvudavtalsorganisationsvis ca antal medlemmar 

Pääsopijajärjestöt n. jäsenmäärä 

UNIONI 870 FOSU JUKO 575 TEHY 550 SUPER 291 KTN FKT 51 

452 

360 

550 

291 

51 Akta, Kvtes 

JHL 50 

JHL 619 

Akta, Kvtes 

Ts 

FOSU/JUKO 

OAJ 

Ukta, Ovtes 

115 

FOSU/JUKO 

LÄK Läkta 

TEHY 

Akta, Kvtes 

SUPER 

Akta, Kvtes 

168 Tim 

JHL 30 

100 

FOSU/JUKO 

Övriga Akta Ts 

270 

JYTY 

Akta, Kvtes 

Ts 

Huvudförtroendeman, Pääluottamusmies 

Förtroendeman, Luottamusmies 

- 3 -


YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKOILLA 

Sekä edustuksellista yhteistoimintaa että työsuojeluun ja TYHYtoimintaan 

liittyvää yh teis toi min taa tullaan koordinoimaan yhteistoimintasopimuksen 

mukaisesti. Sopimus on parhaillaan lau - 

suntokierroksella ja hyväksytään toivottavasti siten, että se tulee 

voimaan 1.1.2010. 

So pimus sisältää tietoja siitä, mitkä asiat kuuluvat yhteistoimintamenettelyn 

piiriin, missä nii tä käsitellään jne. Säännöllisten 

työpaikkakokousten merkitystä korostetaan samoin kuin alai sen 

ja esimiehen välitöntä yhteistoimintaa. On hyvä tutustua sopimuksen 

sisältöön. Se jul kais taan intra netissä ja lähetetään työpaikoille. 

TYKY – TYHY (= työhyvinvointi) 

Vuodenvaihde tuo mukanaan muutoksia tyky-toiminnassa kaikille 

isäntäkunnan työn te ki jöil le. En sinnäkin nimi muuttuu, Tykyn 

sijasta nykyään puhutaan TYHY-toiminnasta. Nimen muutos 

tu lee voimaan vuodenvaihteessa – sen jälkeen on kolmen 

vuoden siirtymäaika, jonka ai ka na eri toimintamuodot pyritään 

sovittamaan yhteen. 

Li sätietoja ajankohtaisesta TYHY-toiminnasta annetaan TYHYtiedotteissa, 

jotka lähetetään kai kille työpaikoille ja julkaistaan 

lisäksi intranetissä. Vuodenvaihteessa toimintansa aloittava uu - 

si TYHY-ryhmä ottaa mielellään vastaan ehdotuksia ja toiveita, 

jotta toimintaa voitaisiin pa rantaa jatkuvasti. 

TYHY-setelit 

Eri liikuntamuotojen tukeminen muuttuu vuodenvaihteessa. 

Isäntäkunta ottaa käyttöönsä omat TY HY-etusetelit, joita voi 

käyttää kaikenlaiseen kuntoliikuntaan isäntäkunnan alu eella, ei 

pel käs tään kuntosaleilla, vaan myös eri kuntokursseille ja -tapahtumiin 

osallistuttaessa. Työn te ki j ät voivat käyttää yhden setelin/ 

tilaisuus tai enintään kymmenen se teliä kymmenen kerran kortin 

tai kuukausikortin ostamiseen tai kuukauden kanta-asiakaskortin 

maksamiseen. Se telit ovat henkilökohtaisia eikä niitä saa 

luovuttaa muille. Työntekijän on kir joi tettava seteliin ni men sä 

ja työpaikkansa selvästi, jotta seteli hyväksytään. Kevätkaudella 

2010 voi jokainen työn tekijä saa da enintään 30 seteliä. (Samat 

perusteet kuin muuhun tyhy-toimintaan osal lis tut ta essa). 

Lisätietoja etuseteleistä, kuntokursseista ym. saa työpaikoille 

vuodenvaihteessa lähetettävästä TY HY-tiedotteesta. 

TYÖSUOJELU 

Pietarsaaren kaupungilla/isäntäkunnalla ei ole erityistä työsuojelutoimikuntaa, 

vaan yh teis toi min taa toteutetaan edellä mainitun 

sopimuksen mukaisesti yhteistoimintaryhmässä, ke hit tä mis ryhmissä, 

työpaikkakokouksissa sekä esimiehen ja alaisen välisenä 

välittömänä yh teis toi min ta na. 

Parhaillaan on meneillään viiden uuden työsuojeluvaltuutetun 

sekä heidän sijaistensa valinta. Eri tyi seksi tämän valinnan tekee 

mm. se, että haemme nyt kokopäivätoimista työ suo je lu val tuutettua, 

jon ka työkenttänä on koko isäntäkunta. Työpaikoille lähetetään 

tietoa valinnan tu lok sesta. Myös kotisivulle tulee tietoja 

työsuojeluvaltuutetuista. 

Minä jatkan työsuojelupäällikkönä, Leif Karlströmistä tulee apulaistyösuojelupäällikkö 

ja hän käyt tää tehtävään 40 % työajastaan. 

TYÖTERVEYS – HENKILÖKUNNAN TERVEYDENHUOL- 

TO - TYÖTERVEYS HUOL TO 

Rakkaalla lapsella on monta nimeä – on ehdotettu, että tästä lähtien 

puhutaan työ ter veys huol losta. Työterveyshuoltoa annetaan 

vuonna 2010 samassa paikassa kuin aikaisemmin. Luodon, Pedersören 

ja Uudenkaarlepyyn entisille työntekijöille vuodenvaihde 

tuo mukanaan pienen muu toksen – työterveyshuolto sisältää 

tästä lähin myös yleislääkäritasoisen sairaanhoidon. Muu tos toteutetaan 

asteittain. 

Hyvää uutta vuotta! 

Birgitta Blomqvist 

Kaupungin palkkaerittelyt sähköpostissa 

Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto on päättänyt ryhtyä 

lähettämään työntekijöiden palk kaerittelyt ja päättäjien palkkioerittelyt 

sähköpostissa. Muutos toteutetaan asteittain siten, 

että se koskee ensi sijassa henkilöitä, joilla on käytössään 

kaupungin säh kö pos ti osoi te. Eri ttelyt voidaan lähettää myös 

”yksityiseen” sähköpostiosoitteeseen, joka on siinä ta pauksessa 

il moi tet ta va palk ka osastolle. Ellei sähköpostiosoitetta 

ole tai se ei ole työn an ta jan tiedossa, lä he te tään erittelyt entiseen 

tapaan paperimuotoisina. 

Stadens lönespecifikationer på e-post 

Stadsstyrelsens personalsektion har beslutat övergå till e- 

postförmedling av lönespecifikationer till anställda och på 

samma sätt specifikationer av arvoden till beslutsfattare. Förändringen 

kommer att ske stegvis så att personer som har e- 

postadress via staden kommer att beröras i första hand. Specifikationerna 

kan också skickas till de berörda personernas 

”privata” e-postadresser. Sådana e-postadresser bör meddelas 

till löneavdelningen. Så länge e-postadress inte finns eller för 

arbetsgivaren är oklar sändes specifikationerna enligt tidigare 

system på papper. 

- 4 -


SAMARBETET PÅ ARBETSPLATSERNA 

Såväl det representativa samarbetet som samarbetet inom arbetarskyddet 

och TYHY-verksamheten kommer att koordineras i 

enlighet med den Överenskommelse om samarbete som nu är på 

utlåtanderunda och som förhoppningsvis kommer att godkännas 

så att den kan träda i kraft 1.1.2010. 

Överenskommelsen innehåller uppgifter om vilka ärenden som 

berörs av samarbetsförfarandet, var de skall behandlas osv. Betydelsen 

av regelbundna arbetsplatsmöten betonas, även det 

direkta samarbetet mellan anställd och chef. Bekanta dig gärna 

med överenskommelsen. Den kommer att sättas på intranet men 

sänds också ut till arbetsplatserna. 

TYKY – TYHY (= työhyvinvointi, välbefinnande i arbetet) 

För alla anställda inom värdkommunen kommer årsskiftet att 

innebära en del förändringar inom tyky-verksamheten. För det 

första en namnändring, vi talar härefter om TYHY- verksamhet 

istället för Tyky. Namnändringen träder i kraft från årsskiftet – 

sen har vi en övergångstid på tre år för att försöka sammanjämka 

våra olika verksamhetsformer. 

Närmare uppgifter om aktuell TYHY-verksamhet kommer att 

ges genom de infobrev, TYHY-infon, som skickas ut till alla arbetsplatser 

och som också kommer att finnas på intranet. Den 

nya TYHY-gruppen som tillträder från årsskiftet tar gärna emot 

förslag och önskemål för att ständigt förbättra verksamheten. 

TYHY-kuponger 

Från årsskiftet ändras subventioneringen av olika motionsformer. 

Värdkommunen tar i bruk egna TYHY - förmånskuponger 

som kan användas vid deltagande i all motionsverksamhet inom 

värdkommunens område, inte bara vid gym utan även vid deltagande 

i olika motionskurser och -evenemang. De anställda kan 

använda en kupong/tillfälle eller högst tio kuponger vid köp av 

10ggr:s eller månadskort eller för betalning av en månads stamkundskort. 

Kupongerna är individuella och får inte ges vidare. 

För att kupongerna skall vara giltiga måste den anställda tydligt 

skriva sitt namn och sin arbetsplats på kupongen. Under våren 

2010 kan varje anställd få högst 30 kuponger. (Samma kriterier 

som vid deltagande i övrig tyhy-verksamhet) 

Närmare information angående förmånskupongerna, motionskurser 

mm i det TYHY-info som skickas till arbetsplatserna vid 

årsskiftet. 

ARBETARSKYDDET 

Staden Jakobstad/värdkommunen har ingen skild arbetarskyddskommission 

utan samarbetet sker enligt den ovannämna överenskommelsen 

i samarbetsgruppen, i utvecklingsgrupperna, på 

arbetsplatsmötena och som direkt samarbete mellan förman och 

anställd. 

Som bäst pågår val av 5 nya arbetarskyddsfullmäktige samt ersättare 

för var och en av dem. Speciellt med det här valet är t.ex. det 

att vi nu söker en heltids arbetarskyddsfullmäktig som kommer 

att ha hela värdkommunen som sitt arbetsfält. Information om 

utgången av valet skickas arbetsplatserna så snart valet är klart. 

Uppgifter om arbetarskyddsfullmäktige sätts även på hemsidan. 

Undertecknad fortsätter som arbetarskyddschef, Leif Karlström 

kommer att vara biträdande arbetarskyddschef, 40 % av arbetstiden. 

ARBETSHÄLSAN – PERSONALHÄLSOVÅRDEN - FÖRE- 

TAGSHÄLSOVÅRDEN 

Kärt barn har många namn – förslag finns att vi alla härefter skall 

tala om företagshälsovård. Företagshälsovård kommer under 

2010 att ges på samma plats som tidigare. För dem som tidigare 

varit anställda i Larsmo, Pedersöre eller Nykarleby innebär 

årsskiftet en liten förändring – företagshälsovården innefattar 

härefter även sjukvård på allmänläkarnivå. Förändringen sker 

successivt. 

Gott Nytt År 

Birgitta Blomqvist 

Sairauskassa Ebba 

Kassan jäseneksi on oikeutettu liittymään kassan toimintapiiriin 

kuuluva henkilö. Jäsenyyttä on haettava 6 kuukauden 

kuluessa työsuhteen alkamisesta. Kassa korvaa tarpeellisesta 

hoidosta johtuvia kustannuksia jäsenelle,jonka sairauden tai 

raskauden ja synnytyksen vuoksi on hakeudettava lääkärin 

tai muun asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön 

hoitoon. Lisää tietoa saat Pietarsaaren kaupungin intranet 

sivuilta tai Ann-Mari Hotta puh 785 1331.Sairauskassa. 

ebba@pietarsaari.fi 

Sjukkassa Ebba 

Person, som hör till kassans verksamhetsområde, har rätt att 

ansluta sig som medlem i kassan. Ansökan om medlemskap 

bör göras inom 6 månader efter att anställningen har börjat. 

Kassan ersätter kostnader för nödvändig vård åt en medlem 

som p.g.a. sjukdom eller graviditet måste uppsöka läkare eller 

annan person med behörig yrkesutbildning för vård. Närmare 

uppgifter får du på staden Jakobstads intranet-sidor eller 

av Ann-Mari Hotta, tel. 785 1331. 

Sjukkassa.ebba@jakobstad.fi 

- 5 -

Social- och hälsovårdverkets organisation 

Sosiaali- ja terveysviraston organisaatio 

- 6 -

Pyysimme uutta PARAS-henkilöstöä 

esittäytymään vastaamalla seuraaviin 

kysymyksiin: 

Vi bad de KSSR-nyanställda 

presentera sig genom att svara på 

följande frågor: 

1. Nimi? 

2. Uusi virkanimike? 

3. Entinen nimike ( + lyhyt työhistoria)? 

4. Asuinpaikka? 

5. Syntymävuosi ja -paikka? 

6. Tärkein vapaa-ajan harrastus? 

7. Motto/lempilainaus tai -lause? 

1. Namn? 

2. Ny tjänstebenämning? 

3. Den gamla titeln ( + kort jobbhistoria)? 

4. Boningsort? 

5. Födelseår och –plats? 

6. Främsta fritidssysselsättning/hobby? 

7. Motto/favoritcitat eller liknande? 

1. Pehr Löv 

2. Sosiaali- ja terveysjohtaja 

3. Pietarsaaren seudun terveyskeskuksen johtava 

lääkäri vuoteen 1995 saakka 

4. Pietarsaari 

5. 26.4.47, Purmo 

6. Terveysliikunta, lukeminen, mökkielämä 

saaristossa 

7. Vuorisaarnasta: ”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten 

tekevän teille...” 

1. Pehr Löv 

2. Social- och hälsovårdsdirektör 

3. Chefläkare vid Jakobstadsnejdens hvc till 

1995 

4. Jakobstad 

5. 26.04.47 Purmo 

6. Hälsomotion, läsning, skärgårdsliv 

7. Något slitet, men bergspredikan: 

Allt vad i viljen..... 

1. Anita Eriksson 

2. PARAS-kansliasihteeri 11.8.2008 lukien 

3. Toimistonhoitaja MTHA:lla/entisessä Pietarsaaren 

sairaalassa/Malmin sairaalassa 18 

vuoden ajan, kans lianhoitaja Pietarsaaren 

energialaitoksella 15 vuoden ajan 


5. 1951, Pedersöre 

6. Kuorolaulu, sekakuoro Sångens Vänner i Jakobstad 

rf:n sopraano ja puheenjohtaja 

7. ”Us kaltaminen on jalansijan kadottamista 

hetkeksi, uskalluksen puute on itsensä kadottamista” 

(mot to joka on seurannut ja seuraa 

minua halki elämän sekä työssä että yksityiselämässä) 

1. Anita Eriksson 

2. KSSR-kanslisekreterare sedan 11.8.2008 

3. Byråföreståndare på MHSO/tidigare Jakobstads 

sjukhus/Malmska sjukhuset i 18 år, 

kansliföreståndare på Jakobstads Energiverk i 

15 år 


5. 1951 i Pedersöre 

6. Körsång, sångare i sopranstämman och ordförande 

i blandade kören 

Sångens Vänner i Jakobstad rf. 

7. Att våga är att förlora fotfästet för en liten 

stund, att inte våga är att förlora sig själv 

(ett motto som följt mig och följer mig i livet 

både i jobbet och privat) 

1. Anette Granberg 

2. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen 

talouspäällikkö. 

3. Talouspäällikkö, vastuualueena Pietarsaaren 

sosiaalikeskus. 

Työs kennellyt 21 vuotta Pietarsaaren kaupungin 

palveluksessa, viimeisimmät 10 vuotta sosiaalikeskuksen 

pal veluksessa (hallintopäällikkö, 

vuodesta 2005 kaupunginkamreerin 

alainen talouspäällikkö). 


5. 1965, Pietarsaari 

6. Tanssi. Harjoittelen seuratanssia ja kilpatanssia 

2-3 kertaa viikossa. 

7. ”Puhu vähemmän, tee enemmän” 

1. Anette Granberg 

2. Ekonomichef för samarbetsområdet för social- 

och hälsovården. 

3. Ekonomichef, med socialcentralen i Jakobstad 

som ansvarsområde. 

Jobbat 21 år för staden Jakobstad, senaste 10 

åren för socialcentralen 

(förvaltningschef, fr.o.m. 2005 ekonomichef 

underställd stadskamreren). 


5. 1965, Jakobstad 

6. Dans. Tränar sällskapsdans och tävlingsdans 

2-3 ggr/vecka. 

7. ”Tala mindre Gör mer ” 

Foto/kuvat: Ben Griep 

- 7 -

1. Stefan Näse 

2. Kansliapäällikkö 

3. Pedersören kunnan sosiaalijohtaja vuodesta 

1977 

4. Pännäinen, Pedersöre 

5. 1953, Kokkola 

6. Valokuvaus ja automatkat pohjoiseen (sinne 

saakka, missä meri tulee vastaan) 

7. ”Älä lakkaa ihmettelemästä!” 

(Vuosien saatossa on käynyt yhä tärkeämmäksi 

muistuttaa siitä itselleen) 

1. Stefan Näse 

2. kanslichef 

3. Socialdirektör i Pedersöre sedan 1977 

4. Bennäs, Pedersöre 

5. 1953, Gamlakarleby 

6. Foto, och bilresor norrut (tills havet kommer 

emot) 

7. ”Sluta aldrig förundras!” 

(Det har blivit allt viktigare med åren att påmin 

na sig om det) 

1. Päivi Stenman 

2. Henkilöstöpäällikkö 

3. Ylihoitaja Pietarsaaren sairaalassa/MTHA:lla 

vuodesta 2000 

En nen sitä osastonhoitajana ja apulaisosastonhoitajana 

sekä Malmilla että Östanlidissa. 

Li säksi työskennellyt usean vuoden ajan sairaanhoitajana 

Ruotsissa. 


5. Joulukuu 1954, Tornio 

6. Koirat (kaksi tiibetinspanielia) ja koiranäyttelyt 

7. ”Elämä on täynnä haasteita” 

1. Päivi Stenman 

2. Personalchef 

3. Överskötare sedan 2000 vid Jakobstad sjukhus/MHSO. 

Före det avdelningsskötare och bitr. avdelningsskötare 

både på Malmska och Östanlid. 

Även arbetat som sjukskötare under många års 

tid i Sverige. 


5. Dec 1954, Torneå 

6. Hundar (två tibetanska spaniel) och hundutställningar 

7. ”Livet är fullt av utmaningar” 

1. Maija Räsänen 

2. Johtava lääkäri 

3. MTHA:n johtava lääkäri, MTHA:n vt. johtaja 

vuodesta 2007. 

Lääkäri mm. Östanlidin sairaalassa, Pietarsaaren 

sairaalassa ja Pietarsaaren seudun terveyskeskuksessa 


5. 1961, Iisalmi 

6. Sauvakävely, teatteri & elokuvat 

7. ”Kyllä siitä hyvä tulee!” 

1. Maija Räsänen 

2. Chefsläkare 

3. Chefläkare på Malmska, tf. direktör för 

Malmska sedan 2007. 

Läkare bl.a. på Östanlid sjukhus, Jakobstads 

sjukhus och Jakobstadsnejdens HVC 


5. 1961 i Iidensalmi 

6. Stavgång, teater & film 

7. Det blir nog bra! 

1. Carola Lindén 

2. Sosiaalihuollon päällikkö 

3. Uudenkaarlepyyn sosiaalijohtaja vuodesta 

2002, ennen sitä yli 10 vuoden ajan sosiaalityöntekijänä 

las ten suo jelun ja aikuisten sosiaalityön 

parissa Pietarsaaressa. 

4. Uusikaarlepyy 

5. 1964, syntymäkunta Maksamaa, mutta kasvanut 

Uudessakaarlepyyssä 

6. Liikunta; liikun ulkoilmassa voidakseni hyvin 

ja jaksaakseni työssä. 

7. PARAS-organisaation roolini vuoksi haluan 

tähdentää seuraavan moton tärkeyttä: 

”Joh tajuus on asema, johtaminen on suhde”. 

1. Carola Lindén 

2. Chef för socialomsorgen 

3. Socialdirektör i Nykarleby sedan år 2002, 

före det drygt 10 år som socialarbetare 

med barnskydd och vuxensocialarbete i Jakobstad. 

4. Nykarleby 

5. 1964 Födelsekommun: Maxmo, men är 

uppvuxen i Nykarleby 

6. Motion; att vara ute och röra på mig för att 

må bra och för att orka jobba. 

7. Med anledning av min roll i KSSR-organisationen 

vill jag betona vikten av mottot: 

”Att vara chef är en position, att vara ledare 

är en relation”. 

- 8 -

1. Eivor Back 

2. Vanhushuollon päällikkö 

3. 22 vuotta Luodon sosiaalipäällikkönä 

4. Sandsund, Pedersöre 

5. 1962, Pännäinen 

6. Kiinnostunut puutarhanhoidosta 

7. ”Kaikella on aikansa” 

1. Eivor Back 

2. Chef för äldreomsorgen 

3. 22 år som socialchef i Larsmo 

4. Sandsund, Pedersöre 

5. 1962, Bennäs 

6. Intresserad av trädgårdsskötsel 

7. ”Allt har sin tid” 

1. Leif Karlström 

2. Vt. ympäistöterveydenhuollon päällikkö 

3. Helmikuusta 1976 lukien terveystarkastajana 

silloisessa Pietarsaaren seudun kansanterveystyön 

kun tain lii tossa 

4. Pietarsaari (opiskeluaikana Ruotsin Sundsvall, 

Helsinki ja Vaasa) 

5. 1952, Pietarsaari 

6. Henkeen ja vereen yhdistysihminen, aktiivinen 

useissa seudun yhdistyksissä, mm. kaupungin 

johtavassa maratonseurassa Hop-Hab 

teamissa 

7. Olen aina valmis osallistumaan, jos katson 

että minulla on jotain annettavaa 

1. Leif Karlström 

2. Tf. chef för miljöhälsovården 

3. Hälsoinspektör sedan februari 1976 i dåvarande 

Kommunalförbundet för 

folkhälsoarbetet i Jakobstadsnejden 

4. Jakobstad (under studietiden Sverige Sundsvall, 

Helsingfors och Vasa) 

5. 1952 Jakobstad 

6. En utpräglad föreningsmänniska aktiv i ett 

flertal föreningar i nejden, bl.a. stadens ledande 

maratonförening Hop-Hab team 

7. Ställer alltid upp om jag anser mig ha något 

att tillföra 

1. Lis-Marie Vikman 

2. Hoitotyön päällikkö 

3.MTHA:n henkilöstöpäällikkö vuodesta 

2006, syksystä 1999 lukien vakinainen johtava 

ylihoitaja silloisessa Pietarsaaren sairaalassa, 

vuodesta 2005 MTHA:n erikoissairaanhoidossa. 

1988-1999 vakinainen osastonhoitaja, Östanlidin 

sairaala/Malmin yksikkö Pietarsaaren 

sairaalassa. 

Ennen sitä sairaanhoitajana ja erikoissairaanhoitajana 

mm. Helsingissä ja Östanlidissa. 

4. Pietarsaari vuodesta 1985 

5. Olen syntynyt joulukuussa 1960 ja kasvanut 

Pedersören Pännäisten kylässä, jossa vanhempani 

asuvat edelleen. 

6. Kuntoilu 2-3 kertaa viikossa. Kesäisin mökki 

Lepplaxissa (puuhailen mielelläni kaikkea 

käytännöllistä 

mö killä ja puutarhassa). 

7. Pohjimmiltani olen ihminen, joka suunnittelee 

ja miettii asioita mielellään etukäteen, 

mutta elämä on opet ta nut ottamaan päivän 

kerrallaan. Kaikessa suunnittelutyössä saattaa 

olla hyväksi laatia sekä pitkän että ly hy en aikavälin 

suunnitelmat. Kaikki ei aina suju kaavailujen 

mukaan, mutta lopputulos voi silti olla 

hyvä! 

1. Lis-Marie Vikman 

2. Chef för vårdarbete 

3. Personalchef vid MHSO sedan 2006, sedan 

hösten 1999 ordinarie ledande överskötare 

inom dåvarande Jakobstads sjukhus, 2005 

för specialsjukvården inom MHSO. 

1988-1999 ordinarie avdelningsskötare, 

Östanlid sjukhus/Malmska enheten vid Jakobstads 

sjukhus. 

Före det sjukskötare och specialsjukskötare 

bl.a. i Helsingfors och vid Östanlid.. 

4. Jakobstad, sedan 1985 

5. Född december 1960 och uppvuxen i Pedersöre, 

Bennäs by, där mina föräldrar fortfarande 

bor. 

6. Motionerar 2-3 gånger per vecka. På sommaren 

villan i Lepplax (pysslar gärna med 

praktiska saker på stugan och i trädgården). 

7. I grunden är jag en person som gärna planerar 

och tänker framåt, men livet har lärt mig 

att ”ta en dag i taget”. Det kan vara bra i allt 

planeringsarbete att ha både ett långt och kort 

perspektiv på det man sysslar med. Allt blir 

inte som man tänkt sig och planerat - men det 

kan bli bra ändå! 

- 9 -

Barnens bästa i 

fokus 

Carita Blomström är en av fem socialarbetare inom barnskyddet 

i Jakobstad. Hon har två års erfarenhet av socialarbetet, men före 

det hann hon jobba tjugo år inom dagvården i staden innan hon 

tog ledigt för att studera och förkovra sig i fem år. 

- Jag trivdes väldigt bra med det jag gjorde och med mina arbetskamrater, 

men kände ändå att jag ville komma vidare – jag 

hade alltid velat pröva på att jobba som socialarbetare. Nu märker 

jag att jag har stor nytta av mina erfarenheter från daghemmets 

barn- och föräldrakontakter, för att inte tala om min egen 

livserfarenhet, konstaterar Carita Blomström glatt. 

Ny barnskyddslag 

I den nya barnskyddslagen, som officiellt trädde i kraft för nästan 

två år sedan, poängteras barnens och föräldrarnas delaktighet i 

kontakten med sociala myndigheter. 

- Jag fick direkt börja jobba med den nya lagen, vilket jag är glad 

över, säger Carita och tillägger: 

- Målsättningen med den nya barnskyddslagen är att tröskeln för 

att göra en barnskyddsanmälan ska vara lägre om man är orolig 

för ett barn. Vi vill också ta tag i problemen i ett tidigare skede. 

Syftet är att stöda familjer för att undvika ett omhändertagande 

så långt det är möjligt genom att använda öppna vårdens stödåtgärder, 

till exempel familjearbetare från Fantti, dagvård, rådgivning, 

stödpersoner och stödfamiljer. De flesta föräldrar gör så 

gott det går, men om ingenting annat hjälper kommer ett omhändertagande 

in i bilden. 

Respekt viktigt i förhållandet mellan klient och socialarbetare 

Carita utbildade sig till socionom inom yrkeshögskolans vuxenutbildningsprogram, 

samtidigt läste hon socialpolitik vid Åbo 

Akademi. Sin pro gradu-avhandling skrev hon tillsammans med 

Tommy Björklund om förhållandet mellan socialarbetaren och 

klienten med titeln: ”Klientarbetet ur ett maktperspektiv – en 

studie av föräldrar till omhändertagna barn”. I avhandlingen konstaterar 

de bland annat: 

Ett gott bemötande har en stor betydelse för klienterna. De faktorer 

som påverkar klienternas tillfredsställelse med socialvården 

är om familjen upplever sig ha fått den hjälp de är i behov av och 

om de har tilldelats makt och inflytande i egna ärenden 

- Respekt i bemötandet är a och o. Det är klart att lagen styr jobbet, 

men det oaktat har alla rätt till ett gott bemötande. Förutom 

att både barnet och föräldrarna hörs före ett möjligt omhändertagande, 

är det nya i lagen att barnet alltid har rätt att ha kontakt 

med sin släkt och familj. Det kan handla om övervakade träffar 

eller besök över veckoslut, beroende på omständigheterna, berättar 

Carita. 

Tid och samvaro stor hjälp 

Vanligaste orsaken till omhändertagande är föräldrarnas alkohol- 

och drogproblem. En brådskande placering kan komma i 

frågan om båda föräldrarna är påverkade eller till exempel vid 

dödsfall. I första hand anlitas släkt men också stöd- eller fosterfamiljer. 

Finns inte de möjligheterna kommer familjehem i bilden, 

som till exempel Wiljagård i Bennäs. 

Foto/Kuva: P. Salonen 

- Stöd- och fosterfamiljer är guld värda, de är så viktiga. En fosterfamilj 

kan ha ett barn boende hos sig i flera år, medan en stödfamilj 

till exempel har barnet vartannat veckoslut. Ett barn med 

till exempel en psykiskt sjuk förälder kan behöva ha någon som 

hjälper med läxläsning eller som deltar i en hobby, då kan också 

en stödperson räcka, konstaterar Carita. 

På svenska sidan är situationen rätt bra, eftersom socialcentralen 

ordnade en kurs för stöd- och fosterfamiljer senaste höst, där elva 

familjer deltog. 

- Flera familjer och stödpersoner behövs alltid, både svensk- och 

finskspråkiga. Det vi vill ha är vanliga familjer med normala vardagsrutiner 

som kan erbjuda tid och samvaro med barnen, också 

ensamförsörjarfamiljer går bra, poängterar Carita. 

Om man känner sig manad så här i jultider att hjälpa barn som 

har det svårt, kan man vända sig till Carita eller de andra socialarbetarna 

inom barnskyddet för att anmäla sitt intresse att fungera 

som stödfamilj eller -person. 

Ulla Linder 

2006 2007 2008 

Barn och unga inom öppen vård 237 328 370 

Placerade barn och unga 43 49 46 

År 2009 har åtta barn/unga omhändertagits i Jakobstad 

År 2009 anlitar Socialcentralen i Jakobstad: 

– 20 stycken stödfamiljer/stödpersoner som är aktiva. 

– 18 stycken fosterfamiljer (23 barn är i fosterfamilj) 

– 15 stycken yrkesmässiga familjehem. 

- 10 -

Lasten paras etusijalla 

Carita Blomström on yksi Pietarsaaren viidestä lastensuojelun 

parissa työskentelevästä so siaalityöntekijästä. Hänellä on kahden 

vuoden kokemus sosiaalityöstä, mutta sitä ennen hän ehti 

työskennellä kaksikymmentä vuotta kaupungin päivähoidossa, 

kunnes otti va paa ta kehittääkseen itseään opiskelemalla viiden 

vuoden ajan. 

- Viihdyin erittäin hyvin työssäni ja työtovereiden parissa, 

mutta kuitenkin tuntui siltä, et tä halusin päästä eteenpäin – olin 

aina halunnut kokeilla sosiaalityöntekijän työtä. Nyt huomaan, 

että kontakteista päiväkotilasten ja heidän vanhempiensa kanssa 

on mi nulle paljon hyötyä, puhumattakaan omasta elämänkokemuksestani, 

toteaa Carita Blomström iloisena. 

Uusi lastensuojelulaki 

Uudessa lastensuojelulaissa, joka tuli virallisesti voimaan lähes 

kaksi vuotta sitten, täh den netään lasten ja vanhempien osallisuutta 

yhteyksissä sosiaaliviranomaisiin. 

- Sain alkaa heti työskennellä uuden lain mukaisesti, mistä olen 

iloinen, sanoo Carita ja lisää: 

- Uuden lastensuojelulain tavoitteena on, että kynnys lastensuojeluilmoituksen 

te ke mi seen on entistä matalampi silloin kun 

lapsesta ollaan huolissaan. Haluamme myös tart tu a ongelmiin 

aikaisempaa varhaisemmassa vaiheessa. Tarkoituksena on tukea 

per heitä huostaanoton välttämiseksi niin pitkälti kuin se on 

mahdollista käyt tä mäl lä avo huollon tukitoimia, kuten esimerkiksi 

Fantin perhetyöntekijää, päivähoitoa, neu vo laa, tukihenkilöitä 

ja tuki per hei tä. Useimmat vanhemmat tekevät parhaansa, mut ta 

ellei muu auta, tulee huos taan otto mukaan kuvaan. 

Kunnioitus tärkeää asiakkaan ja sosiaalityöntekijän välisessä 

suhteessa 

Carita kouluttautui sosionomiksi ammattikorkeakoulun aikuiskoulutusohjelmassa 

ja opis keli samanaikaisesti sosiaalipolitiikkaa 

Åbo Akademissa. Hän kirjoitti pro gradu -tut kielmansa yhdessä 

Tommy Björklundin kanssa ja aiheena oli sosiaalityöntekijän ja 

asiakkaan välinen suhde. Tutkielmassaan Klientarbetet ur ett 

maktperspektiv – en studie av föräldrar till omhändertagna barn 

he toteavat muun muassa seu raa vaa: 

”Hyvällä kohtelulla on suuri merkitys asiakkaille. Asiakkaiden 

tyy ty väi syy teen so si aa l ihuoltoa kohtaan vaikuttaa se, kokeeko 

perhe saaneensa tar vit se man sa avun ja on ko sille annettu valtaa 

ja vaikutusmahdollisuuksia itseään kos ke vis sa asioissa.” 

taas tukiperhe pitää lasta esimerkiksi joka toi nen viikonloppu. 

Esimerkiksi psyykkisesti sairaan vanhemman lapsi saattaa tar vit 

a jonkun avuksi läksyjen lukuun tai mukaan johonkin harrastukseen. 

Silloin tu ki hen ki lökin saat taa riittää, Carita toteaa. 

Ruotsinkielisellä taholla tilanne on varsin hyvä, koska sosiaalikeskus 

järjesti viime syk sy nä tuki- ja sijaisperhekurssin, jolle 

osallistui yksitoista perhettä. 

- Lisää perheitä ja tukihenkilöitä tarvitaan aina, sekä suomenettä 

ruotsinkielisiä. Ha lu amme tavallisia perheitä, joilla on tavalliset 

arkirutiinit ja jotka voivat tarjota lap sil le ai kaa ja yhdessäoloa. 

Yksinhuoltajaperheetkin käyvät hyvin, Carita tähdentää. 

Jos näin joulun alla tuntee halua auttaa lapsia joilla on vaikeaa, 

voi kääntyä Caritan tai mui den lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden 

puoleen ja ilmoittaa kiinnostuksensa tuki per heenä tai 

-henkilönä toimimiseen. 

Ulla Linder 

2006 2007 2008 

Lapsia ja nuoria avohuollossa 237 328 370 

Sijoitetut lapset ja nuoret 43 49 46 

Vuonna 2009 on Pietarsaaressa otettu huostaan 

kahdeksan lasta/nuorta 

Vuonna 2009 Pietarsaaren sosiaalikeskuksella on apunaan: 

– 20 aktiivista tukiperhettä/tukihenkilöä. 

– 18 sijaisperhettä (23 lasta on sijaisperheissä) 

– 15 ammattimaista perhekotia. 

Foto/Kuva: P. Salonen 

- Kunnioittava kohtelu on ensiarvoisen tärkeää. On selvää, että 

työtä ohjaa lain sää dän tö, mutta kaikilla on kuitenkin oikeus hyvään 

kohteluun. Sen lisäksi, että se kä las ta että vanhempia kuullaan 

ennen mahdollista huostaanottoa, on lain uu tuu tena se, että 

lapsella on aina oikeus pitää yhteyttä sukuunsa ja perheeseensä. 

Ky see seen voivat tulla valvotut tapaamiset tai viikonloppuvierailut 

olosuhteista riip pu en, ker too Carita. 

Aika ja yhdessäolo suureksi avuksi 

Yleisimpiä huostaanoton syitä ovat vanhempien alkoholi- ja huumeongelmat. 

Kii reel linen sijoitus saattaa tulla kyseeseen molempien 

vanhempien ollessa päih ty nee nä tai esimerkiksi kuolemantapauksen 

yhteydessä. Ensisijaisesti turvaudutaan su ku laisiin, 

mutta myös tuki- tai sijaisperheisin. Ellei niihin ole mahdollisuutta, 

tulee ky see seen perhekoti, kuten esimerkiksi Pännäisissä 

sijaitseva Wiljagård. 

- Tuki- ja sijaisperheet ovat kullanarvoisia, niin tärkeitä ne 

ovat. Sijaisperhe voi pitää las ta luonaan usean vuoden ajan, kun 

- 11 -

Foto/kuva: Pietarsaaren näyttämö 

Harri muuntautuu iltaisin satamatyöläiseksi 

Pietarsaaren Näyttämön Aateliskalenterin ensi-ilta on ohi lehden 

ilmestymisaikoihin, mutta aika sitä ennen on näyttelijöille kiivasta 

harjoittelua. Parhaimmillaan roolisuorituksia harjoitellaan 

neljänä iltana viikossa. Vapaa-ajanhuolia näyttämöläisillä ei siis 

ole. 

Etelänummen koulun, Työväenopiston ja Viktorian päiväkodin 

kiinteistönhoitaja Harri Kaltiala on kiinteä osa näyttämön porukkaa 

ja muuntatuu syysiltaisin rooliinsa satamatyöntekijäksi. 

– Kiinteistönhoitajan työ on harrastusta ajatellen sopiva ammatti. 

Työ on suurimmalta osin yksinäistä puurtamista, joten 

rooliaan voi opetella työtä tehdessä. Haravan varressa on hyvä 

harjoitella, hän sanoo nauraen. 

Ensi-illan lähestyessä harjoitustahti kiihtyy. 

– Ei siinä ehdi juuri kotona olla eikä muuta harrastaa. Mutta 

ensi-illan tuoma huuma on niin mahtava tunne, että raskaat harjoitusillat 

siinä vaiheessa unohtuvat tyystin, hän sanoo. 

Näytelmäharrastuksen paras puoli onkin ensi-illassa. Koko syksy 

on harjoiteltu näytätöjä varten ja ensi-illan koittaessa mieli on 

korkealla. Kun esitys on ohi, on aika huohahtaa ja toivoa, että 

yleisö piti näkemästään. 

Aasin etupää oli ensimmäinen rooli 

Harri Kaltialalla oli pitkä paussi näyttelemisessä. Lapsena hän oli 

näyttämöllä mukana muutaman vuoden ja palasi takaisin viitisen 

vuotta sitten. 

– Jäi tyhjä aukko, kun lopetin Innon toiminnassa mukana olemisen. 

Tiesin, että miesnäyttelijöistä on pulaa, joten menin toimintaan 

mukaan, hän sanoo. 

Elämänsä ensimmäisen roolin hän teki pikkupoikana näytelmässä 

Kolme iloista rosvoa. Siinä hänen roolinsa oli olla aasin etupää. 

Puheroolia ei ollut, mutta ei sillä ollut väliä. Näytelmässähän 

jokaisen osa on tärkeä. Hyvä teatteri koostuu pienistä palasista, 

joista jokaisella on paikkansa. Jos jokin ontuu, koko näytelmä 

kärsii siitä 

Fyysinen kunto eduksi näyttämölläkin 

Näytteleminen on harrastuksena raskasta. Luulisi, että roolisuorituksen 

opetteleminen on helppoa, mutta se on keskittymistä 

vaativaa henkistä työtä, jossa päätavoite on oppia sanat, (silloin 

kun on puherooli). Raskaaksi harrastuksen tekee tiivis tahti. Jotta 

esityksestä saadaan kunnon kokonaisuus, vaatii se sitoutumista, 

jossa lähes kaikki arki-illat on varattu osasuoritusten työstämisiin. 

– Fyysinen kunto on eduksi. Kun on hyvässä kunnossa, jaksaa 

heti töitten jälkeen lähteä harjoituksiin. Ja kyllä siellä harjoituksissakin 

fyysisestä kunnosta on hyötyä. Huonokuntoisena on 

esimerkiksi hyvin vaikea tanssia ja laulaa tai puhua pitkiä pätkiä 

yhteen menoon hengästymättä, hän tietää. 

Huonoja puolia harrastuksestaan Harri ei löydä. Heikkoutena voi 

toki pitää sitä, että se vie aikaa perheeltä ja muille harrastuksille 

ei kiivaimpaan harjoitteluaikaan juurikaan jää tilaa. 

Parasta on ensi-illan huuman lisäksi yhteisö, jossa toimitaan. 

Mukana on eri-ikäisiä ihmisiä ja kaikilla on yksi yhteinen tavoite: 

saada kokoon esitys, jota voi ylpeänä esittää. Lisäksi teatteriharrastus 

antaa itsevarmuutta ja on hyvä itsetunnon kohottaja. 

Näyttämön tavoitteena on tarjota yleisölle kaksi teatteriesitystä 

vuodessa. Syysnäytäntöjen jälkeen, yleensä vuodenvaihteesta 

eteenpäin, on muutama kuukausi vapaata ja silloin Harri voi syventyä 

toiseen rakkaaseen harrastukseensa, hiihtoon. 

Marjo Luokkala 

- 12 -



Foto/kuva: Marjo Luokkala 

På kvällen förvandlas Harri till hamnarbetare 

När den här tidningen utkommer har Pietarsaaren Näyttämös 

pjäs Aateliskalenteri (Adelskalendern) redan haft premiär, men 

tiden fram till premiären är fylld av repetitioner för skådespelarna. 

När det är som intensivast repeterar man rollprestationerna 

fyra kvällar i veckan, så några fritidsproblem har skådespelarna 

inte. 

Fastighetsskötaren på Etelänummi skola, finska Arbis och Viktoria 

daghem, Harri Kaltiala, hör till inventarierna i näyttämögänget, 

och på höstkvällarna går han in i sin roll som hamnarbetare. 

– Att vara fastighetsskötare är ett lämpligt yrke för en amatörskådespelare. 

I arbetet knogar jag huvudsakligen på för mig själv, 

så jag kan öva på min roll medan jag arbetar. Det går bra att repetera 

medan man räfsar, skrattar han. 

När premiären närmar sig ökar repetitionstakten. 

– Då hinner man knappt vara hemma, för att inte tala om andra 

fritidssysselsättningar. Men den hänförelse man känner under 

premiären är så stark att man totalt glömmer alla tunga repetitionskvällar, 

säger han. 

Det bästa med att vara amatörskådespelare är just premiären. 

Hela hösten har man övat för föreställningarna, och när premiären 

kommer är stämningen uppskruvad. När föreställningen är 

över, då är det tid att pusta ut och hoppas att publiken tyckte om 

vad den såg. 

Framdelen på en åsna var första rollen 

Harri Kaltiala hade en lång paus i skådespelandet. Som barn var 

han med på scenen några år och återvände för ca fem år sedan. 

– Det blev ett tomrum när jag slutade vara med i Intos verksamhet. 

Jag visste att det är brist på manliga skådespelare, så jag 

gick med i verksamheten, säger han. 

Sitt livs första roll spelade han som liten pojke i pjäsen Kolme 

iloista rosvoa (Rövarna i Kamomilla stad). Där uppträdde han 

som framdelen på en åsna. Han hade inga repliker, men det gjorde 

ingenting. I en föreställning är ju alla roller viktiga. God teater 

består av små bitar, som alla har sin plats. Om det klickar någonstans, 

drabbar det hela föreställningen. 

God kondition en fördel också på scenen 

Att vara skådespelare är en tung fritidssysselsättning. Man kunde 

tro att det är lätt att lära sig en roll, men det är tankearbete som 

fordrar koncentration och där det viktigaste målet är att lära sig 

orden (när det är frågan om en talroll). Det som gör den här sysselsättningen 

tung är den intensiva takten. För att föreställningen 

ska bli en ordentlig helhet, krävs det att skådespelarna ställer upp, 

för nästan alla vardagskvällar går åt till att bearbeta olika delprestationer. 

– En god kondition är en fördel. När man har bra kondition 

orkar man med repetitioner direkt efter jobbet. Och nog har man 

nytta av en god kondition på repetitionerna också. Om man har 

dålig kondition är det t.ex. mycket svårt att dansa och sjunga eller 

tala långa stycken i ett sträck utan att bli andfådd, vet han 

berätta. 

Harri ser inga nackdelar med sitt fritidsintresse. En negativ sak 

är förstås att det tar tid av familjen och att det inte blir tid över 

för andra intressen under den intensivaste repetitionsperioden. 

Det bästa är – förutom hänförelsen på premiären – gemenskapen 

som man är en del av. Mänskor i olika åldrar arbetar tillsammans 

för ett gemensamt mål: att få ihop en föreställning som man med 

stolthet kan visa. Dessutom ger teaterintresset självsäkerhet och 

höjer självkänslan. 

Pietarsaaren näyttämö har som mål att erbjuda publiken två teaterföreställningar 

per år. Efter höstens föreställningar, i allmänhet 

från årsskiftet framåt, har man några lediga månader, och då kan 

Harri ägna sig åt ett annat kärt intresse, nämligen skidåkning. 


- 13 -

En liten byrå med stora frågor 

Miljövårdsbyrån är en ovanlig byrå – den består av endast tre 

män. 

- Det är en allvarlig brist med bara karlar på avdelningen, säger 

miljövårdschefen Curt Nyman och skrattar. Förutom honom är 

Bertil Hällis biträdande chef och Esa Koskela miljöplanerare. För 

tillfället finns deras utrymmen i källarvåningen av stadshuset, 

men de hoppas få flytta till de gamla – men nyrenoverade - 

utrymmena några våningar upp vid årsskiftet. 

Chef är Curt Nyman sedan ett drygt år tillbaka, men med 

miljövårdsfrågor har han jobbat länge. 

- Egentligen hade jag tänkt bli vattenforskare, men blev byråkrat. 

Jag har tidigare jobbat i tolv år som miljövårdschef i Jakobstad, 

men var borta i tio år. Under den tiden jobbade jag som chef 

för naturskyddet vid Västra Finlands miljöcentral, var en tid 

miljövårdschef i Sibbo kommun och provade också på att vara 

föredragande på miljötillståndsverket i Helsingfors. 

Vad sysslar miljövårdsbyrån med? 

- Det är lättare att säga vad vi inte gör. Vi funderar både på globalt 

jättestora klimatfrågor men handhar också till exempel granntvister 

om sopor i diken. Vi övervakat att lagar följs, ger miljötillstånd 

åt olika typs industrier, ger beslut om bulleranmälningar, 

behandlar anmälningar om små muddringar, tar initiativ till 

miljövård, ger akt på miljösituationen och befrämjar miljövård. 

I år gav vi ut publikationen ”Miljöns tillstånd i Jakobstad 2008”, 

berättar miljövårdschefen. 

Samarbetet är intensivt med många avdelningar, bland annat 

med byggnadsinspektionen. Miljövårdsbyrån har också nära 

kontakter med kolleger i grannkommunerna, inte minst genom 

samarbetet i Ekorosk, som staden delvis äger och vars område 

sträcker sig från Karleby i norr till Alahärmä i syd. 

- Avfallshanteringen här är i rikstopp tack vare Ekorosk. Det 

körde igång 1995, som en följd av att avstjälpningsplatsen var full 

och i dåligt skick. Man var tvungen att tänka i nya banor och det 

är mycket tack vare alla kommuningenjörer som Ekorosk skapades. 

En av de drivande krafterna var Henry Nygård, då kommuningenjör 

i Pedersöre, senare VD för företaget. Det handlade 

om mycket nytänkande och också idéer från Sverige. 

I höst pågick energisparveckan i början av oktober. Miljövårdsbyrån 

arrangerade då tillsammans med Concordia och arbetarinstituten 

ett par diskussionstillfällen, samt skötte om att skolorna 

fick ett infopaket kring energifrågor. 

Som bäst jobbar Curt med uppgörandet av en klimatstrategi för 

nejden. Målsättningen är att den ska vara klar inom detta år och 

kopplas till Concordias allmänna utvecklingsstrategi. 

- Det handlar bland annat om att sätta mål för hur man ska minska 

koldioxidutsläppen, hur man kan påverka uppvärmningen 

av fastigheter och utveckla trafiken. Vår andel är ju en droppe i 

havet, men det är ändå viktigt att alla drar sitt strå till stacken. Vi 

håller koll på vad som händer på riksnivå och jag väntar också 

på att få höra resultaten från klimatkonferensen i Köpenhamn i 

december, berättar miljövårdschef Curt Nyman. 

Foto/kuva: Pirjo Salonen 

Ulla Linder 

Miljövårdsbyrå ger också sakkunnigutlåtanden i miljöärenden 

bland annat till stadsstyrelsen, nu senast ett förslag till en regional 

avfallsplan. Allmänt kan man säga att det för närvarande inte 

finns allvarliga problem med miljön i Jakobstad. 

- Cellulosaindustrins påverkan har minskat. Vattnen har också 

blivit renare. Det som hänt är att kraftigt förorenade områden 

försvunnit, medan lindrigt påverkade blivit större, vilket beror 

på diffusa utsläpp. 

I fråga om djurliv gjordes en omfattande inventering för några 

år sedan om bland annat flygekorrar och mindre hackspett. Silltruten 

har en stark stam i Jakobstad och har till och med ökat, 

medan den minskar på andra håll. 

- Fladdermöss borde vi veta mera om, de har samma juridiska 

status som flygekorrar, påpekar Curt Nyman som också är ordförande 

för en arbetsgrupp som jobbar med stadens miljöbokslut. 

- Då beräknas kostnader och inkomster av miljövården. Det 

första gjordes i år, vi ska försöka göra ett varje år, men bokslutet 

söker ännu sina former. 

Samarbete om miljöfrågor 

Esa Koskela, Bertil Hällis, Curt Nyman 

- 14 -

Suuria asioita 

pienessä 

toimistossa 

Ympäristönsuojelutoimisto on toimistoksi epätavallinen – henkilökunta 

koostuu pelkästään kol mesta miehestä. 

- Se on vakava puute, että osastolla on vain miehiä, nauraa ympä 

ris tön suo je lu pääl lik kö Curt Nyman. Hänen lisäkseen toimistossa 

työskentelevät apulaispäällikkö Bertil Hällis ja ympäristösuunnittelija 

Esa Koskela. Nykyään heidän työtilansa si jait se vat 

kaupungintalon kellarikerroksessa, mutta he toivovat pääsevänsä 

muut ta maan vuo denvaihteessa muutamaa kerrosta ylemmäksi 

entisiin, juuri kun nos tet tui hin ti loihinsa. 

Curt Nyman on työskennellyt päällikkönä hieman yli vuoden, 

mutta ympä ris tön suo je lu asi oi den pa rissa hän on työskennellyt 

jo kauan. 

- Oikeastaan minusta piti tulla vesistötutkija, mutta tulikin 

byrokraatti. Olen työs ken nel lyt aikaisemmin Pietarsaaren ympäristönsuojelupäällikkönä 

kaksitoista vuotta, mut ta sen jälkeen 

olin poissa täältä kymmenen vuotta. Tuona aikana työskentelin 

Län si-Suo men ympäristökeskuksen luonnonsuojelupäällikkönä, 

olin jonkin aikaa Si poon kun nan ympäristönsuojelupäällikkönä 

ja kokeilin myös ympäristölupaviraston esit telijän teh täviä Helsingissä. 

Mitä ympäristönsuojelutoimisto tekee? 

- On helpompaa sanoa, mitä emme tee. Pohdimme laajoja 

globaalisia il mas toasioita, mut ta hoidamme myös esimerkiksi 

naapurusten kiistoja ojien jätteistä. Val vom me la kien noudattamista, 

myönnämme ympäristölupia eri tyyppisille teol li suus laitoksille, 

annamme päätöksiä meluilmoituksista, käsittelemme 

pie nimuotoista ruop pausta koskevia ilmoituksia, teemme ympäristönsuojelua 

kos ke via aloitteita, tark kailemme ympäristötilannetta 

ja edistämme ympäristönsuojelua. Tänä vuon na julkaisimme 

selvityksen nimeltä Pietarsaaren ympäristön tila 2008, 

kertoo ym pä ris tön suo je lu pääl likkö. 

Lisäksi ympäristönsuojelutoimisto antaa asiantuntijalausuntoja 

ympäristöasioista muun muas sa kaupunginhallitukselle. Viimeisin 

niistä on ehdotus alueelliseksi jät e huol to suun nitelmaksi. 

Yleisesti ottaen voidaan todeta, että Pietarsaaressa ei ole tällä hetkellä 

va kavia ympäristöongelmia. 

- Selluloosateollisuuden vaikutus on vähentynyt. Myös vesistöt 

ovat puhdistuneet. Voi mak kaasti saastuneet alueet ovat kadonneet, 

mutta lievästi saastuneet alueet ovat laa jentuneet, mikä johtuu 

hajapäästöistä. 

Muutama vuosi sitten laadittiin mittava inventointi muun muassa 

liito-oravasta ja pik ku ti kasta. Pie tarsaaressa on vahva selkälokkikanta, 

joka on jopa lisääntynyt, vaikka muual la se vähenee. 

- Lepakosta täytyisi saada enemmän tietoa. Sillä on sama juridinen 

status kuin liito-ora val la, huo mauttaa Curt Nyman, joka 

on myös kaupungin ympäristötilinpäätöksen laa ti van työryhmän 

puheenjohtaja. 

- Siinä arvioidaan ympäristönsuojelun kustannukset ja tulot. Ensimmäinen 

ym pä ris tö ti lin päätös tehtiin viime vuonna. Pyrimme 

laatimaan tilinpäätöksen joka vuosi, mutta se ha kee vielä muotoaan. 


Yhteistyötä ympäristöasioissa 

Ympäristönsuojelutoimisto tekee tiivistä yhteistyötä useiden 

osastojen, muun muassa ra ken nusvalvonnan, kanssa. Lisäksi 

ympäristönsuojelutoimistolla on tiiviit yhteydet naa pu ri kun tien 

kollegoihin etenkin Ekoroskiin liittyvän yhteistyön kautta. Kaupunki 

omistaa osan Eko roskista, jonka toimialue ulottuu Kokkolasta 

Alahärmään. 

- Ekoroskin ansiosta jätteiden käsittely on täällä valtakunnan 

huippua. Toi min ta aloi tet tiin vuon na 1995, koska kaatopaikka oli 

täynnä ja huonossa kunnossa. Oli pak ko miet tiä uusia ratkaisuja 

ja Ekoroskin perustaminen on pitkälti kun nan in si nöö rien ansio 

ta. Eräs kan tavista voimista oli Henry Nygård, Pedersören silloinen 

kun nan in si nöö ri ja sit tem min yrityksen toimitusjohtaja. 

Yrityksen perustamisessa oli mu ka na pal jon uusia ajattelutapoja 

ja myös Ruotsista saatuja ideoita. 

Lokakuun alussa vietettiin energiansäästöviikkoa. Ympäristönsuojelutoimisto 

järjesti yh des sä Concordian ja työväenopistojen 

kanssa muutaman keskustelutilaisuuden ja huolehti sii tä, että 

koulut saivat energia-asioihin liittyvät tietopaketit. 

Parhaillaan Curtia työllistää alueellisen ilmastostrategian laatiminen. 

Tavoitteena on, että se val mistuu tämän vuoden aikana ja 

liitetään Concordian yleiseen kehittämisstrategiaan. 

- Strategiassa muun muassa asetetaan tavoitteet hiilidioksidipäästöjen 

vä he n tä mi sek si, kiin teistöjen lämmitykseen vaikuttamiseksi 

ja liikenteen kehittämiseksi. Mei dän osuu temmehan 

on vain pisara meressä, mutta on kuitenkin tärkeää, että kaikki 

kan ta vat kortensa kekoon. Seuraamme, mitä valtakunnan tasolla 

tapahtuu ja odo tan saavani kuulla myös Kööpenhaminassa joulukuussa 

järjestettävän il mas to kon fe renssin tu lok sia, kertoo ympäristönsuojelupäällikkö 

Curt Nyman. 

Ulla Linder 

- 15 -

Anne Hepomäki 

Halu tehdä kaunista ei ole hiipunut 

Ihmiset ovat aina halunneet tai ainakin joutuneet tekemään käsillään 

töitä. Sata vuotta sitten käsityö oli useimmiten pakollinen 

taito, joten neulontaa, ompelua tai kudontaa ei pidetty vapaaajanharrastuksena, 

vaan oleellisena osana arjen työntekoa. 

Käyttövaatteita oli entisaikaan halvempi tehdä itse kuin ostaa. 

Kun kauppoja ei ollut joka kulmassa, vaatteita osattiin myös 

kierrättää ja stailata. Kun äidin juhlamekosta aika jätti, päätyi se 

kiertoon tyttären arkimekoksi tai kun isän kalsareissa oli enemmän 

reikiä kuin kangasta, saatiin siitä riepuja siivoukseen. Puserot, 

housut ja rikkinäiset lakanat päätyivät matonkutimiksi. 

Nämä kierrättämisen mestaritaidot opittiin jo kehdossa. 

Pietarsaaren Työväenopiston 100-vuotisjuhlanäyttely pidettiin 

lokakuussa ja pääosassa olivat kädentaidot. Ihan sadan vuoden 

takaisia mestarinäytteitä ei ollut saatavilla, sillä aika on ne jo 

syönyt. Sen sijaan näyttely antoi selkeän kuvan siitä, että vuosikymmenien 

saatossa halu tehdä kaunista ja käyttökelpoista ei ole 

hiipunut. 

– Materiaalit ovat muuttuneet, mutta tekniikka ja työvälineet 

pysyneet samoina, sanoo tekstiilityönopettaja Anne Hepomäki. 

Nyt halutaan nyplätä ja huovuttaa 

Työväenopisto oli ja on edelleenkin paikka, jonne saa tulla tekemään 

työtä sellaisilla välineillä, joihin ei itsellä ole varaa tai jotka 

eivät omaan kotiin mahdu. Kangaspuut ja kirjontaompelukone 

ovat välineitä, joita joka tuvassa ei ole, mutta joiden puuttuminen 

ei estä esimerkiksi mattojen kutomista. 

– Kangaspuilla saa tulla kutomaan seitsemänä päivänä viikossa 

aamusta iltaan. Mattojen kutominen onkin yksi vaihtoehto vuorotyötä 

tekeville, Hepomäki sanoo. 

Juhlanäyttelyn vanhinta antia tekstiilitöiden osalta olivat pitsinnypläykset 

ja fransut. Fransukurssia ei Pietarsaaressa tällä hetkellä 

ole, mutta pitsinnypläys on noussut uuteen suosioon. Ryijyissä 

näkyy selvästi materiaalin muutos. Perinteisten ryijyjen tilalle 

ovat tulleet valoryijyt. 

Kansallispukukurssia ei muutamaan vuoteen ole ollut, mutta 

tuota vaativaa pukua on ollut mahdollista tehdä virkkaus- ja neulontakurssilla. 

Hepomäki kertoo, että ompelutyökursseilla pääpaino on nykyään 

juhlavaatteilla ja kodin sisustukseen liittyvillä töillä. 

– Käyttövaatteet ovat niin halpoja, että niitä ei juurikaan kannata 

tehdä, hän huomauttaa. 

Huovutus on yksi kurssitarjonnan suosituin aihe. Huovuttamalla 

saa hattuja, pöytäliinoja, tossuja, mattoja, käsineitä – vain mielikuvitus 

on rajana. 

– Huovuttamalla saadaan nopeasti valmista. Ja koska huovuttamisessa 

villasta lähtevä haju on melko voimakasta, sitä tehdään 

mieluummin vieraissa tiloissa, kuin omassa kodissa. Hepomäki 

tietää. 

Turkis- ja nahkakurssi on yksi Pietarsaaren erikoisuus. Keski- 

Pohjanmaan ammattikorkeakoulun turkisalan toimipisteen sijainti 

paikkakunnalla mahdollistaa kurssien pidon. 

”Toiveittesi tekstiilit” -nimeä kantava kurssi sisältää sekatekniikkaa. 

Kurssilla on mahdollista tehdä tilkkutöitä, aurinkovärjäystä, 

silkkimaalausta, kankaanpainantaa. Varsinkin tilkkutyöt ovat 

kovasti suosittuja. 

Käsityöt ovat mielen hyvinvointia 

Anne Hepomäki uskoo, että omin käsin tehty työ, olipa se sitten 

tekstiilityötä, kuvataidetta, veistoa, keramiikkaa tai puutyötä, 

on arvokasta osaamista, joka tänä päivänä kuuluu enemmänkin 

henkiseen pääomaan kuin arjen rutiineihin. 

– Käsityöt ovat mielen hyvinvointia. Tulee hyvä mieli, kun näkee 

mitä itse saa aikaan. Käsitöissä pelkkä työn valmistuminen 

ei ole pääsaavutus, vaan koko prosessi. Tekeminen itsessään on 

palkitsevaa, Hepomäki sanoo. 

Hepomäki huomauttaa, että nykyajan kiireisessä elämänrytmissä 

käsitöiden perustehtävänä on myös pitkäjännitteisyyden kehittäminen. 

– Kaikki mulle heti nyt -ajattelu ei käsitöihin sovi. 

Käsitöiden kohdalla, kuten myös muissa työväenopiston kurssitarjonnassa, 

sosiaalinen puoli on vahva tekijä. Ihmisen on mukavampi 

harrastaa, kun ei tarvitse harrastaa yksin. 


- 16 -

Intresset för att göra någonting 

vackert har inte falnat 

Mänskor har alltid tyckt om eller ibland varit tvungna att arbeta 

med sina händer. För hundra år sedan var handarbete för det 

mesta en obligatorisk färdighet. Att sticka, sy eller väva ansågs 

inte som en fritidssysselsättning, utan som en väsentlig del av 

vardagsarbetet. 

Förr i tiden var det billigare att göra vardagskläder själv än att 

köpa dem. Då det inte fanns en affär i varje hörn, kunde man 

också återanvända och ”styla” kläder. När mammas festklänning 

hade tjänat ut, kunde den göras om till en vardagsklänning åt 

dottern eller när det fanns mer hål än tyg i pappas kalsonger, fick 

man trasor för städningen av dem. Blusar, byxor och trasiga lakan 

dög bra till mattrasor. Man lärde sig att bli en mästare på 

återanvändning redan i vaggan. 

Det finskspråkiga arbetarinstitutet i Jakobstad höll sin 100-års 

jubileumsutställning i oktober med handarbete i centrum. Några 

hundra år gamla mästarprov fanns inte att tillgå, de är utnötta vid 

det här laget. Däremot gav utställningen en klar bild av att intresset 

för att göra någonting vackert och användbart inte har falnat 

under årtiondenas lopp. 

– Vi använder andra material idag, men tekniken och arbetsredskapen 

är desamma, säger textillärare Anne Hepomäki. 

Nu vill man knyppla och tova 

Arbetarinstitutet var och är fortsättningsvis en plats dit man får 

komma för att arbeta med sådana redskap som man inte själv har 

råd med eller som inte ryms hemma. Vävstolar och broderisymaskiner 

är redskap som inte finns i alla hem, men det hindrar inte 

att man t.ex. kan väva mattor. 

– Vävstolarna får man använda sju dagar i veckan från morgon 

till kväll. Att väva mattor är ett bra alternativ för dem som arbetar 

i skift, säger Hepomäki. 

De äldsta föremålen på jubileumsutställningen – när det gäller 

textilarbeten – var knypplade spetsar och franslakan. Någon kurs 

i franslakan har vi för närvarande inte i Jakobstad, men spetsknyppling 

har blivit populärt igen. I fråga om ryor ser man tydligt 

att nya material har kommit till. I stället för de traditionella 

ryorna gör man nu ljusryor. 

Någon folkdräktskurs har vi inte haft de senaste åren, men det 

har varit möjligt att tillverka den här krävande dräkten på kurser 

i virkning och stickning. 

Hepomäki berättar att på sömnadskurserna ligger betoningen 

numera på festkläder och olika heminredningsföremål. 

– Vardagskläder är så billiga att köpa att det inte riktigt lönar sig 

att sy dem själv, påpekar hon. 

Kurserna i tovning hör till de populäraste. Genom tovning kan 

man tillverka hattar, borddukar, tofflor, mattor, vantar - den enda 

begränsningen är din egen fantasi. 

– Då man tovar ser man snabbt resultat. Eftersom den lukt, 

som ullen avger när man tovar, är ganska stark, tovar man hellre 

i främmande utrymmen än hemma, berättar Hepomäki. 

En kurs i päls- och lädersömnad är en specialitet för Jakobstad. 

Det är möjligt att hålla den här kursen tack vare att Mellersta 

Österbottens yrkeshögskola har utbildning inom pälsbranschen 

i Jakobstad. 

”Dina önsketextiler” heter en kurs där man får pröva på olika 

tekniker. På kursen är det möjligt att syssla med lappteknik, solfärgning, 

silkesmålning, tygtryck. Speciellt arbeten i lappteknik 

har varit mycket omtyckta. 

Handarbete är terapi för själen 

Anne Hepomäki tror att allt handarbete är värdefullt, om det så 

är fråga om textilarbete, bildkonst, keramik eller träslöjd. Det här 

är kunnande som idag mer hör till det andliga kapitalet än till 

vardagsrutinerna. 

– Handarbete är terapi för själen. Man blir på bra humör, när 

man ser vad man själv kan få till stånd. När man handarbetar är 

det viktigaste inte att få arbetet färdigt, utan hela processen är 

viktig. Arbetet i sig ger tillfredsställelse, säger Hepomäki. 

Hepomäki påpekar att i vår stressiga livsrytm är handarbetets 

grunduppgift också att lära oss uthållighet. 

– Jag-vill-ha-allt-genast-nu-tänkandet passar inte ihop med 

handarbete. 

När det gäller handarbete och hantverk är den sociala sidan en 

viktig faktor, det här gäller förstås också arbetarinstitutets övriga 

kursutbud. Det är roligare att handarbeta när man får göra det 

tillsammans. 


Foto/kuvat: Pirjo Salonen 

- 17 -

Magnus Brännbacka & Stefan Järndahl 

Gatusanering i Östermalm 

Nu grävs det i stadsdelen Östermalm efter att gatusaneringen i 

Västermalm blev klar. Gatorna grundförbättras och asfalteras, 

trafiksäkerheten förbättras. Gatumiljön blir också bättre tack 

vare planteringar och gräs. 

Projektet startade i april 2008 med ett infomöte för alla intressenter. 

-Tidtabellen lever hela tiden eftersom överraskningar alltid dyker 

upp. I Västermalm höll vi på i över tio år, nu har det också 

visat sig att det finns museala värden i Kråkholmens norra del 

att ta hänsyn till. Nyligen fick vi veta att till exempel stenmurar 

och träd ska sparas. Det är också osäkert om vi kan asfaltera alla 

gator, berättar den ansvarige planeraren Johan Enlund på kommunaltekniska 

avdelningen. 

Värdefulla miljöer i Östermalm finns bland annat på Sandvägen 

och i delar av Tallmogatan och Kråkholmsvägen. A och O i Östermalm 

är ändå trafiksäkerheten. Småningom skall en cykelväg 

finnas längs med hela Bottenviksvägen och korsningen vid Ahlströmsgatan 

skall göras tryggare. 

- Det har också funnits ett problem med tung genomfartstrafik, 

men det skall åtgärdas genom avsmalningar, farthinder och 

eventuellt nya refuger. Lite nytänkande har vi också – Jakobstads 

Vatten i samarbete med kommunaltekniska planeringen har försökt 

få yt- och dagvattnet att rinna ut i grönområden, vilka ska 

fungera som ”bassänger” så att vattnet inte belastar dagvattensystemet, 

förklarar Johan och fortsätter: 

- Saneringen är ett samprojekt mellan Jakobstads Vatten, Tekniska 

verket, Jakobstads Energiverk och Jakobstadsnejdens telefon. 

Redan i över tio år har vi har haft som kutym att samarbeta. Vi 

håller kontinuerliga planeringsmötet samt arbetsplatsmötet för 

projektet. Magnus Brännbacka på kommunaltekniska planeringen 

fungerar som huvudplanerare för projektet. 

Totalt arbetar sex gatuarbetare och en del privata företagare med 

Östermalms sanering, med Frank Bäcksholm som arbetsledare. 

Klart år 2013 

Målsättningen är att Östermalms gatusanering skall blir klar på 

sex år, det vill säga stå klar år 2013. 

- Sparivern kan förstås sätta käppar i hjulet för den tilltänkta 

tidtabellen, men vi försöker att hålla den så långt det går, säger 

Johan. 

Efter Östermalm står stadsdelen London i tur. Området är äldre 

än Östermalm och där kan också finnas överraskningar. 

- Dem kan ofta gatubyggarna lösa - de har många idéer, vilket är 

jag tacksam över. De som arbetar på utsidan gör det största jobbet, 

påpekar Johan Enlund och ger en eloge till dem. 

Johan Enlund 

Ulla Linder 

- 18 -

Itänummen katusaneeraus 

Länsinummen katusaneerauksen valmistuttua ovat nyt vuorossa 

Itänummen kau pun gin osan kaivutyöt. Kaduille tehdään perusparannus 

ja ne asfaltoidaan ja lii ken ne turvallisuutta pa rannetaan. 

Lisäksi katuympäristö kohentuu istutusten ja nurmikkojen ansiosta. 

Hanke aloitettiin huhtikuussa 2008 kaikille sidosryhmille järjestetyllä 

tiedotustilaisuudella. 

- Aikataulu elää jatkuvasti, koska yllätyksiä ilmenee aina. Länsinummella 

töitä tehtiin yli kym menen vuotta. Lisäksi nyt on 

käynyt ilmi, että Kråkholman pohjoisosassa on otet tava huomioon 

myös museaalisia arvoja. Saimme hiljattain tietää, että esimer 

kik si kiviaidat ja puut on säästettävä. Lisäksi on epävarmaa, 

voimmeko asfaltoida kaik ki kadut, kertoo vastaava suunnittelija 

Johan Enlund kunnallistekniikan osas tol ta. 

Arvokkaita ympäristöjä Itänummella on muun muassa Hiekkatiellä 

sekä osassa Män ty kan kaan katua ja Kråk hol mantietä. 

Tärkeintä Itänummella on kuitenkin liikenneturvallisuus. Ajan 

mittaan koko Poh janlahdentien varrelle rakennetaan pyörätie ja 

Ahlströminkadun ris te ys tehdään turvallisemmaksi. 

- Lisäksi ongelmana on ollut raskas läpikulkuliikenne, mutta 

se korjataan kadun ka ven nuksilla, ajohidasteilla ja mahdollisesti 

uusilla suojakorokkeilla. Hieman uu tta ajat teluakin on mukana 

suunnitelmissa. Pietarsaaren Vesi on pyrkinyt yhteistyössä kunnallisteknisen 

suunnittelun kans sa saamaan pinta- ja hulevedet 

valumaan viher alu eille, joiden on määrä toimia ”al taina” siten, 

että vedet eivät kuormita hu le ve si jär jes telmää, selittää Johan ja 

jatkaa: 

- Saneeraus on Pietarsaaren Veden, teknisen viraston, Pietarsaaren 

ener gia lai tok sen ja Pietarsaaren seudun puhelimen yhteishanke. 

Jo kymmenen vuoden ajan meil lä on ollut käytäntönä 

teh dä yhteistyötä. Pidämme säännöllisiä suun nit te lu ko kouk sia ja 

työpaikkakokouksia hankkeen tiimoilta. Hankkeen pääsuunnittelijana 

toi mii Magnus Brännbacka kunnallistekniikan suunnitteluosastolta. 

Itänummen saneeraushankkeessa työskentelee yhteensä kuusi 

katutyöntekijää ja muu ta mia yksityisyrittäjiä. Työn joh ta jana on 

Frank Bäcksholm. 

Valmista vuonna 2013 


Tavoitteena on, että Itänummen katusaneeraus valmistuu kuudessa 

vuodessa ja on siis val mis vuonna 2013. 

- Säästökuuri saattaa tietenkin heittää kapuloita rattaisiin kaavaillun 

aikataulun suh teen, mut ta pyrimme noudattamaan sitä 

mahdollisimman pitkälti, Johan sanoo. 

Itänummen jälkeen vuorossa on Lontoon kaupunginosa. Alue on 

Itänummea vanhempi ja sielläkin saattaa ilmetä yllätyksiä. 

- Kadunrakentajilla on yleensä ratkaisu ongelmiin. Heillä on 

paljon ideoita, mistä olen kii tol linen. Ulkotöissä olevat tekevät 

suurimman työn, huomauttaa Johan En lund ja an taa heille tunnustusta. 

Ulla Linder 

- 19 -

Pieni kaupunki, isot nimet (2) 

Edellisessä lehdessä aloitimme sarjan artikkeleita, joissa 

esittelemme kaupunkimme rakennuksia uudessa valossa. 

Emme käsittele kohteita niinkään osana Pietarsaarta, vaan 

osana nimekkään arkkitehdin laajaa elämäntyötä. Jatkamme 

sarjaa Erkki Huttusen ”vanhalla Sokoksella”, eli Pedersöre 

Handelslag:illa. 

En liten stad med stora namn (2) 

I föregående tidning inledde vi en artikelserie, som presenterar 

bekanta byggnader i vår stad ur en ny synvinkel. Vi betraktar 

dem inte ur Jakobstadsperspektiv, utan som delar av 

kända arkitekters livsverk. Vi fortsätter här serien med Erkki 

Huttunens ”Gamla Sokos”, dvs. Pedersöre Handelslag. 

Foto/kuva: Pietarsaaren kaupunginmuseo / Jakobstads museum, Ingolf Friman 

Alavudella syntynyt Erkki Juhani Huttunen (1901-1956) opiskeli 

arkkitehdiksi vuosina 1921-1927, jolloin vallitseva tyyli-ihanne 

Pohjoismaissa oli juhlallinen klassisismi. Funktionalismin aatteet 

ja estetiikka rantautuivat kuitenkin 1920-luvun lopussa konkreettisesti 

Suomeen, ja Erkki Huttunen nousi pian Suomen yhdeksi 

merkittävimmäksi 1930-luvun funktionalismin edustajaksi. 

Funktionalistinen suunnittelu korosti nykyaikaisuutta, tarkoituksenmukaisuutta, 

terveellisyyttä ja tehokkuutta. Rakennukset 

olivat vaaleita ja linjakkaita. Ikkunapinnat tehtiin mahdollisimman 

suuriksi koska auringonvalon saantia pidettiin tärkeänä. 

Kehittynyt rakennustekniikka mahdollisti jatkuvien ikkunarivien, 

ns. nauhaikkunoiden rakentamisen. Lennokkaat katokset ja 

pyöristetyt kulmat olivat suosittuja funkisaiheita. 

Huttunen kiinnitettiin vuonna 1928 Suomen Osuuskauppojen 

Keskuskunnan (SOK) rakennusosastolle, ja sai siellä pian vahvan 

aseman. Uusi funktionalistinen tyyli näkyi ensimmäisen kerran 

SOK:n Rauman konttori- ja varastorakennuksessa (1931) ja Viipurin 

myllyssä (1932). Vastaavia konttoreita, varastoja ja myllyjä 

nousi myöhemmin 1930-luvulla mm. Kotkaan, Joensuuhun, Nokialle, 

Ouluun, ja Vaasaan. Viime mainittu kompleksi, nykyinen 

Vaasan Opistotalo maasillan kupeessa, valmistui 1938. 

Erkki Juhani Huttunen (1901-1956) kom ursprungligen från 

Alavo och studerade till arkitekt under åren 1921-1927, då den 

högtidliga klassicistiska stilen dominerade i nordisk byggnadskonst. 

Den funktionalistiska ideologin och estetiken slog igenom 

i Finland i slutet av 1920-talet, och Erkki Huttunen blev snabbt 

en av de mest betydande profilerna inom 1930-talets inhemska 

funktionalism. 

Den funktionalistiska planeringen betonade nymodighet, ändamålsenlighet, 

sundhet och effektivitet. Byggnaderna var ljusa, 

med rena linjer. Fönsterytorna gjordes så stora som möjligt, 

eftersom tillgången på solljus ansågs viktig. Tack vare framsteg 

i byggnadstekniken kunde man bygga sammanhängande fönsterrader, 

så kallade bandfönster. Lätta, svävande ingångstak och 

rundade hörn var populära funkismotiv. 

Huttunen anställdes år 1928 på byggnadsavdelningen vid Centrallaget 

för Handelslagen i Finland (SOK) och fick snabbt stort 

inflytande. Första gångerna man kunde märka den nya funktionalistiska 

stilen var i SOK:s kontors- och lagerbyggnad i Raumo 

(1931) och i kvarnen i Viborg (1932). Motsvarande kontor, lagerbyggnader 

och kvarnar byggdes senare under 1930-talet bl.a. 

i Kotka, Joensuu, Nokia, Uleåborg och Vasa. Sistnämnda bygg- 

- 20 -

Huttunen innoitti SOK:n rakennusosastoa siirtymään funktionalismin 

muotokieleen myös pienemmissä kohteissa. Sauvon 

päämyymälä vuodelta 1931 oli ensimmäinen tasakattoinen ja 

valkoiseksi rapattu ”funkiskauppa”, ja tällä uudentyyppisellä 

kaupparakennuksella SOK:n rakennusosasto levitti ”osuuskauppafunkkiksen” 

pian ympäri Suomea. ”Huttusen laatikoita” rakennettiin 

1930-luvulla kymmenittäin. Pedersöre Handelslag, eli 

meidän oma ”Vanha Sokoksemme”, on vuodelta 1938. 

Huttunen perusti 1931 myös oman toimiston. Yksi merkittävistä 

työnantajista oli kieltolain kumoamisen jälkeen 1932 perustettu 

Alkoholiliike, jolle toimisto suunnitteli polttimorakennukset 

mm. Nurmijärven Rajamäelle ja Ilmajoen Koskenkorvalle. Teollisuusrakennusten 

lisäksi on monia muita rakennustyyppejä 

edustettuna Huttusen toimiston töissä 1930-luvulla; joukossa 

on hotelleja, pankkikonttoreita, suojeluskuntatalo, vesitorneja ja 

kirkkoja. Huttusen kädenjäljessä näkyy ennakkoluulottomuus, 

johdonmukaisuus ja laatu. Pienemmistä ja myöhemmistä kohteista 

mainittakoon funkkistyyliset maalaisapteekit, mm. Kannukseen 

1942. 

Sokoksen tavarataloa Helsingissä ja samassa kiinteistössä sijaitsevaa 

hotelli Vaakunaa voinee pitää Huttusen päätyönä. Sen oli 

määrä valmistua vuoden 1940 olympiakisoihin, jotka peruutettiin. 

Kohde valmistui lopullisesti vuonna 1952. Yleisotteeltaan se 

on funktionalistinen, mutta yksityiskohtiin on tullut koko joukko 

1940-luvun jälleenrakennusromantiikan koristeellisia piirteitä. 

Sileä, musta julkisivumateriaali ja ylempien kerrosten tummanharmaa 

graniitti poikkeavat huomattavasti Huttusen aikaisemmista, 

valkoisuutta hohtavista teollisuus- ja liikerakennuksista. 

Sisätiloissa lakatut vaneripinnat ja koristeelliset messinkivalaisimet 

luovat kodikkaan tunnelman. 

Sokos Hotelli Vaakuna on säilynyt hyvin, mukaan lukien osa sen 

sisätiloista, ja kohde on nykyään suojeltu. Suurin osa Huttusen 

1930-luvulla maaseudulle ja pienempiin kaupunkeihin suunnittelemasta 

osuuskauppafunkkiksesta on kuitenkin tärvelty tai purettu 

kokonaan. Pedersöre Handelslag saattaa olla niitä viimeisiä 

”Huttusen laatikoita” jotka ovat säilyneet lähes alkuperäisessä 

asussaan. Jos se saisi alkuperäisen värinsä ja julkisivusta poistetut 

kirjaimet takaisin, se olisi Helsingin Lasipalatsin veroinen helmi. 

Ben Griep ja Mikael Ström 

nadskomplex, nuvarande institutshuset (Opistotalo) mittemot 

gamla busstationen i Vasa, blev färdigt år 1938. 

Huttunen inspirerade SOK:s byggnadsavdelning att ta i bruk ett 

funktionalistiskt formspråk också i mindre byggnadsprojekt. Den 

första ”funkisbutiken” med platt tak och vitrappade väggar byggdes 

år 1931 i Sagu i sydvästra Finland, och med tillämpningar 

av denna nya handelsbyggnad spred SOK:s byggnadsavdelning 

snart ”handelslagsfunkisen” över hela landet. Tiotals av ”Huttunens 

lådor” byggdes under 1930-talet. Pedersöre Handelslag, dvs. 

vårt eget ”Gamla Sokos”, är från 1938. 

Huttunen grundade också en egen byrå år 1931. En betydande 

uppdragsgivare blev det statliga alkoholbolaget, som grundades 

efter att förbudslagen upphörde 1932. Huttunens byrå planerade 

bränneribyggnader bl.a. i Rajamäki i Nurmijärvi och Koskenkorva 

i Ilmajoki. Utöver industrifastigheter förekommer en mängd 

andra byggnadstyper bland de projekt Huttunens byrå utförde på 

1930-talet: hotell, bankkontor, ett skyddskårshus, vattentorn och 

kyrkor. Huttunens stil präglas av fördomsfrihet, konsekvens och 

kvalitet. Av de mindre och senare utförda objekten kan nämnas 

en rad landsortsapotek i funkisstil, bl.a. i Kannus 1942. 

Varuhuset Sokos i Helsingfors och hotell Vaakuna, som ligger i 

samma byggnad, kan anses vara höjdpunkten på Huttunens karriär. 

Avsikten var att byggnaden skulle bli klar 1940 till olympiska 

spelen, som sedan inhiberades. Byggnaden färdigställdes 

slutligen år 1952. Det allmänna greppet är funktionalistiskt, men 

detaljerna har fått många dekorativa drag av 1940-talets s.k. återuppbyggnadsromantik. 

Den släta, svarta fasaden och den mörkgrå 

graniten i de övre våningarna avviker starkt från Huttunens 

tidigare, skinande vita fabriks- och affärsbyggnader. I interiören 

bidrar lackade fanerytor och dekorativa mässingsarmaturer till 

en hemtrevlig atmosfär. 

Sokos Hotell Vaakuna är välbevarat, till och med då det gäller en 

del av interiören, och byggnaden är numera skyddad. Största delen 

av den handelslagsfunkis som Huttunen på 1930-talet åstadkom 

på landsorten och i mindre städer har tyvärr förvanskats 

eller rivits. Pedersöre Handelslag kan vara en av de sista ”Huttunens 

lådor” som har bevarats i så gott som ursprunglig skepnad. 

Kunde byggnaden återfå sin ursprungliga färg och reklambokstäverna 

på fasaden, skulle den vara en absolut pärla i klass med 

Glaspalatset i Helsingfors. 

Ben Griep och Mikael Ström 

Vaasan opistotalo / institutshuset i Vasa. Foto: Ben Griep 

- 21 - 

Sokos Hotel Vaakuna, Helsinki / Helsingfors. Foto: Ben Griep

Tuuli Tuikkas grafik innehåller berättelser 

Foto/kuvat: Marjo Luokkala 

Bildkonstnären, grafikern Tuuli Tuikka är lycklig över att ha vunnit 

tävlingen för inbjudna konstnärer. Det vinnande arbetet ska 

ges åt dem som arbetat jämna år i staden. Det är ett konstverk, 

som gjorts på två kopparplattor i akvatint-teknik och bär namnet 

Fyren. 

– Jag tycker det här är en fin idé. Det är storartat av staden att ge 

sina anställda ett äkta konstverk som bevis på sin uppskattning, 

och för konstnären är det ett unikt tillfälle att få göra ett sådant 

här arbete, säger Tuuli Tuikka glatt. 

Verket Fyren uppstod ur två föreställningar: havet, som Tuuli alltid 

längtar efter och ett tidigare arbete, som heter Ladubruden. 

Ur toppen på fyren stiger en kvinna, som två mänskogestalter 

sträcker sig emot. I kanterna av tavlan finns stävarna av två båtar, 

som närmar sig sjömärket. Fyren borde lysa upp och leda. Men 

gör den det eller förblir det mörkt? 

– Fyren är ingen lätt bild att se på, men det behöver den inte 

vara heller. Den innehåller en berättelse med ett gåtfullt slut, som 

betraktaren själv kan tolka, förklarar Tuikka. 

Tuuli har tryckt 70 exemplar av Fyren, så arbetet är ett hantverk 

av konstnären från början till slut. 

– Det är första gången, som jag trycker en så här lång serie. Det 

finns små skillnader mellan trycken, det är omöjligt att få dem 

exakt likadana. I den meningen är varje tavla unik, säger hon. 

På en dag hinner Tuuli Tuikka med ca 12 exemplar. Arbetet är fysiskt 

påfrestande. Det känns i nacken och axlarna, men psykiskt 

är det väldigt givande. 

Grafik med många metoder 

Den unga konstnären har sina rötter i Jakobstad. I högstadieåldern 

blev hon intresserad av teckning, men först i gymnasiet visste 

hon att hon ville börja arbeta med konst. Efter att ha genom- 

gått konstskolan i Nykarleby, som på den tiden hette Svenska 

yrkeshögskolan, flyttade Tuuli till Seinäjoki, där hon nu arbetar 

turvis på en konsthall, som grafiklärare på en konstskola för barn 

och ungdomar, Oiva, och hemma med grafik. 

– Under min studietid specialiserade jag mig inom konstgrafik. 

Grafik är ett fängslande sätt att göra konst. En del menar att 

grafik är den enklaste tekniken, men det tycker inte jag. Man kan 

använda flera olika metoder, själv tycker jag bäst om att arbeta 

med torrnål, etsning och akvatint. Gärna skulle jag också arbeta 

med metallgrafik, men det kräver ett så stort utrymme med bra 

ventilation att man inte kan göra det hemma. 

Mer bildkonst på stadens gator 

Tuuli Tuikka vet att många anser att bildkonstnärens arbete inte 

är något arbete, men hon intygar att det verkligen är ett riktigt 

arbete, ibland ett mycket tungt sådant. 

– Det är inte lätt att leva på konst. Många är tvungna att ha 

någon bisyssla. 

Hon tycker att det kunde finnas mer konst i gatubilden. Skulpturer 

på oväntade ställen kan få de förbipasserande att stanna upp. 

– Bildkonst är andligt arbete som syns. Den ger människorna 

nya tankar. När det finns bildkonst utplacerad runtom i staden 

(om det så är en utställning eller ett beställningsarbete) lär sig de 

som går förbi att se på konstverken och hjärnan får arbete. 

Enligt Tuuli Tuikka finns det inget rätt sätt att se på konstverk. 

Det finns inga regler i bildkonsten. 

– Därför är det så svårt, men därför ger konsten också frihet 

både åt konstnären och åt betraktaren. Inom konsten handlar det 

inte om en enda sanning, konstaterar Tuikka. 


- 22 -

Tuuli Tuikan grafiikka sisältää 

tarinoita 

Kuvataitelija, graafikko Tuuli Tuikka on onnellinen kutsukilpailun 

voittaja. Tasavuotistaiteilijan voittotyö on käsiakvatinta, kahdelle 

kuparilevylle tehty taideteos ja se kantaa nimeä Majakka. 

– Minusta tämä on hieno juttu. Kaupungilta on upea osoitus 

antaa työntekijöilleen aito taideteos ja taitelijalle tämä on ainutkertainen 

tilaisuus tehdä tämänlaatuista työtä, Tuuli Tuikka sanoo 

iloisena. 

Majakka-teos syntyi kahdesta mielikuvasta. Merestä, jonne Tuuli 

kaipaa aina vain uudelleen, sekä aikaisemmin valmistuneesta 

työstä nimeltään Latomorsian. Majakan huipulta nousee nainen, 

jota kohden kaksi henkilöhahmoa kurkottelee. Reunustoilla kaksi 

laivankeulaa lähestyy merimerkkiä. Majakan pitäisi valaista ja 

ohjata. Mutta valaiseeko se, vai jääkö pimeäksi ? 

– Majakka ei ole helppo kuva katsoa. Mutta ei sen tarvitse ollakaan. 

Se sisältää tarinan, jonka loppukohtaus jää arvoitukseksi. 

Tai katsojan omaksi päätökseksi, Tuikka selvittää. 

Majakasta Tuuli on vedostanut 70 vedosta, joten työ on alusta 

loppuun asti taitelijan käsityötä. 

– Tämä on ensimmäinen kerta, kun teen näin suuren vedossarjan. 

Jokaisessa vedoksessa on pieniä eroja. Ihan täsmälleen samanlaista 

ei millään voi saada. Siinä mielessä jokainen taulu on 

uniikkikappale, hän sanoo. 

Päivässä Tuuli Tuikka saa valmiiksi noin 12 vedosta. Työ on fyysisesti 

rankkaa. Se tuntuu niskassa ja hartioissa, mutta on henkisesti 

kovin antoisaa. 

Monen menetelmän grafiikka 

Nuori taitelija on pietarsaarelaislähtöinen. Yläasteikäisenä häntä 

alkoi piirtäminen kiehtoa, mutta vasta lukikossa hän tiesi kutsumuksensa 

olevan taiteen parissa. Uudenkaarlepyn taidekoulun 

(silloiselta nimeltään svenska yrkeshögskola) jälkeen Tuuli siirtyi 

Seinäjoelle, missä työskentelee nyt vuorotellen taidehallilla, lasten- 

ja nuorten taidekoulu Oivan grafiikanopettajana ja kotonaan 

grafiikkaa tehden. 

– Erikoistuin opiskeluaikanani taidegrafiikkaan. Grafiikka on 

kiehtova tapa tehdä taidetta. Jotkut sanovat, että grafiikka on yksinkertaisin 

tekniikka, mutta en ole samaa mieltä. Sitä voi tehdä 

usealla eri menetelmällä. Itseäni lähimpänä on kuivaneula, etsaus 

ja akvatinta. Metalligrafiikasta pidän myös, mutta se vaatii niin 

ison ja ilmastoidun tilan, että kotona sitä ei voi tehdä. 

Kuvataidetta lisää kaupungin kaduille 

Tuuli Tuikka tietää, että moni pitää kuvataiteilijan työtä epätyönä, 

mutta hän vakuuttaa, että työ on totista totta ja välillä hyvinkin 

rankkaa. 

– Taiteella eläminen ei ole helppoa. Monen on pakko tehdä sivutöitä. 

Hänen mielestään taidetta voisi tuoda kaupunkikuvaan enemmän. 

Veistokset yllättävissä paikoissa voivat saada ohikulkijan 

pysähtymään. 

– Kuvataide on henkisesti näkyvää työtä. Se tuo ihmisille ajatuksia. 

Kun kuvataidetta on ripoteltu ympäri kaupunkikuvaa 

(olipa kyseessä sitten näyttely tai tilattu työ), ohikulkijat oppivat 

katsomaan niitä ja aivot saavat työtä. 

Tuuli Tuikan mukaan oikeaa tapaa katsoa taideteoksia ei ole. Kuvataiteessa 

ei ole sääntöjä. 

– Siksi se on niin vaikeaa, mutta siksi se myös antaa vapautta 

sekä tekijälleen että katsojalleen. Yhtä ainoaa totuutta taiteessa ei 

ole, Tuikka toteaa. 


- 23 -

- 24 -

Maanselkä Vesa, 1.8.2009 

Lärare/Opettaja 

Lukio 

Lappalainen Jari, 1.8.2009 


Lukio 

N 

ya 

a 

n 

sikte 

n 

Mestari Gunnevi, 15.6.2009 

Närvårdare/Lähihoitaja 

Socialcentralen/Hemservice 

Sosiaalikeskus/Kotipalvelu 

Laitinen Johanna, 1.9.2009 


Socialcentralen/Keva-koti 

Sosiaalikeskus/Keva-koti 

Haavisto Satu, 1.4.2009 


Socialcentralen/Keva-koti 

Sosiaalikeskus/Keva-koti 

Pesola Marit, 7.9.2009 




Kallio Tone, 1.6.2009 




- 

Luomala Marina, 18.11.2008 

Städare/Siivooja 

Tekniska verket/Tekninen virasto 

Hakala Tarja, 1.8.2009 


Länsinummi skola/ 

Länsinummen koulu 

Kaunis kiitos 

Ett varmt tack till 

U 

udet 

k 

asvot 

Weckström Ritva, 1.4.2009 




Foto/kuvat: Pirjo Salonen 

Pietarsaaren kaupungille, 

työtovereille, työterveyden 

henkilökunnalle ja 

yhteistyökumppaneille 

jäädessämme eläkkeelle 

kotipalvelusta. 

Sinikka Aalinniemi 

Pirkko Isoniemi 

Tellervo Pelkkikangas 

Staden Jakobstad, 

arbetskamrater, 

personalen vid 

arbetshälsan samt 

samarbetsparter när 

vi nu gått i pension 

från hemservicen. 

MORGONSTUND 

I ADVENT 

Personer som har pension på grund av tidigare anställning i staden 

Jakobstad inbjudes vänligen till samling i församlingscentret fredagen 

den 18 december 2009 kl. 9.00. Vi träffas i morgonstunden till sång, 

musik och vackra ord. Jakobstads lucia deltar. 

Efteråt bjuds på kaffe. 

ADVENTTIAAMU 

Staden Jakobstads 

personalbyrå 

Pietarsaaren kaupungin palveluksesta eläkkeelle jääneet kutsutaan ystävällisesti 

seurakuntakeskuksessa pidettävään adventtiajan tilaisuuteen 

perjantaina 18. joulukuuta 2009 klo 9.00. Aamuhetkessä kuullaan laulua, 

soittoa ja kaunista sanomaa, mukana on myös Pietarsaaren Lucia. 

Tilaisuuden jälkeen kahvitarjoilu. 

Pietarsaaren kaupungin 

henkilöstötoimisto 

- 25 -

GÅNGTESTERNA KÄVELYTESTIT 2009 

I gångtesterna 13 och 20 oktober deltog sammanlagt 98 anställda. 

Medelvärdet på konditionsindexet var 100, kvinnornas index 102 och männens 97. 

Tur i lotteriet hade Helena Wallin och Annika Stenvik som får simhallsbiljetter. 

GRATULERAR. 

Kävelytesteihin 13. ja 20. lokakuuta osallistui yhteensä 98 työntekijää. 

Kuntoindeksin keskiarvo oli 100, naisten indeksi 102 ja miesten 97. 

Onnea arvonnassa oli Helena Wallinilla ja Annika Stenvikillä. He saivat uimahalliliput. 

ONNITTELUT. 

Vinnarna i motionkampanjen - Kuntotempauksen voittajat 

Vi gratulerar vinnarna i motionskampanjen 3.8 – 22.11.2009 

Onnittelemme kuntotempauksen 3.8. – 22.11.2009 voittajia: 

1. Cykelhjälm/pyäräilykypärä: Kerstin Fagerudd 

2. Motionskort/kuntokortti: Marie-Louise Björndahl 

3. Simhallskort/uimahallikortti (10 ggr/krt):Carola Nylund 

4. Massage/hieronta:Peter Fagerudd 

5. Reflexväst/heijastinliivi: Monica Skuthälla, Sofia Mäenpää, Patrik Nyman 

6. Stegmätare/askelmittari: Stig Sjöblom, Tuija Heino, Yvonne Edfelt-Granroth, Eivor Käld, Beatrice 

Mäenpää, Risto Hiltunen, Annika Niininen, Camilla Cederholm, Marjatta Pesola, Daniel Östman 

27 % av deltagarna var karlar – Bra gjort! Karlarnas andel har ökat från 17 % till 25 % och nu till 27 %. Den 

procentuella andelen karlar på stadens arbetsplatser är 26 %. 

27 % osallistujista oli miehiä – Hyvin tehty! Miesten osuus on noussut 17 %:sta 25 %:iin ja nyt 27 %:iin. Miesten 

prosentuaalinen osuus kaupungin työpaikoilla on 26 %. 

Nästa motionskampanj, för värdkommunens anställda, börjar 1.1.2010. Nya motionskort skickas till arbetsplatserna. 

Korten kan också hämtas från personalbyrån eller från personalbyråns hemsida/tyhy. 

Seuraava kuntotempaus, isäntäkunnan työntekijöille, alkaa 1.1.2010. Työpaikoille lähetetään uusia kuntokorttteja. 

Kortteja voi myös noutaa henkilöstötoimistosta tai henkilöstötoimiston kotisivulta/tyhy 

Frågetävlingen 1/2009 Kilpailu 1/2009 

”Känner Du Din Stad?”/”Tunnetko kaupunkisi?” 

De rätta svaren är följande: 

Oikeat vastaukset: 

1. Västanpå/Läntelä 

2. Frams/Frami 

3. Storgatan/Lassfolks/Isokatu/Lassfolk 

4. Pedersesplanaden/Pietarinpuistikko 

5. Östra Ringvägen/Itäinen Rengastie 

Bland dem som svarat rätt lottades ut 3 st trådlösa cykelmätare. 

Oikein vastanneiden kesken arvottiin 3 kpl langattomia pyöräilymittareita. 

Fru Fortuna gynnade följande tävlingsdeltagare: 

Onnetar suosi seuraavia kilpailuun osallistuneita: 

Hans Lithén, Jorma Kivilompolo, Hans Gripström 

- 26 -

Foto/kuvat: Pirjo Salonen, Ben Griep 

- 27 -

Onko osoite oikea? 

Kaupungin entisten 

työntekijöiden (eläkeläisten) 

osoitteita varten ei ole 

automaattista seurantaa. 

Toivomme että ilmoitatte, 

mikäli Staden-Kaupunki – 

lehtenne lähetetään väärään 

osoitteeseen. Korjatkaa virhe 

soittamalla numeroon 785 

1285 (Rita Forsbacka). 

Är adressen rätt? 

Vi har ingen automatisk 

uppföljning på stadens 

tidigare anställdas 

(pensionärer) adresser. Därför 

önskar vi att ni meddelar ifall 

vi skickar Staden-Kaupunki 

till fel adress. Korrigera 

felaktigheten genom 

att ringa 785 1285 (Rita 

Forsbacka). 

- 28 -

0000 Henkilöstölehti 2009-2.indd - Jakobstad

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?