0000 Henkilöstölehti 2009-2.indd - Jakobstad

Foto/kuva: Pietarsaaren näyttämö
Harri muuntautuu iltaisin satamatyöläiseksi
Pietarsaaren Näyttämön Aateliskalenterin ensi-ilta on ohi lehden
ilmestymisaikoihin, mutta aika sitä ennen on näyttelijöille kiivasta
harjoittelua. Parhaimmillaan roolisuorituksia harjoitellaan
neljänä iltana viikossa. Vapaa-ajanhuolia näyttämöläisillä ei siis
ole.
Etelänummen koulun, Työväenopiston ja Viktorian päiväkodin
kiinteistönhoitaja Harri Kaltiala on kiinteä osa näyttämön porukkaa
ja muuntatuu syysiltaisin rooliinsa satamatyöntekijäksi.
– Kiinteistönhoitajan työ on harrastusta ajatellen sopiva ammatti.
Työ on suurimmalta osin yksinäistä puurtamista, joten
rooliaan voi opetella työtä tehdessä. Haravan varressa on hyvä
harjoitella, hän sanoo nauraen.
Ensi-illan lähestyessä harjoitustahti kiihtyy.
– Ei siinä ehdi juuri kotona olla eikä muuta harrastaa. Mutta
ensi-illan tuoma huuma on niin mahtava tunne, että raskaat harjoitusillat
siinä vaiheessa unohtuvat tyystin, hän sanoo.
Näytelmäharrastuksen paras puoli onkin ensi-illassa. Koko syksy
on harjoiteltu näytätöjä varten ja ensi-illan koittaessa mieli on
korkealla. Kun esitys on ohi, on aika huohahtaa ja toivoa, että
yleisö piti näkemästään.
Aasin etupää oli ensimmäinen rooli
Harri Kaltialalla oli pitkä paussi näyttelemisessä. Lapsena hän oli
näyttämöllä mukana muutaman vuoden ja palasi takaisin viitisen
vuotta sitten.
– Jäi tyhjä aukko, kun lopetin Innon toiminnassa mukana olemisen.
Tiesin, että miesnäyttelijöistä on pulaa, joten menin toimintaan
mukaan, hän sanoo.
Elämänsä ensimmäisen roolin hän teki pikkupoikana näytelmässä
Kolme iloista rosvoa. Siinä hänen roolinsa oli olla aasin etupää.
Puheroolia ei ollut, mutta ei sillä ollut väliä. Näytelmässähän
jokaisen osa on tärkeä. Hyvä teatteri koostuu pienistä palasista,
joista jokaisella on paikkansa. Jos jokin ontuu, koko näytelmä
kärsii siitä
Fyysinen kunto eduksi näyttämölläkin
Näytteleminen on harrastuksena raskasta. Luulisi, että roolisuorituksen
opetteleminen on helppoa, mutta se on keskittymistä
vaativaa henkistä työtä, jossa päätavoite on oppia sanat, (silloin
kun on puherooli). Raskaaksi harrastuksen tekee tiivis tahti. Jotta
esityksestä saadaan kunnon kokonaisuus, vaatii se sitoutumista,
jossa lähes kaikki arki-illat on varattu osasuoritusten työstämisiin.
– Fyysinen kunto on eduksi. Kun on hyvässä kunnossa, jaksaa
heti töitten jälkeen lähteä harjoituksiin. Ja kyllä siellä harjoituksissakin
fyysisestä kunnosta on hyötyä. Huonokuntoisena on
esimerkiksi hyvin vaikea tanssia ja laulaa tai puhua pitkiä pätkiä
yhteen menoon hengästymättä, hän tietää.
Huonoja puolia harrastuksestaan Harri ei löydä. Heikkoutena voi
toki pitää sitä, että se vie aikaa perheeltä ja muille harrastuksille
ei kiivaimpaan harjoitteluaikaan juurikaan jää tilaa.
Parasta on ensi-illan huuman lisäksi yhteisö, jossa toimitaan.
Mukana on eri-ikäisiä ihmisiä ja kaikilla on yksi yhteinen tavoite:
saada kokoon esitys, jota voi ylpeänä esittää. Lisäksi teatteriharrastus
antaa itsevarmuutta ja on hyvä itsetunnon kohottaja.
Näyttämön tavoitteena on tarjota yleisölle kaksi teatteriesitystä
vuodessa. Syysnäytäntöjen jälkeen, yleensä vuodenvaihteesta
eteenpäin, on muutama kuukausi vapaata ja silloin Harri voi syventyä
toiseen rakkaaseen harrastukseensa, hiihtoon.
Marjo Luokkala
- 12 -