0000 Henkilöstölehti 2009-2.indd - Jakobstad

Lasten paras etusijalla
Carita Blomström on yksi Pietarsaaren viidestä lastensuojelun
parissa työskentelevästä so siaalityöntekijästä. Hänellä on kahden
vuoden kokemus sosiaalityöstä, mutta sitä ennen hän ehti
työskennellä kaksikymmentä vuotta kaupungin päivähoidossa,
kunnes otti va paa ta kehittääkseen itseään opiskelemalla viiden
vuoden ajan.
- Viihdyin erittäin hyvin työssäni ja työtovereiden parissa,
mutta kuitenkin tuntui siltä, et tä halusin päästä eteenpäin – olin
aina halunnut kokeilla sosiaalityöntekijän työtä. Nyt huomaan,
että kontakteista päiväkotilasten ja heidän vanhempiensa kanssa
on mi nulle paljon hyötyä, puhumattakaan omasta elämänkokemuksestani,
toteaa Carita Blomström iloisena.
Uusi lastensuojelulaki
Uudessa lastensuojelulaissa, joka tuli virallisesti voimaan lähes
kaksi vuotta sitten, täh den netään lasten ja vanhempien osallisuutta
yhteyksissä sosiaaliviranomaisiin.
- Sain alkaa heti työskennellä uuden lain mukaisesti, mistä olen
iloinen, sanoo Carita ja lisää:
- Uuden lastensuojelulain tavoitteena on, että kynnys lastensuojeluilmoituksen
te ke mi seen on entistä matalampi silloin kun
lapsesta ollaan huolissaan. Haluamme myös tart tu a ongelmiin
aikaisempaa varhaisemmassa vaiheessa. Tarkoituksena on tukea
per heitä huostaanoton välttämiseksi niin pitkälti kuin se on
mahdollista käyt tä mäl lä avo huollon tukitoimia, kuten esimerkiksi
Fantin perhetyöntekijää, päivähoitoa, neu vo laa, tukihenkilöitä
ja tuki per hei tä. Useimmat vanhemmat tekevät parhaansa, mut ta
ellei muu auta, tulee huos taan otto mukaan kuvaan.
Kunnioitus tärkeää asiakkaan ja sosiaalityöntekijän välisessä
suhteessa
Carita kouluttautui sosionomiksi ammattikorkeakoulun aikuiskoulutusohjelmassa
ja opis keli samanaikaisesti sosiaalipolitiikkaa
Åbo Akademissa. Hän kirjoitti pro gradu -tut kielmansa yhdessä
Tommy Björklundin kanssa ja aiheena oli sosiaalityöntekijän ja
asiakkaan välinen suhde. Tutkielmassaan Klientarbetet ur ett
maktperspektiv – en studie av föräldrar till omhändertagna barn
he toteavat muun muassa seu raa vaa:
”Hyvällä kohtelulla on suuri merkitys asiakkaille. Asiakkaiden
tyy ty väi syy teen so si aa l ihuoltoa kohtaan vaikuttaa se, kokeeko
perhe saaneensa tar vit se man sa avun ja on ko sille annettu valtaa
ja vaikutusmahdollisuuksia itseään kos ke vis sa asioissa.”
taas tukiperhe pitää lasta esimerkiksi joka toi nen viikonloppu.
Esimerkiksi psyykkisesti sairaan vanhemman lapsi saattaa tar vit
a jonkun avuksi läksyjen lukuun tai mukaan johonkin harrastukseen.
Silloin tu ki hen ki lökin saat taa riittää, Carita toteaa.
Ruotsinkielisellä taholla tilanne on varsin hyvä, koska sosiaalikeskus
järjesti viime syk sy nä tuki- ja sijaisperhekurssin, jolle
osallistui yksitoista perhettä.
- Lisää perheitä ja tukihenkilöitä tarvitaan aina, sekä suomenettä
ruotsinkielisiä. Ha lu amme tavallisia perheitä, joilla on tavalliset
arkirutiinit ja jotka voivat tarjota lap sil le ai kaa ja yhdessäoloa.
Yksinhuoltajaperheetkin käyvät hyvin, Carita tähdentää.
Jos näin joulun alla tuntee halua auttaa lapsia joilla on vaikeaa,
voi kääntyä Caritan tai mui den lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden
puoleen ja ilmoittaa kiinnostuksensa tuki per heenä tai
-henkilönä toimimiseen.
Ulla Linder
2006 2007 2008
Lapsia ja nuoria avohuollossa 237 328 370
Sijoitetut lapset ja nuoret 43 49 46
Vuonna 2009 on Pietarsaaressa otettu huostaan
kahdeksan lasta/nuorta
Vuonna 2009 Pietarsaaren sosiaalikeskuksella on apunaan:
– 20 aktiivista tukiperhettä/tukihenkilöä.
– 18 sijaisperhettä (23 lasta on sijaisperheissä)
– 15 ammattimaista perhekotia.
Foto/Kuva: P. Salonen
- Kunnioittava kohtelu on ensiarvoisen tärkeää. On selvää, että
työtä ohjaa lain sää dän tö, mutta kaikilla on kuitenkin oikeus hyvään
kohteluun. Sen lisäksi, että se kä las ta että vanhempia kuullaan
ennen mahdollista huostaanottoa, on lain uu tuu tena se, että
lapsella on aina oikeus pitää yhteyttä sukuunsa ja perheeseensä.
Ky see seen voivat tulla valvotut tapaamiset tai viikonloppuvierailut
olosuhteista riip pu en, ker too Carita.
Aika ja yhdessäolo suureksi avuksi
Yleisimpiä huostaanoton syitä ovat vanhempien alkoholi- ja huumeongelmat.
Kii reel linen sijoitus saattaa tulla kyseeseen molempien
vanhempien ollessa päih ty nee nä tai esimerkiksi kuolemantapauksen
yhteydessä. Ensisijaisesti turvaudutaan su ku laisiin,
mutta myös tuki- tai sijaisperheisin. Ellei niihin ole mahdollisuutta,
tulee ky see seen perhekoti, kuten esimerkiksi Pännäisissä
sijaitseva Wiljagård.
- Tuki- ja sijaisperheet ovat kullanarvoisia, niin tärkeitä ne
ovat. Sijaisperhe voi pitää las ta luonaan usean vuoden ajan, kun
- 11 -