Jäsenlehti 2009 [pdf, 7,3 mt] - MTK

12
•••
Juha Marttila äänestettiin
MTK:n johtokunnan
puheenjohtajaksi keväällä
2009. Hän luonnehtii
puheenjohtajan
olevan järjestön äänitorvi
ja keskeinen julkisuuskuvan
muodostaja.
Moninainen julkisivun
takainen työ on vähintään
yhtä tärkeä osa puheenjohtajan
toimintaa.
Puheenjohtaja Juha Marttila painottaa
talonpoikaista rehellisyyttä
MTK:n toiminnassa. Simolaisena
maanviljelijänä hän
on itse juurtunut toimintatapaan, jossa
sanat ja teot kulkevat yhtä jalkaa. Järjestön
rehellisyys niin omille jäsenille kuin
muulle yhteiskunnalle on kivijalka, jota
Marttila ei salli horjuttaa.
- Haluamme antaa maaseudun yrittäjyydestä
suoraselkäisen ja reilun kuvan
suomalaisille, Juha Marttila tiivistää.
Marttilan mukaan tämä koskee niin
markkinakysymyksiä, tukipolitiikkaa
kuin viestintää kuluttajille. MTK:n pitää
olla luotettava.
Mutta mitä johtokunnan puheenjohtaja
oikeastaan tekee? Nimensä mukaisesti
hän johtaa MTK:n keskusliiton
johtokuntaa, mutta jäähän siihen kokousten
väliin kai jotakin tekemistä osaavalle
miehelle, vai mitä Juha Marttila?
- MTK:n sidosryhmät ovat laajat ja
moninaiset, kirkosta puolustusvoimiin.
Puheenjohtajan tärkeä tehtävä on olla
sidosryhmätyön nokkamies. Siihen kuuluu
suhdetoimintaa, markkinaedunvalvontaa
ja kovaa maatalouspoliittista vaikuttamista,
Marttila kuvaa.
- Luonteeltani olen asiajohtaja. Perehdyn
asioihin ja vien niitä eteenpäin sisältöpohjalta.
Kun järjestön jäsenillä on
erityisiä tarpeita, meillä edunvalvojilla
pitää olla kestävät argumentit, joilla perustelemme
jäsenten vaatimukset. MTK
ei ole lähtökohdiltaan mikään populistinen,
kansansuosiota kosiskeleva liike.
Sillä on ikää pian sata vuotta ja nyt pitää
jo suunnata seuraavalle sataselle. Tämä
on pitkäjänteistä hommaa, Juha Marttila
selvittää.
Mitä tehdä ylijäämäviljalle?
Muutama vuosi sitten hämäläisviljelijöiden
mitta alkoi täyttyä, kun viljan hinta
Puheenjohtaja
antaa järjestölle kasvot
KUVA: JAANA KANKAANPÄÄ
oli pohjalukemissa. Viljan vaihtoehtoisia
käyttötapoja selvitettiin ja laadittiin
suunnitelmat bioetanolitehtaan rakentamiseksi
Hämeeseen. Samalla olisi syntynyt
merkittävä määrä rehua alueen
kotieläintilojen käytettäväksi. Mutta sitten
tuli vuosi 2007, jolloin viljan hinta
tuplautui ja maailmanlaajuinen kysyntä
suorastaan räjähti. Bioetanolitehtaan
tarve näytti väistyvän.
Sen jälkeen maailmanlaajuinen talouskriisi
romahdutti viljan hinnan parissa
vuodessa. Nyt syksyllä 2009 viljamarkkinat
kyntävät vielä alamaissa,
vaikka maailmantalous osoittaa toipumisen
merkkejä ainakin pörssikursseilla
mitattuna.
MTK:lta odotetaan aktiivisuutta tällaisessa
tilanteessa. Yksittäisen viljelijän
keinot ovat vähissä, jos varastotilaa ei
ole ja viljasadon ostajaa ei löydy. Monella
on vielä viimevuotisiakin varastoja.
Juha Marttila, mitä nyt voitaisiin tehdä?
- Aivan ensiksi on syytä muistaa realiteetit.
Maailman kasvava ruuantarve ei
ole hävinnyt mihinkään. Tulevaisuuden
hintataso on selvästi nykyistä parempi.
Rohkaisen myös selvittämään, voisiko
Hämeen bioetanolitehtaan rakentaa.
Päätuote voi olla kumpi tahansa, joko
etanoli tai prosessissa syntyvä rehu,
Marttila esittää.
MTK on selvittänyt syksyn aikana viljan
energiakäytön mahdollisuuksia. Tilanne
on jonkin verran ristiriitainen, sillä
osa maailmaa kärsii ruokapulasta.
Kuitenkaan ei ole löytynyt toimivaa tapaa,
kuinka ylijäämäviljalla voitaisiin
ruokkia vaikkapa afrikkalaisia. Tilanne
on sama kuin puulla, jolle ei tunnu juuri
nyt löytyvän ostajaa. Energiakäyttö voi
olla fiksu mahdollisuus, jos toinen vaihtoehto
tarkoittaa raaka-aineen mädäntymistä
metsiin ja pelloille.
- Uskon että maastamme löytyy poliittista
tahtoa viljatilojen ongelmien
ratkaisemiseen. Esimerkiksi investointitukien
tyyppisillä toimilla voidaan
reagoida hyvinkin nopeasti ja edistää
viljan vaihtoehtoisia käyttötapoja. Ja entäpä
armeija, sehän voisi parantaa huoltovarmuutta
ajamalla kotimaisella biopolttoaineella,
Juha Marttila visioi.
- Tilojen välinen rehuviljan kauppa on
nyt erityisen kannatettavaa. Mielestäni
valkuaiskasvien kuten rypsin viljelyä on