JÃ¤senlehti 2009 [pdf, 7,3 mt] - MTK

More documents

Recommendations

Info

22 Ympäristö on maaseudun sydän - maanomistaja sen asiantuntevin hoitaja ••• MTK:n jäsenten elinkeinot nojaavat luonnonvarojen hyödyntämiseen. Taloustieteen mukaan hyödykkeiden tuottamiseen tarvitaan kolmea tuotannontekijää, jotka ovat työ, luonnonvarat ja pääoma. Juuri tuottajalle luonnonvarojen kestävä käyttö onkin tärkeämpää kuin muille. Ympäristötietoisuus on maailmanlaajuisesti nouseva trendi. Samalla kun ympäristön huomioon ottaminen lisää maaseudun yrityksen velvoitteita, se luo myös mahdollisuuksia. Hyvänä esimerkkinä on maaseutumatkailu, jonka valttikortti on puhdas ja rauhallinen maalaismaisema. Samassa ympäristössä viihtyvät viljelykasvit ja kotieläimet. Ympäristön säästäminen rinnastetaan usein kestävään kehitykseen. Mutta määritelmän mukaan kestävään kehitykseen kuuluu paljon muutakin. Kestävä kehitys on myös sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää. Toisin sanoen ihmisten on voitava harjoittaa elinkeinojaan, harrastaa ja hieman nauttiakin elämästään. Kestävä kehitys ei siis ole sitä, että pannaan stoppi luonnonvarojen käytölle, sillä silloin kestävän kehityksen kolmijalka kaatuisi kahden jalan katketessa. Ei ole tarkoituksenmukaista mennä äärilaidasta toiseen. Kuvaannollisesti voidaan sanoa, että moottoritien ja neulaspolun väliin jää vaihtoehtoja. Omistaa saa, mutta saako käyttää? MTK on kautta aikojen puolustanut yksityisen omistusoikeuden vapautta. Takavuosikymmeninä omistamisen oikeutta uhkasi sosialisointi esimerkiksi suojeluperusteilla. Nykyään omistusoikeus ei niinkään ole vaakalaudalla, mutta uhat ovat samantasoisia: mitä hyötyä on maan omistamisesta, jollei omaisuut- Hämeenkoskelainen Ilpo Markkola luotsaa eteläisten MTK-liittojen ympäristövaliokuntaa ja on jäsen MTK-keskusliiton ympäristövaliokunnassa. Markkola muistuttaa, kuinka koko hämäläinen maisema on maanviljelyksen muovaama. Ilman maanviljelijöiden työtä maisema kasvaisi umpeen rantamaisemista alkaen. KUVA: KARI AIKIO taan voi käyttää? Kunnissa mennään helposti siitä, missä aita on matalin. Esimerkiksi voidaan nostaa erilaiset maataloustoiminnan rajoitukset pohjavesialueilla. Ylempi viranomainen, kuten alueellinen ympäristökeskus, saattaa ohjeistuksessaan sanoa vaikka näin: ”pääsääntöisesti lietelantaa ei tulisi levittää pohjavesialueelle”. Ympäristökeskuksen ajatuksena on tällöin jättää kunnalle tilanteen mukainen harkintavara. Esimerkiksi heikosti vettä läpäisevällä paikalla lietteen levitys voitaisiin sallia. Mutta kunnan virkamiehen näkökulmasta on selkeintä ja helpointa, kun lannan levitys pohjavesialueelle kielletään kokonaan. Ympäristökeskuksen ”ei tulisi” muuttuukin ehkä kunnan ympäristömääräyksissä ehdottomaan kieltomuotoon ”ei saa”. Maanomistajalla paras paikallistuntemus Maanomistaja tuntee tiluksensa paremmin kuin kukaan muu. Siksi mahdolliset viljelyn tai muun toiminnan suunnitellut rajoitukset tai suojelutoimet kannattaa käydä läpi maanomistajan kanssa. Maanomistaja tuntee maalajien vaihdokset, veden keväisen seisomisen pelloilla tai minkä tahansa muun paikallisen olosuhteen. Hyvä esimerkki toimivasta yhteistyöstä on suojavyöhykkeiden ja monivaikutteisten kosteikkojen perustaminen. Ensin tehdään selvitystyötä yhteistyössä tuottajajärjestön ja ympäristökeskuksen välillä. Sitten maasto kartoitetaan yhdessä maanomistajien kanssa. Näin ravinteita pidättävät suojavyöhykkeet ja kosteikot saadaan perustettua sekä ympäristön että maanomistajan kannalta parhaisiin paikkoihin. Viranomaistavoitteet onnistuvat ja Maa- ja ympäristöpolitiikka maanomistajat ovat tyytyväisiä. Utopiaako? Ei, vaan toteutunutta hämäläistä yhteistyötä, josta kerrotaan Auli Hirvosen ja Paula Salomäen artikkelissa viereisellä sivulla. Jokamiehenoikeudet ja maanomistajan oikeudet Suomessa on ainutlaatuiset jokamiehenoikeudet. Hyvin harvassa maassa saa vapaasti liikkua, leiriytyä tai kalastaa yksityisen mailla. Jokamiehenoikeudet ovat hyvä asia, jos ne mahdollistavat edes jonkinlaisen luontoyhteyden luonnosta muutoin vieraantuneille. Yleistä on myös jokamiehenoikeuksien väärinkäyttö, joten maanomistajan on syytä tuntea jokamiehenoikeudet ja omat oikeutensa. MTK:n maankäyttöjohtaja Markku Tornberg käsittelee jokamiehenoikeuksia lehden sivulla 35. Vesiensuojelun vuosi 2009 MTK Häme on tehnyt hartiavoimin töitä koko muun järjestön kanssa antaessaan lausuntoja vesienhoitosuunnitelmista. Nämä vesiensuojelua ohjaavat asiakirjat ovat tulosta vesipuitedirektiivin toimeenpanosta. Vaikuttaminen on hyvin tärkeää kahdesta syystä. Ensinnä käytännön vesiensuojelutoimet maa- ja metsätaloudessa on saatava toimiviksi ja kohdistettava oikein, sinne missä vaikutuksia voidaan odottaa. Toiseksi suojeluun on löydyttävä rahoitus. Liitto on ollut vahvasti mukana Vesijärven suojeluhankkeessa Päijät-Hämeessä. Nyt syksyllä 2009 vastaavantyyppinen toiminta on käynnistymässä Kanta-Hämeen puolella Vanajaveden tilan parantamiseksi. KARI AIKIO KIRJOITTAJA ON MTK HÄMEEN ALUEPÄÄLLIKKÖ
23 Perusta kosteikko! Häränsilmänojaston ongelma on paha uomaeroosio. Se johtuu pääosin hienoa hietaa ja hiesua olevasta maaperästä, joka lähtee herkästi liikkeelle veden vaikutuksesta, kertoo Tommolan tilan isäntä Timo Suomela. Kosteikkoon kertynyt liete on poistettava, kun se uhkaa lähteä liikkeelle tulvavesien myötä tai kosteikon syvä osa on niin mataloitunut, ettei veden virtaama enää hidastu. Kosteikon kunnostaminen tehdään vähäisen virtaaman aikana talvella tai muuna kuivana aikana. Avoimuus lisää riistalintujen viihtyvyyttä, joten kannattaa poistaa yksittäisiä korkeita puita sekä liiallista kasvillisuutta. Paras kasvillisuuden hoitoaika on loppukesä, raivausta voidaan tehdä myös jäätyneen maan aikaan. Kaikki raivaus- ja niittojätteet viedään alueelta pois, jotta ravinteita poistuu myös sitä kautta. Monivaikutteinen kosteikko edistää vesiensuojelua, mutta tuottaa muitakin ympäristöhyötyjä. Kosteikko myös ehkäisee tulvia, varastoi kasteluvettä ja voipa sellaisella edistää riista- ja kalatalouttakin. Lisäksi kosteikot parantavat maisemaa. Maatalouden monivaikutteinen kosteikko on maatalousalueille perustettu tai syntynyt vesistön tai muun vesialueen osa, joka on lähes aina osittain veden peitossa ja jatkuvasti jonkin verran kostea. Patoamalla tai kaivamalla perustettuun kosteikkoon kuuluu allasosan lisäksi kasvillisuuden peittämää matalan veden aluetta. Se voi myös olla tulvaniitty tai -metsä tai mutkaiseksi ennallistettu uoma tulvatasanteineen. Kosteikon hoidossa on tärkeää, että ylläpidetään monipuolisuutta. Ravinteita vähentävät prosessit toimivat parhaiten kosteikossa, jossa on eri syvyisiä vesialueita, monilajista, vaihtelevan kokoista kasvillisuutta, paljon reuna-aluetta, penkereitä ja harjanteita sekä saaria. Tärkeää on, että vesi viipyy tarpeeksi kauan kosteikossa ja leviää mahdollisimman tasaisesti kasvillisuuden joukkoon. Myös kosteikon syvä osa on tärkeä, sillä se hidastaa veden virtaamaa ja kerää kiintoainetta. Talkoohenkeä ja säätiön apua Asikkalan Hillilän kylän yhteiset pellavanliotuspalstat toimivat nykyisin kos- teikkona ravinteiden ja kiintoaineksen pidättäjinä. Kosteikko perustettiin vuonna 2002. Häränsilmän ojan kunnostushanke on osa Vesijärven valuma-alueen kunnostusta, joka alkoi paikallisen kylätoimikunnan aloitteesta vuonna 1997. Suunnitelman laati tuolloin Hämeen-Uudenmaan metsäkeskuksen asiantuntija. Häränsilmän ojan varrelle on rakennettu kolme kosteikkoa ja muutama laskeutusallas. Tällainen ketjumalli vähentää parhaiten ravinteiden ja kiintoaineksen huuhtoutumista. Paikalliset maanviljelijät käyttivät omia koneitaan ja työvoimaansa siinä määrin tehokkaasti, että kosteikkojen rakentamiskustannukset jäivät murtoosaan siitä, mitä ne olisivat rahtityönä kustantaneet. Myös parin vuoden takaiset kunnostustyöt; maa-aineksen ja kasvimassan poistaminen sekä padon korjaaminen on toteutettu pääosin talkoilla. Nykyisessä Vesijärvisäätiön Vesijärvi-ohjelmassa on kartoitettu muun muassa vanhojen laskeutusaltaiden ja kosteikkojen kuntoa sekä luonnon monimuotoisuutta. Järven osavaluma-alueita tullaan kunnostamaan ohjelmallisesti. Lähinnä seuraavia kunnostuskohteita ovat Häränsilmänojan lisäksi Virojoki ja Myllyojan suu. Vesijärvi-ohjelmassa ovat mukana muun muassa Hämeen TE-keskus, ProAgria Häme ry, MTK Häme ry ja Hämeen ympäristökeskus. Hoidon rahoitus ja oleellisimmat tukiehdot Monivaikutteisten kosteikkojen hoitoa rahoitetaan ympäristötuen erityistuella. Tukea voivat hakea ympäristötukeen sitoutuneet viljelijät. Myös rekisteröidyt yhdistykset voivat hakea tukea kosteikkojen hoitoon sekä perustamiseen. Tukimuotoja - Monivaikutteisten kosteikon hoito - Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen - Ei-tuotannollinen investointituki kosteikon perustamiseen - Suojavyöhykkeen perustaminen ja hoito (kosteikon reunoille) AULI HIRVONEN JA PAULA SALOMÄKI KIRJOITTAJAT OVAT MAISEMA- SUUNNITTELIJOITA PROAGRIA HÄMEESSÄ Tukiehtoja - sopimusala vähintään 0,3 ha, voi koostua osista, joiden vähimmäiskoko 0,05 ha - yläpuolisen valuma-alueen maankäytöstä 20 % peltoa ja pinta-ala 0,5 -1 % valuma-alueen pinta-alasta Maa- ja ympäristöpolitiikka
Page 1 and 2: JÄSENLEHTI 2009 TEEMA Maa- ja ymp
Page 3 and 4: Lukijalle Tämän lehden teema on m
Page 5 and 6: 5 MTK Hämeen strategian päämää
Page 7 and 8: Liiton luottamushenkilöt Valtuusku
Page 9 and 10: 9 MTK Hämeen johtokunta liiton toi
Page 11 and 12: 11 Yhdistysten syyskokoukset 2009 Y
Page 13 and 14: lisättävä. Se olisi tärkeää m
Page 15 and 16: 15
Page 17: ia vuoden varrelta • tapahtumia v
Page 21: 21 Kierrättämällä vähenn
Page 25 and 26: Intoa ja taitoa Sekä Risto Anttila
Page 27 and 28: Maatalouden vesiensuojelun toimenpi
Page 29: tä niissä syntyvä vähäinen jä
Page 32 and 33: 32 Korvaukset ••• kaavasta jo
Page 34 and 35: Vuokralaisen tulee hoitaa vuokraalu
Page 36 and 37: 36
Page 38 and 39: 38 PÄ
Page 40 and 41: 39 Liitto lausui: Ei biosfäärille
Page 42 and 43: 42
Page 44 and 45: 44 Metsätilakauppa käy Metsätilo
Page 46 and 47: 46

JÃ¤senlehti 2009 [pdf, 7,3 mt] - MTK

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?