Jäsenlehti 2009 [pdf, 7,3 mt] - MTK

Jokamiehenoikeus
väistyy suhteessa maanomistukseen
Suomessa käytössä oleva jokamiehenoikeus
on vanha maan
tapaan perustuva mahdollisuus
käyttää toisen maata. Jokamiehenoikeuden
perusteella on perinteisesti
voinut liikkua kesällä jalkaisin ja talvella
hiihtäen toisenkin maalla, sekä
poimia metsässä kasvavia luonnonmarjoja
ja sieniä. Jokamiehenoikeus on aina
ollut väistyvä oikeus suhteessa maanomistukseen.
Jos maanomistaja ottaa
alueen erityiseen käyttöön, jokamiehen
oikeus väistyy.
Maatilamatkailun ja maaseutuyrittäjyyden
laajetessa ja monipuolistuessa on
kysymys jokamiehenoikeuksien hyödyntämisestä
noussut vahvasti esiin. Saako
toisen maa-alueelle viedä ohjattuja ryhmiä
retkeilemään, ohjatusti marjoja poimimaan
tai vaikkapa ratsastamaan?
Jokamiehenoikeuksien käyttämisessä
on oltava tarkkana. Lähtökohta tulee
olla, että jos toisen mailla liikutaan
vähänkin enemmän, tulee asiasta sopia
maanomistajan kanssa. Näin toimii vastuullinen
jokamiehen oikeuksien käyttäjä.
Ei vahinkoa toisen
omaisuudelle
Ratsutilojen määrä on Suomessa voimakkaassa
nousussa.
Hyvin usein ratsutila
perustetaan niin,
että ostetaan entinen
maatalouskiinteistö
muutaman hehtaarin
tontilla ja aletaan
pitää ratsuhevosia.
Varsinainen ratsastustoiminta
tapahtuu
naapureiden metsissä
ja yksityisteillä.
Ratsastusta toisen
maalla perustellaan
jokamiehenoikeudella.
On heti tehtävä
selväksi, että perinteiseen
jokamiehenoikeuteen
on ratsastuksen
osalta liittynyt
ainoastaan yksittäisen
ratsastajan satunnainen
ratsastaminen
toisen alueella. Tällöinkin
edellytyksenä
on, että ratsastus ei
saa aiheuttaa vahinkoa toisen omaisuudelle.
Toistuva ratsastustoiminta toisen
alueella vaatii aina maanomistajan luvan.
MTK:n suositus onkin ratsutilan pitäjille,
että he sopivat naapureiden kanssa
näiden maiden käytöstä ja vasta sen
jälkeen ryhtyvät ohjaamaan ratsastajia
toisen maille. Sopimalla asiat useimmiten
hienosti järjestyvätkin.
Järjestettyihin retkitapahtumiin tai
muihin järjestettyihin yleisötilaisuuksiin
tarvitaan aina maanomistajan lupa.
Myös tulen tekeminen toisen maalla
edellyttää aina maanomistajan lupaa.
Tulen teko on sallittua ainoastaan sitä
varten erikseen osoitetuissa paikoissa.
Liikkuminen ajoneuvoilla
ja ratsastaen
Vesialueella liikkuminen on vesilain mukaan
sallittua. Tällöin kuitenkin tulee
välttää menemästä liian lähelle toisen
asuttamaa kesämökkiä ja sen laituria.
Vesialueella talvella jäällä liikkuminen
on myös vapaata ja jäällä on sallittua
ajaa myös moottoriajoneuvolla, esimerkiksi
moottorikelkalla. Sen sijaan maaalueilla
kaikenlaisella moottorikäyttöisellä
ajoneuvolla ajaminen toisen maalla
vaatii aina maanomistajan luvan. Suomessa
maastomönkijöiden määrä on nyt
Kun maanomistaja ottaa
alueen erityiseen käyttöön, jokamiehenoikeus
väistyy.
KUVA: KARI AIKIO
Maa- ja ympäristöpolitiikka
35
voimakkaasti lisääntymässä. Mönkijöiden
osalta toisen mailla ajaminen on sallittua
ainoastaan maanomistajan luvalla.
Omilla mailla luonnollisesti saa järjestää
erilaisia tapahtumia ja moottoriajoneuvolla
ajamistakin. Jos tällainen
toiminta tapahtuu kuitenkin kovin lähellä
toisen asuttua rakennusta, saattavat
naapurussuhdelain melusäännökset
tulla vastaan ja tällöin saatetaan joutua
pyytämään naapurilta lupa moottorikäyttöisten
ajoneuvojen maastokäyttöön.
Yksityisteiden käyttö esimerkiksi ratsastustoimintaan,
ravivalmennukseen ja
niin edelleen on myös ollut jonkin verran
kiistojen kohteena. Yksityisteistä
on todettava, että myös ne ovat toisten
omaisuutta. Yksityistie on tien osakastilojen
yhteistä omaisuutta, ja sen käyttöön
tarvitaan osakkaiden lupa.
Myös yksityisteillä voidaan jokamiehen
oikeuden perusteella liikkua jalkaisin
ja hiihtäen. Samoin voi myös
yksittäinen ratsukko yksityistietä satunnaisesti
käyttää jokamiehenoikeuden
perusteella.
MARKKU TORNBERG
KIRJOITTAJA ON
MTK:N MAANKÄYTTÖJOHTAJA