Jäsenlehti 2009 [pdf, 7,3 mt] - MTK

lisättävä. Se olisi tärkeää myös valkuaisrehun
omavaraisuuden kannalta. Mutta
laatuviljan tuottajia tarvitaan jatkossakin,
sillä eivät ihmiset syömistä lopeta,
Marttila korostaa.
Kotieläinsektorin
rakennekehitys jatkuu
Tukialueraja vaikuttaa varsinkin nautakarjatalouden
keskittymiseen maamme
pohjoisempiin osiin. MTK:n yhtenäisyyden
kannalta hankalimmat kysymykset
ovat liittyneet tähän rajaan, kun jäsenten
edut ovat olleet ristiriitaisia ja jaettavaa
on ollut niukasti.
Myös tukialueiden sisällä rakennekehitys
on johtamassa alueelliseen keskittymiseen.
Sekä etelässä että pohjoisessa
pääsuunta on idästä länteen.
- Kotieläintuotannon keskittymiskehitys
on rajua ja kehitys näyttää jatkuvan.
Kehitysmalli on nyt tämä, mutta
jossakin vaiheessa tulevat vastaan muun
muassa ympäristöön liittyvät haasteet,
Marttila ennustaa.
Toisaalta olemme kymmeniä vuosia
”jäljessä” Ruotsin kehitystä. Siellä
tilakoon kasvu alkoi toden teolla jo
1950-luvulla. Viime vuosien kansainvälistyminen
on pakottanut Suomen maatalouden
ennätyksellisen nopeaan rakennemuutokseen.
Tärkeä kysymys on,
jaksetaanko tiloilla, vaikka muutos muutoin
onnistuisi.
Hajautettu, pienten yksiköiden tuotantomalli
on osoittanut vahvuutensa aikojen
saatossa. Tuotannon riskit kasvavat
samassa tahdissa tilakoon kanssa.
Kuitenkin esimerkiksi nautakarjatilojen
kehityssuunta luotiin jo 1970-luvulla,
voivuorten aikana. Houkutukset tuotannon
lopettamiseen ovat olleet ajoittain
suuret, joten on syntynyt isoja alueita,
joilta nautoja ei juuri löydy. Marttila sanookin,
että on luotu negatiivisen kehityksen
kierre, joka jatkuu yhä.
MTK on vaatinut tukineuvotteluissa
kannustimia eteläisen Suomen kotieläintuotantoon.
CAP-terveystarkastuksessa
saatiinkin parannuksia Etelä-Suomen tukitasoihin
ja lähivuosina pystytään kaventamaan
pohjoisen ja etelän tukieroa
maidon ja naudanlihan tuotannossa.
Kansallisen tuen neuvotteluissa isoille
sika- ja siipikarjatiloille sovittiin maksettavan
vain eteläisen AB-tukialueen mukainen
tuki koko maassa, myös pohjoisella
C-alueella.
Lääkkeitä maidon
hintakriisiin
Suomen maitomarkkinat ovat laahanneet
muun Euroopan jäljessä noin vuoden
viiveellä. Kun manner-Euroopassa
hinnat nousivat, Suomi tuli perässä vuoden
verran, mutta silloin muiden maiden
hinnat alkoivat jo laskea.
- Euroopan maitokriisi on syvä. Kriisin
aallonpohja osui kevääseen 2009.
Kysymys kuuluu, tuleeko kriisi jälleen
vuoden viiveellä myös tänne. Talven
mittaan etsimme tukipoliittisia ja rahoitusta
tukevia keinoja, joilla haluamme
estää kriisin rantautumisen, Juha Marttila
sanoo.
Maitomarkkinoiden toimijoille Marttilan
viesti on, että kiivain markkinaosuustaistelu
kannattaa jättää myöhempään
aikaan. Maitoalalla on riittävästi
haasteita muutenkin.
Odotettavissa pitkäjänteisempää
tukipolitiikkaa
Etelä-Suomen pinta-alatuet ovat muuttuneet
paljon suhteessa kotieläintukiin viimeisen
vuosikymmenen aikana. Tämä
on tarkoittanut vaikeuksia tiloille, joilla
on paljon eläimiä, mutta vähän peltoa.
Toisaalta kasvinviljelytilojen maanhankinta
on vaikeutunut, koska tuet pyrkivät
pääomittumaan pellon hintaan.
- Uusimmalla tukipolitiikalla on saatu
Juha
Marttila liiton
kokouksessa
2008.
KUVA:
KARI AIKIO
Juha Marttila
MTK:n puheenjohtaja Juha Marttilalla
on maitotila Simossa, Perämeren
pohjukassa sijaitsevassa lounaisen
Lapin kunnassa. Perheeseen kuuluu
Tornion talousjohtajana työskentelevä
Vivi-vaimo ja lapset Juho (13) ja
Aino (12).
Marttila kertoo tilalla olevan 80
lypsylehmää, peltoa 80 hehtaaria ja
kasvullista metsää runsaat 100 hehtaaria.
”Lisäksi hyvää hillasuota”.
Nyt 42-vuotias Juha Marttila lähti
kotikonnuiltaan vuonna 1986, kun
maa- ja metsätieteen opinnot veivät
Helsinkiin. Samalla reissulla mies teki
muun muassa tutkimustyötä EUjäsenyyden
vaikutuksista maatalouteen.
Paluukuormaan 14 vuoden
kuluttua pakattiin vaimo, pari lasta
ja maa- ja metsätieteen tohtorin paperit.
Ennen MTK:n puheenjohtajuutta
Marttila on ansioitunut myös kunnallispolitiikassa
ja neuvontajärjestö
ProAgria Lapin hallituksessa.
13
hieman loivennettua maatilojen haasteita.
EU-maiden yhteisen maatalouspolitiikan
terveystarkastuksessa luotiin jonkin
verran kannustimia Etelä-Suomeen,
Juha Marttila kertoo.
- Käydyt tukineuvottelut ovat olleet
erittäin vaikeita. MTK on pannut neuvotteluihin
paljon paukkuja. Etelä-Suomen
141-tuen neuvottelut olivat haastavat,
mutta tukikauden päättyessä vuonna
2013 on odotettavissa erityisen haastavia
tukineuvotteluita, Marttila arvelee.
Puheenjohtajan mukaan Suomen vaikeaa
tilannetta on alettu ymmärtää EUkomissiossa.
Sekin halua, että tukipolitiikassa
päästäisiin pysyvämpään
tulokseen. Muutaman vuoden välein
toistuvat työläät selvitykset eivät ole
edes komission edun mukaisia.
Kuntarakenne ja
aluehallinto uusiksi
Suomessa oli noin 450 kuntaa vielä muutama
vuosi sitten. Nyt luku on pudonnut
sadalla ja määrä karsiutuu yhä. Myös
valtio on pannut aluehallintoaan uusiksi;
parhaillaan ovat yhdistymässä elinkeinoviranomaisten
ja ympäristöviranomaisten
alueelliset toiminnot.
- Kuntarakenneuudistus vaikuttaa järjestössä
eniten paikallisyhdistyksiin,
mutta aluehallinnon uudistus eniten liittoihin.
Kummassakin vastinparit menevät
osittain uusiksi. On tärkeää olla
mukana nyt, kun uudet kunnat ja alueviranomaiset
paaluttavat toimintojaan,
puheenjohtaja Marttila sanoo.
Esimerkkinä Marttila mainitsee
MTK-yhdistyksen yhteistyön kunnan viranhaltijoiden
kanssa. Mikäli yhden
suurkunnan alueella on monta tuottajayhdistystä,
mistä kunta tietää, minkä
tai kenen kanssa pitää asioida? Ei mistään,
jolleivät yhdistykset sitä itse sovi
ja myös tiedota kunnalle.
- Mutta yhdistysten yhdistymistä en
kiirehdi. MTK on usein hyvin tärkeä lähiyhteisö.
Jos yhdistys on voimissaan,
sitä ei kannata rikkoa. Mikäli alueen
kunnat yhdistyvät, niin yhteistyötä kyllä
tarvitaan aivan korostetusti, Juha Marttila
muotoilee.
Valtion aluehallinto saa jatkossa näkyvämmän
roolin alueiden kehittämisessä.
MTK-liittoja Marttila neuvoo
olemaan tarkkana, vaikkei uudistus sisälläkään
erityisiä uhkia. Neuvottelukuntien
ja ohjausryhmien paikat jaetaan
nyt ja mikäli mukaan ei pyydetä, kannattaa
oma-aloitteisesti tarjoutua.
KARI AIKIO
KIRJOITTAJA ON
MTK HÄMEEN ALUEPÄÄLLIKKÖ