Rauman seudun kuntienlasten ja nuorten
Rauman seudun kuntienlasten ja nuorten
Rauman seudun kuntienlasten ja nuorten
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
saantimahdollisuuksiaan. Valtaosa nuorista <strong>ja</strong>tkaa opinto<strong>ja</strong>an peruskoulun <strong>ja</strong> lukion jälkeen.<br />
Vuonna 1999 peruskoulun päättäneistä 55 prosenttia siirtyi lukioon, 35 prosenttia ammatilliseen<br />
koulutukseen <strong>ja</strong> kolme prosenttia <strong>ja</strong>tkoi opinto<strong>ja</strong>an peruskoulun 10. luokalla. Noin seitsemän prosenttia<br />
ei <strong>ja</strong>tkanut missään koulutuksessa. (Nuorisobarometri 2001, 8-9.) <strong>Rauman</strong> <strong>seudun</strong> kunnissa<br />
tilastot peruskoulun päättäneiden <strong>ja</strong>tko-opinnoista ovat osittain puutteellisia. Olemassa olevien<br />
tilastojen mukaan koulutuksen ulkopuolelle jääviä on <strong>seudun</strong> kunnissa korkeintaan muutamia vuosittain<br />
eli huomattavasti vähemmän kuin mitä Nuorisobarometrin tulokset koko maan osalta osoittavat.<br />
13.2. PALVELUJEN KÄYTTÖ<br />
13.2.1. Kasvatus- <strong>ja</strong> perheneuvolapalvelut<br />
Kasvatus- <strong>ja</strong> perheneuvolan tavoitteena on luoda edellytykset lasten turvallisille kasvuoloille, lisätä<br />
perheiden <strong>ja</strong> perheenjäsenten toimintakykyä <strong>ja</strong> psykososiaalista hyvinvointia sekä poistaa niitä<br />
haittaavia esteitä. Kasvatus- <strong>ja</strong> perheneuvonta toimii usein yhteistyössä muun perheasioiden sovittelun,<br />
koulun oppilashuollon sekä myös lapsen huollosta <strong>ja</strong> tapaamisoikeudesta neuvottelevien<br />
tahojen kanssa. (Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle lasten <strong>ja</strong> <strong>nuorten</strong> hyvinvoinnista 2002,<br />
17.)<br />
1990-luvulla purettiin useita kasvatus- <strong>ja</strong> perheneuvolakuntayhtymiä. Samassa yhteydessä henkilökunnan<br />
määrä väheni yhdeksällä prosentilla. Neuvoloiden jonot kasvoivat <strong>ja</strong> odotusa<strong>ja</strong>t pitenivät.<br />
Vuosien 1991-1997 välillä asiakasperheiden määrä kasvoi 38 prosenttia, asiakkaiden määrä 40<br />
prosenttia <strong>ja</strong> asiakaskäyntien määrä 46 prosenttia. Vuonna 1997 palvelupisteitä oli yhteensä 127,<br />
tällä hetkellä niitä on 131. Valtaosa kasvatus- <strong>ja</strong> perheneuvoloista on yhden kunnan omistamia <strong>ja</strong><br />
toiminnallisesti itsenäisiä. Kuntayhtymän omistuksessa on joka viides neuvola. Hieman useampi<br />
kuin joka viides neuvola toimii jonkin muun sosiaali- <strong>ja</strong> terveydenhuollon yksikön yhteydessä. (Valtioneuvoston<br />
selonteko eduskunnalle lasten <strong>ja</strong> <strong>nuorten</strong> hyvinvoinnista 2002, 17.) Perheneuvolan<br />
palvelu<strong>ja</strong> voivat käyttää lapset, nuoret, perheet <strong>ja</strong> eri yhteistyötahot, kuten sosiaalitoimi, koulut <strong>ja</strong><br />
terveystoimi. Perheneuvola antaa asiantunti<strong>ja</strong>-apua lasten kasvatukseen ihmissuhteisiin <strong>ja</strong> perheelämään<br />
liittyvissä asioissa.<br />
Pyhäjärvi<strong>seudun</strong> perheneuvola Eurassa vastaa kasvatus- <strong>ja</strong> perheneuvolapalveluista Euran, Köyliön<br />
<strong>ja</strong> Säkylän kuntien alueella. Kiukaislaisten käytössä puolestaan on Har<strong>ja</strong>vallan <strong>seudun</strong> terveydenhuollon<br />
kuntayhtymän perheneuvola. Perheneuvoloiden asiakastilastoinnit poikkeavat toisistaan,<br />
minkä vuoksi ne eivät ole vertailukelpoisia keskenään. Vuonna 2001 Pyhäjärvi<strong>seudun</strong> per-<br />
109
Change language