Rauman seudun kuntienlasten ja nuorten
Rauman seudun kuntienlasten ja nuorten
Rauman seudun kuntienlasten ja nuorten
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
15). Lapsilähtöisessä yhteiskunnallisessa tutkimuksessa lapsuutta ei enää nähdä pelkästään prosessina<br />
kohti aikuisuutta. Myös lapsipolitiikan keskeisenä lähtökohtana on lapsen autonomia. Lasta<br />
pidetään itsenäisenä subjektina, jolla on lähtökohtaisesti samat oikeudet kuin aikuisillakin. Lapsuus<br />
nähdään itsenäisenä elämänvaiheena, joka on sinällään arvokasta eikä ainoastaan kasvamista<br />
aikuisuuteen. (Lastensuojelusta kohti lapsipolitiikkaa, 1995.)<br />
Lapsista halutaan saada uudenlaista tietoa. Kiinnostus on monipuolistunut <strong>ja</strong> myös aktiivisia, luovia,<br />
sosiaalisia, osaavia <strong>ja</strong> tuottavia puolia on alettu painottaa, samoin voimavaro<strong>ja</strong>. Lapsen tarkasteleminen<br />
toimivana yksilönä ei ole missään nimessä vaihtoehto sille, että häntä pidetään suojeltavana<br />
yksilönä. Lasten oman aktiivisuuden korostaminen ei siis sulje pois sitä, että lapsi tarvitsee<br />
suojelua. (Strandell, 1995, 15.)<br />
Uudet näkökulmat <strong>ja</strong> pyrkimykset eivät ole kuitenkaan suuremmassa määrin päässeet vaikuttamaan<br />
tilastopoh<strong>ja</strong>iseen tai muuhun kattavaan tiedonkeruuseen kuin vasta aivan viime aikoina.<br />
Tästä esimerkkinä on se, että vasta vuonna 2000 ilmestyi Tilastokeskukselta ensimmäinen lapsia<br />
kuvaava tilastollinen kokoomajulkaisu Suomalainen lapsi (ks. Kartovaara & Sauli 2000). Julkaisussa<br />
alle 18-vuotias lapsi on tarkastelun keskipisteenä. Tilastot on laadittu mahdollisimman systemaattisesti<br />
lapsen näkökulmasta. Lapsi on aina tämän julkaisun tilastotietojen yksikkö, ei siis<br />
perhe, vanhemmat, asunto tai koulu.<br />
Vuonna 1995 Stakesissa asetettiin työryhmä valmistelemaan lasten <strong>ja</strong> <strong>nuorten</strong> elinolojen <strong>ja</strong> terveyden<br />
väestötasoisen seurannan tutkimus- <strong>ja</strong> kehittämishanketta. Vuonna 1997 Stakes käynnistikin<br />
lasten <strong>ja</strong> <strong>nuorten</strong> hyvinvoinnin selontekohankkeen, jossa tavoitteeksi asetettiin lasten <strong>ja</strong> <strong>nuorten</strong><br />
hyvinvoinnin edistäminen, indikaattorien luominen <strong>ja</strong> lasten <strong>ja</strong> <strong>nuorten</strong> palvelujärjestelmän kuvaus.<br />
Tämän jälkeen on parina viime vuotena ilmestynyt melko paljon lasten <strong>ja</strong> <strong>nuorten</strong> hyvinvointia<br />
kuvaavia alueellisia raportte<strong>ja</strong>, (ks. esim. Laakso Kirsti: Jyväskylän lasten <strong>ja</strong> <strong>nuorten</strong> hyvinvointiselonteko<br />
2000; Turun lasten <strong>ja</strong> <strong>nuorten</strong> hyvinvointiselonteko 2000). Hyvinvointiselontekojen lisääntymiseen<br />
on vaikuttanut myös Kuntaliiton vuonna 2000 julkistama lapsipoliittinen ohjelma,<br />
jonka yhteydessä Kuntaliitto suositti kuntia laatimaan omat selontekonsa lasten <strong>ja</strong> <strong>nuorten</strong> hyvinvoinnista<br />
<strong>ja</strong> laatimaan selonteon poh<strong>ja</strong>lta paikallisen lapsipoliittisen ohjelman.<br />
Erilaisten lapsilähtöisten tilastojen laatimisen lisäksi on viime vuosina entistä enemmän alettu puhumaan<br />
siitä, miten lasten <strong>ja</strong> <strong>nuorten</strong> oma ääni saataisiin laa<strong>ja</strong>-alaisemmin kuuluviin. Lapsia <strong>ja</strong><br />
nuoria halutaan kuulla yhä enemmän <strong>ja</strong> heidän a<strong>ja</strong>tuksiinsa halutaan ottaa kantaa niin poliittisella<br />
kuin myös arkipäiväisellä tasolla. Esimerkkejä lasten <strong>ja</strong> <strong>nuorten</strong> vaikuttamisesta yhteiskunnallisiin<br />
asioihin löytyy jo muualta Euroopasta, esimerkiksi Nor<strong>ja</strong>sta, jossa erään Porsgrunnin kunnan lapsilla<br />
<strong>ja</strong> nuorilla on jo useiden vuosien a<strong>ja</strong>n ollut mahdollisuus esittää omaa lähiympäristöään kos-<br />
16
Change language