Rauman seudun kuntienlasten ja nuorten
Rauman seudun kuntienlasten ja nuorten
Rauman seudun kuntienlasten ja nuorten
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
heneuvolassa oli asiakkaana 86 euralaista, 28 säkyläläistä <strong>ja</strong> yhdeksän köyliöläistä perhettä, joissa<br />
oli vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi. Samana vuonna perheneuvolan palvelu<strong>ja</strong> Har<strong>ja</strong>vallan<br />
terveysasemalla käytti 11 kiukaislaista lasta, joista suurin osa oli kouluikäisiä tai nuorempia.<br />
Raumalla, Eurajoella, Lapissa <strong>ja</strong> Kodisjoella ei ole varsinaista kasvatus- <strong>ja</strong> perheneuvolaa. <strong>Rauman</strong><br />
lastenpsykiatrian poliklinikka, joka antaa oman alansa erityistason avohoidon palvelu<strong>ja</strong>, antaa<br />
kuitenkin näiden neljän kunnan alueella myös perheneuvolapalvelu<strong>ja</strong>. Näitä palvelu<strong>ja</strong> ei kuitenkaan<br />
ole tilastoitu erikseen, koska perheneuvolapalvelut lomittuvat usein muiden palvelujen kanssa<br />
yhteen (vrt. kuvio 64 s. 113, Lasten- <strong>ja</strong> nuorisopsykiatrian poliklinikoiden asiakkaat).<br />
13.2.2. Koulukuraattorit <strong>ja</strong> –psykologit<br />
Koulupsykologi- <strong>ja</strong> kuraattoritoiminnasta säädetään lastensuojelulaissa. Sen mukaan kunnan tulee<br />
järjestää riittävästi tukea <strong>ja</strong> apua oppilaalle <strong>ja</strong> tämän perheelle koulunkäynnin vaikeuksien lievittämiseksi<br />
<strong>ja</strong> ehkäisemiseksi. Tätä tehtävää varten kunnassa voi olla koulukuraattorin <strong>ja</strong> koulupsykologin<br />
virko<strong>ja</strong>. Kunta voi myös järjestää palvelut muutoin ottaen huomioon kunnan koon <strong>ja</strong> kunnassa<br />
olevat muut psykologien <strong>ja</strong> sosiaalityön palvelut. (Kouluterveydenhuolto 2002, 110.)<br />
Suomessa 1990-luvun alussa vallinnut vaikea lama vaikutti myös koulupsykologi- <strong>ja</strong> koulukuraattoripalveluiden<br />
kehittymiseen. 1980-luvun lopulla pidettiin tavoiteltavana yhtä kuraattorin tai psykologin<br />
virkaa tuhatta oppilasta kohti. Tämä tavoite toteutui 1990-luvun alkupuolella ainoastaan<br />
eräissä Uudenmaan läänin kunnissa. Tuolloin tavoitteena pidettiin myös, että koulupsykologin <strong>ja</strong><br />
kuraattorin palvelut olisi tullut saada mieluimmin omasta koulusta kuin sen ulkopuolelta. Näin työllä<br />
olisi ollut enemmän ennaltaehkäisevän työn luonne. Psykososiaaliset palvelut puuttuvat kuitenkin<br />
edelleen monista kunnista. Suomen Psykologiliiton mukaan koulupsykologi- <strong>ja</strong> kuraattoripalvelu<strong>ja</strong><br />
on tällä hetkellä jokseenkin riittävästi vain pääkaupunkiseudulla. Koulukuraattoreita, jotka tekevät<br />
päätoimisesti koulutyötä on maassamme noin 250 <strong>ja</strong> vastaavasti koulutyötä tekeviä koulupsykologe<strong>ja</strong><br />
noin 150. Va<strong>ja</strong>a 90 prosenttia koulupsykologin <strong>ja</strong> va<strong>ja</strong>a 80 prosenttia koulukuraattorin<br />
viroista sijoittuu eteläiseen osaan maata. (Oppilaan hyvinvointi <strong>ja</strong> oppilashuolto 2002, 32-33.)<br />
Koulupsykologin työn tavoitteena on tukea opettajia <strong>ja</strong> kouluyhteisöä oppimis- <strong>ja</strong> sopeutumisvaikeuksien<br />
ennaltaehkäisemisessä <strong>ja</strong> vähentämisessä sekä oppilaan kehitystason <strong>ja</strong> yksilöllisten<br />
edellytysten huomioon ottamisessa opetuksessa. Koulupsykologin puoleen voivat kääntyä koulun<br />
oppilaat, heidän huolta<strong>ja</strong>nsa <strong>ja</strong> opetta<strong>ja</strong>t erilaisissa koulunkäyntiä koskevissa kysymyksissä. Näitä<br />
voivat olla muun muassa oppilaan tunne-elämään, käytökseen, sosiaalisiin suhteisiin <strong>ja</strong> oppimisvaikeuksiin<br />
liittyvät vaikeudet. Koulupsykologin tehtävänä on tutkia, oh<strong>ja</strong>ta <strong>ja</strong> tukea oppimisvaike-<br />
110
Change language