Rauman seudun kuntienlasten ja nuorten
Rauman seudun kuntienlasten ja nuorten
Rauman seudun kuntienlasten ja nuorten
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
3.1. HUOLI LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNISTA<br />
1990-luvun laman seuraukset ovat näkyneet lähes kaikkialla, mutta erityisesti lama koetteli lapsiperheitä.<br />
Laman seurauksena lapsiperheiden, erityisesti pienten lasten <strong>ja</strong> yksinhuolta<strong>ja</strong>perheiden<br />
toimeentulo heikkeni <strong>ja</strong> niille kohdistetut palvelut huononivat: päiväkotien <strong>ja</strong> koulujen ryhmäkoot<br />
suurenivat <strong>ja</strong> palvelu<strong>ja</strong> vähennettiin muun muassa ehkäisevästä terveydenhuollosta, kotipalvelusta<br />
<strong>ja</strong> harrastustoiminnasta. Kokonaisuudessaan lapsiperheiden taloudellinen asema heikentyi laman<br />
myötä muita väestöryhmiä enemmän. (Salmi, Huttunen & Yli-Pietilä 1996, 13.)<br />
Vaikka talous kääntyi Suomessa viime vuosikymmenen puolenvälin jälkeen nousuun <strong>ja</strong> lama on<br />
a<strong>ja</strong>llisesti kaukana takana päin, laman seuraukset eivät ole kadonneet. Nousukaudella tuloerot<br />
alkoivat kasvaa. Ne joilla oli oikeanlaista omaisuutta rikastuivat nopeasti <strong>ja</strong> työssäkäyvien asema<br />
parani tai vähintäänkin pysyi ennallaan. Sen si<strong>ja</strong>an työttömien <strong>ja</strong> erityisesti pitkäaikaistyöttömien<br />
taloudellinen <strong>ja</strong> sosiaalinen ahdinko syveni. Myös lapsiperheiden arki on muuttunut ankarammaksi<br />
1990-luvulta lähtien. Pätkätyöt, epätyypilliset <strong>ja</strong> pitkät työa<strong>ja</strong>t, lapsiperheiden tulokehitys, työttömyys,<br />
asumisen kallistuminen sekä tulonsiirtojen ailahtelevuus <strong>ja</strong> niukentuminen ovat koetelleet<br />
nimenomaan nuoria lapsiperheitä. (Järventie & Sauli 2001, 7-8.)<br />
Lasten, <strong>nuorten</strong> <strong>ja</strong> lapsiperheiden hyvinvoinnista <strong>ja</strong> samalla myös pahoinvoinnista onkin keskusteltu<br />
julkisuudessa viime vuosina paljon. Lasten <strong>ja</strong> <strong>nuorten</strong> tilanteesta kuuluu yhä enemmän huolestuneita<br />
ääniä. Suomalaisessa yhteiskunnassa on käyty vilkkaammin kuin vuosiin keskustelua<br />
lasten syrjäytymisestä, pahoinvoinnista, päihteiden <strong>ja</strong> huumeiden käytöstä, kouluviihtymättömyydestä<br />
<strong>ja</strong> masentuneisuudesta sekä lastensuojelun <strong>ja</strong> mielenterveyspalveluiden lisääntyneestä tarpeesta.<br />
(Bardy & Salmi & Heino, 2001, 13-14.) Myös huoli lasten syrjäytymisestä on yleistynyt<br />
1990-luvun lopulta lähtien. Aikaisemmin syrjäytyminen on perinteisesti ymmärretty aikuisväestöä<br />
koskevana sosiaalisena ongelmana, jossa keskeisenä ongelmana on pidetty ennen kaikkea pitkäaikaistyöttömyyttä.<br />
(Katso esim. Järventie 2000, Kuula 2000, Pölkki 2001.)<br />
1990-luvun lopulta lähtien on julkaistu paljon lasten <strong>ja</strong> lapsiperheiden hyvinvointia <strong>ja</strong> pahoinvointia<br />
kuvaavia tieto<strong>ja</strong>. Stakesin tutkimuksen (Bardy, Salmi & Heino 2001) mukaan kolmasosa lapsista<br />
voi oikein hyvin <strong>ja</strong> osa heistä saattaa elää jopa parempaa lapsuutta kuin lapset koskaan ennen.<br />
Pienehkölle mutta laajenevalle joukolle sen si<strong>ja</strong>an kasautuu vakavia ongelmia. Tutkimuksen mukaan<br />
jopa neljännes tai peräti kolmannes suomalaislapsista ei voi hyvin.<br />
3.2. LAPSI- JA LAPSUUSTUTKIMUS<br />
Lasten hyvinvointia on siis viime aikoina alettu tutkia yhä enemmän, mutta mitä sitten tutkitaan,<br />
kun tutkitaan lasten hyvinvointia <strong>ja</strong> mitä tutkimustietoa lapsista <strong>ja</strong> lapsuudesta on olemassa? Irmeli<br />
12
Change language