28.10.2014 Views

How Not - Suunto

How Not - Suunto

How Not - Suunto

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

SUUNTO ON<br />

<strong>How</strong> <strong>Not</strong><br />

to<br />

Rely on Luck<br />

WHEN OPTIMIZING YOUR TRAINING EFFECT.<br />

HARJOITTELUOPAS


SUUNTO ON<br />

ihmisille, joilla ei ole varaa<br />

luottaa<br />

vain onneensa<br />

VARMISTA OPTIMAALINEN HARJOITTELUVAIKUTUS.


SISÄLLYSLUETTELO<br />

5 JOHDANTO<br />

6 VARMISTA HARJOITTELUN VAIKUTUS<br />

7 SUUNTO t6:N MITTAUKSET<br />

7 EPOC (EXCESS POST-EXERCISE OXYGEN CONSUMPTION)<br />

8 MITEN EPOC KERTYY?<br />

9 MITEN EPOC LASKEE?<br />

9 EPOC ERI LIIKUNTAMUODOISSA<br />

10 KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA EPOCISTA<br />

11 HARJOITUSVAIKUTUS<br />

12 HARJOITUSVAIKUTUS ERILAISISSA HARJOITUKSISSA<br />

12 MUUT SUORITUSPARAMETRIT<br />

13 SYKE<br />

14 HENGITYSMUUTTUJAT<br />

15 HAPENKULUTUS<br />

17 ENERGIANKULUTUS<br />

18 KORKEUS<br />

19 SUUNTO t6 HARJOITTELUN APUVÄLINEENÄ<br />

19 YLEISIÄ HARJOITTELUN PERIAATTEITA<br />

19 HARJOITUSVAIKUTUS<br />

20 HARJOITTELUN VAIHTELEVUUS<br />

21 LEPO JA PALAUTUS<br />

23 SUUNTO t6 ALOITTELEVAN KUNTOILIJAN KÄYTÖSSÄ<br />

23 RAUHALLINEN ALOITUS<br />

24 LÄHTÖTASON ARVIOINTI<br />

25 HARJOITTELUN ETENEMINEN<br />

26 SUUNTO t6 TAVOITTEELLISESSA KESTÄVYYSURHEILUSSA<br />

26 TUNNE OMAT HARJOITUSTASOSI<br />

27 SEURANTAHARJOITUKSET<br />

30 SUUNTO t6 JA PAINONHALLINTA<br />

30 SOPIVA HARJOITUSINTENSITEETTI<br />

32 PC-OHJELMAN KÄYTTÖVINKKEJÄ<br />

35 SANASTO<br />

37 KIRJALLISUUSVIITTEET<br />

37 LISÄTIETOJA<br />

HARJOITTELUOPAS 3


4 HARJOITTELUOPAS


JOHDANTO<br />

Tervetuloa Suunnon urheiluinstrumenttien maailmaan. Tämä kirja sisältää perustietoa<br />

tavoitteellisesta urheiluharjoittelusta ja ihmisen elimistön toiminnasta urheilussa. Se<br />

kertoo myös kuinka <strong>Suunto</strong> t6 -urheilutietokone auttaa sinua harjoittelussasi parempiin<br />

tuloksiin, ja opastaa hyödyntämään <strong>Suunto</strong> t6:n ainutlaatuisia ominaisuuksia parhaalla<br />

mahdollisella tavalla. Kirjassa esiintyvät fysiologiset määritelmät (esim. anaerobinen<br />

kynnys) on selitetty takaosan sanastossa.<br />

HARJOITTELUOPAS 5


VARMISTA HARJOITTELUN VAIKUTUS<br />

<strong>Suunto</strong> t6 on uudenlainen harjoittelun<br />

apuväline, jonka ydin on tarkka sydämen<br />

lyöntien välisen ajan mittaaminen.<br />

Tämän aikavälin ja siinä havaittavien<br />

vaihtelujen perusteella <strong>Suunto</strong> Training<br />

Manager -PC-ohjelma laskee erilaisia<br />

tietoja kehosi toiminnasta urheilusuorituksessa.<br />

<strong>Suunto</strong> t6:n fysiologisen analyysin tärkein<br />

hyöty on mahdollisuus mitata ensimmäistä<br />

kertaa harjoituksen elimistölle<br />

aiheuttama rasitus laboratorion ulkopuolella.<br />

Tätä rasitusta kutsutaan nimellä<br />

EPOC. Tietokoneohjelma suhteuttaa<br />

arvioidun EPOCin henkilökohtaiseen<br />

suorituskykyysi, ja auttaa sinua löytämään<br />

harjoituksiisi juuri oikean rasitustason,<br />

joka tuottaa parhaan harjoitusvaikutuksen.<br />

<strong>Suunto</strong> t6:n avulla voit varmistaa,<br />

että urheiluun käyttämäsi aika<br />

todella kehittää suorituskykyäsi, eivätkä<br />

lenkkipolulle vuodattamasi hikipisarat<br />

mene hukkaan.<br />

OIKEA RASITUSTASO VARMISTAA KEHITYKSEN<br />

EPOC<br />

250<br />

225<br />

200<br />

175<br />

150<br />

125<br />

LIIAN KOVA HARJOITTELU<br />

Liian kovaa kuntoon nähden<br />

Ylikunnon riski kasvaa<br />

Tarve muuttaa harjoittelua<br />

OPTIMAALINEN HARJOITUSALUE<br />

Oikea rasitus kuntoon nähden<br />

Kehittävä harjoitusvaikutus<br />

Ei tarvetta muuttaa harjoittelua<br />

100<br />

75<br />

50<br />

25<br />

LIIAN KEVYT HARJOITTELU<br />

Kunnon parantuessa harjoittelun<br />

rasituksen tulee<br />

nousta, jotta kunto kehittyisi<br />

edelleen.<br />

Tarve muuttaa harjoittelua<br />

0<br />

0<br />

2<br />

Optimaalinen<br />

harjoitusalue<br />

4<br />

6<br />

8<br />

10<br />

Tavoitteellinen<br />

kunnon kehitys<br />

12<br />

14<br />

16<br />

Yksittäinen<br />

harjoitus<br />

18<br />

20<br />

22 AIKA<br />

(viikkoja)<br />

Kuva 1. <strong>Suunto</strong> t6 ohjaa harjoittelemaan oikealla rasitustasolla suorituskykyyn<br />

nähden.<br />

<strong>Suunto</strong> Training Managerin harjoitusanalyysi<br />

kertoo suorituksesta sykkeen, EPOCin<br />

ja harjoitusvaikutuksen lisäksi hapenoton,<br />

ventilaation, hengitystiheyden ja energiankulutuksen.<br />

Ohjelma sisältää myös<br />

monipuoliset päiväkirja- ja suunnittelutoiminnot<br />

harjoittelun seurantaan.<br />

<strong>Suunto</strong> t6 on myös erinomainen työkalu<br />

rasituksen ohjaamiseen harjoituksen aikana.<br />

Sen helppokäyttöiset sykemittaus-,<br />

ajanotto-, ja hälytystoiminnot mukautuvat<br />

erityyppisiin harjoituksiin ja auttavat<br />

sinua toteuttamaan harjoitukset tavoitteidesi<br />

mukaisesti.<br />

6 HARJOITTELUOPAS


SUUNTO t6:N MITTAUKSET<br />

Tämä luku esittelee <strong>Suunto</strong> t6:n mittaamat<br />

urheilusuoritukseen liittyvät tiedot<br />

ja kertoo mitä ne merkitsevät urheilun<br />

kannalta.<br />

<strong>Suunto</strong> t6:n tietokoneohjelma tarvitsee<br />

suoritusten analysointia varten käyttäjän<br />

taustatiedot. Tärkeimmät taustatiedot<br />

ovat ikä, paino, pituus, sukupuoli ja<br />

aikaisempaa liikuntaharrastuksen määrää<br />

kuvaava aktiivisuustaso. Näiden<br />

taustatietojen perusteella ohjelma laskee<br />

oletusarvot mm. maksimisykkeelle<br />

ja maksimaaliselle suorituskyvylle. Todelliset<br />

maksimisyke- ja suorituskykyarvot<br />

ovat kuitenkin hyvin yksilöllisiä, joten<br />

mikäli tiedät kyseiset arvot täsmällisesti,<br />

kannattaa sinun syöttää ne ohjelmaan<br />

erikseen. Tämä parantaa laskennan<br />

tarkkuutta.<br />

EPOC (EXCESS POST-EXERCISE<br />

OXYGEN CONSUMPTION)<br />

EPOC on lyhenne sanoista Excess Postexercise<br />

Oxygen Consumption. Se kertoo<br />

kuinka paljon ylimääräistä happea<br />

elimistö tarvitsee palautumiseen harjoituksen<br />

jälkeen. Harjoituksen aiheuttaman<br />

rasituksen vuoksi elimistö kuluttaa<br />

harjoituksen jälkeen enemmän happea<br />

kuin lepotilassa. Mitä enemmän harjoitus<br />

rasittaa elimistöä, sitä suurempi tämä<br />

ylimääräinen hapenkulutus, eli<br />

EPOC, suorituksen jälkeen on.<br />

EPOC on siis mittari harjoituksen rasittavuudelle.<br />

Se on numeroarvo, jossa yhdistyvät<br />

harjoituksen kesto, vaativuus ja<br />

muut elimistön rasitukseen vaikuttavat<br />

fyysiset ja psyykkiset tekijät, kuten stressi<br />

ja väsymys.<br />

Tähän saakka EPOCia on hyödynnetty<br />

vain liikuntatieteellisessä tutkimuksessa,<br />

koska sen mittaaminen on ollut mahdollista<br />

vain laboratoriossa. <strong>Suunto</strong> t6<br />

on ensimmäinen laite, jonka avulla<br />

EPOC voidaan arvioida jokaisesta harjoituksesta.<br />

Tämä puolestaan mahdollistaa<br />

harjoittelun rasittavuuden ja vaikutuksen<br />

seurannan.<br />

HARJOITTELUOPAS 7


MITEN EPOC KERTYY?<br />

Harjoituksesta mitattava EPOC-arvo on<br />

sitä suurempi, mitä kovempi harjoituksen<br />

intensiteetti on ja mitä kauemmin<br />

harjoitus kestää.<br />

EPOC kertyy voimakkaammin harjoitusrasituksen<br />

kasvaessa kuin harjoituksen<br />

keston pidentyessä. Siis matalatehoisella<br />

harjoituksella ei välttämättä saavuteta<br />

suurta EPOCia, vaikka harjoitus kestäisi<br />

huomattavankin kauan. Kovatehoisella<br />

harjoituksella voidaan taas lyhyessäkin<br />

ajassa saavuttaa suuri EPOC.<br />

Intervalliharjoituksissa korkean sykkeen<br />

ja palauttavan sykkeen jaksot seuraavat<br />

toisiaan. Jos palautusjaksot ovat lyhyitä,<br />

voi EPOC nousta korkeaksi, sillä lyhyen<br />

levon aikana EPOC ehtii laskea vain vähän.<br />

Samanlaisesta suorituksesta syntyvä<br />

EPOC-arvo voi vaihdella päivittäin. Hyvänä<br />

päivänä elimistö suoriutuu harjoituksesta<br />

tehokkaammin, jolloin EPOC<br />

on alempi, mutta huonona päivänä elimistö<br />

saattaa kuormittua enemmän, ja<br />

EPOC voi olla suurempi. EPOCiin vaikuttavat<br />

harjoituksen aikana monet tekijät,<br />

kuten urheilijan nestetasapaino sekä ulkoilman<br />

lämpötila ja kosteus. Myös urheilijan<br />

suorituspaineet ja jännittäminen<br />

saattavat näkyä normaalia korkeampana<br />

EPOCina.<br />

250<br />

100% VO 2max<br />

90% VO 2max<br />

80% VO 2max<br />

225<br />

200<br />

175<br />

EPOC (ml/kg)<br />

150<br />

125<br />

100<br />

75<br />

50<br />

70% VO 2max<br />

60% VO 2max<br />

25<br />

0<br />

50% VO 2max<br />

40% VO 2max<br />

30% VO 2max<br />

5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60<br />

Aika (minuutteja)<br />

Kuva 2. Harjoituksen keston ja intensiteetin (%VO 2max ) vaikutus EPOCin kertymiseen<br />

8 HARJOITTELUOPAS


MITEN EPOC LASKEE?<br />

Harjoituksen aikana kertynyt EPOC alkaa<br />

laskea jo harjoituksen aikana, jos<br />

harjoituksessa on riittävän pitkiä lepotaukoja<br />

tai kevyempiä harjoitusjaksoja.<br />

Varsinaisen harjoituksen jälkeen kaikki<br />

merkittävä fyysinen toiminta kuluttaa<br />

edelleen energiavarastoja ja pitää elimistön<br />

kuormitustilassa. Näin varsinainen<br />

palautumisen alku siirtyy myöhemmäksi.<br />

Vaikka EPOC palautuu nopeimmin<br />

täydessä levossa, kovan harjoituksen<br />

jälkeen kevyt loppuverryttely kuitenkin<br />

edesauttaa kokonaispalautumista.<br />

Harjoituksen aikana lihaksiin ja muualle<br />

elimistöön kertyy kuona-aineita,<br />

esim. laktaattia eli maitohappoa. Loppuverryttely<br />

vilkastuttaa verenkiertoa,<br />

jolloin maitohappo poistuu lihaksista nopeammin,<br />

ja palautuminen nopeutuu.<br />

EPOC ERI LIIKUNTAMUODOISSA<br />

EPOC kuvaa parhaiten sellaisten harjoitusten<br />

elimistölle aiheuttamaa rasitusta,<br />

joissa rasitus kohdistuu erityisesti hengitys-<br />

ja verenkiertoelimistöön. Tällaisia<br />

ovat mm. kestävyysurheilusuoritukset,<br />

kuten juoksu ja pyöräily.<br />

Harjoituksessa, jossa käytetään yksittäisiä<br />

lihasryhmiä (esim. kuntosaliharjoittelu),<br />

ei välttämättä saavuteta yhtä<br />

korkeaa EPOCia kuin harjoituksessa, jossa<br />

työskentelevä lihasryhmä on suuri<br />

(juoksu tai maastohiihto). Voimaharjoitus<br />

voi tuntua urheilijasta hyvinkin rasittavalta,<br />

koska paikallinen lihasväsymys<br />

sekä mahdollinen maitohappopitoisuus<br />

rajoittavat suoritusta, vaikka kehossa<br />

olisi vielä energiaa liikkeen jatkamiseen.<br />

Palloilulajeissa urheilusuoritus koostuu<br />

usein lyhyistä, mutta erittäin tehokkaista<br />

kuormitusjaksoista, joiden lomassa<br />

on palautuksena kevyempiä suorituksia<br />

tai lepoa. Kevyiden jaksojen aikana<br />

EPOC kasvaa huomattavasti hitaammin<br />

kuin kuormitusjaksojen aikana tai voi<br />

jopa laskea. Siksi pallopeleissä EPOC jää<br />

yleensä matalammaksi kuin yhtä pitkässä<br />

yhtäjaksoisessa urheilusuorituksessa.<br />

Toisaalta pelitauot mahdollistavat myös<br />

suuren suoritustehon kentälläoloaikana.<br />

Silloin EPOC voi nousta hyvinkin korkeaksi,<br />

jos palautumisjaksot ovat lyhyitä.<br />

HARJOITTELUOPAS 9


KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA<br />

EPOCISTA<br />

Riippuuko EPOC syketasosta?<br />

Kyllä. Mitä korkeampi syke on suhteessa<br />

maksimisykkeeseen, sitä suurempi EPOC<br />

on.<br />

Miksi EPOC-arvoni ovat aina huomattavan<br />

suuria?<br />

Jos ohjelman laskennassa käyttämä maksimisykkeesi<br />

on matalampi kuin todellinen<br />

maksimisykkeesi, ohjelma arvioi harjoituksen<br />

vaativuustason liian korkeaksi,<br />

jolloin myös EPOC on todellista korkeampi.<br />

Myös liian kova harjoitusintensiteetti<br />

voi antaa poikkeuksellisen korkeita<br />

EPOC-arvoja.<br />

Miksi EPOC-arvoni ovat aina huomattavan<br />

matalia?<br />

Jos ohjelman laskennassa käyttämä<br />

maksimisykkeesi on korkeampi kuin todellinen<br />

maksimisykkeesi, ohjelma arvioi<br />

harjoituksen vaativuustason liian<br />

matalaksi, jolloin myös EPOC on todellista<br />

matalampi. Myös jos harjoittelusi<br />

on ollut liian helppoa, EPOC-arvot voivat<br />

olla poikkeuksellisen matalia.<br />

Voiko EPOCin laskua nopeuttaa?<br />

Kyllä. EPOC laskee nopeimmin täydessä<br />

levossa. Huomioi kuitenkin, että kovatehoisen<br />

suorituksen jälkeen on hyvä tehdä<br />

kevyt loppuverryttely, vaikka tämä<br />

siirtäisikin täyden palautumisen alkamista<br />

hieman myöhemmäksi.<br />

Miksi EPOC ei nouse kuin harjoituksen<br />

alussa, jonka jälkeen se joko pysyy lähes<br />

samana tai jopa laskee?<br />

Matalatehoisessa harjoituksessa EPOC ei<br />

tietyn ajan jälkeen enää nouse merkittävästi.<br />

EPOC on matalatehoisissa mutta pitkäkestoisissa<br />

suorituksissa pienempi kuin<br />

kovatehoisissa suorituksissa. Harjoitusta<br />

kannattaa silti jatkaa EPOCin huippuarvon<br />

saavuttamisen jälkeenkin, sillä pitkien<br />

matalatehoisten harjoitusten avulla elimistö<br />

kehittyy niin, että se kykenee ottamaan<br />

vastaan myös kovien harjoitusten<br />

rasituksen.<br />

10 HARJOITTELUOPAS<br />

Miksi EPOC on joskus korkeampi, joskus<br />

alempi, vaikka juoksen saman lenkin samassa<br />

ajassa?<br />

Vaikka harjoitus olisikin samanlainen<br />

(sama matka, sama aika), voi se olla kehollesi<br />

toisena päivänä raskaampi, toisena<br />

helpompi. Hyvänä päivänä kehosi rasittuu<br />

samasta harjoituksesta vähemmän<br />

kuin huonona päivänä. EPOCia<br />

nostavia tekijöitä ovat mm. nestevajaus,<br />

stressi, univelka tai alkava flunssa.<br />

Miksi EPOC on joskus alempi väsyneenä<br />

tehdyssä harjoituksessa, kuin täysin samanlaisessa<br />

harjoituksessa, jonka tein<br />

aikaisemmin hyvin levänneenä?<br />

Tietyissä tilanteissa keho reagoi harjoitteluun<br />

niin, että syketaso ja maksimisyke<br />

laskee, vaikka elimistö on selkeästi kuormittunut.<br />

Tällöin EPOC saattaa olla alempi<br />

kuin normaalisti. Tähän EPOCin normaalista<br />

poikkeavaan käyttäytymiseen<br />

kannattaa kiinnittää huomiota ja varmistaa<br />

riittävä lepo harjoitusohjelmassa, sillä<br />

jatkuva kova harjoittelu ilman riittävää<br />

lepoa aiheuttaa ylikunnon.<br />

Onko harjoitus sitä parempi, mitä korkeampi<br />

EPOC on?<br />

EPOC mittaa kuinka paljon harjoitus<br />

kuormitti kehoa, mutta harjoituksen<br />

laatu riippuu aina henkilökohtaisista tavoitteistasi<br />

ja kulloisestakin harjoitustilanteestasi.<br />

Tärkeätä on muistaa harjoitusohjelman<br />

vaihtelevuus. Kehittyäksesi<br />

tarvitset sekä kovia harjoituksia, joissa<br />

EPOC nousee korkealle, että pitkiä rauhallisia<br />

harjoituksia ja palauttavia harjoituksia,<br />

joissa EPOC pysyy matalalla.<br />

Miksi EPOC on matala, vaikka tein lyhyen<br />

kovatehoisen harjoituksen uupumukseen<br />

saakka?<br />

Lyhyessä maksimaalisessa tai lähes maksimaalisessa<br />

suorituksessa uupumisen<br />

syy on useimmiten elimistön maitohappotason<br />

(happamuuden) erittäin voimakas<br />

nousu, minkä vuoksi harjoitusta ei<br />

kyetä jatkamaan. Tällöin kokonaisrasitus<br />

on uupumisesta huolimatta pienempi<br />

kuin sellaisissa harjoituksissa, joita<br />

pystytään jatkamaan pidempään ennen<br />

uupumusta.


HARJOITUSVAIKUTUS<br />

Kun urheilet tai harrastat liikuntaa, jokainen<br />

tekemäsi harjoitus vaikuttaa jollain<br />

tavalla elimistöösi. EPOCin avulla<br />

on mahdollista mitata objektiivisesti onko<br />

harjoituksen vaikutus riittävä kunnon<br />

kehittämiseksi. Harjoitusvaikutus<br />

saadaan selville, kun harjoituksesta mitattu<br />

EPOC suhteutetaan urheilijan suorituskykyyn.<br />

Harjoitusvaikutus kertoo kuinka paljon<br />

harjoitus paransi aerobista kuntoa, erityisesti<br />

hengitys- ja verenkiertoelimistön<br />

maksimaalista suorituskykyä ja väsymisen<br />

vastustuskykyä kestävyyssuorituksessa.<br />

Se ei kerro suoraan harjoittelun<br />

vaikutuksesta esim. voima- tai nopeusominaisuuksiin.<br />

<strong>Suunto</strong> Training Manager -ohjelma jakaa<br />

harjoitusvaikutuksen viiteen luokkaan,<br />

jotka lasketaan henkilökohtaisten<br />

taustatietojen perusteella. Näiden luokkien<br />

rajat riippuvat henkilön kunnosta<br />

ja aiemmasta liikunta-aktiivisuudesta.<br />

Harjoitusvaikutusluokat ovat<br />

1 Vähäinen / palauttava vaikutus<br />

2 Ylläpitävä vaikutus<br />

3 Kehittävä vaikutus<br />

4 Erittäin kehittävä vaikutus<br />

5 Tilapäinen ylirasitus<br />

Jokaista luokkaa vastaavat tietyt EPOCarvot.<br />

Mitä parempi kuntosi on, sitä<br />

enemmän sinun on rasitettava elimistöäsi<br />

kehittääksesi suorituskykyäsi, ja sitä<br />

korkeammat ovat harjoitusvaikutusluokkien<br />

EPOC-arvot. EPOC on siis harjoituksen<br />

aiheuttaman rasituksen yleinen<br />

mittaluku, ja harjoitusvaikutus on<br />

sen henkilökohtainen tulkinta.<br />

EPOC JA HARJOITUSVAIKUTUS<br />

EPOC<br />

200<br />

175<br />

150<br />

125<br />

100<br />

TILAPÄINEN YLIRASITUS<br />

ERITTÄIN KEHITTÄVÄ VAIKUTUS<br />

75<br />

50<br />

Harjoitus<br />

KEHITTÄVÄ VAIKUTUS<br />

25<br />

YLLÄPITÄVÄ VAIKUTUS<br />

0<br />

ALOITTELIJA<br />

VÄHÄINEN VAIKUTUS<br />

HARRASTAJA<br />

KILPAURHEILIJA<br />

Kuva 3. Tietyn harjoitusvaikutuksen aikaansaamiseksi tarvittava EPOC-lukema<br />

riippuu kunnosta. Sama EPOC-lukema, joka merkitsee aloittelijalle erittäin kehittävää<br />

harjoitusta, riittää huippukuntoiselle urheilijalle vain ylläpitämään kuntoa.<br />

HARJOITTELUOPAS 11


HARJOITUSVAIKUTUS ERILAISISSA<br />

HARJOITUKSISSA<br />

Pitkät ja matalatehoiset peruskestävyysharjoitukset<br />

(>1h, 75 %VO 2max )<br />

kehittävät suoraan maksimaalista kestävyyssuoritusta<br />

parantavia ominaisuuksia,<br />

kuten hapenkuljetusta keuhkoista<br />

lihaksiin, energian tuottamista ja käyttöä<br />

sekä hermojen ja lihasten yhteistoimintaa.<br />

Näiden ominaisuuksien kehittäminen<br />

parantaa maksimaalista hapenottokykyä<br />

(VO 2max ) ja väsymyksen<br />

vastustuskykyä, eli johtaa parempaan<br />

kestävyyssuorituskykyyn. Tällaisen harjoituksen<br />

vaikutus riippuu sen kestosta.<br />

Yksilöllisten erojen ja harjoitustaustojen<br />

takia harjoittelun optimaaliset tehoalueet<br />

vaihtelevat eri urheilijoilla. Kokeneiden<br />

urheilijoiden täytyy yleensä harjoitella<br />

korkeammalla teholla kuin kuntoilijoiden<br />

kehittävän vaikutuksen aikaansaamiseksi.<br />

MUUT SUORITUSPARAMETRIT<br />

<strong>Suunto</strong> t6 mittaa EPOCin ja harjoitusvaikutuksen<br />

lisäksi useita muita tietoja kehon<br />

toiminnasta. Niiden avulla saat lisää<br />

tietoa siitä, mitä elimistössäsi tapahtuu<br />

harjoituksen aikana, ja voit seurata<br />

kehitystäsi ja suunnitella harjoitteluasi<br />

tarkemmin.<br />

12 HARJOITTELUOPAS


SYKE<br />

Syke eli sydämen lyöntitiheys kertoo<br />

kuinka tehokkaasti verenkiertoelimistö<br />

siirtää happea keuhkoista lihasten käyttöön.<br />

Lyöntitiheyden lisäksi tehokkuuteen<br />

vaikuttaa sydämen lyöntitilavuus,<br />

eli yhden lyönnin pumppaama verimäärä.<br />

Tähän mennessä syke on ollut ainoa harjoituksen<br />

intensiteettiä kuvaava määre,<br />

joka on mahdollista mitata jokaisessa<br />

harjoituksessa. Siksi sitä käytetään yleisesti<br />

harjoituksen rasituksen mittarina,<br />

ja harjoituksia ohjataan sykkeen perusteella.<br />

Tieto hetkellisestä syketasosta<br />

kertoo kuitenkin vain pienen osan harjoituksen<br />

vaikutuksista elimistöön.<br />

Sykkeeseen liittyy useita termejä, kuten<br />

maksimisyke ja leposyke. Maksimisyke<br />

on suurin mahdollinen lyöntitiheys, jonka<br />

henkilön sydän voi saavuttaa. Maksimisyke<br />

voidaan arvioida iän perusteella.<br />

Uusimpien suositusten mukainen kaava<br />

maksimisykkeen laskentaan on 210 - 0,65<br />

x ikä. Tämä kaava antaa vanhemmille<br />

henkilöille hiukan korkeamman maksimisykearvion<br />

kuin aikaisemmin käytetty<br />

kaava 220 - ikä. Maksimisyke on kuitenkin<br />

erittäin yksilöllinen, ja voi poiketa<br />

lasketusta arvosta jopa kymmeniä lyöntejä.<br />

Sen tarkka määrittäminen on mahdollista<br />

vain rasitustestin avulla.<br />

Leposyke taas on henkilön sydämen alin<br />

lyöntitiheys lepotilassa. Toisin kuin maksimisyke,<br />

leposyke muuttuu säännöllisen<br />

urheilun vaikutuksesta. Erityisesti<br />

pitkään harjoitelleilla kestävyysurheilijoilla<br />

leposyke on hyvin matala.<br />

Leposykkeen ja maksimisykkeen välistä<br />

erotusta sanotaan sykereserviksi (HRR,<br />

Heart Rate Reserve). Harjoituksen intensiteetti<br />

määritellään usein prosentteina<br />

maksimisykkeestä (%HR max ) tai sykereservistä<br />

(%HRR). <strong>Suunto</strong> Training Manager<br />

-ohjelman sisältämien malliharjoitusten<br />

suositeltavat sykealueet on annettu<br />

maksimisykkeen perusteella<br />

(%HR max ).<br />

HARJOITTELUOPAS 13


HENGITYSMUUTTUJAT<br />

Hengitystiheyttä ja keuhkotuuletusta eli<br />

ventilaatiota kutsutaan hengitysmuuttujiksi.<br />

Hengitysmuuttujien arvojen<br />

muutokset kertovat kehon rasitustason<br />

muutoksesta.<br />

Urheilusuorituksen aikana lihakset kuluttavat<br />

enemmän happea kuin lepotilassa,<br />

ja elimistön hapentarve kasvaa.<br />

Elimistö varmistaa lihasten hapensaannin<br />

lisäämällä keuhkotuuletuksen määrää.<br />

Tämä ilmenee siten, että hengityksen<br />

rytmi kiihtyy ja yhden hengenvedon<br />

tilavuus kasvaa. Tällöin siis keuhkotuuletus<br />

eli hengitetyn ilman määrä minuutissa<br />

kasvaa, ja siitä siirtyy elimistöön<br />

enemmän happea.<br />

Hengitystiheyden ja ventilaation kasvu<br />

ei ole lineaarista rasituksen kasvaessa levosta<br />

maksimaaliseen suoritukseen,<br />

vaan korkeassa rasituksessa kasvu voimistuu.<br />

Hengitysmuuttujien käyristä<br />

voidaan tunnistaa esimerkiksi aerobisen<br />

ja anaerobisen kynnyksen tasot, jotka<br />

kuvaavat mm. maitohapon kertymistä<br />

elimistöön.<br />

Nämä hengitystason muutokset voidaan<br />

havaita harjoituksen eri kuormitustasoilla<br />

siten, että rauhallisella lenkkivauhdilla<br />

hengästyminen ei vaikeuta<br />

puhumista, mutta vauhdikkaammassa,<br />

aerobisen kynnyksen ylittävässä suorituksessa<br />

puhe on hengästymisen vuoksi<br />

katkonaista.<br />

Kuormitustason ylittäessä anaerobisen<br />

kynnyksen tason, kiihtyy hengitys niin<br />

voimakkaasti, ettei puhe käytännössä<br />

enää onnistu.<br />

HENGITYSTIHEYDEN OHJEELLISIA<br />

RAJA-ARVOJA<br />

krt/min<br />

< 15 lepotaso<br />

< 20 kevyt, erittäin helppo<br />

harjoitustaso<br />

< 35 kohtuullisen kuormittava<br />

harjoitustaso<br />

< 50 kuormittava harjoitustaso<br />

> 50 erittäin kuormittava harjoitustaso<br />

VENTILAATION OHJEELLISIA<br />

RAJA-ARVOJA<br />

Alla olevat taulukkoarvot määräytyvät<br />

koon, sukupuolen ja aktiivisuustason<br />

mukaan<br />

l/min<br />

< 10 - 15 lepotaso<br />

< 30 - 50 kevyt, erittäin helppo harjoitustaso<br />

< 60 - 100 kohtuullisen kuormittava<br />

harjoitustaso<br />

< 80 - 150 kuormittava harjoitustaso<br />

> 80 - 150 erittäin kuormittava<br />

harjoitustaso<br />

14 HARJOITTELUOPAS


HAPENKULUTUS<br />

Syke kertoo hapen siirtymisestä veren<br />

mukana lihasten käyttöön. Hapenkulutus<br />

taas kuvaa sitä kuinka lihakset käyttävät<br />

hengityksessä elimistöön siirtynyttä<br />

happea työntekoon.<br />

Hengitysmuuttujiin verrattuna hapenkulutus<br />

kasvaa lineaarisemmin työtehon<br />

kasvaessa. Tämän vuoksi hapenkulutusta<br />

pidetään käytännössä luotettavimpana<br />

muuttujana arvioitaessa kuormituksen<br />

tasoa suhteessa maksimaaliseen<br />

tasoon.<br />

Hengitysarvojen mittaaminen antaa tärkeää<br />

tietoa elimistön toiminnasta urheilusuorituksen<br />

aikana, ja yhdessä sykkeen<br />

ja hapenkulutuksen kanssa ne<br />

mahdollistavat suorituksen perusteellisen<br />

analysoinnin ja paljastavat asiota,<br />

joita pelkän syketason perusteella ei voi<br />

päätellä.<br />

HAPENKULUTUKSEN LUOKITUS<br />

Elimistön hapenkulutus (VO 2 ) riippuu<br />

suoraan elimistön tekemän työn määrästä.<br />

Maksimihapenottokyky (VO 2max )<br />

taas on henkilökohtainen arvo, johon<br />

vaikuttavat harjoitustausta ja perintötekijät.<br />

Maksimihapenottokyky ei kuitenkaan<br />

kerro suoraan urheilijan suorituskykyä.<br />

Suorituskykyyn vaikuttaa erittäin paljon<br />

se, kuinka lähellä maksimitasoaan urheilija<br />

pystyy ylläpitämään suoritusta<br />

koko harjoituksen ajan, ja kuinka taloudellinen<br />

suoritus on. Taloudellisuus tarkoittaa<br />

sitä, kuinka suuren osan tekemästään<br />

työstä ja kuluttamastaan hapesta<br />

urheilijan elimistö todella muuttaa<br />

suoritukseksi.<br />

HAPENKULUTUKSEN OHJEELLISIA<br />

RAJA-ARVOJA<br />

Eritasoisten kestävyysharjoitusten hapenkulutus<br />

prosentteina urheilijan<br />

maksimihapenottokyvystä:<br />

%VO 2max<br />

< 30% erittäin kevyt, päivittäiset<br />

toiminnot<br />

< 50% kohtuullista kestävyysharjoittelua<br />

< 75% kovaa kestävyysharjoittelua<br />

> 75% erittäin kovaa kestävyysharjoittelua<br />

HENGITYSMUUTTUJAT JA SYKE<br />

ANTAVAT TARKKAA TIETOA KUNNON<br />

KOHOAMISESTA<br />

Sykkeen avulla kunnon kehitys voidaan<br />

mitata luotettavasti. Kun tutussa vakioharjoituksessa<br />

suoritusaika paranee, mutta<br />

syke pysyy samana, on se merkki kunnon<br />

kehittymisestä. Parempaa kuntoa<br />

tarkoittaa myös sykkeen lasku silloin kun<br />

suoritusaika pysyy vakiona. Kunnon noustessa<br />

myös hengitystilavuus ja hengitystiheys<br />

pienenevät vakioharjoituksessa.<br />

Hapenkulutus vakioharjoituksessa sen sijaan<br />

pysyy suurin piirtein vakiona tai laskee<br />

vain hieman, mutta hapenkulutuksen<br />

maksimitaso kasvaa kunnon kehittyessä.<br />

HARJOITTELUOPAS 15


Mikäli tiedät maksimaalisen hapenottokykysi VO 2max voit arvioida alla olevan taulukon<br />

perusteella kuntotasosi suhteessa koko väestöön. Taulukon arvot vastaavat <strong>Suunto</strong><br />

Training Managerissa käytettävää aktiivisuustason määrittelyä.<br />

Aktiivisuustaso 1 2 3 4 5 6 7<br />

Ikä\Kuntotaso Heikko Kesk.kert. Erinom.<br />

20–24 62<br />

25–29 59<br />

30–34 56<br />

35–39 54<br />

40–44 51<br />

45–49 48<br />

50–54 46<br />

55–59 43<br />

60–65 40<br />

Taulukko 1. Aerobisen suorituskyvyn (VO 2max ) luokittelu miehille, yksikkö ml/kg/min.<br />

(Shvartz, Reibold 1990)<br />

Aktiivisuustaso 1 2 3 4 5 6 7<br />

Ikä\Kuntotaso Heikko Kesk.kert. Erinom.<br />

20–24 51<br />

25–29 49<br />

30–34 46<br />

35–39 44<br />

40–44 41<br />

45–49 38<br />

50–54 36<br />

55–59 33<br />

60–65 30<br />

Taulukko 2. Aerobisen suorituskyvyn luokittelu naisille. (VO 2max ml/kg/min)<br />

(Shvartz, Reibold, 1990)<br />

16 HARJOITTELUOPAS


ENERGIANKULUTUS<br />

Kun lihakset tekevät työtä, ne kuluttavat<br />

energiaa. Lihasten tärkeimmät energianlähteet<br />

ovat hiilihydraatit ja rasvat.<br />

Hiilihydraattien ja rasvojen sisältämä<br />

energia vapautuu lihasten käyttöön palamisreaktiossa,<br />

jota varten lihakset tarvitsevat<br />

happea. Siten elimistön energiankulutus<br />

on suoraan verrannollinen<br />

hapenkulutukseen.<br />

<strong>Suunto</strong> t6:n tietokoneanalyysi antaa urheilusuorituksen<br />

energiankulutuksesta<br />

kaksi tietoa: hetkellinen energiankulutus<br />

kcal/min näyttää graafisesti kuinka<br />

energiankulutus on vaihdellut harjoituksen<br />

aikana. Kokonaisenergiankulutus<br />

taas kertoo kuinka paljon energiaa kului<br />

kaiken kaikkiaan suorituksen aikana.<br />

Tieto energiankulutuksesta tarjoaa<br />

useita mahdollisuuksia suorituskyvyn<br />

parantamiseen. Sen avulla voit suunnitella<br />

pitkien urheilusuoritusten aikana<br />

tarvitsemasi energiatäydennyksen ja<br />

suoritusta edeltävän tankkauksen. Jos<br />

tavoitteesi on painon pudotus, voit<br />

myös arvioida onko kokonaiskulutuksesi<br />

riittävällä tasolla tavoitteen saavuttamiseksi.<br />

Aikaisemmista sykkeeseen perustuvista<br />

mittausmenetelmistä poiketen <strong>Suunto</strong><br />

t6 mittaa energiankulutuksen koko sykealueella<br />

levosta maksimiin. Tämä<br />

mahdollistaa kulutuksen mittaamisen<br />

myös hyötyliikunnasta ja päivittäisistä<br />

toimista jopa koko päivän ajan.<br />

HARJOITTELUOPAS 17


KORKEUS<br />

<strong>Suunto</strong> t6 mittaa urheilusuorituksesta<br />

myös hetkellisen korkeuden, kokonaisnousun<br />

ja -laskun ja tallentaa korkeusprofiilin.<br />

Huippu-urheilijoille korkeustieto<br />

antaa uusia mahdollisuuksia seurata<br />

elimistön sopeutumista vuoristoharjoitteluun,<br />

sillä harjoitusrasituksen sekä<br />

syke- ja hengitysmuuttujien vertaaminen<br />

korkeuteen on nyt helpompaa kuin<br />

aikaisemmin.<br />

Mitä korkeammalle mennään, sen vähemmän<br />

ilmassa on happea. Keho yrittää<br />

kompensoida tätä olosuhteen muutosta<br />

kohottamalla ventilaatiota ja syketasoa.<br />

Siksi sykkeesi ja ventilaatiosi ovat<br />

esim. vuoristossa korkeammat kuin harjoitellessasi<br />

samalla rasitustasolla (samalla<br />

lenkkeilyvauhdilla) meren pinnan<br />

tasolla, ja maksimaalinen suorituskykysi<br />

on matalampi.<br />

Kokonaisnousu taas on hyödyllinen mittari<br />

jopa tavalliselle juoksu- tai pyöräilylenkille.<br />

Lenkit, joissa on paljon nousua,<br />

rasittavat elimistöä ja lihaksistoa enemmän<br />

ja eri tavalla kuin saman pituiset<br />

tasamaan suoritukset.<br />

SUUNTO t6:N FYSIOLOGISTEN MITTAUSSUUREIDEN TARKKUUS<br />

Mittaus- Tyypilli- Keskimäär. Tarkkuus<br />

suure Yksikkö nen arvo virhe Tarkkuus 8/10<br />

Hengitystiheys krt/min 20-30 ±1,3 93 % 96 %<br />

Hapenkulutus ml/kg/min 20-45 ±1.5 88 % 91 %<br />

Ventilaatio l/min 30-75 ±6,8 86 % 1 88 % 1<br />

Energiankulutus kcal/min 8-17 ±0,5 89 % 91 %<br />

EPOC PEAK ml/kg 40-150 ±10,7 93 % 2 93 % 2<br />

1: Kun ventilaatio > 30 l/min. 2: Suhteellinen tarkkuus yksittäiselle henkilölle.<br />

Tarkkuus 8/10 tarkoittaa tarkkuutta kahdeksalle ihmiselle kymmenestä.<br />

Esimerkki: Keskikokoinen mieshenkilö tekee 45 minuutin harjoituksen. <strong>Suunto</strong> Training Managerin näyttämä<br />

kokonaisenergiankulutus on 540 kcal. Tästä laskettuna energiankulutuksen virhemarginaali on ±0,5 kcal/min<br />

X 45 min = ±22,5 kcal = ±4,1 %.<br />

Taulukko 3. Fysiologisten mittaussuureiden tarkkuus virheettömistä sykevälitiedoista<br />

laskettuna koko sykealueelle levosta maksimirasitukseen.<br />

18 HARJOITTELUOPAS


SUUNTO t6 HARJOITTELUN<br />

APUVÄLINEENÄ<br />

Tässä luvussa kerrotaan miten saat harjoittelustasi <strong>Suunto</strong> t6:n avulla parhaan tuloksen.<br />

YLEISIÄ HARJOITTELUN PERIAATTEITA<br />

HARJOITUSVAIKUTUS<br />

Lepotilassa elimistössä vallitsee tasapaino<br />

kuluttavien ja rakentavien toimintojen<br />

välillä. Harjoitusvaikutuksen aikaansaamiseksi<br />

on tätä tasapainoa järkytettävä,<br />

eli on aiheutettava elimistölle<br />

kuormitus, johon se voi reagoida. Tätä<br />

kutsutaan myös harjoitusärsykkeeksi.<br />

Elimistön reaktioita liikunnalla aiheutettuun<br />

ärsykkeeseen kutsutaan harjoitusvaikutuksen<br />

syntymiseksi.<br />

Käytännön harjoittelussa on useimmiten<br />

hyvin vaikeaa arvioida aiheutetun<br />

ärsykkeen voimakkuutta ja sen vaatimaa<br />

palautumista, aikaa lepoon ja palauttaviin<br />

harjoituksiin. Toistaiseksi arviointi<br />

on perustunut lähinnä urheilijan<br />

omaan tuntumaan ja urheilijan tai valmentajan<br />

kokemukseen.<br />

<strong>Suunto</strong> t6:n avulla pystyt tarkasti seuraamaan<br />

elimistön rasitustilaa ja harjoitusärsykkeen<br />

suuruutta EPOC-arvon perusteella<br />

ja voit samalla luokitella harjoituksen<br />

henkilökohtaisen vaikutustason.<br />

Elimistö mukautuu varsin nopeasti fyysisen<br />

rasituksen aiheuttamaan ärsykkeeseen.<br />

Seuraavalla kerralla täysin samanlaisen<br />

harjoituksen aiheuttama ärsyke<br />

on vähäisempi, koska elimistö on jo aikaisemman<br />

perusteella osannut varautua<br />

tilanteeseen. Näin harjoittelun vaikutus<br />

hiljalleen vähenee, ja samanlaisena<br />

toistettavan harjoituksen kehittävyys<br />

laskee.<br />

HARJOITTELUOPAS 19


HARJOITTELUN VAIHTELEVUUS<br />

Jotta varmistaisit tehokkaan harjoittelun,<br />

ja sen myötä optimaalisen suoritustason<br />

kehittymisen, täytyy harjoittelusi<br />

sisältää monipuolisia ja eritasoisia harjoituksia.<br />

Tärkeää on myös seurata toteutuvatko<br />

suunnittelemasi harjoitustavoitteet,<br />

sillä sen perusteella voit ohjata<br />

harjoitteluasi oikeaan suuntaan.<br />

Parhaan harjoitusvaikutuksen saamiseksi<br />

kannattaa vaihdella viikoittaisia harjoitusmääriä<br />

ja -tasoja sekä yksittäisten<br />

harjoitusten kestoa ja intensiteettiä.<br />

Harjoitusohjelmasi tulisi sisältää erilaisia<br />

harjoituksia, jotta kaikki urheilusuorituksessa<br />

tarvittavat ominaisuutesi, kuten<br />

kestävyys, lihasvoima, ketteryys ja<br />

nopeus, kehittyvät tasapuolisesti.<br />

Hyvässä harjoitusohjelmassa kehittäviin<br />

harjoituksiin (harjoitusvaikutus 3 – 5)<br />

yhdistyy riittävä palautuminen sekä riittävä<br />

maksimisuorituskykyä tukeva peruskestävyysharjoittelu.<br />

Lopullinen harjoitusohjelma<br />

ja eritasoisten harjoitusvaikutusten<br />

(1 – 5) rytmitys riippuu henkilökohtaisista<br />

tavoitteista sekä lähtökuntotasosta.<br />

20 HARJOITTELUOPAS


LEPO JA PALAUTUS<br />

Oikea-aikainen lepo on yksi kehittävän<br />

harjoittelun tärkeimpiä osatekijöitä.<br />

Vaikka tekisit kuinka hyviä harjoituksia<br />

tahansa, niiden vaikutus kuntoosi voi olla<br />

vähäinen tai jopa haitallinen, jos ohjelmassasi<br />

ei ole riittävästi lepoa oikeaan<br />

aikaan.<br />

Elimistösi tarvitsee aikaa palautumiseen<br />

niin yksittäisen rasittavan harjoituksen<br />

kuin usean päivän kovan harjoitusjakson<br />

jälkeen. Ilman lepoa elimistön mukautuminen<br />

harjoittelun aiheuttamaan<br />

ärsykkeeseen eli kunnon kehittyminen<br />

jää tapahtumatta. Pahimmassa tapauksessa<br />

harjoittelu johtaa väsymyksen lisäksi<br />

pitkäaikaiseen ylirasitustilaan eli<br />

ylikuntoon.<br />

Kun seuraat harjoitteluasi <strong>Suunto</strong> Training<br />

Managerin avulla, on Training Effect<br />

-toiminto kalenterinäkymässä erittäin<br />

tärkeä työkalu. Näet yhdellä silmäyksellä<br />

onko harjoittelussasi riittävästi<br />

vaihtelua, ja seuraako kovia harjoituksia<br />

tarpeellinen palautus. Training<br />

Effect -toiminnosta näkyy myös harjoittelun<br />

yleisrasitus: Jos EPOC-lukemasi on<br />

usein erittäin kehittävällä tai ylikuormittavalla<br />

tasolla, ylikunnon riski pitkällä<br />

aikavälillä kasvaa.<br />

Kuvassa 4 on esitetty viiden eritasoisen<br />

harjoituksen aiheuttama harjoitusvaikutus.<br />

Harjoitukset vastaavat harjoitusvaikutustasoja<br />

1 – 5. Harjoituksen aikana<br />

suorituskyky tilapäisesti laskee, mutta<br />

alkaa nousta palautumisen aikana.<br />

Tietyn ajan kuluttua suorituskyky nousee<br />

harjoitusta edeltäneen tason yläpuolelle,<br />

koska elimistö valmistautuu<br />

suoriutumaan seuraavasta ärsykkeestä<br />

paremmin kuin aikaisemmin.<br />

RASITUS, PALAUTUMINEN JA HARJOITUSVAIKUTUS<br />

Suorituskyky<br />

Lähtötaso<br />

Harjoitus<br />

1–4 päivää<br />

1–2 päivää<br />

0,5–1 päivää<br />

3 h–1 päivää<br />

1<br />

2–7 päivää<br />

Harjoitusvaikutus<br />

(1-5, katso sivu 11)<br />

Aika<br />

2<br />

3<br />

Palautuminen<br />

4<br />

Rasitus<br />

Exertion<br />

5<br />

Kuva 4. Yksittäisen harjoituksen jälkeen elimistön palautumiseen kuluva aika<br />

riippuu harjoituksen rasittavuudesta ja urheilijan harjoitustaustasta. Kunnon<br />

kehittymisen kannalta optimaalinen aika seuraavaan vastaavaan harjoitukseen<br />

vaihtelee huomattavasti, mutta on sitä pitempi, mitä rasittavampi harjoitus on.<br />

HARJOITTELUOPAS 21


Paras kunnon kehittyminen saavutetaan,<br />

kun seuraava samantasoinen harjoitus<br />

tehdään edellisen harjoituksen aiheuttaman<br />

vaikutuksen ollessa korkeimmillaan.<br />

Jos seuraavaa harjoitusärsykettä<br />

ei saada sopivan ajan kuluessa,<br />

saavutettu harjoitusvaikutus hiljalleen<br />

häviää. Jos taas uusi rasittava harjoitus<br />

tehdään ennen kuin elimistö on palautunut<br />

edellisestä, jää harjoitusvaikutus<br />

pienemmäksi kuin jos vastaava harjoitus<br />

olisi tehty palautuneena.<br />

Huippu-urheilijoiden harjoitusohjelmaan<br />

kuuluu toisinaan ylirasittavia harjoitusjaksoja,<br />

jotka vaativat jakson jälkeen<br />

riittävän palautuksen harjoitusvaikutuksen<br />

saavuttamiseksi. Jatkuva kova<br />

harjoittelu huonosti palautuneena taas<br />

johtaa vähitellen suorituskyvyn laskuun<br />

ja pitkäaikaiseen ylirasitustilaan eli ylikuntoon.<br />

(Kuva 5.)<br />

Suorituskyky<br />

Normaali<br />

harjoitusrasitus<br />

Tilapäinen ylirasitus<br />

Ylikuormittava harjoittelu<br />

Lähtötaso<br />

Yksittäinen<br />

harjoitus<br />

Palautuminen ja<br />

harjoitusvaikutus<br />

Aika<br />

Kuva 5. Rasituksen ja palautumisen suhde kunnon kehitykseen.<br />

22 HARJOITTELUOPAS


SUUNTO t6 ALOITTELEVAN KUNTOILI-<br />

JAN KÄYTÖSSÄ<br />

Päätös ryhtyä kuntoilemaan ei ole koskaan<br />

liian myöhäistä. Alussa on kuitenkin<br />

syytä olla kärsivällinen ja lisätä liikuntaa<br />

vähitellen. Jos olet yli 40-vuotias<br />

etkä ole harrastanut ennen liikuntaa,<br />

tai jos sinulla on pitkäaikainen sairaus,<br />

on terveystarkastus ennen kuntoilun<br />

aloittamista välttämätön. Suositeltavaa<br />

olisi tehdä terveystarkastuksen yhteydessä<br />

myös rasituskoe.<br />

RAUHALLINEN ALOITUS<br />

Aluksi elimistösi ei ole vielä tottunut liikuntaan,<br />

ja se reagoi voimakkaasti liikunnan<br />

aiheuttamaan rasitukseen. Malta<br />

mielesi ja aloita säännöllinen kuntoilu<br />

rauhallisesti, jotta elimistösi ehtii palautua<br />

riittävästi harjoitusten välillä. Mikäli<br />

rasitat elimistöäsi liikaa, voi seurauksena<br />

olla ylikuormitustila, jossa kevytkin<br />

harjoitus tuntuu aina vain vaikeammalta<br />

ja raskaammalta. Kunnon<br />

kohotuksessa maltti on valttia!<br />

melko matala. Näin elimistösi tottuu uudenlaiseen<br />

aktiivisuuteen, ja hengitysja<br />

verenkiertoelimistösi kuormittuvat,<br />

mikä on kunnon kohoamisen perusedellytys.<br />

Hyviä liikuntamuotoja kuntoilun aloittamiseksi<br />

ovat kävely, sauvakävely, pyöräily,<br />

maastohiihto ja uinti sekä niitä tukeva<br />

lihaskuntoharjoittelu.<br />

Harjoittelu kannattaa aloittaa kestävyystyyppisellä,<br />

pehmeällä liikunnalla,<br />

jossa liikkeet ovat rauhallisia ja teho on<br />

HARJOITTELUOPAS 23


LÄHTÖTASON ARVIOINTI<br />

Jotta harjoittelusi olisi juuri sopivaa<br />

omalle kunnollesi, on tärkeää tietää lähtötasosi.<br />

Lähtötason arvioimiseksi <strong>Suunto</strong><br />

t6:n tietokoneohjelma tarvitsee sinusta<br />

seuraavat perustiedot: pituus, paino,<br />

ikä, sukupuoli, tupakointi (kyllä / ei) ja<br />

aktiivisuustaso asteikolla 0 – 7.<br />

Aktiivisuustaso tarkoittaa aikaisempaa<br />

liikuntaharrastuksen määrää asteikolla 0<br />

– 7. Taso 0 tarkoittaa henkilöä, joka ei<br />

harrasta liikuntaa lainkaan, kun taas taso<br />

7 on aktiivisesti kuntoilevan luokitus.<br />

Nämä tasot on kuvattu ohjelmassa tarkemmin.<br />

Versiosta 2.0 lähtien ohjelma<br />

sisältää aktiivisuustasot myös kilpaurheilijoille.<br />

Jos tiedät maksimisykkeesi, maksimaalisen<br />

suorituskykysi ja keuhkojesi tilavuuden<br />

(vitaalikapasiteetti), syötä myös ne<br />

ohjelmaan, sillä tämä tarkentaa laskentaa.<br />

Muutoin kyseiset arvot saadaan laskennallisesti.<br />

Antamiesi taustatietojen<br />

perusteella ohjelma antaa sinulle henkilökohtaisen<br />

EPOC-asteikon, jonka perustella<br />

eri harjoitukset voidaan luokitella<br />

niiden vaikutuksen mukaan. Tämä varmistaa<br />

harjoittelun oikean tason ja helpottaa<br />

sen seurantaa. Lue lisää kappaleista<br />

EPOC ja Harjoitusvaikutus.<br />

Liikuntasuoritusten energiankulutus<br />

(hapenkulutus) voidaan ilmaista metabolisina<br />

ekvivalentteina eli MET:einä.<br />

Yksi MET vastaa elimistön perusaineenvaihdunnan<br />

aiheuttamaa hapenkulutusta.<br />

Maksimisuorituskykyarvo MET:einä<br />

kuvaa kuinka moninkertainen energian<br />

ja hapen kulutus on maksimisuorituksessa<br />

verrattuna lepotasoon. Yksi MET eli<br />

lepotason hapenkulutus on 3,5<br />

ml/kg/min.<br />

MET-arvon perusteella voit laskea myös<br />

maksimaalisen hapenottokykysi (VO 2max<br />

ml/kg/min) kertomalla maksimaalisen<br />

MET-arvon 3,5:llä.<br />

24 HARJOITTELUOPAS


HARJOITTELUN ETENEMINEN<br />

Alkuvaiheessa voit noudattaa harjoittelussasi<br />

<strong>Suunto</strong> Training Managerin malliharjoitusohjelmia.<br />

Ne sisältävät tyypillisiä<br />

aloittelevan kuntoilijan harjoitusviikkoja<br />

ensimmäisten kuukausien ajalta.<br />

Malliohjelmat varmistavat, että harjoittelusi<br />

on sopivan nousujohteista,<br />

mutta sisältää myös riittävästi lepoa.<br />

Viikkotasolla sopiva harjoitusmäärä on<br />

alussa kolme tai neljä 20–60 minuutin<br />

pituista harjoitusta. Näistä yhden tai<br />

kahden tulisi yltää vähintään kehittävälle<br />

tasolle (taso 3 viisiportaisella EPOCasteikolla).<br />

Lisäksi ohjelmassasi olisi hyvä<br />

olla kaksi ylläpitävää ja yksi palauttava<br />

harjoitus.<br />

Säännöllisen kuntoilun alussa kuntosi<br />

kehittyy varsin nopeasti, ja jo muutaman<br />

viikon kuluttua on syytä tarkistaa<br />

henkilökohtaiset taustatietosi ohjelman<br />

Personal-sivulla ja tarvittaessa syöttää<br />

ne uudelleen. Tällöin ohjelma mukautuu<br />

harjoitteluusi ja sopeuttaa harjoitusvaikutustasot<br />

kuntosi mukaisiksi.<br />

Näin varmistat, että harjoittelusi pysyy<br />

koko ajan optimaalisella alueella ja kuntosi<br />

kasvaa parhaalla mahdollisella tavalla.<br />

Kun kuntosi paranee, ja päivität taustatietojasi,<br />

harjoitusten vaikutusta kuvaavat<br />

EPOC-tasot nousevat. Sinun on tehtävä<br />

hiukan aikaisempaa kovempia harjoituksia,<br />

jotta kunnon kehitys jatkuu<br />

edelleen. Samalla pystyt vähitellen lisäämään<br />

liikunnan määrää.<br />

Muutaman kuukauden kuntoilun jälkeen<br />

voit määrittää tai tarkentaa maksimisykkeesi<br />

ja maksimaalisen suorituskykysi<br />

seurantaharjoituksen avulla. Näin<br />

pääset edelleen tarkempiin arvoihin ja<br />

täsmällisempään kuntoilun seurantaan.<br />

HARJOITTELUOPAS 25


SUUNTO t6 TAVOITTEELLISESSA<br />

KESTÄVYYSURHEILUSSA<br />

<strong>Suunto</strong> t6 soveltuu erityisen hyvin kestävyystyyppisen<br />

harjoittelun seurantaan<br />

ja ohjaukseen. Huipputasolla harjoittelu<br />

on tasapainoilua parhaan mahdollisen<br />

kehityksen ja ylirasituksen välillä. <strong>Suunto</strong><br />

t6:n rasitusseuranta antaa uuden työkalun<br />

tämän rajan määrittämiseen.<br />

kehitys tuntuu pysähtyvän, eikä harjoittelu<br />

paranna suorituskykyä. <strong>Suunto</strong> t6:n<br />

avulla on mahdollista varmistaa, että<br />

harjoitusohjelma sisältää riittävästi sellaisia<br />

harjoituksia, jotka järkyttävät elimistön<br />

tasapainoa tarpeeksi kehittävän<br />

vaikutuksen aikaansaamiseksi.<br />

Aktiivikuntoilijoilla ja ilman valmentajan<br />

tukea harjoittelevilla urheilijoilla<br />

taas tulee usein vastaan tilanteita, joissa<br />

TUNNE OMAT HARJOITUSTASOSI<br />

<strong>Suunto</strong> t6 antaa harjoituksista paljon<br />

uutta tietoa, jota aikaisemmin oli saatavissa<br />

ainoastaan laboratoriotesteissä.<br />

Kun ryhdyt käyttämään <strong>Suunto</strong> t6:ta<br />

harjoittelussasi, kannattaa sinun ensin<br />

opetella millä tasolla EPOC ja muut mittausarvot<br />

ovat normaaleissa harjoituksissasi.<br />

Siten opit vähitellen vertaamaan<br />

tuntumaa mitattuihin arvoihin ja arvioimaan<br />

millaisia harjoituksia sinun on<br />

tehtävä toivomasi vaikutuksen saavuttamiseksi.<br />

Kokemuksen myötä huomaat,<br />

että tuntuma ei aina vastaa harjoituksesta<br />

mitattuja arvoja. Näin pystyt<br />

tunnistamaan tilanteita, joissa saattaa<br />

olla tarvetta muuttaa harjoittelua.<br />

<strong>Suunto</strong> Training Managerin suoritusanalyysin<br />

tarkkuus on hyvin riippuvainen<br />

antamiesi taustatietojen oikeellisuudesta.<br />

Jos olet tehnyt maksimaalisen<br />

suorituskykytestin laboratoriossa, löydät<br />

testituloksista todennäköisesti kaikki<br />

ohjelman tarvitsemat taustatiedot.<br />

Kun syötät tiedot Personal-sivulla niille<br />

varattuihin kenttiin, päivittyvät henkilökohtaiset<br />

harjoitusvaikutustasosi testitulosten<br />

mukaisiksi.<br />

Mikäli sinulla on mahdollisuus tehdä laboratoriotesti<br />

käyttäen samalla <strong>Suunto</strong><br />

t6:ta, saat laboratoriossa mitatuista tuloksista<br />

vertailuarvot <strong>Suunto</strong> t6:n antamiin<br />

lukemiin. Tätä tietoa voit käyttää<br />

myöhemmin normaaleissa harjoituksissasi.<br />

EPOC korreloi voimakkaasti elimistön<br />

laktaattitason kanssa. Jos laboratoriotestissä<br />

mitataan laktaattiarvot, voit<br />

käyttää niitä vertailutietona muissa harjoituksissa<br />

samalla EPOC-alueella kuin<br />

laboratoriotestissä. Pitkäkestoisissa harjoituksissa<br />

tämä korrelaatio heikkenee.<br />

26 HARJOITTELUOPAS


SEURANTAHARJOITUKSET<br />

Voit tarkkailla kuntosi kehittymistä seurantaharjoitusten<br />

avulla. Seurantaharjoitus<br />

tehdään aina samalla tavalla ja samassa<br />

paikassa, mahdollisimman vertailukelpoisissa<br />

olosuhteissa. Seurantaharjoitukset<br />

sisältävät rasittavia osioita, joten<br />

niiden tekeminen kannattaa aloittaa<br />

vasta, kun olet kuntoillut säännöllisesti<br />

vähintään kaksi kuukautta. Mikäli et ole<br />

tottunut tämäntyyppisiin harjoituksiin,<br />

varmista niiden soveltuvuus itsellesi käymällä<br />

ensin terveystarkastuksessa.<br />

Seurantaharjoitus voidaan tehdä kahdella<br />

eri tavalla. Submaksimaalisella seurantaharjoituksella<br />

voit mitata suorituskykysi<br />

muutoksia ilman, että joudut ottamaan<br />

itsestäsi kaikkea irti. Maksimaalisen<br />

seurantaharjoituksen avulla taas saat<br />

tarkempaa tietoa kilpailusuoritustasosi<br />

kehittymisestä ja voit arvioida maksimisykkeesi.<br />

SUBMAKSIMAALINEN<br />

SEURANTAHARJOITUS<br />

Submaksimaalisen seurantaharjoituksen<br />

tallennus <strong>Suunto</strong> t6:lla<br />

Paina Start<br />

Alkuverryttely 5 - 10 min – paina Lap<br />

Juoksu vakiosykkeellä 7 - 15 min (kts.<br />

taulukko 4) – paina Lap<br />

Loppuverryttely 5 - 10 min - paina<br />

Stop<br />

Submaksimaalinen seurantaharjoitus ei<br />

sisällä erityisen rasittavaa suoritusosiota,<br />

joten se on hyvä tehdä säännöllisesti<br />

1–2 viikon välein. Jos teet harjoituksen<br />

juoksemalla, juokse seurantaharjoituksessa<br />

aina sama vakiolenkki, joka kestää<br />

7–15 minuuttia, hiukan peruslenkkivauhtia<br />

nopeammalla vauhdilla. Valitse<br />

mahdollisimman tasainen maasto. Urheilukenttä<br />

on ihanteellinen harjoituspaikka,<br />

sillä silloin pystyt arvioimaan<br />

kuljetun matkan tarkasti.<br />

Mikäli teet harjoituksen muulla tavalla<br />

kuin juoksemalla, pyri löytämään sellainen<br />

suoritustapa, jossa ulkoiset olosuhteet<br />

kuten sää eivät vaikuta suoritukseen.<br />

Seurantaharjoituksen voi tehdä<br />

myös esim. kuntopyörällä tai soutulaitteella.<br />

Suoritusohjeet:<br />

1. Käynnistä harjoituksen tallennus<br />

<strong>Suunto</strong> t6:lla.<br />

2. Tee 5 – 10 minuutin alkuverryttely. Tulosten<br />

vertailukelpoisuuden vuoksi alkuverryttelyn<br />

tulisi kestää aina yhtä kauan.<br />

Tallenna verryttelyn jälkeen väliaika<br />

ja jatka juoksemista ilman taukoa.<br />

3. Juokse reitti läpi mahdollisimman tasaisella<br />

sykkeellä, hiukan peruskestävyysvauhtiasi<br />

nopeammin. Tämän osan<br />

tulisi kestää 7 – 15 minuuttia. Osion loputtua<br />

tallenna jälleen väliaika, jolloin<br />

jakson keskisyke jää laitteen muistiin.<br />

4. Lopuksi verryttele 5 – 10 minuuttia<br />

kevyellä vauhdilla ja päätä sitten harjoituksen<br />

tallennus.<br />

5. Siirrä harjoituksen tiedot tietokoneelle<br />

ja vertaa tulosta aikaisempiin seurantaharjoituksiin.<br />

HARJOITTELUOPAS 27


Submaksimaalisen juoksun tavoitesykkeen<br />

näet allaolevasta taulukosta 4. Tärkeätä<br />

on pitää syketaso mahdollisimman<br />

samana jokaisessa seurantaharjoituksessa.<br />

Syketason ohjaamiseksi voit<br />

käyttää <strong>Suunto</strong> t6:n sykerajahälytystä.<br />

EPOC-arvo oikein suoritetussa submaksimaalisessa<br />

harjoituksessa on tasolla 2.<br />

Kun tallennat seurantaharjoitukset tietokoneohjelmassa<br />

aina samaan kansioon,<br />

voit seurata kuntosi kehittymistä<br />

Ikä HR max Aloittelija Kuntoilija – urheilija<br />

(210 – ikä x 0.65) 73-80 % HR max 76-88 % HR max<br />

20 197 144-158 150-173<br />

25 194 141-155 147-171<br />

30 191 139-152 145-168<br />

35 187 137-150 142-165<br />

40 184 134-147 140-162<br />

45 181 132-145 137-159<br />

50 178 130-142 135-156<br />

55 174 127-139 132-153<br />

60 171 125-137 130-150<br />

65 168 122-134 127-148<br />

70 165 120-132 125-145<br />

Taulukko 4. Tavoitteellinen syketaso submaksimaalisessa seurantaharjoituksessa.<br />

seuraavasti: valitse kansio hiirellä ja paina<br />

sitten Graph-painiketta. Tällöin ohjelma<br />

piirtää kuvaajat kaikista seurantaharjoituksista<br />

päällekkäin. Väliaikapisteiden<br />

perusteella näet kuinka suoritusaikasi<br />

on kehittynyt, ja sykekäyrät näyttävät<br />

onko syketaso pysynyt vakiona eri<br />

harjoituksissa.<br />

Jos seurantaharjoituksessa vauhtisi oli<br />

nopeampi kuin edellisellä kerralla, mutta<br />

syketaso kuitenkin sama, on kuntosi<br />

kehittynyt.<br />

MAKSIMAALINEN<br />

SEURANTAHARJOITUS<br />

Maksimaalisen seurantaharjoituksen<br />

tallennus <strong>Suunto</strong> t6:lla<br />

Paina Start<br />

Alkuverryttely 5 – 10 min – paina Lap<br />

Submaksimaalinen kuormitusjakso<br />

7 – 15 min – paina Lap<br />

Tauko 0 – 2 min – paina Lap<br />

Maksimaalinen kuormitusjakso<br />

5 – 12 min – paina Lap<br />

Loppuverryttely 5 – 10 min<br />

– paina Stop<br />

Maksimaalinen seurantaharjoitus on<br />

helpointa suorittaa juoksemalla, koska<br />

tällöin olosuhteet vaikuttavat tuloksiin<br />

vähiten. Tässä harjoituksessa juostaan<br />

sama reitti kahdesti. Ensin reitti juos-<br />

28 HARJOITTELUOPAS


taan submaksimaalisella tasolla edellisen<br />

ohjeen mukaisesti, ja toisella kerralla<br />

mahdollisimman nopeasti. Kierrosten<br />

välillä voit pitää enintään kahden minuutin<br />

palautustauon. Tulosten vertailtavuuden<br />

vuoksi tauon tulisi jokaisella<br />

kerralla kestää yhtä kauan. Reitin valinnassa<br />

pätevät samat ohjeet kuin submaksimaalisessa<br />

harjoituksessa.<br />

COOPERIN TESTI<br />

12 minuutin juoksutesti eli Cooperin<br />

testi on erinomainen harjoitus kestävyyskunnon<br />

seurantaan. Cooperin testin<br />

voit tehdä alkuverryttelyn tai submaksimaalisen<br />

osuuden jälkeen. Cooperin testissä<br />

on tarkoitus juosta tasaisessa maastossa<br />

tai urheilukentällä 12 minuutissa<br />

mahdollisimman pitkä matka. Yleensä<br />

tasainen vauhti tuo parhaan tuloksen.<br />

Valitse suorituspaikka, missä voit mitata<br />

matkan kymmenen metrin tarkkuudella.<br />

Merkitse testitulos eli juoksemasi matka<br />

<strong>Suunto</strong> t6:n PC-ohjelmassa matkalle varattuun<br />

kenttään, niin voit seurata tuloksen<br />

kehittymistä harjoittelun edetessä.<br />

Ikä Heikko Tyydyttävä Keskinkert. Hyvä Erinom.<br />

Kuntoilijat<br />

Miehet 20–29 2800m<br />

Miehet 30–39 2700m<br />

Miehet 40–49 2500m<br />

Miehet yli 50 2400m<br />

Naiset 20–29 2700m<br />

Naiset 30–39 2500m<br />

Naiset 40–49 2300m<br />

Naiset yli 50 2200m<br />

Aktiiviurheilijat<br />

Miehet 3700m<br />

Naiset 3000m<br />

Taulukko 5. Kuntoluokitus Cooperin 12 min. juoksutestin tuloksen perusteella<br />

(Oja ym., 1979)<br />

Cooperin testin tuloksen perusteella voit laskea maksimaalisen suorituskykysi <strong>Suunto</strong><br />

Training Manager -ohjelman taustatietoja varten. Kaava soveltuu maksimaalisen suorituskyvyn<br />

arviointiin, kun Cooperin testin tulos on yli 1600 metriä.<br />

Miehet:<br />

Naiset:<br />

MET = 0,005 x tulos (metriä)<br />

VO 2max = 0,0175 x tulos (metriä)<br />

MET = 0,00514 x tulos (metriä)<br />

VO 2max = 0,018 x tulos (metriä)<br />

(Leger, Mercier 1984)<br />

HARJOITTELUOPAS 29


SUUNTO t6 JA PAINONHALLINTA<br />

Painonhallinnan perusperiaate on hyvin<br />

yksinkertainen: Jos kulutat yhtä paljon<br />

energiaa kuin syöt, painosi pysyy vakiona.<br />

Jos taas kulutus on energiansaantia<br />

suurempi, painosi putoaa.<br />

Ylipaino ja liikkumattomuus kuuluvat<br />

usein yhteen. Painon pudotus ja saavutettujen<br />

linjojen säilyttäminen onnistuu<br />

parhaiten lisäämällä liikuntaa ja keventämällä<br />

samalla ruokavaliota.<br />

kuluttamasi energiamäärän tarkasti niin<br />

urheilussa kuin hyötyliikunnassakin.<br />

Laitteen muistikapasiteetti riittää jopa<br />

vuorokauden kestävään mittaukseen.<br />

Siten voit arvioida energiankulutuksesi<br />

tason suhteessa päivittäiseen ravintoon<br />

ja energiantarpeeseen. Toisaalta, se ohjaa<br />

sinua liikkumaan oikealla rasitustasolla<br />

niin, että kuntosi paranee ja pystyt<br />

toteuttamaan harjoitusohjelmaa, joka<br />

kuluttaa riittävästi energiaa.<br />

<strong>Suunto</strong> t6 auttaa painon hallinnassa<br />

kahdella tavalla. Ensinnäkin, se mittaa<br />

SOPIVA HARJOITUSINTENSITEETTI<br />

Laihdutusohjeissa neuvotaan usein liikkumaan<br />

sellaisella teholla, että rasvankulutus<br />

on mahdollisimman suuri. Lopputuloksen<br />

kannalta tärkeintä ei kuitenkaan<br />

ole poltettu rasva, vaan se, että<br />

päivittäinen kokonaisenergiankulutus<br />

on suurempi kuin ravinnosta saatu<br />

energia.<br />

Suhteellisesti suurinta elimistön rasvankulutus<br />

on lepotilassa, jopa 80 %. Rasvan<br />

määrässä mitattuna kulutus on kuitenkin<br />

suurimmillaan liikunnassa, jossa<br />

syke on 60 – 80 % maksimista. Aikayksikköä<br />

kohti eniten energiaa kuluu kovavauhtisessa<br />

urheilusuorituksessa, sillä<br />

energiankulutus on suoraan verrannollinen<br />

liikunnan intensiteettiin.<br />

30 HARJOITTELUOPAS


ENERGIANKULUTUS LIIKUNNAN ERI INTENSITEETTITASOILLA<br />

Energiankulutus<br />

Rasvankulutuksen<br />

suhteellinen osuus<br />

80 %<br />

Kokonaisenergiankulutus<br />

kcal/min<br />

Rasvankulutus<br />

kcal/min<br />

10 %<br />

Lepo<br />

Liikunnan intensiteetti<br />

Maksimisuoritus<br />

Kuva 6. Kokonaisenergiankulutus, rasvankulutus ja rasvankulutuksen osuus<br />

kokonaiskulutuksesta suhteessa toisiinsa liikunnan eri intensiteettitasoilla.<br />

Painon hallintaan tähtäävässä liikunnassa<br />

ratkaisevaa ei siis ole prosentuaalisesti<br />

suuri rasvankulutus. Tärkeätä ei ole<br />

myöskään suuri hetkellinen energiankulutus,<br />

vaan oleellista on tehdä sellaisia<br />

harjoituksia, joissa harjoituksen aikana<br />

kaiken kaikkiaan kuluva energiamäärä<br />

on suurin.<br />

Yleensä tämä tavoite saavutetaan parhaiten<br />

rauhallisessa, pitkäkestoisessa liikuntasuorituksessa.<br />

Jos taas aikaa lenkkiin<br />

on vain vähän, vaikuttaa sekä kunnon<br />

että painon kannalta eniten korkea<br />

intensiteetti. Laihduttamisessa on kuitenkin<br />

parasta edetä maltillisesti, sillä<br />

silloin rasitusvammojen ja ylirasituksen<br />

vaara on pienempi.<br />

Rasvan ohella elimistö tuottaa tarvitsemansa<br />

energian hiilihydraateista. Pitkissä<br />

liikuntasuorituksissa elimistön hiilihydraattivarastot<br />

vähenevät, ja niiden<br />

täydentäminen on tarpeen jo suorituksen<br />

aikana. Pieni eväs matkan varrella<br />

voi siis olla laihduttamisen kannalta hyväksi,<br />

jos se auttaa sinua jaksamaan pidempään.<br />

Yli tunnin pituisilla lenkeillä<br />

on hyvä muistaa myös riittävä nestetankkaus<br />

jaksamisen takeena.<br />

HARJOITTELUOPAS 31


PC-OHJELMAN KÄYTTÖVINKKEJÄ<br />

<strong>Suunto</strong> Training Manager -PC-ohjelma sisältää runsaasti hyödyllisiä toimintoja harjoittelun<br />

seuraamiseen ja suunnitteluun. Toimintojen käyttö on neuvottu tarkasti ohjelman<br />

Help-osiossa. Tässä kappaleessa kerrotaan lyhyesti miten toimintoja voi hyödyntää.<br />

PUUNÄKYMÄ JA KALENTERINÄKYMÄ<br />

My Training -ikkunassa voit tarkastella<br />

harjoituksia ja harjoitussuunnitelmia joko<br />

puurakenteen kansioiden tai kalenterinäkymän<br />

kautta. Voit vaihtaa näkymiä<br />

ikkunan yläreunassa olevilla painikkeilla.<br />

Harjoitusten siirto rannelaitteelta PC:lle<br />

tapahtuu puunäkymässä. Puunäkymän<br />

kansiot helpottavat myös tallennettujen<br />

harjoitusten ryhmittelyssä ja harjoitussuunnitelmien<br />

ja yksittäisten harjoitusten<br />

suunnittelussa. Kalenterissa taas<br />

voit seurata harjoittelusi toteutumista<br />

ajan suhteen. Kalenterista löytyy myös<br />

tärkeä Training Effect -toiminto, joka<br />

mahdollistaa harjoittelun rasittavuuden<br />

ja rytmityksen analysoinnin.<br />

Kuva 7. <strong>Suunto</strong> Training Manager, kalenterinäkymä<br />

32 HARJOITTELUOPAS


Voit liittää yksittäisiin harjoituksiin<br />

omia tietojasi, kuten kommentit harjoituksesta,<br />

matkan, tuntuman harjoituksen<br />

aikana sekä päiväkohtaisen leposykkeen<br />

ja painon. Kentät näille tiedoille<br />

löytyvät Details 1- ja Details 2 -sivuilta.<br />

Voit myös laatia Personal-sivulla listan<br />

harrastamistasi urheilulajeista ja määritellä<br />

sen perusteella harjoituksen lajin<br />

(Activity). <strong>Suunto</strong> Training Managerin<br />

seuraavissa versioissa julkaistaan toimintoja,<br />

jotka hyödyntävät näitä tietoja.<br />

HENKILÖKOHTAISET TAUSTATIEDOT<br />

Analyysin tarkkuus perustuu antamiisi<br />

taustatietoihin. Jos taustatiedot muuttuvat,<br />

esim. painosi laskee tai saat tietää<br />

maksimisykkeesi tarkasti, on taustatiedot<br />

korjattava. Tarvittaessa voit analysoida<br />

aiemmin tallentamasi harjoituksen<br />

uudestaan uusilla parametreillä<br />

käyttämällä Actions-valikon Reanalyzetoimintoa.<br />

SEURANTAHARJOITUKSET<br />

Säännöllisesti toistetut seurantaharjoitukset<br />

ovat tärkeä työkalu kunnon kehittymisen<br />

seuraamisessa. Totuttele tekemään<br />

seurantaharjoituksia tämän kirjan<br />

ohjeiden mukaan tai käytä omaa tapaasi.<br />

Tallenna seurantaharjoitusten tulokset<br />

omaan kansioonsa, niin voit helposti<br />

vertailla niitä keskenään.<br />

HARJOITUKSEN VAIKUTUKSEN<br />

ARVIOINTI ETUKÄTEEN<br />

Training Effect Calculator -nimisen toiminnon<br />

avulla voit tutkia miten harjoituksen<br />

kesto, intensiteetti ja EPOC-arvo<br />

suhtautuvat toisiinsa. Toiminto löytyy<br />

Actions-menusta. Voit kiinnittää joko<br />

harjoituksen keston, keskisykkeen tai<br />

EPOC-arvon haluamaasi kohtaan. Muuttamalla<br />

kahta muuta arvoa voit suunnitella<br />

harjoituksen, joka parhaiten täyttää<br />

tavoitteesi.<br />

Asettamalla laskuriin tietyn EPOC-arvon<br />

haluamasi harjoitusvaikutuksen aikaansaamiseksi,<br />

voit laskea millä keskisykkeellä<br />

ja harjoituksen kestolla sen saavutat.<br />

Keskisykettä ja aikaa taas voit<br />

seurata rannelaitteella harjoituksen aikana.<br />

Näin varmistat harjoituksen onnistumisen.<br />

Training Effect Calculator -toiminnossa<br />

teoreettinen harjoitus on määritelty<br />

täysin tasatehoiseksi, mitä todellinen<br />

harjoitus ei koskaan ole. Siksi laskurin ilmoittama<br />

ja harjoituksen todellisuudessa<br />

aiheuttama EPOC saattavat poiketa<br />

jonkin verran toisistaan. Koska EPOC<br />

kasvaa korkealla sykkeellä suhteessa nopeammin<br />

kuin matalalla, on mitattu<br />

EPOC yleensä hiukan korkeampi kuin<br />

laskurin ilmoittama.<br />

HARJOITTELUOPAS 33


HARJOITUSOHJELMIEN KÄYTTÖ<br />

Puunäkymän Training Plans -kansiossa<br />

on muutamia valmiita harjoitusohjelmaviikkoja.<br />

Nämä harjoitusohjelmat on<br />

tehty yleisten kuntoliikuntasuositusten<br />

mukaisesti (ACSM), ja ne soveltuvat hyvin<br />

säännöllisen kuntoilun aloittamiseen.<br />

Voit siirtää harjoitusohjelman<br />

kansiosta kalenteriisi aktivoimalla sen<br />

hiiren oikealla näppäimellä ja valitsemalla<br />

toiminnon ”Send to calendar”.<br />

Voit myös tehdä omia harjoitusohjelmia.<br />

Uuden ohjelman luonti tapahtuu<br />

aktivoimalla kansio oikealla hiiren näppäimellä<br />

ja valitsemalla ”Add new training<br />

program”. Voit lisätä yksittäisiä<br />

harjoituksia tähän ohjelmarunkoon toiminnolla<br />

”Add new plan”. Voit määrittää<br />

jokaiselle harjoitukselle syke- ja<br />

EPOC-tason, keston ja muita tietoja.<br />

Voit myös määrittää monentenako päivänä<br />

ohjelmajakson alusta kyseinen<br />

harjoitus tulisi suorittaa. Kun suunnitelma<br />

on valmis, siirrä se kalenteriin sopivan<br />

päivän kohdalle.<br />

HARJOITUSTIETOJEN JA HARJOITUS-<br />

OHJELMIEN LÄHETTÄMINEN<br />

Jos haluat lähettää tallentamiasi harjoituksia<br />

ja tekemiäsi harjoitusohjelmia<br />

muille, aktivoi haluamasi harjoitus tai<br />

ohjelma puunäkymässä hiiren oikealla<br />

näppäimellä. Tallenna se erilliseksi tiedostoksi<br />

valitsemalla ”Export to file”.<br />

Tämän tiedoston voit lähettää sähköpostilla<br />

esim. valmentajalle tai harjoituskavereillesi.<br />

Vastaavasti valitsemalla<br />

”Import from file” voit tuoda ohjelmaan<br />

muiden sinulle lähettämiä harjoitustiedostoja.<br />

SUUNTOSPORTS.COM<br />

www.suuntosports.com on kaikille<br />

Suunnon laitteiden käyttäjille tarkoitettu<br />

verkkosivusto, jossa voit vertailla<br />

omia urheilusuorituksiasi muiden tekemiin,<br />

jakaa kokemuksia muiden harrastajien<br />

kanssa ja löytää hyödyllistä tietoa<br />

harjoitteluasi varten. <strong>Suunto</strong>sports.com<br />

sisältää jatkossa myös erilaisiin tavoitteisiin<br />

soveltuvia harjoitusohjelmia, joita<br />

voit hakea palvelusta ja siirtää omaan<br />

kalenteriisi.<br />

34 HARJOITTELUOPAS


SANASTO<br />

ACSM<br />

Aerobinen<br />

Aerobinen kynnys<br />

Aktiivisuustaso<br />

Anaerobinen<br />

Anaerobinen kynnys<br />

EPOC<br />

%HR max<br />

%HRR<br />

Harjoitusvaikutus<br />

Intensiteetti<br />

kcal<br />

Laktaatti<br />

Maitohappo<br />

Maksimaalinen<br />

suorituskyky<br />

Maksimisyke<br />

Liikunta- ja terveysalan järjestö USA:ssa.<br />

Hapen avulla tapahtuva<br />

Suurin rasitustaso, jossa elimistö pystyy vielä eliminoimaan<br />

syntyvää laktaattia niin paljon, että laktaattipitoisuus ei<br />

nouse yli lepotason.<br />

Henkilön keskimääräinen aikaisemman liikuntaharrastuksen<br />

määrä<br />

Ilman happea tapahtuva<br />

Suurin rasitustaso, jossa elimistö pystyy eliminoimaan laktaattia<br />

niin paljon, että laktaattipitoisuus ei nouse koko<br />

suorituksen ajan.<br />

Excess Post-exercise Oxygen Consumption. Lepotason ylittävä<br />

hapenkulutus urheilusuorituksen jälkeen.<br />

Prosenttiosuus henkilön maksimisykkeestä.<br />

Prosenttiosuus henkilön sykereservistä (HRR). Sykereservi<br />

saadaan laskettua vähentämällä henkilön maksimisykkeestä<br />

hänen leposykkeensä.<br />

Yksittäisen urheilusuorituksen vaikutus henkilön suorituskykyyn;<br />

määritetään suhteuttamalla harjoituksesta mitattu<br />

EPOC henkilön aktiivisuustasoon.<br />

Urheilusuorituksen taso suhteessa henkilön maksimisuorituskykyyn.<br />

Voidaan määrittää esim. sykkeen, VO 2 :n tai hengitysmuuttujien<br />

perusteella.<br />

Kilokalori, energian mittayksikkö. 1 kcal = 4,19 kilojoulea (kJ)<br />

Fyysisen rasituksen yhteydessä syntyvä elimistön aineenvaihduntatuote,<br />

maitohappo.<br />

Katso laktaatti<br />

Suurin työteho, jonka henkilö pystyy tuottamaan<br />

Sydämen suurin lyöntitiheys, kertaa minuutissa. Lasketaan<br />

usein iän perusteella, ACSM:n suositttelema kaava<br />

HARJOITTELUOPAS 35


210 - 0,65 x ikä. Maksimisyke on erittäin yksilöllinen, se voi<br />

poiketa kaavan mukaisesta jopa kymmeniä lyöntejä.<br />

MET<br />

ml/kg<br />

ml/kg/min<br />

Perusaineenvaihdunta<br />

Peruskestävyys<br />

Training Effect<br />

Ventilaatio<br />

Vitaalikapasiteetti<br />

VO 2<br />

VO 2max<br />

%VO 2max<br />

Metabolinen ekvivalentti, elimistön perusaineenvaihdunnan<br />

aiheuttama hapenkulutus (3,5 ml/kg).<br />

Millilitraa painokiloa kohti. Mittayksikkö, joka kuvaa esim.<br />

urheilusuorituksen jälkeisen ylimääräisen hapenkulutuksen<br />

(EPOCin) määrää.<br />

Millilitraa painokiloa kohti minuutissa. Mittayksikkö, joka<br />

kuvaa esim. elimistön hetkellistä hapenkulutusta.<br />

Normaalit elintoiminnot elimistön ollessa lepotilassa<br />

Peruskestävyyskestävyyden osa-alue, joka kuvaa suorituskykyä<br />

aerobisen kynnysrasituksen alapuolella.<br />

Katso harjoitusvaikutus<br />

Keuhkotuuletus, hengitetyn ilman tilavuus litraa minuutissa<br />

Keuhkojen toiminnallinen tilavuus. Suurin ilmamäärä, jonka<br />

henkilö pystyy puhaltamaan keuhkoistaan.<br />

Hapenkulutus. Elimistön kuluttama hapen määrä, jota mitataan<br />

joko absoluuttisena määränä (l/min) tai henkilön<br />

painoon suhteutetuna (ml/kg/min)<br />

Maksimaalinen hapenottokyky. Hapen määrä, jonka henkilön<br />

elimistö kykenee ottamaan käyttöön hengitetystä ilmasta<br />

maksimisuorituksen aikana. Mittayksikkö ml/kg/min<br />

tai MET.<br />

Urheilusuorituksen hapenkulutus suhteessa henkilön maksimaaliseen<br />

hapenottokykyyn.<br />

36 HARJOITTELUOPAS


KIRJALLISUUSVIITTEET<br />

Pulkkinen, A., Kettunen, J., Martinmäki, K., Saalasti, S., & Rusko, H. K. (2004). On- and<br />

off dynamics and respiration rate enhance the accuracy of heart rate based VO 2 estimation.<br />

ACSM Congress, Indianapolis, June 2-5, 2004. Abstract: Medicine and Science in<br />

Sports and Exercise 36(5).<br />

Rusko, H.K. (Eds.) 2003. Cross Country Skiing. Handbook of Sports Medicine and Science.<br />

Massachusetts: Blackwell.<br />

Rusko, H.K., Pulkkinen, A., Saalasti, S., Hynynen, E. & Kettunen, J. 2003. Pre-prediction<br />

of EPOC: A tool for monitoring fatigue accumulation during exercise? ACSM Congress,<br />

San Francisco, May 28-31, 2003. Abstract: Medicine and Science in Sports and Exercise<br />

35(5): Suppl: S183.<br />

Rusko, H.K., Pulkkinen, A., Martinmäki, K., Saalasti, S., & Kettunen, J. (2004). Influence<br />

of increased duration or intensity on training load as evaluated by EPOC and TRIPMS.<br />

ACSM Congress, Indianapolis, June 2-5, 2004. Abstract: Medicine and Science in Sports<br />

and Exercise 36(5).<br />

Saalasti, S., Kettunen, J., Pulkkinen, A. & Rusko, H. (2002). Monitoring respiratory activity<br />

in field: Applications for exercise training. Science for Success conference. Jyväskylä,<br />

October 2-4, 2002.<br />

ACSM – American College of Sports Medicine. (2001). ACSM’s Guidelines for Exercise<br />

Testing and Prescription. Philadelphia: Lippincot Williams & Wilkins<br />

Leger, L., Mercier, D. 1984. Cross Energy Cost of Horizontal Treadmill and Track Running.<br />

Sport Medicine 1 : 270 – 277<br />

Shvartz, E, Reibold, RC. 1990. Aerobic fitness norms for males and females aged 6 to 75<br />

years: a review. Aviat Space Environ Med 1990; 61:3-11.<br />

Oja, P., Elovainio, R., Vuori, I., Raivio, M. 1979. Kuntotestisuositus.<br />

Vammalan Kirjapaino Oy.<br />

LISÄTIETOJA<br />

<strong>Suunto</strong> t6:<br />

www.suuntot6.com<br />

www.suunto.com<br />

www.suuntosports.com<br />

Sykeanalyysi ja tieteelliset lähteet:<br />

www.firstbeat.fi<br />

HARJOITTELUOPAS 37


COPYRIGHT<br />

Tämä julkaisu sisältöineen on <strong>Suunto</strong> Oy:n omaisuutta. 10/2004.<br />

<strong>Suunto</strong>, Wristop Computer, <strong>Suunto</strong> t6, Replacing Luck sekä niiden logot<br />

ovat <strong>Suunto</strong> Oy:n rekisteröityjä tai rekisteröimättömiä tuotemerkkejä.<br />

Kaikki oikeudet pidätetään.<br />

<strong>Suunto</strong> Oy pyrkii siihen, että tässä julkaisussa olevat tiedot ovat mahdollisimman<br />

kattavat ja oikeelliset. <strong>Suunto</strong> Oy ei kuitenkaan myönnä asiasta mitään<br />

takuuta. Oikeudet julkaisun sisältöön tehtäviin muutoksiin pidätetään.<br />

Firstbeat Technologies toimittaa sykeanalyysiteknologian, jolla lasketaan<br />

hapenkulutus, hengitystiheys, hengitysvolyymi,energiankulutus, EPOC ja<br />

harjoitusvaikutus.


www.suunto.com<br />

Kaikki oikeudet Suunnon tuotteita koskeviin muutoksiin pidätetään. 1. painos.

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!