vastineet lausuntoihin ja mielipiteisiin - Keski-Suomen liitto
vastineet lausuntoihin ja mielipiteisiin - Keski-Suomen liitto
vastineet lausuntoihin ja mielipiteisiin - Keski-Suomen liitto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN EHDOTUSVAIHE<br />
15.1.- 16.2.2007<br />
VASTINEET LAUSUNTOIHIN JA MIELIPITEISIIN 17.4.2007<br />
SISÄLLYS<br />
VASTINEET LAUSUNTOIHIN JA MIELIPITEISIIN................................................................1<br />
MAAKUNTAHALLITUKSEN PÄÄTÖKSET 21.3., 17.4.2007................................................2<br />
KESKI-SUOMEN KUNNAT......................................................................................................13<br />
NAAPURILIITOT.......................................................................................................................25<br />
NAAPURIKUNNAT....................................................................................................................28<br />
VIRANOMAISET........................................................................................................................30<br />
YRITYKSET ................................................................................................................................43<br />
YHDISTYKSET...........................................................................................................................50<br />
YKSITYISET ...............................................................................................................................78<br />
MYÖHÄSSÄ TULLEET LAUSUNNOT JA MIELIPITEET...................................................106<br />
KESKI-SUOMEN KUNNAT....................................................................................................106<br />
NAAPURILIITOT.....................................................................................................................114<br />
NAAPURIKUNNAT..................................................................................................................114<br />
VIRANOMAISET......................................................................................................................115<br />
YRITYKSET ..............................................................................................................................123<br />
YHDISTYKSET.........................................................................................................................123<br />
YKSITYISET .............................................................................................................................123<br />
VASTINEET LAUSUNTOIHIN JA MIELIPITEISIIN<br />
Maakuntakaavan sisältövaatimukset ovat maankäyttö- <strong>ja</strong> rakennuslain 28 §:ssä. Yksi<br />
keskeinen sisältövaatimus ovat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Valtaosassa<br />
vastineita voitaisiin viitata yllä mainittuihin vaatimuksiin. Tässä yhteydessä niitä ei<br />
toisteta, vaan viitataan kaavaselostukseen (sivut 6-7, 117–119). Kaavaehdotuksen<br />
valmistelu on perustunut laa<strong>ja</strong>an asiantunti<strong>ja</strong>työskentelyyn sekä demokraattiseen päätöksentekoon<br />
<strong>ja</strong> on ollut yhteen sovittavaa suunnittelua.<br />
Vastineet on sisennetty.<br />
1
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
MAAKUNTAHALLITUKSEN PÄÄTÖKSET 21.3., 17.4.2007<br />
KSL:17 /2003<br />
MH 21.3.2007, 55 §<br />
KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaavaehdotus oli nähtävillä 15.1.–16.2.2007. Kaavaehdotuksesta saatiin<br />
lausunto<strong>ja</strong> tai mielipiteitä määräaikaan mennessä147 kpl seuraavasti:<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> kunnat 18<br />
Naapurimaakunnat 6<br />
Naapurikunnat 13<br />
Viranomaiset 11<br />
Yritykset 10<br />
Yhdistykset 21<br />
Yksityiset 68<br />
Lisäksi myöhässä saapui (2.3.2007mennessä) 27 lausuntoa tai mielipidettä.<br />
Liitteenä ovat lausuntojen <strong>ja</strong> mielipiteiden tiivistelmät sekä niiden <strong>vastineet</strong>.<br />
Valtaosa <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> kunnista pitää kaavaehdotusta hyvänä eikä niillä ole huomautettavaa. Mekittävimmät<br />
huomautukset koskevat vähittäiskaupan suuryksikkömerkintää Hankasalmella, Jyväskylässä<br />
<strong>ja</strong> Muuramessa.<br />
Naapuriliitoilla ei pääsääntöisesti ole huomautettavaa maakuntakaavaehdotukseen. Maakunnan ra<strong>ja</strong>alueilla<br />
olevat eroavuudet on hoidettavissa yhteistyöllä <strong>ja</strong>tkosuunnittelussa.<br />
Naapurimaakunnilla ei pääsääntöisesti ole huomautettavaa maakuntakaavaehdotukseen. Muutama<br />
kunta kiinnittää huomiota turvetuotannon vesistövaikutusten huomioimiseen.<br />
Valtaosa viranomaisten kommenteista ovat sellaisia, että ne ovat luonteeltaan teknisiä kor<strong>ja</strong>uksia.<br />
Ympäristökeskuksen lausunnon mukaan maakuntasuunnitelmaan merkitty Äänekoskelta Jämsään<br />
ulottuva taa<strong>ja</strong>marakenteellinen kehityskäytävä, ylimaakunnallisesti merkittävine työ- <strong>ja</strong><br />
asutusmarkkina-alueineen, ei välity riittävästi maakuntakaavassa. Yhdyskuntarakenteen laajenemissuunnat<br />
olisivat perusteltu<strong>ja</strong> Äänekosken <strong>ja</strong> Tikkakosken välillä, koska niitä yhdistää<br />
tulevaisuudessa moottoritie <strong>ja</strong> rakentamispaine kohdistunevat väistämättä näille alueille. Ympäristökeskus<br />
kiinnittää niin ikään huomiota taa<strong>ja</strong>mien liepeille sijoittuviin marketteihin, jotka<br />
hajottavat yhdyskuntarakennetta <strong>ja</strong> heikentävät keskustaa<strong>ja</strong>mien palvelu<strong>ja</strong> merkittävästi. Nämä<br />
vaikutukset tulisi selvittää ennen merkintöjen osoittamista. Tällaisia taa<strong>ja</strong>mien liepeillä<br />
olevia km-1 merkintöjä on esim. Toivakan Viisarimäessä <strong>ja</strong> Lievestuoreella.<br />
Tiehallinnon <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> tiepiiri pitää maakuntakaavaehdotusta hyvänä lähtökohtana kokonaisvaltaiselle<br />
maakunnan kehittämisen suunnittelulle. <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> tiepiiri kiinnittää<br />
huomiota tiehallinnon rahoitusmahdollisuuksiin muutamien merkittävästi parannettavien tei-<br />
2
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
den osalta (vt 23, kt 56, kt 77). Tiepiiri toteaa edelleen, että yhdyskuntarakenteen kehittämisellä<br />
on pyrittävä vähentämään liikennetarvetta, parantamaan liikenneturvallisuutta <strong>ja</strong> edistämään<br />
joukkoliikenteen edellytyksiä. Uuden maankäytön kehittäminen irralleen nykyisestä<br />
maankäyttörakenteesta on ristiriidassa valtioneuvoston hyväksymien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden<br />
yhdyskuntarakenteen eheyttämistavoitteiden kanssa. Tällaista kehitystä<br />
on vireillä joissakin kunnissa huolimatta maakuntakaavassa esitetyistä tavoitteista.<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> TE-keskus toteaa, että maakuntakaavaehdotus täyttää pääpiirteissään hyvin<br />
sille asetetut vaatimukset. Valmistelu perustuu laa<strong>ja</strong>an tausta-aineistoon, jota on täydennetty<br />
erillisselvityksillä <strong>ja</strong> -tutkimuksilla. Osallisten sitouttaminen valmisteluun on ollut laa<strong>ja</strong>a.<br />
Maakunnan kehittäminen tulee kaavaehdotuksessa käsitellyksi monipuolisesti. Asutusrakenteen<br />
<strong>ja</strong> liikenteen sekä teknisen huollon aluevaraukset turvaavat elinkeinojen kehittymisen <strong>ja</strong><br />
etenkin Jämsä – Jyväskylä - Äänekoski kehittämisalueen tarpeet.<br />
Yhdistysten lausunnoissa huomio kiinnittyy luontojärjestöjen kannanottoihin. He vastustavat turvetuotantoa<br />
<strong>ja</strong> sen johdannaisena Jyväskylän Keljonlahden maakuntavoimalan aluevarausta. Luontojärjestöjen<br />
mielestä kaavassa pitäisi olla ekologiset vyöhykkeet, hil<strong>ja</strong>iset alueet <strong>ja</strong> arvokkaat kallioalueet.<br />
Luontojärjestöt pitävät myös luonnonvarojen käyttöön liittyviä selvityksiä riittämättöminä.<br />
Yksityisten kansalaisten mielipiteissä on kolme painopistettä. Kansalaiset vastustavat Jyväskylän-<br />
Keljonlahden maakuntavoimalavarausta, Laukaan Vihtavuoresta pohjoiseen olevia ohjeellisia voimalin<strong>ja</strong>varauksia<br />
sekä Laukaan Vehniän kohdalla uutta moottoritievarausta. Moottoritievarausta<br />
vastustavassa mielipiteessä on 153 allekirjoittanutta.<br />
Lisätieto<strong>ja</strong> Martti Ahokas, p. 0207 560 220 <strong>ja</strong> Olli Ristaniemi, p. 0207 560 236.<br />
Maakuntajohta<strong>ja</strong>n ehdotus:<br />
Kuullaan selostus saaduista lausunnoista <strong>ja</strong> muistutuksista.<br />
Maakuntahallitus hyväksyy saatujen lausuntojen <strong>ja</strong> muistutusten <strong>vastineet</strong>.<br />
Toimisto valmistelee <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaavan siten, että maakuntahallituksen huhtikuun<br />
kokous voi tehdä kaavan hyväksymistä koskevan esityksensä maakuntavaltuuston kevätkokoukselle.<br />
Päätös:<br />
Kokoukselle <strong>ja</strong>ettiin maakuntakaavan liikenteen asiantunti<strong>ja</strong>ryhmän kor<strong>ja</strong>us/tarkistusesityksiä<br />
(Leppävesi-Seppälänkangas, Konginkankaan Keskustie<br />
<strong>ja</strong> Tikkamannila-Leppävesi). Todettiin, että asiaa selostettiin asiakohdassa<br />
50.<br />
Helena Pihla<strong>ja</strong>saari ehdotti, että Mörkökorven alueen jättämisestä maakuntakaavaan<br />
valkoisella merkinnällä käydään vielä keskustelu<strong>ja</strong> ympäristöviranomaisten<br />
kanssa <strong>ja</strong> että asian käsittely jätetään tältä osin vielä<br />
avoimeksi. Kari Yksjärvi kannatti Pihla<strong>ja</strong>saaren ehdotusta.<br />
Helena Pihla<strong>ja</strong>saari esitti, että Hankasalmen suuntaan esitetään yhdyskuntarakenteen<br />
laajenemissuunta nuolimerkinnällä <strong>ja</strong> lisätään yksi suuryksikön<br />
merkintä. Käytiin keskustelu. Keskustelun jälkeen esitys raukesi<br />
kannatuksen puutteesta.<br />
3
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
Maakuntahallitus hyväksyi saatujen lausuntojen <strong>ja</strong> muistutusten <strong>vastineet</strong><br />
yksimielisesti siten, että seutukaavassa (5. VK) olevan Mörkökorven<br />
alueen kumoamisen osalta asia jätettiin avoimeksi ympäristöviranomaisten<br />
kanssa käytävien keskustelujen vuoksi.<br />
Maakuntahallitus päätti, että toimisto valmistelee <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaavaa siten, että<br />
maakuntahallituksen huhtikuun kokous voi tehdä kaavan hyväksymistä koskevan esityksensä<br />
maakuntavaltuuston kevätkokoukselle.<br />
MH 17.4.2007, 79 §<br />
1. MAAKUNTAKAAVAN SISÄLTÖ<br />
Lähtökohdat<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaavan valmistelu aloitettiin maakuntahallituksen käynnistyspäätöksellä<br />
20.12.2002. Maakuntahallitus hyväksyi maankäyttö- <strong>ja</strong> rakennuslain edellyttämän osallistumis- <strong>ja</strong><br />
arviointisuunnitelman 21.5.2003. Maakuntakaavan tavoitevaihe päättyi maakuntahallituksen hyväksyessä<br />
kaavan tavoitteet 19.2.2004. Ylimääräinen kommentointikierros oli 1.4.–13.5.2005. Valmisteluvaiheen<br />
kuuleminen suoritettiin 30.1.–17.3.2006. Kaavaehdotus oli nähtävillä 15.1.–16.2.2007.<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava koostuu kaavakartasta, merkinnöistä <strong>ja</strong> määräyksistä sekä kaavaselostuksesta.<br />
Maakuntakaavan lainsäädännöllinen lähtökohta on maankäyttö- <strong>ja</strong> rakennuslaki.<br />
Maankäyttö- <strong>ja</strong> rakennuslain (132/1999) mukaan maakunnan suunnittelussa on otettava huomioon<br />
valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet <strong>ja</strong> sovitettava ne yhteen alueiden käyttöön liittyvien maakunnallisten<br />
<strong>ja</strong> paikallisten tavoitteiden kanssa.<br />
Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön <strong>ja</strong> yhdyskuntarakenteen periaatteet <strong>ja</strong> osoitetaan maakunnan<br />
kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia tulee osoittaa vain sillä tarkkuudella<br />
kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka<br />
useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen.<br />
Maakuntakaavan on täytettävä maankäyttö- <strong>ja</strong> rakennuslain mukaiset sisältövaatimukset (MRL 28<br />
§). Maakuntakaavaa laadittaessa ovat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet otettava huomioon.<br />
Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä huomiota maakunnan oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin.<br />
Kaava on myös mahdollisuuksien mukaan sovitettava yhteen maakuntakaava-alueeseen rajoittuvien<br />
alueiden maakuntakaavoituksen kanssa. Luonnonsuojelulain (1096/1996) 7 <strong>ja</strong> 77 §:ssä tarkoitettujen<br />
luonnonsuojeluohjelmien <strong>ja</strong> -päätösten sekä 32 §:ssä tarkoitettua maisema-aluetta koskevien<br />
perustamispäätösten tulee olla ohjeena kaavaa laadittaessa. Kaavaa laadittaessa on erityistä huomiota<br />
kiinnitettävä:<br />
• Maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- <strong>ja</strong> yhdyskuntarakenteeseen<br />
• Alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen<br />
• Ympäristön <strong>ja</strong> talouden kannalta kestäviin liikenteen <strong>ja</strong> teknisen<br />
huollon järjestelyihin<br />
• Vesi- <strong>ja</strong> maa-ainesvarojen kestävään käyttöön<br />
• Maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin<br />
• Maiseman, luonnonarvojen <strong>ja</strong> kulttuuriperinnön vaalimiseen<br />
• Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen<br />
4
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
Kaavaa laadittaessa on myös pidettävä silmällä alueiden käytön taloudellisuutta <strong>ja</strong> sitä, ettei maanomista<strong>ja</strong>lle<br />
tai muulle oikeuden halti<strong>ja</strong>lle aiheudu kohtuutonta haittaa. Kaavaa laadittaessa on myös<br />
selvitettävä, kenen toteutettavaksi kaava <strong>ja</strong> sen edellyttämät toimenpiteet kuuluvat.<br />
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottaminen <strong>ja</strong> konkretisointi sekä maakunnan<br />
tai seudun oloista <strong>ja</strong> kehittämistarpeista johtuvien tavoitteiden huomioon ottaminen <strong>ja</strong> niitä koskevien<br />
alueiden käytön ratkaisujen osoittaminen voidaan katsoa maakuntakaavan sisällön perusvaatimuksiksi.<br />
Maakuntakaavan tulkinnassa korostuu erityisesti näiden tavoitteiden turvaaminen.<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaavaehdotus on laadittu kokonaismaakuntakaavana. Siinä on esitetty valtakunnalliset<br />
<strong>ja</strong> maakunnalliset pitkän aikavälin kestävät alueidenkäytölliset ratkaisut aluerakenteen,<br />
elinkeinoelämän, liikenteen, teknisen huollon, luonnonvarojen, erityistoimintojen, kulttuuriympäristön,<br />
luonnonsuojelun, <strong>ja</strong> virkistyksen osalta. Nämä ratkaisut esitetään maakuntakaavakartalla <strong>ja</strong><br />
kaavaselostuksessa alueidenkäytöllisinä kehittämisperiaatteina, maakunnallisina erityisominaisuuksina,<br />
aluevarauksina sekä kohde- <strong>ja</strong> viivamerkintöinä.<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaavassa esitetään kehityksen haluttu suunta, alueiden käytön muutosalueita<br />
sekä alueita, joiden tulisi säilyä nykyisellään. Kaavassa on myös rajoituksia <strong>ja</strong> reunaehto<strong>ja</strong>.<br />
Maakuntakaava jättää alueiden käytön yksityiskohtaisemman suunnittelun kunnan kaavoituksen tai<br />
muun yksityiskohtaisemman päätöksenteon tehtäväksi.<br />
Oikeusvaikutukset <strong>ja</strong> tulkinta<br />
Maakuntakaavan vahvistaa ympäristöministeriö. Vahvistus koskee kaavakarttaa <strong>ja</strong> siinä olevia merkintöjä<br />
<strong>ja</strong> määräyksiä. Kaavaselostusta ei vahvisteta. Maakuntakaavan tulkinnan lähtökohtana on<br />
sen yleispiirteisyys. Maankäyttö- <strong>ja</strong> rakennuslain mukaan (MRL 32.1 §) maakuntakaava on ohjeena<br />
laadittaessa tai muutettaessa yleiskaavaa <strong>ja</strong> asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin<br />
alueiden käytön järjestämiseksi. Siten maakuntakaavan keskeiset periaatteet <strong>ja</strong> esitetyt seudulliset<br />
tai maakunnalliset kaavaratkaisut ovat kuntakaavoituksen lähtökohtana. Maakuntakaavassa esitetyt<br />
alueiden käytön periaatteet <strong>ja</strong> aluevaraukset täsmentyvät kunnan kaavoituksessa. Maankäyttö- <strong>ja</strong><br />
rakennuslain mukaan (32.2 §) mukaan viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia<br />
toimenpiteitä <strong>ja</strong> päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä<br />
edistämään kaavan toteuttamista <strong>ja</strong> katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista.<br />
Maakuntakaavan viranomaisvaikutus koskee myös maakunnan <strong>liitto</strong>a aluekehitysviranomaisena.<br />
Maakuntakaavassa virkistys- tai suojelualueeksi taikka liikenteen tai teknisen huollon verkosto<strong>ja</strong> tai<br />
alueita varten osoitetulla alueella on voimassa rakentamista koskeva rajoitus. Alueilla, joilla on<br />
voimassa rakentamisrajoitus, ei lupaa rakennuksen rakentamiseen saa myöntää siten, että sillä vaikeutetaan<br />
maakuntakaavan toteutumista. Rakennuslupaviranomainen voi siten estää maakuntakaavan<br />
toteutumista vaikeuttavan rakentamisen. Rakentamisrajoitus on kuitenkin ehdollinen. Jos luvan<br />
epäämisestä aiheutuu huomattavaa haittaa, lupa on kuitenkin myönnettävä, jollei kunta tai muu julkisoikeudellinen<br />
yhteisö lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta. Harkinnassa otetaan<br />
huomioon vain sellainen este rakentamiselle, joka johtuu nimenomaan maakuntakaavasta. Mikäli<br />
rakentaminen ei vaikeuta maakuntakaavoitusta, rakentaminen voidaan toteuttaa normaalin rakennusluvan<br />
mukaisesti, ellei rakentamiselle ole muita esteitä.<br />
Maakuntakaavan mittakaava on 1:250 000. Mittakaava johtaa jo sinänsä aluevarausten yleispiirteiseen<br />
tulkintaan. Kaavamerkintöjä <strong>ja</strong> -määräyksiä on siten tulkittava pääosin yleispiirteisesti. Maakuntakaavan<br />
esittämistavasta riippumatta maankäyttöratkaisut on tarkoitettu täsmentymään vasta<br />
5
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
yksityiskohtaisemman suunnittelun tai lupamenettelyn yhteydessä. Maakuntakaavan tulkinta voi<br />
kuitenkin vaihdella maankäyttömuodoittain, esimerkiksi suojelualuevarausten osalta liikkumavara<br />
on vähäinen.<br />
Maakuntakaavaan liittyvää kaavaselostusta ei vahvisteta eikä sillä ole oikeudellisia vaikutuksia.<br />
Selostuksella on kuitenkin huomattava merkitys kaavan sisällön <strong>ja</strong> usein myös oikeusvaikutusten<br />
tulkinnassa. Selostus myös selventää <strong>ja</strong> täydentää kaavakarttaa sekä siihen kuuluvia merkintöjä <strong>ja</strong><br />
määräyksiä.<br />
Kaavan sisältö<br />
Maakuntakaavakartan sisältö on ryhmitelty kahdeksaan teemaan. Nämä ovat asutusrakenne, liikenne,<br />
tekninen huolto, luonnonvarat, erityistoiminnot, kulttuuriympäristö, luonnonsuojelu <strong>ja</strong> virkistys.<br />
Maakuntakaavakartan luettavuutta on parannettu koko kaavaprosessin a<strong>ja</strong>n. Alle 30 ha aluevaraukset<br />
<strong>ja</strong> osa-alueet on esitetty kohdemerkinnällä. Kulttuuriympäristöön, suojeluun <strong>ja</strong> virkistykseen<br />
liittyviä merkintöjä on kunkin teeman kohdalla yhdistetty. Luettavuuden helpottamiseksi taa<strong>ja</strong>mista<br />
on tehty apukartat, jotka soveltuvat pienialaisten kulttuuri- <strong>ja</strong> suojelukohteiden paikallistamiseen.<br />
Maakuntakaavaehdotus koostuu kaavakartasta <strong>ja</strong> merkinnöistä <strong>ja</strong> määräyksistä sekä kaavaselostuksesta<br />
<strong>ja</strong> alueluettelosta. Muu materiaali, selvitykset <strong>ja</strong> tutkimukset sekä vaikutusten arviointi, ovat<br />
kaavan tausta-aineistoa. Kaavaselostuksessa kuvataan kaavoituksen lähtökohdat, <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong><br />
maakunnan väestön, elinkeinojen <strong>ja</strong> aluerakenteen kehitystä <strong>ja</strong> sekä myös tulevaisuuden näkymiä.<br />
Kaavaselostuksessa on mukana myös kaavan tavoitteet sekä tärkeimpänä asiana maakuntakaavan<br />
sisältö teemoittain. Kaavaselostuksessa tarkastellaan myös eri vaihtoehto<strong>ja</strong>, vertailua seutukaavaan<br />
<strong>ja</strong> seutukaavan kumoamista, kaavan vaikutuksia, kaavan suhdetta muihin suunnitelmiin sekä osallistumista<br />
<strong>ja</strong> vuorovaikutusta. Maakuntakaavan toteutus <strong>ja</strong> seuranta ovat omana lukuna.<br />
Maakuntakaavassa esitetään pääasiassa ympäristöministeriön kaavamerkintäpäätöksen mukaisilla<br />
merkinnöillä maakunnan alueidenkäyttö yleispiirteisesti:<br />
• Kehittämisperiaatemerkinnät. Näillä kuvataan alueidenkäyttöön liittyviä<br />
kehittämispoliittisia asioita. Esimerkiksi matkailun <strong>ja</strong> virkistyksen<br />
vetovoima-alue.<br />
• Osa-alueiden erityisominaisuuksia kuvaavat merkinnät. Näillä kuvataan<br />
jotain tiettyä erityistä ominaisuutta, joka vallitsee alueella. Esimerkiksi<br />
poh<strong>ja</strong>vesialue.<br />
• Aluevaraukset. Näillä kuvataan alueen pääasiallinen maankäyttömuoto.<br />
Esimerkiksi teollisuusalue.<br />
• Viivamerkinnät. Näillä kuvataan linjo<strong>ja</strong>. Esimerkiksi valtatie.<br />
• Kohdemerkinnät. Näillä kuvataan pienialaisia alueita tai kohteita.<br />
Esimerkiksi suurmuuntamo.<br />
Merkintöjen osalta on käytetty vaihtelevasti suunnittelu- <strong>ja</strong> suojelumääräyksiä. Suojelumääräykset<br />
liittyvät luonnonsuojelu- <strong>ja</strong> suojelualueisiin.<br />
Maakuntakaavaluonnoksen keskeinen sisältö on teemoittain seuraava:<br />
Asutusrakenne<br />
6
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
Asutusrakenteen keskeisen rungon muodostavat taa<strong>ja</strong>matoimintojen alueet <strong>ja</strong> niihin liittyen vähittäiskaupan<br />
suuryksiköt. Kaupunkien osalta esitetään myös keskustatoimintojen alueet <strong>ja</strong> Jyväskylän<br />
kaupunkiseudulla alakeskuksia. Maakuntakaavalla pyritään yhdyskuntarakenteen tiivistäminen.<br />
Kaupunkikehittämisen kohdealueilla Jämsässä <strong>ja</strong> Äänekoskella painottuvat taa<strong>ja</strong>makehitys <strong>ja</strong> suurteollisuuden<br />
liikenteellisen olosuhteet, Jyväskylässä korkein koulutus <strong>ja</strong> tutkimus. Pohjoisen <strong>Keski</strong>-<br />
<strong>Suomen</strong> yksi strateginen valinta puu näkyy kehittämisen kohdealueina. Merkittävät teollisuusalueet<br />
näkyvät aluevarauksina <strong>ja</strong> kohdemerkinnöillä. Kaavaehdotuksessa esitetään myös vaarallisia kemikaale<strong>ja</strong><br />
valmistavat tai varastoivat laitokset <strong>ja</strong> näille suo<strong>ja</strong>vyöhykkeet. Lentoliikennettä varten tarkoitettujen<br />
varalaskupaikkojen suo<strong>ja</strong>vyöhykkeitä osoitetaan valtatielle 4 Joutsaan <strong>ja</strong> Tikkakoskelle.<br />
Liikenne<br />
Liikenteen rungon muodostavat runkotiet <strong>ja</strong> runkoradat sekä muut valta- <strong>ja</strong> kantatiet. Runkoteinä<br />
esitetään valtatiet 4 <strong>ja</strong> 9. Valtatie 4 on moottoritienä Toivakan Viisarinmäeltä Äänekoskelle. Tavoitteena<br />
on kaksoisraide Jyväskylästä Jämsään <strong>ja</strong> edelleen Orivedelle. Tieliikenteen yhteystarpeena<br />
ovat Jyväskylän läntinen yhdystie sekä suunniteltu<strong>ja</strong> valta- <strong>ja</strong> kantatieosuuksia mm. Multia-<br />
Pylkönmäki sekä Konneveden <strong>ja</strong> Petäjäveden taa<strong>ja</strong>mien ohitukset. Joukkoliikenteen edellytyksiä<br />
parannetaan kehittämisperiaatteella, joka koskee osaa maakunnan päätie- <strong>ja</strong> rataverkosta. Lentotoiminnan<br />
osalta ovat mukana mm. Tikkakosken <strong>ja</strong> hallin lentokentät sekä varautuminen Korpilahden<br />
uuteen pienlentokenttään. Vesiliikenteestä osoitetaan varaukset satamatoiminnoille <strong>ja</strong> uiton toimintapaikoille<br />
sekä venesatamat laiva- <strong>ja</strong> veneliikenteelle.<br />
Tekninen huolto<br />
Merkittävimmät teknisen huollon ratkaisut liittyvät jätehuoltoon, josta esitetään Jyväskylän, Jämsän<br />
<strong>ja</strong> Saarijärven jätteenkäsittelyalueet. Jyväskylän seudun uuteen jätteenkäsittelykeskukseen varaudutaan<br />
jättämällä seutukaava voimaan Lievestuoreen Mörkökorven osalta (<strong>ja</strong> vaihemaakuntakaavalla).<br />
Vesivoimalaitoksista esitetään ne, joiden teho on yli 1 MW <strong>ja</strong> joihin liittyy vesistön säännöstely.<br />
Myös keskeiset energiahuollon lin<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> muuntoasemat sekä vesihuoltoon liittyvät yhteystarpeet ovat<br />
mukana.<br />
Luonnonvarat<br />
Kaikki I-luokan poh<strong>ja</strong>vesialueet <strong>ja</strong> vedenhankinnan kannalta tärkeimmät II-luokan alueet ovat mukana<br />
kaavaehdotuksessa. Turvetuotantoon soveltuvat keskeiset aluekokonaisuudet <strong>ja</strong> alueet ovat<br />
kaavassa esitetty sekä vyöhykkeinä että aluevarauksina. Maa-ainehuollossa painopiste on kalliokiviaineksissa.<br />
Rakennustoiminnan kannalta keskeiset sora- <strong>ja</strong> hiekkamuodostumat ovat myös mukana.<br />
Pohjoisen <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> yksi strateginen painopiste, kiviteollisuus, näkyy kaavaratkaisussa<br />
useina rakennuskiviainesten ottovyöhykkeinä.<br />
Erityistoiminnot<br />
Erityistoiminnoista tärkein on puolustusvoimien alueet <strong>ja</strong> niihin sisältyvät ampumaradat. Ne esitetään<br />
aluevarauksina <strong>ja</strong> kohdemerkintöinä. Osaan puolustusvoimien alueista sisältyy melualue. Muut<br />
maakuntakaavaehdotukseen sisältyvät erityistoiminnot ovat valtakunnallisesti <strong>ja</strong> maakunnallisesti<br />
merkittävät ampumaradat <strong>ja</strong> moottoriurheilualueet.<br />
Kulttuuriympäristö<br />
7
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> asumis-, elinkeino- <strong>ja</strong> rakennushistoria välittyy maakuntakaavassa arvokkaiden maisema-alueiden,<br />
perinnemaisemien, muinaismuistojen <strong>ja</strong> rakennettujen ympäristöjen kautta. Kaavamerkinnöillä<br />
erotetaan valtakunnallisesti <strong>ja</strong> maakunnallisesti arvokkaat alueet <strong>ja</strong> kohteet. Alue- <strong>ja</strong><br />
kohdemerkintöjen lisäksi maakuntakaavassa osoitetaan kehittämisperiaatteella alueita, joilla on<br />
kulttuuriympäristön näkökulmasta erityistä kehittämispotentiaalia. UNESCO:n maailmanperintökohteet<br />
Petäjäveden vanha kirkko <strong>ja</strong> Struven kolmiomittausketjuun kuuluva Korpilahden Puolakan<br />
kolmiomittaustorni ovat kaavaehdotuksessa omalla merkinnällä.<br />
Luonnonsuojelu<br />
Maakuntakaavaehdotus osoittaa luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät luontoytimet. Niitä<br />
ovat Natura 2000-verkosto, valtioneuvoston hyväksymät suojeluohjelmat <strong>ja</strong> maakunnallisesti arvokkaat<br />
suojelualueet. Monin paikoin keskisuomalaista luontoa hallitsevat harju- <strong>ja</strong> kallioalueet<br />
sekä vesistöt ovat arvokkaimmilta osiltaan mukana kaavaluonnoksessa osoittamassa keskisuomalaisen<br />
luonnon monimuotoisuutta. Kansallis- <strong>ja</strong> luonnonpuistot ovat omalla merkinnällä.<br />
Virkistys<br />
Virkistys on kaavaehdotuksessa virkistykseen <strong>ja</strong> matkailuun <strong>ja</strong> erityisesti vesistöihin liittyvinä virkistyksen<br />
kehittämisperiaatteina <strong>ja</strong> aluevarauksina. Veneily on näkyvästi esillä väylinä <strong>ja</strong> venesatamina.<br />
Virkistysalueet painottuvat Jyväskylän kaupunkiseudun <strong>ja</strong> seutukuntakeskusten läheisyyteen<br />
sekä vesistöjen varsille. Keskeiset matkailupalvelujen alueet ovat myös mukana. Luonnonarvoihin<br />
perustuva virkistyskäyttö on kaavaluonnoksessa sovitettu yhteen luonnonsuojelun kanssa.<br />
2. VASTINE JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN, JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNNAN, KESKI-<br />
SUOMEN KAUPPAKAMARIN, KESKI-SUOMEN YRITTÄJIEN JA MUSTANKORKEAN<br />
LAUSUNTOIHIN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUKSESTA<br />
Maakuntahallitus jätti edellisessä kokouksessa (21.3.2007) käsittelemättä Jyväskylän kaupungin,<br />
Jyväskylän maalaiskunnan, <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> kauppakamarin, <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> yrittäjien <strong>ja</strong> Mustankorkean<br />
lausuntojen <strong>vastineet</strong>. Edellä mainitut tahot esittävät, että mikäli Laukaan Mörkökorven aluetta<br />
ei merkitä nyt käsiteltävänä olevaan maakuntakaavaan, on seutukaava jätettävä voimaan Mörkökorven<br />
jätteenkäsittelyalueen osalta.<br />
Ehdotus oli esillä maakuntakaavaa koskevassa 2. viranomaisneuvottelussa 22.3.2007. Ympäristöministeriön<br />
edusta<strong>ja</strong> totesi, että menettely, jossa seutukaavassa oleva Mörkökorven jätteenkäsittelyalue<br />
jätetään voimaan, on liiton toimivallassa <strong>ja</strong> <strong>liitto</strong> voi perustellusti jättää seutukaavan tältä osin<br />
voimaan.<br />
Varmistetaan Jyväskylän seudun uudelle jätteenkäsittelykeskukselle si<strong>ja</strong>intipaikka muuttamalla<br />
vastine Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan, <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> kauppakamarin, <strong>Keski</strong>-<br />
<strong>Suomen</strong> yrittäjien <strong>ja</strong> Mustankorkean <strong>lausuntoihin</strong>:<br />
Aikaisempi esitys vastineeksi:<br />
Jätteenkäsittelykeskusvaraus on jätetty pois tästä maakuntakaavaehdotuksesta, koska käytettävissä<br />
olleet selvitykset eivät maakuntahallituksen mielestä olleet riittäviä maakuntakaavamerkinnän päätöksenteon<br />
poh<strong>ja</strong>ksi. Selvityksiä täydennetään <strong>ja</strong> maakuntahallitus on päättänyt valmistella Jyväskylän<br />
seudun uuden jätteenkäsittelykeskuksen tarpeita varten oman vaihemaakuntakaavan. Ei muutostarvetta.<br />
8
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
Valtioneuvoston päättämien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa<br />
on osoitettava jätteenkäsittelylaitoksille alueet siten, että pääosin kaikki syntyvä jäte voidaan<br />
hyödyntää tai käsitellä valtakunnallisesti tai alueellisesti tarkoituksenmukaisesti. Seutukaavan<br />
kumoamispäätöksen yhteydessä lainvoimaisessa seutukaavassa olevaa Mörkökorven jätteenkäsittelyaluevarausta<br />
ei kumota, ellei vaihemaakuntakaavalla ole siihen mennessä osoitettu korvaavaa<br />
varausta.<br />
Uusi esitys vastineeksi:<br />
Jätteenkäsittelykeskusvaraus on jätetty pois tästä maakuntakaavaehdotuksesta, koska käytettävissä<br />
olleet selvitykset eivät maakuntahallituksen mielestä olleet riittäviä maakuntakaavamerkinnän päätöksenteon<br />
poh<strong>ja</strong>ksi. Selvityksiä täydennetään <strong>ja</strong> maakuntahallitus on päättänyt valmistella Jyväskylän<br />
seudun uuden jätteenkäsittelykeskuksen tarpeita varten oman vaihemaakuntakaavan.<br />
Valtioneuvoston päättämien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa<br />
on osoitettava jätteenkäsittelylaitoksille alueet siten, että pääosin kaikki syntyvä jäte voidaan<br />
hyödyntää tai käsitellä valtakunnallisesti tai alueellisesti tarkoituksenmukaisesti. Seutukaavan<br />
kumoamispäätöksen yhteydessä lainvoimaisessa seutukaavassa oleva Mörkökorven jätteenkäsittelyaluevaraus<br />
jätetään voimaan.<br />
3. VIRANOMAISNEUVOTTELUN PALAUTE<br />
Maankäyttö- <strong>ja</strong> rakennuslain mukainen (66 §) 2. viranomaisneuvottelu käytiin 22.3.2007. Neuvotteluun<br />
osallistui 24 henkilöä. Liitteenä on neuvottelusta pöytäkir<strong>ja</strong>, jossa esitetyt näkemykset <strong>ja</strong> puheenvuorot<br />
on kir<strong>ja</strong>ttu yksityiskohtaisemmin, kuin seuraavassa olevassa viranomaisneuvottelun<br />
keskeisessä palautteessa on tehty:<br />
Ympäristöministeriö (H.Pitkäranta, J.Reinikainen, M.Stenström):<br />
• kaava-asiakir<strong>ja</strong>t ovat selkeitä<br />
• km1-merkinnän yhteyteen esitettiin harkittavaksi pinta-alan ylära<strong>ja</strong>a<br />
erityiskaupan rajoitteeksi. Toimiston vastaus: erityiskauppaa ei haluta<br />
rajoittaa.<br />
• Kaavaan sisältyy useita sellaisia km- tai km1-merkinnällä osoitettu<strong>ja</strong><br />
vähittäiskaupan suuryksiköitä, joiden si<strong>ja</strong>intia suhteessa yhdyskuntarakenteeseen<br />
joudutaan tarkastelemaan mm. valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden<br />
asettamien si<strong>ja</strong>inti- <strong>ja</strong> selvitysvaatimusten näkökulmasta.<br />
Kaupan palveluverkkoselvityksessä vaikutusten arviointi<br />
on jäänyt vähäiseksi. Esitetyt km-merkinnät (Eteläkeskus, Viisarinmäki,<br />
Hankasalmen asema) vaatisivat tarkempia keskuskohtaisia<br />
selvityksiä (ostovoiman siirtymä, arviointia liikennevirroista, saavutettavuudesta<br />
jne.). Toimiston vastaus: km-merkintöihin liittyen,<br />
kaupan palveluverkkoselvityksen perusteita (mm. ostovoimaan perustuva<br />
tarkastelu) kirjoitetaan paremmin auki kaavaselostuksen<br />
vaikutusten arviointi – kappaleeseen.<br />
• eo2- <strong>ja</strong> eo3 – alueiden osalta valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteidenkin<br />
edellyttämä luonto- <strong>ja</strong> maisema-arvojen tarkastelu on jää-<br />
9
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
nyt heikoksi, tältä osin tulee ottaa huomioon myös arvokkaita kallioalueita<br />
koskeva selvitys <strong>ja</strong> tarkistaa erityisesti, ettei arvokkaiden kallioalueiden<br />
(vähintään maakunnallisesti merkittävät) osalta ole päällekkäisyyttä<br />
eo2- <strong>ja</strong> eo3-alueiden kanssa. Toimiston vastaus: arvokkaiden<br />
kallioalueiden osalta tarkistetaan luokitus maakunnallisesti<br />
arvokas.<br />
• 14 turvetuotantoalueen osalta tehdyt ympäristöselvitykset tulee dokumentoida<br />
paremmin kaavaselostukseen (vrt. KHO:n päätös Pohjois-Poh<strong>ja</strong>nmaan<br />
maakuntakaavasta) mukaan lukien vaikutukset<br />
Kyyjärven Peuralamminnevan Natura-alueeseen. Toimiston vastaus:<br />
kirjoitetaan turvetuotantoalueiden ympäristöselvitysten keskeisin sisältö<br />
kaavaselostukseen.<br />
• Turvetuotannon vyöhykemerkintöihin liittyvät luontoselvitykset ovat<br />
riittämättömiä. Edellyttäisi suokohtaisia selvityksiä luontoarvoista<br />
(vrt. KHO:n päätös Pohjois-Poh<strong>ja</strong>nmaan maakuntakaavasta). Toimiston<br />
vastaus: <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaavan turvetuotantovyöhyke<br />
on laajempi käsite kuin Pohjois-Poh<strong>ja</strong>nmaan vyöhyke.<br />
• Tiettyjen kaavamerkintöjen (esim. A) alueilla si<strong>ja</strong>itseviin liiteaineistossa<br />
esitettyihin kulttuuriympäristöihin ym. tulee viitata täsmällisemmin<br />
merkinnän kuvauksessa <strong>ja</strong> suunnittelumääräyksessä (mm.<br />
taa<strong>ja</strong>matoimintojen alueet). Toimiston vastaus: täydennetään kaavaselostuksen<br />
ns. leipätekstiä.<br />
• Alueluetteloon toivottiin kuvauksia maakunnallisesti arvokkaista rakennetuista<br />
kulttuuriympäristöistä. Toimiston vastaus: kuvaukset<br />
maakunnallisesti arvokkaista rakennetuista kulttuuriympäristöistä<br />
löytyvät erillisjulkaisusta; ei lisätä kuvausten pituuden <strong>ja</strong> päällekkäisen<br />
informaation vuoksi alueluetteloon.<br />
• Taa<strong>ja</strong>matoimintojen merkinnän kuvaukseen voisi lisätä maininnan,<br />
että ne pitävät sisällään myös virkistys- <strong>ja</strong> puistoalueita. Toimiston<br />
vastaus: ympäristöministeriön kaavamerkintäpäätöksen mukaan<br />
paikalliset virkistys- <strong>ja</strong> puistoalueet sisältyvät taa<strong>ja</strong>matoimintojen<br />
alueeseen.<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> ympäristökeskus (R.Palokangas, P.Hokkanen, P.Halinen, R.Schiestl):<br />
• Ilmastonmuutoksen tulisi näkyä selvemmin esitetyissä kaavaratkaisuissa.<br />
Toimiston vastaus: ilmastonmuutoksesta kirjoitetaan kaavaselostukseen.<br />
• <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> alue- <strong>ja</strong> yhdyskuntarakenneselvitys on jo melko vanha<br />
(julkaistu v. 2001). Yhdyskuntarakenteen laajenemissuunnan tu-<br />
10
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
lisi merkitä Tikkakoskelta pohjoiseen <strong>ja</strong> Hirvaskankaalta etelään <strong>ja</strong><br />
näin huomioida tuleva moottoritie. Toimiston vastaus: <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong><br />
alue- <strong>ja</strong> yhdyskuntarakenneselvitys ei tue esitystä; ei muutosta.<br />
• Yhdyskuntarakenteen laajenemissuuntaa Tikkakosken <strong>ja</strong> Uuraisten<br />
välillä on epärealistinen. Toimiston vastaus: poistetaan, koska <strong>Keski</strong>-<br />
<strong>Suomen</strong> alue- <strong>ja</strong> yhdyskuntarakenneselvitys ei osoita tätä.<br />
• Taa<strong>ja</strong>matoimintojen alueisiin toivottiin väljempää, joustavampaa<br />
merkitsemistapaa (merkinnän pyöristäminen). Toimiston vastaus:<br />
taa<strong>ja</strong>matoimintojen alueiden merkitsemistapa jätetään ennalleen,<br />
koska merkinnän pyöristäminen ei lisää joustavuutta.<br />
• Muutama kartalla esitetyistä km-merkinnöistä on ongelmallinen<br />
(Hankasalmi, Viisarimäki, Eteläportti) > ha<strong>ja</strong>uttaa yhdyskuntarakennetta.<br />
Toimiston vastaus: km-merkintöihin liittyen, kaupan palveluverkkoselvityksen<br />
perusteita (mm. ostovoimaan perustuva tarkastelu)<br />
kirjoitetaan paremmin auki kaavaselostuksen vaikutusten arviointi –<br />
kappaleeseen.<br />
• Ekologisten vyöhykkeiden <strong>ja</strong> hil<strong>ja</strong>isten alueiden oh<strong>ja</strong>usvaikutusta tulisi<br />
avata. Toimiston vastaus: on otettu riittävästi huomioon kaavaselostuksessa;<br />
ei muutosta.<br />
• Puutteena esitettiin uusien luonnonsuojelualueiden puuttuminen.<br />
Toimiston vastaus: uusien ls-alueiden osalta lin<strong>ja</strong>us on tehty jo kaavaprosessin<br />
alkuvaiheessa (uusia alueita ei esitetä kaavassa, mikäli<br />
maanomistajien kanssa ei ole asiasta erikseen sovittu)<br />
• Kaavassa ei ole juurikaan esitetty uusia luonnonsuojelualueita, siksi<br />
ainakin METSO:n yhteydessä valtiolle hankitut <strong>ja</strong> rauhoitetut kohteet<br />
tulisi merkitä kaavaan. Toimiston vastaus: METSO-kohteiden<br />
esittämistä arvioidaan uudelleen maakuntakaavan päivitysvaiheessa.<br />
• Potentiaalisten turvetuotantoalueiden <strong>ja</strong> -vyöhykkeiden luontoselvityksiä<br />
pidettiin puutteellisia. Kaavaan ei tulisi merkitä turvetuotantoalueita<br />
<strong>ja</strong> -vyöhykkeitä, joiden luontoselvitykset ovat puutteellisia.<br />
Toimiston vastaus: Toimiston vastaus: kirjoitetaan turvetuotantoalueiden<br />
ympäristöselvitysten keskeisin sisältö kaavaselostukseen.<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> TE-keskus (J.Niemelä):<br />
• TE-keskuksella ei ole kaavaehdotuksesta suurempaa huomautettavaa.<br />
Turvetuotanto on esitetty TE-keskuksen toivomalla tavalla. Ei<br />
muutosta.<br />
Ratahallintokeskus (A.Aalto):<br />
11
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
• RHK:n pitkän tähtäimen suunnitelmaa ei kaavassa ole huomioitu<br />
riittävästi.<br />
• Sähköistämisen esittäminen rataosille Jyväskylä-Äänekoski, Jyväskylä-Haapamäki,<br />
Haapamäki-Orivesi sekä Haapamäki-Seinäjoki ei<br />
ole realistista (palvelutasolaskelmat eivät puolla sähköistämistä).<br />
Toimiston vastaus: ristiriita on olemassa, <strong>liitto</strong> pitää kiinni maakunnan omasta kannasta.<br />
Museovirasto (H.Koskinen):<br />
• Kulttuuriympäristö on otettu pääsääntöisesti hyvin huomioon kaavaehdotuksessa.<br />
• Muinaismuistokohteet tulisi esittää alueluettelon apukartoissa numeroituna<br />
paikallistamisen helpottamiseksi. Toimiston vastaus: alueluettelon<br />
kartta on riittävä.<br />
• Maakunnalliset <strong>ja</strong> valtakunnalliset kulttuuriympäristöalueet tulisi<br />
esittää alueina alueluettelon apukartoissa. Toimiston vastaus: apukartan<br />
merkintätapa on sama kuin maakuntakaavakartalla (alle 30<br />
ha alueet kohdemerkinnällä).<br />
• Kaavaselostukseen kaivattiin syvällisempää analyysia kulttuuriympäristöstä.<br />
Toimiston vastaus: kaavaselostukseen on kirjoitettu lisäyksiä<br />
kulttuuriympäristöjen kuvaukseen, syvällinen analyysi on esitetty<br />
tausta-aineistossa Viestejä maisemasta.<br />
4. ESITYS MAAKUNTAKAAVAN LAITTAMISEKSI VÄLITTÖMÄSTI VAHVISTAMI-<br />
SEN JÄLKEEN VOIMAAN JA NOUDATETTAVAKSI<br />
Perustelut:<br />
Maankäyttö- <strong>ja</strong> rakennuslain 201 §, 1. momentti: Maakuntakaavan <strong>ja</strong> yhteisen yleiskaavan vahvistamispäätöksessä<br />
voidaan määrätä kaava voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.<br />
Vuonna 1999 vahvistetun 5. VK:n <strong>ja</strong> 5A.VK:n tavoitteet <strong>ja</strong> ratkaisut ovat osittain vanhentuneita.<br />
Seutukaava ei riittävästi vastaa 1.1.2000 voimaan tulleen maankäyttö- <strong>ja</strong> rakennuslain alueiden käytölle<br />
asettamia tavoitteita.<br />
Seutukaava ei riittävästi vastaa 26.11.2001 voimaan tulleita valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita.<br />
Maakunnassa vireillä oleva yksityiskohtaisempi alueidenkäytön suunnittelu sekä kunta- <strong>ja</strong> palvelurakenteen<br />
uudistaminen edellyttävät maakuntakaavalla tapahtuvaa alueidenkäytön oh<strong>ja</strong>usta.<br />
5.VK:n <strong>ja</strong> 5A.VK:n vahvistukseen liittyvät kokemukset.<br />
12
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
Kaavakartta, merkinnät <strong>ja</strong> määräykset, kaavaselostus <strong>ja</strong> alueluettelo ovat maakuntahallituksen jäsenille<br />
liitteinä sekä luettavissa <strong>ja</strong> tulostettavissa osoitteesta www.keskisuomi.fi/maakuntakaava kohdasta<br />
a<strong>ja</strong>nkohtaista. Liitteenä on myös energiahuollon aluetta käsittelevän tekstin lisäys Hämeenlinnan<br />
hallinto-oikeuden tekemän päätöksen johdosta.<br />
Lisätieto<strong>ja</strong> Martti Ahokas, p. 0207 560 220 <strong>ja</strong> Olli Ristaniemi, p. 0207 560 236.<br />
Maakuntajohta<strong>ja</strong>n ehdotus:<br />
Hyväksytään uusi esitys vastineeksi Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan, <strong>Keski</strong>-<br />
<strong>Suomen</strong> kauppakamarin, <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> yrittäjien <strong>ja</strong> Mustankorkean <strong>lausuntoihin</strong>.<br />
Maakuntavaltuusto valtuuttaa maakuntahallituksen käymään tarvittaessa keskustelut ympäristöministeriön<br />
kanssa Mörkökorven jätteenkäsittelyalueen poistamiseksi maakuntakaavasta/seutukaavasta,<br />
kun jätteenkäsittelyalue ratkaistaan vaihemaakuntakaavassa.<br />
2. viranomaisneuvottelu ei aiheuta muutoksia merkintöihin tai kaavamääräyksiin. Kaavaselostukseen<br />
tullaan tekemään viranomaisneuvottelussa esille tulleita teknisluoteisia muutoksia <strong>ja</strong> parannuksia.<br />
Maakuntahallitus hyväksyy maakuntakaavakartan <strong>ja</strong> siihen liittyvät merkinnät <strong>ja</strong> määräykset sekä<br />
kaavaselostuksen että alueluettelon (21.3.2007).<br />
Maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaavan hyväksymistä.<br />
Maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle, että maakuntakaavan käsittelyn yhteydessä päätetään<br />
kumota 5. vaihekaava lukuun ottamatta Mörkökorven jätteenkäsittelyalueen varausta.<br />
Maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle, että ympäristöministeriölle tehdään esitys maakuntakaavan<br />
laittamiseksi välittömästi vahvistamisen jälkeen voimaan <strong>ja</strong> noudatettavaksi mahdollisista<br />
valituksista huolimatta.<br />
Toimisto valtuutetaan tekemään kaavaan teknisluoteisia kor<strong>ja</strong>uksia.<br />
Päätös:<br />
Suunnittelupäällikkö Olli Ristaniemi selosti asiaa. Käytiin keskustelu.<br />
Todettiin Petäjäveden kohdalla alueluettelon tekniset<br />
tarkistustarpeet. Maakuntahallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.<br />
KESKI-SUOMEN KUNNAT<br />
Hankasalmen kunta 9.2.2007 (lausunto)<br />
Kaavaehdotukseen tulee täydentää kirkonkylän taa<strong>ja</strong>man asemakaavoitettua aluetta ulottuvaksi pohjoiseen<br />
Piippaharjun risteykseen saakka Kuuhankaveden puolella. Tällä alueella asemakaavat ovat<br />
laillistuneet vuoden 2006 aikana. Hankaveden puolella tullee kaava-alue laajenemaan maan omistusolojen<br />
muuttumisen vuoksi pääosin koko Olkkolan tilan alueelle lähivuosina.<br />
Ko. alueet liitetään taa<strong>ja</strong>matoimintojen alueeseen (A).<br />
13
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
Revontulen matkailukeskuksen <strong>ja</strong> Häkärinteiden laskettelukeskuksen väliselle alueelle, jolla on<br />
matkailun <strong>ja</strong> virkistyksen kehittämisalueen merkintä kaavaehdotuksessa, on valmistumassa matkailun<br />
MasterPlan suunnitelma. Tässä suunnitelmassa Nälkämäen risteyksen alueelle on sijoitettu merkittävästi<br />
liikerakentamista. Vähittäiskaupan suuryksikkö — kohdemerkintä tulee olla maakuntakaavassa<br />
sekä Nälkämäen risteyksen alueella että Ristilässä.<br />
Maakuntakaavaa varten on tehty selvitys <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> kaupallinen palveluverkko<br />
2005. Osa 1. Maakuntakaavan kaupallinen selvitys. Selvitys osoittaa, että Hankasalmella<br />
on ostovoiman perusteella potentiaalia yhdelle vähittäiskaupan suuryksikölle.<br />
Selvityksen perusteella tämän tulee tukeutua kuntakeskukseen tai sen alakeskukseen<br />
tai näiden välittömään tuntumaan. Taa<strong>ja</strong>mien ulkopuolelle sijoittuvat marketit hajottavat<br />
yhdyskuntarakennetta, heikentävät keskustaa<strong>ja</strong>mien päivittäistavarakaupan elinvoimaisuutta<br />
<strong>ja</strong> ikääntyvän väestön palveluiden saatavuutta sekä lisäävät yksityisautoilun<br />
tarvetta. Merkitään Nälkämäen risteyksen itäpuolelle TP-alue, jota perustellaan<br />
matkailuelinkeinoa tukevilla toimilla. Alueelle lisärakentaminen on mahdollista vain,<br />
jos vt9 <strong>ja</strong> 23 risteys rakennetaan eritasoiseksi <strong>ja</strong> tieliittymiä TP-alueelle ei sallita suoraan<br />
vt9:tä.<br />
Kunta pitää tärkeänä, että kaavaehdotukseen on merkitty joukkoliikenteen laatukäytävä (jl) välille<br />
Jyväskylä — Hankasalmi asema. Tämä suunnittelumääräys tarkoittaa, että tie- <strong>ja</strong> rata- suunnittelussa<br />
tulee ottaa joukkoliikenteen tarpeet korostetusti huomioon.<br />
jl – merkintä on ko. välillä <strong>ja</strong> se tarkoittaa sekä rautatie- että tiesuunnittelua. Ei muutostarvetta.<br />
Nälkämäeltä kirkonkylälle johtavan tien luokkaa tulisi nostaa yhdystiestä seututieksi sekä osoittaa<br />
sen varteen ulkoilun yhdystarvemerkintä. Yhteystarve / ulkoilureittiyhteys tulisi merkitä myös kolmioon<br />
Revontuli — Jari-Pekka — Häkärinteet.<br />
Yhdystie 6412 yhdistää Nälkämäen risteyksen <strong>ja</strong> seututien 641 toisiinsa. Yhdystiet<br />
toimivat etupäässä paikallis- <strong>ja</strong> kyläkeskusten sekä ha<strong>ja</strong>-asutusalueiden liikenneyhteyksinä.<br />
Yhdystie 6412 on edellä kuvatun kaltainen. Ei muutostarvetta.<br />
Revontuli-Häkärinteiden alueella on kehittämisperiaatteena (ei ole aluevaraus) matkailun<br />
<strong>ja</strong> virkistyksen vetovoima-alue. Se pitää sisällään myös ulkoilun yhteystarpeet,<br />
joten niitä ei erikseen tarvitse merkitä kaavaan. Kaavajärjestelmän mukaisesti tarkempi<br />
suunnittelu määrittää ulkoilureittien kulku-urat. Ei muutostarvetta.<br />
Häkärinteet tulisi merkitä matkailupalvelualueeksi.<br />
Häkärinteet on kehittynyt/kehittyy selkeästi matkailupalvelujen suuntaan. Merkitään<br />
alue matkailupalvelujen alueeksi.<br />
Taa<strong>ja</strong>marakenteen laajenemista rajoittava suunnittelumääräys tulee poistaa Aseman <strong>ja</strong> Niemisjärven<br />
osalta.<br />
Maakuntakaavaehdotuksessa on esitetty Niemisjärvelle eritasoliittymää, joten tältä<br />
osin suunnittelumääräys poistetaan. Aseman kohdalla se säilytetään.<br />
14
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
mv-ra<strong>ja</strong>uksella maakuntakaavaehdotuksessa ra<strong>ja</strong>ttu Revontulen <strong>ja</strong> Häkärinteiden muodostamaa aluetta<br />
tulee laajentaa siten, että se kattaa kokonaisuudessaan MasterPlanin matkailukäyttöön suunnitellun<br />
alueen.<br />
mv-merkintä on ns. kehittämisperiaatemerkintä, ei aluevaraus, joten se voi olla laajempikin<br />
kuin mitä kartalla esitetään. Merkitään kunnan esityksen mukaisesti.<br />
Joutsan kunta 15.2.2007 (lausunto)<br />
Joutsan kunnalla ei ole huomautettavaa maakuntakaavaehdotuksesta.<br />
Ei muutostarvetta.<br />
Jyväskylän kaupunki 15.2.2007 (lausunto)<br />
Maakuntahallitus päätti 20.12.2006, että Jyväskylän seudun jätteenkäsittelyalue irrotetaan asiana<br />
varsinaisesta maakuntakaavasta, <strong>ja</strong> asia ratkaistaan erillisellä vaihekaavalla. Sijoituspaikan valinta<br />
vaikutuksineen on yksi Jyväskylän seudun tärkeimmistä pitkän aikavälin maankäyttökysymyksistä.<br />
Päätöstä ei tule enää viivyttää. Tehtyjen selvitysten perusteella kaupunki pitää Laukaan Mörkökorpea<br />
ko. toimintaan soveltuvimpana alueena. Alue on voimassa olevassa seutukaavassa osoitettu ao.<br />
tarkoitukseen. Mikäli aluetta ei voida maakuntakaavaan nyt jätteenkäsittelyalueeksi merkitä, tulee<br />
alue ra<strong>ja</strong>ta pois maakuntakaavasta <strong>ja</strong> jättää seutukaava tältä osin voimaan.<br />
Jätteenkäsittelykeskusvaraus on jätetty pois tästä maakuntakaavaehdotuksesta, koska<br />
käytettävissä olleet selvitykset eivät maakuntahallituksen mielestä olleet riittäviä maakuntakaavamerkinnän<br />
päätöksenteon poh<strong>ja</strong>ksi. Selvityksiä täydennetään <strong>ja</strong> maakuntahallitus<br />
on päättänyt valmistella Jyväskylän seudun uuden jätteenkäsittelykeskuksen<br />
tarpeita varten oman vaihemaakuntakaavan.<br />
Valtioneuvoston päättämien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan<br />
maakuntakaavoituksessa on osoitettava jätteenkäsittelylaitoksille alueet siten, että pääosin<br />
kaikki syntyvä jäte voidaan hyödyntää tai käsitellä valtakunnallisesti tai alueellisesti<br />
tarkoituksenmukaisesti. Seutukaavan kumoamispäätöksen yhteydessä lainvoimaisessa<br />
seutukaavassa oleva Mörkökorven jätteenkäsittelyaluevaraus jätetään voimaan.<br />
Jyväskylän kaupungin, maalaiskunnan <strong>ja</strong> Laukaan ra<strong>ja</strong>lla on kaavaehdotuksessa Palokangas-<br />
Pielesranta — niminen aluevaraus “lk - merkittävä tavarakuljetuksiin liittyvä logistinen keskus”,<br />
johon liittyy suunnittelumääräys: “Yksityiskohtaisemmassa maankäytön <strong>ja</strong> liikenneväylien suunnittelussa<br />
tulee ottaa huomioon yhdistettyjen kuljetusten kehittäminen, liikennejärjestelyjen toimivuus<br />
<strong>ja</strong> liikenneturvallisuus “sekä “Alueen maankäytössä tulee ottaa huomioon kaupunkiseudun viheryhteyden<br />
<strong>ja</strong>tkuvuus”. Jyväskylän kaupunki pitää erittäin tärkeänä sitä, että alueen <strong>ja</strong>tkosuunnittelussa<br />
<strong>ja</strong> -toteutuksessa kiinnitetään riittävää huomiota raskaan liikenteen haittojen minimoimiseen. Logistiikka-alueen<br />
toteuttaminen tulee kaupungin näkemyksen mukaan vaatimaan uusien, maakuntakaavaehdotuksessakin<br />
jo osoitettujen liikenneyhteyksien toteuttamista sekä Laukaantien liikennejärjestelyjen<br />
parantamista. Myös viheryhteyden osoittamista riittävän leveänä aluevarauksena kaupunki<br />
pitää tärkeänä.<br />
Asiat on huomioitu kaavaehdotuksessa. Ei muutostarvetta.<br />
15
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
Jyväskylän kaupungin eteläosassa si<strong>ja</strong>itseva Etelä-Keljon alueen nimi on kaupunkisuunnittelulautakunnan<br />
vahvistamana saanut nimen Eteläportti. Kaupunki pyytää, että alueen nimi muutetaan tulevan<br />
sekaannuksen välttämiseksi maakuntakaava-asiakirjoihin Eteläportiksi.<br />
Muutos tehdään.<br />
Kaupunki haluaa toistaa luonnosvaiheessa antamansa lausunnon siitä, että Eteläportin alueen läntinen<br />
km-1 -merkintä vaatii tarkistusta. Maakuntakaavaehdotuksessa osoitettu läntinen km-1 -<br />
merkinnän määräys kuuluu nyt: “Alueelle saa sijoittaa matkailu- <strong>ja</strong> myymäläkeskittymän tai vähittäiskaupan<br />
suuryksiköitä, kuitenkin siten, että päivittäistavaramyymälöiden yhteinen pinta-ala saa<br />
olla enintään 2000 kerros-m2.” Eteläportin km-merkinnät oh<strong>ja</strong>avat päivittäistavarakaupan suuryksiköiden<br />
rakentamista Eteläportissa oikeansuuntaisesti valtatien itäpuolelle. Kuitenkin km-1 merkintä<br />
ra<strong>ja</strong>a valtatien länsipuolella päivittäistavarakaupan pienempien yksiköiden rakentamista kaupungin<br />
omistaman maa-alueen laajuuden <strong>ja</strong> sen kehittymisen suhteen epätarkoituksenmukaisesti, kun merkintä<br />
rajoittaa myymälöiden yhteenlaskettavaa pinta-alaa. Alueen yhtä osaa varten vuonna 2003<br />
hyväksytty asemakaava määrittää alueen käytöksi teollisuus- varasto- <strong>ja</strong> liikerakennusten kortteleita<br />
(n. 20 hehtaarin alalle). Asemakaava sallii kortteleihin myymälärakentamista 30% tonttien rakennusoikeudesta<br />
(kokonaisrakennusoikeus em. asemakaavassa 106 940 kerrosalaneliömetriä). Tämän<br />
asemakaavan mukaan alueelle ei voi rakentaa vähittäiskaupan suuryksiköitä (km), mutta asemakaava<br />
ei myöskään aseta rajoituksia sille, ettei koko laa<strong>ja</strong>n alueen mahdollisten pienempien päivittäistavaramyymälöiden<br />
yhteenlaskettu kerrosala voisi ylittää maakuntakaavassa mainittua 2000 kerrosalaneliömetriä.<br />
Alueen maakuntakaavamerkintä on siten ristiriidassa sekä alueen voimassa olevan<br />
asemakaavan että koko Eteläportin alueen tulevan kehittymisen oh<strong>ja</strong>uksen näkökulmasta. Kaupunki<br />
esittää, että Eteläportin tulevaisuuden työpaikka-aluemerkintä säilytetään, mutta koko 9-tien<br />
läntistä aluetta koskeva km-merkintä muutetaan muotoon km-2 “Alueelle saa sijoittaa myymäläkeskittymän<br />
tai vähittäiskaupan suuryksiköitä kuitenkin siten, että niiden päivittäistavaramyynnin pinta-ala<br />
ei saa muodostaa seudullisesti merkittäviä suuryksiköitä.”<br />
Merkinnän muutokselle on selkeät perusteet, merkintä km-1 muutetaan kmmerkinnäksi.<br />
Päijänteen Iso Lehtisaari on ehdotuksessa merkitty virkistysaluemerkinnällä. Kaupunki haluaa edelleen<br />
toistaa luonnosvaiheessa antamansa lausunnon siitä, että ko. aluevarausta ei ole tarpeellista<br />
sisällyttää maakuntakaavaan, vaan saaren maankäyttö on kaupungin sisäinen <strong>ja</strong> yleiskaava-asia,<br />
kuten vieressä si<strong>ja</strong>itsevan Jyväskylän maalaiskunnan Vuoritsalonkin maankäyttö on (Vuoritsalo on<br />
kaavassa valkoinen). Luonnosvaiheen vastineessaan kaavan valmisteli<strong>ja</strong> perustelee, että virkistysaluemerkintä<br />
perustuu seutukaavaan <strong>ja</strong> että kaavan tarkoitus on korostaa Päijänteen merkitystä<br />
virkistyskokonaisuutena. Kaupungin mielestä kaavan tavoite Päijänteen virkistyskokonaisuuden<br />
korostamisesta on erittäin tärkeä. Kuitenkin kaupungin mielestä kaavan merkityt ns. kehittämisperiaatemerkinnät<br />
ovat riittäviä turvaamaan virkistyskokonaisuuden huomioon ottamisen kuntakaavoituksessa.<br />
Huomattakoon, että kaupungilla on tekeillä viherosayleiskaava, jossa kunkin alueen virkistyksen<br />
luonne määritellään oikeusvaikutteisesti.<br />
Iso Lehtisaaren virkistysaluevaraus perustuu voimassa olevaan seutukaavaan. Kaavaehdotus<br />
korostaa Päijänteen merkitystä virkistyskokonaisuutena <strong>ja</strong> virkistysalueet ovat<br />
osa sitä. Alue liittyy kiinteästi vesiretkeilyyn <strong>ja</strong> on osa matkailun <strong>ja</strong> virkistyksen kokonaisuutta.<br />
Ei muutostarvetta.<br />
16
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
Lisäksi kaupunki huomauttaa, että kaavaehdotuksessa on osoitettu itä-länsisuuntainen moottorikelkkailureitti<br />
Päijänteeltä Keljonkankaan kautta Ruokkeen suuntaan (merkinnällä osoitetaan moottorikelkkailun<br />
runkoreitistö ohjeellisena <strong>ja</strong> lähinnä yhteystarvetta osoittavana). Kaupunki korostaa<br />
sitä, että reitin lin<strong>ja</strong>us tulee myöhemmin maastoliikennelain mukaisen menettelyn yhteydessä arvioida<br />
uudelleen <strong>ja</strong> sovittaa yhteen Keljonkankaan kaavoituksen myötä laajentuvaan asutukseen <strong>ja</strong><br />
muuhun maankäyttöön. Reitti ei voi enää pitkään säilyä nykyisellä paikallaan aiheuttamatta häiriötä<br />
asutukselle.<br />
Reitin paikka tutkitaan tarkemman maankäytön suunnittelun tai maastoliikennelain<br />
mukaisen reittisuunnittelun yhteydessä. Ei muutostarvetta.<br />
Maakuntakaavan sisältövaatimusten mukaisesti <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava sisältää myös merkittäviä<br />
rakennettu<strong>ja</strong> kulttuuriympäristökohteita. Kohteet perustuvat <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> museon inventointeihin.<br />
Jyväskylän alueelta yhteensä 10 kohdetta on luokiteltu valtakunnallisesti <strong>ja</strong> 62 maakunnallisesti<br />
merkittäväksi. Kaupunki toteaa, että Jyväskylässä suuri osa maakuntakaavan kohteista on<br />
jo suojeltu asemakaavalla, koska em. inventoinnit ovat vaikuttaneet kaupungin kaavoitukseen 1980-<br />
luvulta lähtien. Jyväskylän kaupunki on omista<strong>ja</strong>na kaikkiaan 20 kohteessa (joko kokonaan tai<br />
aluekokonaisuuksien osalta yhtenä omista<strong>ja</strong>na muiden joukossa, ks. liite). Toisaalta maakuntakaavaehdotus<br />
sisältää myös uusia kohteita. Uudet kohteet ovat pääasiassa asumishistoriaan liittyviä.<br />
Maakuntakaavassa käytetty merkintätyyppi korostaa sitä, että kohteilla on tietty erityispiirre <strong>ja</strong> edellyttää,<br />
että <strong>ja</strong>tkosuunnittelussa rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet <strong>ja</strong> identiteetti on<br />
huomioitava. Maakuntakaava ei siten toteuta kohteiden suojelua vaan luo osaltaan lähtökohtia <strong>ja</strong>tkosuunnittelulle.<br />
Asia on juuri edellä esitetyllä tavalla. Ei muutostarvetta.<br />
Jämsänkosken kaupunki 15.2.2007 (lausunto)<br />
Kaupunginhallitus lausuu maakuntakaava ehdotuksesta, että se voi osaltaan pitää ehdotusta hyväksyttävänä.<br />
Ei muutostarvetta.<br />
Keuruun kaupunki 14.2.2007 (lausunto)<br />
Maakuntakaavaehdotuksen materiaali (kaavakartta, selostus, alueluettelo) muodostaa kohtuullisen<br />
helposti luettavan kokonaisuuden. Erityisesti alueluettelon <strong>ja</strong>ottelu <strong>ja</strong> sitä kuvaavat kartat helpottavat<br />
luettavuutta. Kaavaprosessin aikana yhteistyö <strong>Keski</strong>- <strong>Suomen</strong> liiton kanssa on koettu avoimeksi<br />
<strong>ja</strong> positiiviseksi. Teknisinä muutoksina kaupunki esittää, että taa<strong>ja</strong>matoimintojen alueen (A) ra<strong>ja</strong>us<br />
on syytä poistaa Keuruulta Mäntän suuntaan lähtevän tien itäpuolella <strong>ja</strong> osoittaa se kylämäiseen<br />
asutukseen kuten luonnoksessa oli osoitettu. Lisäksi Keuruulta Jyväskylän suuntaan suuntautuvan<br />
tieyhteyden pohjoispuolella si<strong>ja</strong>itsevan taa<strong>ja</strong>matoimintojen alueen sisällä oleva valkoinen alue tulisi<br />
osoittaa taa<strong>ja</strong>matoimintojen alueeksi.<br />
Tekniset muutokset huomioidaan.<br />
Kinnulan kunta 7.2.2007 (lausunto)<br />
Kinnulan kunnalla ei ole huomautettavaa <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaavaehdotuksesta.<br />
17
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
Ei muutostarvetta.<br />
Konneveden kunta 15.2.2007, 20.2.2007 (lausunto)<br />
Konneveden kunnalla ei ole muuta huomautettavaa <strong>Keski</strong>- <strong>Suomen</strong> maakuntakaavaehdotuksesta<br />
kuin, että Keitelejärven kaakkoisosa <strong>ja</strong> Pohjois-Konnevesi tulee merkitä vesiretkeily alueena (W).<br />
Vesiretkeilyalueiksi on koottu maakunnan parhaat <strong>ja</strong> soveltuvimmat vesialueet. Keitelejärven<br />
kaakkoisosan <strong>ja</strong> Pohjois-Konneveden selät ovat liian suuria <strong>ja</strong> avoimia pienveneilylle<br />
<strong>ja</strong> retkimelonnalle, turvallisuusriski on liian suuri. Ei muutostarvetta.<br />
Korpilahden kunta 16.2.2007 (lausunto)<br />
Korpilahden kunnan näkökulmasta on tärkeää, että maakuntakaavan <strong>ja</strong> siihen tukeutuvien suunnitelmien<br />
avulla edistetään <strong>ja</strong> mahdollistetaan kunnan kehittyminen elinvoimaisena asumisen <strong>ja</strong> yrittämisen<br />
alueena.<br />
Liiton tavoitteet ovat edellä mainitut. Ei muutostarvetta.<br />
Maakuntakaavassa tulisi mahdollisuuksien mukaan huomioida alueella tehdyt jo tiedossa olevat<br />
kuntaliitosratkaisut <strong>ja</strong> arvioida niiden vaikutus mm. taa<strong>ja</strong>man kehitysnäkymiin <strong>ja</strong> muiden alueiden<br />
kehitystarpeisiin.<br />
Näin on menetelty. Ei muutostarvetta.<br />
Vihtakankaan pienlentokentän aluevaraus antaa mahdollisuuden <strong>ja</strong>tkaa selvitystyötä mahdollisen<br />
kentän aikaansaamiseksi. Hankkeen toteuttaminen edellyttää huolellista meluselvitystä <strong>ja</strong> varmistusta<br />
siitä, että lentotoiminta ei aiheuta häiriötä kasvavan taa<strong>ja</strong>man asutukselle. Myös poh<strong>ja</strong>vesivarojen<br />
laatu <strong>ja</strong> saatavuus on ensisi<strong>ja</strong>isena turvattava.<br />
Selvitykset ovat meneillään.<br />
Vesimatkailun kehittämisen kohdealueeksi tulisi nimetä Kärkisten alueen lisäksi kirkonkylän satama.<br />
Korpilahden satama on kävijämääriltään Pohjois-Päijänteen merkittävin vierassatama, jossa<br />
vuonna 2006 yöpyi n. 670 vierasvenekuntaa. Kirkonkylän palveluihin tukeutuvalla satamalla, joka<br />
si<strong>ja</strong>itsee hyvien maaliikenneyhteyksien päässä sekä Jyväskylästä että Himoksesta, on merkitystä<br />
koko maakunnan matkailun kehittämisen näkökulmasta.<br />
Kirkonkylän venesatama liittyy kiinteästi Korpilahden taa<strong>ja</strong>maan <strong>ja</strong> venesataman kehittäminen<br />
tulee huomioiduksi riittävästi taa<strong>ja</strong>man kehittyessä. Ei muutostarvetta.<br />
Ennen kaavan hyväksymistä tulee varmistaa, että jo voimassa olevat rakennuskiviainesten ottovyöhykkeet<br />
Korpilahden kunnan alueella tulevat merkityksi myös uuteen kaavaan.<br />
Merkitään kiviteollisuuden alueet (ks. vastine <strong>Suomen</strong> Kivivalmiste Oy:lle).<br />
Kyyjärven kunta 7.2.2007 (lausunto)<br />
Kyyjärven kunnalla ei ole huomautettavaa 20.12.2006 laaditun 15.1.–16.2.2007 nähtävillä olleeseen<br />
maakuntakaavaehdotukseen <strong>ja</strong> puoltaa kaavan hyväksymistä.<br />
18
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
Ei muutostarvetta.<br />
Leivonmäen kunta 7.2.2007 (lausunto)<br />
Leivonmäen kunnanhallituksella ei ole huomautettavaa <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaavaehdotukseen.<br />
Ei muutostarvetta.<br />
Luhangan kunta 8.2.2007 (lausunto)<br />
Luhangan kunta esittää, että maakuntakaavaehdotusta muutetaan Hepohuhdan alueen osalta siten,<br />
että siinä huomioidaan vireillä oleva kaavamuutos alueen liittämiseksi kaavallisesti kirkonkylän<br />
asemakaavaan eli maakuntakaavassa taa<strong>ja</strong>matoimintojen alueeseen (A).<br />
Ko. alue liitetään taa<strong>ja</strong>matoimintojen alueeseen (A).<br />
Hakulinniemen alueen kaavamerkintä tulee maakuntakaavassa olla sen mukainen, mikä parhaimmin<br />
mahdollistaa alueen kehittämisen vetovoimaisena Päijänteen rantakohteena <strong>ja</strong> toisaalta huomioivat<br />
leirikeskuksen tulevaisuuden suunnitelmat<br />
Hakulinniemi on kaavaehdotuksessa matkailupalvelujen alueena <strong>ja</strong> seutukaavassa paikallisena<br />
lähivirkistysalueena. Alueen kehittäminen ei ole lähtenyt kaavavarausten<br />
suuntaan eikä tällaista kehitystä ole näköpiirissä. Poistetaan merkintä.<br />
Klemettilän koulukiinteistön kohdalta tulee poistaa merkintä “Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö”.<br />
Kohteen osoittaminen perustuu <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> museon tekemään selvitykseen maakunnallisesti<br />
arvokkaista rakennetuista ympäristöistä. Koulumiljöö edustaa oppivelvollisuuslain<br />
jälkeistä vilkasta koulurakentamisen aikaa. Maakuntakaavalla ei toteuteta<br />
kulttuuriympäristöjen (ml. rakennusperintö) suojelua. Kohteen osoittamisella ei oh<strong>ja</strong>ta<br />
yksityisten maanomistajien tai ammatinharjoittajien toimintaa <strong>ja</strong> asumista, eikä kulttuuriympäristömerkinnöillä<br />
vaikuteta elinkeinollisiin tuotantopäätöksiin (ks. kaavaselostus<br />
s. 93–94 <strong>ja</strong> 132). Ei muutostarvetta.<br />
Multian kunta 15.2.2007 (lausunto)<br />
Multian kunnan kannalta on hyvä, että valtatien 18 parantaminen <strong>ja</strong> uusi lin<strong>ja</strong>us on esitetty maakuntakaavassa.<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> liiton tulee kiirehtiä valtatie 18 rakentamista. Myös muitten teitten parantaminen<br />
on Multian kannalta hyvä esitys. Luonto- <strong>ja</strong> kalastusmatkailu on valittu Multian kunnan<br />
erikoistumisvalinnan kohteeksi. On hyvä, että matkailun <strong>ja</strong> virkistyksen kehittämisen kohdealue on<br />
Multian alueella laa<strong>ja</strong>. Kunnalla on merkittävä mahdollisuus hyödyntää mainiota luontoa <strong>ja</strong> koskia<br />
<strong>ja</strong> tämä maakuntakaavan merkintä tukee samaa asiaa.<br />
Ei muutostarvetta.<br />
Muuramen kunta 13.2.2007 (lausunto)<br />
19
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
Luonnosvaiheessa ollutta keskustatoimintojen ca-merkintää on täydennetty aikaisemman esityksemme<br />
mukaisesti. Kuitenkaan Muuramen liikekeskuksen si<strong>ja</strong>intia valtatien länsipuolella ei ole<br />
huomioitu edelleenkään huolimatta yleiskaavan varauksesta. Rannankylän risteykseen vt:n länsipuolelle<br />
tulee osoittaa vähittäiskaupan suuryksikköä salliva kaavamerkintä (km). Muurame on voimakkaasti<br />
kasvava <strong>ja</strong> kehittyvä kunta, joten liikepaikan toteutuminen on erittäin realistista. Lisäksi<br />
vuonna 2006 on aloitettu Seunavuoren asuntoalueen rakentaminen, joten lähivuosien tärkein kasvusuunta<br />
on valtatien länsipuolella.<br />
Maakuntakaavaa varten on tehty selvitys <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> kaupallinen palveluverkko<br />
2005. Osa 1. Maakuntakaavan kaupallinen selvitys. Selvitys osoittaa, että Muuramessa<br />
on ostovoiman perusteella potentiaalia vähittäiskaupan suuryksikölle. Selvityksen<br />
perusteella tämän tulee tukeutua kuntakeskukseen tai sen alakeskukseen tai näiden<br />
tuntumaan. Maakuntakaavan laadintavaiheen tavoitteena oli, että yksikkö sijoittuisi ca<br />
-merkinnän mahdollistamana Muuramen keskustaan joko uutena yksikkönä tai sellainen<br />
muodostuisi olemassa olevien laajennuksena. Muurame kilpailee ostovoimasta<br />
Jyväskylän ns. Eteläportin suunniteltujen investointien kanssa. Kunnan strategiavalinnan<br />
perusteella suuryksikön paikaksi osoitetaan maakuntakaavassa km –merkinnällä<br />
valtatien länsipuoli.<br />
Taa<strong>ja</strong>ma-alueen merkintä (vaalean ruskeat alueet A) on syytä merkitä myös a<strong>ja</strong>ntasalle Seunavuoren<br />
kaava-alueen mukaisesti.<br />
Ko. alue liitetään taa<strong>ja</strong>matoimintojen alueeseen (A).<br />
Säynätsalon <strong>ja</strong> Pukkiniitun välille on osoitettu uusi yhdystietasoinen tieliikenteen yhteystarve (yt).<br />
Kyseessä on Säynätsalon taa<strong>ja</strong>man <strong>ja</strong> Kinkovuoren alueiden suora yhteys valtatielle <strong>ja</strong> edelleen läntiselle<br />
ohitustielle. Merkintä voidaan osoittaa yhtenäisellä merkinnällä, sillä tielin<strong>ja</strong>uksesta on olemassa<br />
riittävän tarkka lin<strong>ja</strong>us. Pukkiniitusta lähtevästä Jyväskylän läntisestä ohitustiestä (st) olisi<br />
myös hyvä saada tarkempi tielin<strong>ja</strong>us kartalle, sillä ko. tielin<strong>ja</strong>uksesta on laadittu esisuunnitelma.<br />
Säynätsalon <strong>ja</strong> Pukkiniitun välille on laadittu alustava yhdystietasoinen tielin<strong>ja</strong>us, mutta<br />
tarkemmat suunnitelmat sekä tarvittavat ympäristö- <strong>ja</strong> muut selvitykset puuttuvat.<br />
Sama koskee myös seututietasoista tieliikenteen yhteystarvetta Pukkiniittu –Ruoke. Ei<br />
muutostarvetta.<br />
Vastustamme Saarenkylän maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen laajentamista Saarenkylän<br />
eteläosaan Hongiston osalle. Saarenkylän pohjoispuolinen kaunis kulttuurimaisema arvokkaine<br />
kulttuurihistoriallisine rakennuskantoineen on inventoitu aikoinaan maakunnallisesti arvokkaaksi <strong>ja</strong><br />
tehdylle ra<strong>ja</strong>ukselle on selvät perusteet. Nyt kaavaehdotukseen tehty laajennus ulottuu pääosin metsäalueelle<br />
<strong>ja</strong> eteläosaan, johon ei sijoitu mitään kulttuurihistoriaa. Alue on metsämaata <strong>ja</strong> rannoiltaan<br />
pääosin loma-asutuskäytössä. Katsomme, että maisema-alueen ra<strong>ja</strong>uksen laajentaminen heikentää<br />
sen arvoa alkuperäisellä eli Saarenkylän pohjoispuolisella alueella, jossa todelliset arvot<br />
ovat. Laajennetulle ra<strong>ja</strong>ukselle ei ole olemassa todellisia perusteita.<br />
Maakunnallisesti arvokkaiden kulttuurimaisema-alueiden inventointi päivitettiin maakuntakaavaa<br />
varten. Maisema-alueiden ra<strong>ja</strong>uksia tarkistettiin päivitysinventoinnin yhteydessä<br />
siten, että kaikki ra<strong>ja</strong>ukset noudattavat samo<strong>ja</strong> periaatteita. Uudet ra<strong>ja</strong>t vietiin<br />
kaavakartalle selvityksen valmistuttua. Ko. alue on niitä maisema-alueita, joissa aluera<strong>ja</strong>usta<br />
laajennettiin, sillä 1990-luvun inventoinnin yhteydessä osa ra<strong>ja</strong>uksista oli teh-<br />
20
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
ty liian niukasti, pelkästään visuaalisesti yhtenäisiä, isoimpia yhtenäisiä peltoalueita<br />
hakien.<br />
Luonnonpiirteet ovat määritelleet kulttuurimaiseman muotoutumisen edellytykset.<br />
Oleellinen osa maisemakuvaa ovat myös maisematilan ra<strong>ja</strong>t: selänteet, metsänreunat<br />
<strong>ja</strong> vesistöt. Erityisesti <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> pienipiirteisessä <strong>ja</strong> vaihtelevassa maisemassa<br />
mäet <strong>ja</strong> vesistöt ovat yhtä oleellinen osa maisemakuvaa kuin pellotkin. Maisemaalueiden<br />
ra<strong>ja</strong>uksia on laajennettu niin, että ne sisältävät myös nämä maisemaa ra<strong>ja</strong>avat<br />
<strong>ja</strong> määrittävät tekijät. Käytännössä ra<strong>ja</strong>us noudattaa useimmiten mäkien lakilin<strong>ja</strong>a.<br />
Topografialtaan tasaisemmilla alueilla ra<strong>ja</strong>ukseen on otettu mukaan vähintään metsän<br />
reunavyöhyke. Myös luonnonmaiseman kokonaisuudet - kannakset, saaret, rannat,<br />
pienet järvet <strong>ja</strong> lammet - on pyritty ottamaan ra<strong>ja</strong>ukseen mukaan ehjinä.<br />
Muuramen Saarenkylän maisema-alue hahmottuu eri tavoin jos sitä tarkastellaan alueen<br />
sisältä (teiltä, pihapiireistä) tai ulkopuolelta (vesistöstä, mantereelta) käsin. Saarenkylän<br />
kulttuurimaiseman ydinalue si<strong>ja</strong>itsee saaren pohjoispäässä. Maisemaanalyysi<br />
perustuu kuitenkin maisemarakenteen hahmottamiseen. Saarikokonaisuus<br />
muodostaa luonnonmaisemallisesti yhtenäisen kokonaisuuden, vaikka pelto<strong>ja</strong> ei olekaan<br />
koko alueella.<br />
Maakunnallisesti arvokas maisema-alue -merkintä mahdollistaa alueen monipuolisen<br />
käytön <strong>ja</strong> kehittämisen. Oleellista on, että kohdealueen suunnittelussa huomioidaan<br />
maisemalliset arvot. Jokainen maisema-alue on oma kokonaisuutensa, jokaisessa korostuvat<br />
<strong>ja</strong> painottuvat eri elementit. Maakuntakaavan ra<strong>ja</strong>us on yleispiirteinen; tulkinta<br />
tehdään kaavakartalta. Se mikä alueella on maisemallisesti arvokasta <strong>ja</strong> säilytettävää,<br />
selvitetään <strong>ja</strong> määritetään kuntatasolla. Ei muutostarvetta.<br />
Muuramen kunta esittää myös, että ohjeellinen moottorikelkkareitti tulee siirtää pois Isolahden kylän<br />
pohjoispuolella olevalta Kuusimäen — Tikkamäen suojelualueelta joko alueen itä- tai länsipuolelle.<br />
Piirretään ohjeellinen kelkkareitti suojelualueen itäpuolitse.<br />
Petäjäveden kunta 15.2.2007 (lausunto)<br />
Maakuntakaavan merkinnät <strong>ja</strong> määräykset ovat pääosin Petäjäveden kunnan kannan mukaisia. Petäjäveden<br />
kunta painottaa valtateiden 18 <strong>ja</strong> 23 tasapuolista huomioimista maakunnan liikenteen runkoverkkona<br />
<strong>ja</strong> merkitystä poikittaisliikenteelle Suomessa, koska liikennemäärät valtatiellä Petäjäveden<br />
kohdalla ovat verrattavissa liikennemääriin Toivakan kunnan kohdalla. Valtatien parantaminen,<br />
oikaisut, mäkien madaltaminen <strong>ja</strong>/tai uudet ohituskaistat olisivat tarpeellisia. On hyvä, että<br />
maakuntakaavassa on otettu samansuuntainen kanta asiaan.<br />
Kunta on tyytyväinen vähittäiskaupan suuryksikön km -merkintään. Rautatien kehittäminen myös<br />
henkilöliikenteelle <strong>ja</strong> kulttuuriympäristönä ovat tarpeen.<br />
Alueen vesistöt ovat tyypillisesti tummavetisiä valuma-alueella melko yleisenä esiintyvien soitten<br />
johdosta. Pengerjoen vesi on laadultaan luokiteltavissa lähinnä laatuluokkaan tyydyttävä. Maakuntakaavassa<br />
olevien turvetuotantoalueiden (eo/tu) laajuus alueellamme <strong>ja</strong> ympäristössä on melko<br />
suuri haettuihin turvetuotantoalueisiin (EO/tu) verrattuna. Kulhanjoen valuma-alueella si<strong>ja</strong>itsee jo<br />
toiminnassa olevia turvetuotantoalueita <strong>ja</strong> uusia on suunnitteilla. Merkittävä osuus Petäjäveden<br />
21
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
kunnan alueelle sijoittuvista eo/tu -alueista si<strong>ja</strong>itsee toisen kunnan puolella, mutta valuma-alueet<br />
Petäjäveden puolella. Pengerjoki <strong>ja</strong> alapuolinen Jämsänvesi ovat Petäjäveden kunnan kannalta tärkeitä<br />
virkistys- <strong>ja</strong> kalastusvesiä. Myös luontoarvoiltaan nämä vesistöt ovat tärkeitä. On ensiarvoisen<br />
tärkeää, että turvetuotantovyöhyke on oikean kokoinen kuormitusten yhteisvaikutukselta <strong>ja</strong> että<br />
vesistö kykenee kestämään uutta kuormitusta. Haluamme painottaa vesien suojelun tärkeyttä <strong>ja</strong> tulvien<br />
välttämistä. Jo nyt on kunnan keskustassa ajoittain tulvia asemakaavoitetulla alueella, emmekä<br />
halua, että tulvat keskustassa lisääntyvät.<br />
Suunnittelumääräyksissä kiinnitetään huomiota turvetuotannon vesistövaikutuksiin. Ei<br />
muutostarvetta.<br />
Lisäksi Petäjäveden kunta esittää, että Petäjävesi-Uurainen maantien 6250 merkittävä parantaminen<br />
merkitään maakuntakaavaan. Sen parantamista on suunniteltu jo 1960-luvulta lähtien <strong>ja</strong> tie on edelleen<br />
Ylä-Kintauden - Kintauden välin osalta päällystämättä <strong>ja</strong> kunnostamatta. Väylän merkitys aluetaloudelle<br />
kasvaa, koska kaupalliseen tuotantoon tulevat turvealueet otetaan käyttöön vuosina 2008<br />
<strong>ja</strong> 2009 <strong>ja</strong> raskas liikenne väylällä lisääntyy.<br />
Tien merkittävässä parantamisessa on kyse tien lin<strong>ja</strong>uksen olennaisesta muuttamisesta<br />
tai yhdyskuntarakenteen kehityksen kannalta merkittävästä toimenpiteestä. Tien rakenteen<br />
parantaminen <strong>ja</strong> päällystäminen eivät ole tällaisia toimenpiteitä. Maakuntakaavassa<br />
ei myöskään ole kohteiden runsauden vuoksi voitu esittää yhdystietasoisten<br />
maanteiden parantamistarpeita. Ei muutostarvetta.<br />
Pihtiputaan kunta 8.2.2007 (lausunto)<br />
Kunnanhallitus ehdottaa, että kaavan kohdassa “Maakunnallisesti arvokas rakennettu ympäristö”<br />
(Alueluettelo s. 75) suojeluskunnan talo muutetaan kuulumaan Jukola. Muutoin kunnanhallitus ilmoittaa,<br />
ettei Pihtiputaan kunnalla ole huomautettavaa <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaavaehdotuksen<br />
johdosta.<br />
Esitys huomioidaan.<br />
Saarijärven kaupunki 14.2.2007 (lausunto)<br />
Keskustatoimintojen alueeseen (c) tulee lisätä tekstitarkennus: “Alueeseen sisältyy myös Asemankannas”.<br />
Tulevaisuudessa Asemankannaksen ranta-alueelle muodostuu uusia asuntoalueita, jolloin<br />
Asemankannaksen keskiosa kehittyy keskustatoiminnoiltaan. Alueelle on jo nyt muodostumassa<br />
keskustatoiminnoille tyypillistä rakentamista.<br />
c-varauksen alue tarkoittaa kaupungin muusta taa<strong>ja</strong>ma-alueesta selkeästi erottuvaa<br />
toiminnallista keskustaa, jota myös kehitetään <strong>ja</strong>tkossa sellaisena. Tavanomainen taa<strong>ja</strong>ma-aluemerkintä<br />
kattaa tehokkaankin asunto- ym. toimintojen rakentamisen. Ei<br />
muutostarvetta.<br />
Puuteknologian kehittämisen kohdealuemerkintää (pk) tulee laajentaa ns. Kolkanlahden teollisuusalueen<br />
osalle eli valtatie 13:n koillispuolelle. Kolkanlahden teollisuusalueella on puu<strong>ja</strong>lostusteollisuutta<br />
<strong>ja</strong> alue soveltuu hyvin myös esim. puuenergiahuollon alueeksi.<br />
Merkintään voidaan sisällyttää Kolkanlahden teollisuusalue.<br />
22
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
Teollisuus- <strong>ja</strong> varastoalueeksi tulee maakuntakaavaan merkitä Sara-ahon lisäksi Linnan kylän teollisuusalue<br />
<strong>ja</strong> Kolkanlahden teollisuusalue. Lisäksi Sara-aho - aluenimeen tulee sisällyttää myös Ra<strong>ja</strong>lan<br />
alue. Sara-aho - Ra<strong>ja</strong>la kuvaa paremmin kyseistä teollisuusaluekokonaisuutta. Linnan kylän<br />
teollisuusalue on kehittyvä teollisuusalue jonka merkittävyys seudullisesti <strong>ja</strong> maakunnallisesti kasvaa.<br />
Kolkanlahden teollisuusalue on kehittyvä teollisuusalue, jonka merkittävyys seudullisesti <strong>ja</strong><br />
maakunnallisesti kasvaa.<br />
Teollisuus- <strong>ja</strong> varastoalueiksi osoitetaan ylikunnallisesti merkittävät, laa<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> työpaikkamäärältään<br />
huomattavat alueet. Kolkanlahden teollisuusalueesta on kehittymässä<br />
laa<strong>ja</strong> tulevaisuuden alue, joka voi hyödyntää myös rautatietä. Linnan teollisuusalue<br />
liittyy läheisesti Sara-ahon alueeseen. Merkitään po. teollisuusalue-esitykset kaavaan.<br />
Koska Ra<strong>ja</strong>lan alue liittyy Sara-ahon alueeseen, nimi muutetaan Sara-aho – Ra<strong>ja</strong>laksi.<br />
Turvetuotantoalueista (eo/tu) tulee poistaa Suljetunneva. Suljetunneva on osittain luonnontilainen<br />
suo (osittain ojittamatta). Suljetunnevan valuma-alueelta vaikutus ulottuu Pyhäjärveen saakka Iso-<br />
Suojärven kautta. Pyhäjärvi on merkitty maakuntakaavaehdotukseen tärkeäksi vesialueeksi, jonka<br />
vedenlaatua tulee suojella.<br />
Suo on Vapo Oy:n hallussa <strong>ja</strong> tuotantoa koskeva ympäristölupahakemus oli kaavaehdotuksen<br />
laadintavaiheessa tekeillä <strong>ja</strong> se on jätetty vuoden 2006 lopulla. Suosta tehdyn<br />
ympäristöselvityksen <strong>ja</strong> maakuntakaavan luonnonsuojeluryhmän mukaan ei ole tiedossa<br />
sellaisia suojeluarvo<strong>ja</strong>, jotka estäisivät suon varaamisen turvetuotantoon. Ympäristöluvassa<br />
määrätään alueen valumavesiltä edellytettävä riittävä puhdistustaso. Ei<br />
muutostarvetta.<br />
Toivakan kunta 14.2.2007 (lausunto)<br />
Toivakan kunnalla ei ole huomauttamista maakuntakaavaehdotukseen.<br />
Ei muutostarvetta.<br />
Uuraisten kunta 8.2.2007 (lausunto)<br />
Maakuntakaavaehdotus voidaan pääosin hyväksyä. Maakuntakaavaehdotuksessa oleva tieoikaisu<br />
Uuraistentieltä 4-tielle tulisi tehdä mahdollisimman pian. Edelleen haluamme korostaa, että tien n:o<br />
630 tieluokan muutos on tarpeen. Liikennemäärät ovat suuret <strong>ja</strong> seututiestä kantatieksi muuttaminen<br />
toisi lisää panostusta tien kunnostukseen <strong>ja</strong> tien hoitoon.<br />
Maakuntakaavassa seututiet yhdistävät kuntakeskuksia tärkeimpiin liikennetarvesuuntiin.<br />
Tietä ei voida pitää päätieverkkoa täydentävänä tienä eikä se yhdistä kaupunkitason<br />
keskusta tärkeimpään liikennesuuntaan. Ei täytä luokitteluvaatimuksia. Ei muutostarvetta.<br />
Kyynämöisten kyläalueella oleva kulttuurimaisema-alue on liian laa<strong>ja</strong>. Edellisessä seutukaavassa<br />
alue oli merkittävästi pienempi. Myös maakuntakaavaluonnoksessa (1.4.2005) alue oli pienempi.<br />
Olemme tekemässä alueelle rantayleiskaavan uudistusta <strong>ja</strong> kyläyleiskaavaa. Siinä käsittelemme<br />
kulttuuriarvot tarkemmin. Liitto lausui vastineessaan lausuntoomme maakuntakaavaluonnoksesta<br />
tätä mielipidettämme kohtaan, että ”aluera<strong>ja</strong>us ei luo rajoitteita”. Mielestämme alue luo rajoitteita,<br />
koska <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> ympäristökeskus ei myöntänyt juuri tälle alueelle rakentamiseen poikkeuslupaa<br />
<strong>ja</strong> epäämisessä vedottiin mm. kulttuurimaisema-alueeseen. Kysymyksessä oli rannan läheisyy-<br />
23
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
dessä oleva rakentaminen (ranta-alue), jonka luvat ovat ympäristökeskuksen hallussa. Ohessa on<br />
oma esityksemme kulttuurimaisema-alueen laajuudesta.<br />
Maakunnallisesti arvokkaiden kulttuurimaisema-alueiden inventointi päivitettiin maakuntakaavaa<br />
varten. Maisema-alueiden ra<strong>ja</strong>uksia tarkistettiin päivitysinventoinnin yhteydessä<br />
siten, että kaikki ra<strong>ja</strong>ukset noudattavat samo<strong>ja</strong> periaatteita. Uudet ra<strong>ja</strong>t vietiin<br />
kaavakartalle selvityksen valmistuttua. Ko. alue on niitä maisema-alueita, joissa aluera<strong>ja</strong>usta<br />
laajennettiin, sillä 1990-luvun inventoinnin yhteydessä osa ra<strong>ja</strong>uksista oli tehty<br />
liian niukasti, pelkästään visuaalisesti yhtenäisiä, isoimpia yhtenäisiä peltoalueita<br />
hakien.<br />
Luonnonpiirteet ovat määritelleet kulttuurimaiseman muotoutumisen edellytykset.<br />
Oleellinen osa maisemakuvaa ovat myös maisematilan ra<strong>ja</strong>t: selänteet, metsänreunat<br />
<strong>ja</strong> vesistöt. Erityisesti <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> pienipiirteisessä <strong>ja</strong> vaihtelevassa maisemassa<br />
mäet <strong>ja</strong> vesistöt ovat yhtä oleellinen osa maisemakuvaa kuin pellotkin. Maisemaalueiden<br />
ra<strong>ja</strong>uksia on laajennettu niin, että ne sisältävät myös nämä maisemaa ra<strong>ja</strong>avat<br />
<strong>ja</strong> määrittävät tekijät. Käytännössä ra<strong>ja</strong>us noudattaa useimmiten mäkien lakilin<strong>ja</strong>a.<br />
Topografialtaan tasaisemmilla alueilla ra<strong>ja</strong>ukseen on otettu mukaan vähintään metsän<br />
reunavyöhyke. Myös luonnonmaiseman kokonaisuudet - kannakset, saaret, rannat,<br />
pienet järvet <strong>ja</strong> lammet - on pyritty ottamaan ra<strong>ja</strong>ukseen mukaan ehjinä.<br />
Kyynämöisen maisema-alueen ra<strong>ja</strong>ukseen on 1990-luvun inventoinnissa otettu mukaan<br />
järven länsipuolelta pelkkä Hietasaari. Ra<strong>ja</strong>usta on päivitysinventoinnissa viety<br />
pidemmälle Kyynämöinen–järven länsipuolelle, jotta harju<strong>ja</strong>kso, joka ra<strong>ja</strong>a maisematilaa<br />
lännessä, <strong>ja</strong> johon myös Hietasaari osana kuuluu, saadaan kokonaisuudessaan<br />
mukaan. Huutonimen–Hietasaaren alueen on myös Uuraisten rantayleiskaavassa todettu<br />
sisältävän yhdessä Kyynämöisen pohjoisosan saarien <strong>ja</strong> niemien kanssa erittäin<br />
merkittäviä maisemallisia arvo<strong>ja</strong>: rantaviiva matalaa hiekka-hiesurantaa, mannerranta<br />
jyrkästi nousevaa mäntypuustoista harjua. Alue on myös kuntien yhdessä virkistyskäyttöön<br />
hankkimaa aluetta.<br />
Kunnan lausunnossa viitataan ympäristökeskuksen epäämään poikkeamispäätökseen.<br />
Kyseinen tapaus sijoittui Kyynämöisen maisema-alueen ydinalueelle, järven koillisrannalle.<br />
Maanomista<strong>ja</strong> haki lupaa omakotitalon rakentamiseen maiseman kannalta<br />
keskeiselle paikalle rantapellolle, 125 m päähän rannasta. Ympäristökeskuksen kielteinen<br />
poikkeamispäätös perustui ensisi<strong>ja</strong>isesti siihen, ettei kyseisellä alueella ollut<br />
rantarakentamisoikeutta. Hallinto-oikeus kumosi ympäristökeskuksen poikkeamispäätöksen,<br />
koska sen tulkinnan mukaan kyse ei ollut rantavyöhykkeestä <strong>ja</strong> luvan myöntämisessä<br />
toimivaltainen viranomainen oli ympäristökeskuksen asemesta kunta. Kunta<br />
on myöntänyt maanomista<strong>ja</strong>lle luvan suunnittelutarveratkaisuna. Nyt Uuraisten kunta<br />
on tarkistamassa rantayleiskaavaa <strong>ja</strong> laatimassa Kyynämöisen kylälle osayleiskaavaa.<br />
Maakunnallisesti arvokas maisema-alue -merkintä mahdollistaa alueen monipuolisen<br />
käytön <strong>ja</strong> kehittämisen. Oleellista on, että kohdealueen suunnittelussa huomioidaan<br />
maisemalliset arvot. Jokainen maisema-alue on oma kokonaisuutensa, jokaisessa korostuvat<br />
<strong>ja</strong> painottuvat eri elementit. Maakuntakaavan ra<strong>ja</strong>us on yleispiirteinen; tulkinta<br />
tehdään kaavakartalta. Se mikä alueella on maisemallisesti arvokasta <strong>ja</strong> säilytettävää,<br />
selvitetään <strong>ja</strong> määritetään kuntatasolla. Ei muutostarvetta.<br />
24
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
400 kV:n sähkölin<strong>ja</strong>varauksella on vaikutusta vireillä olevaan Hirvaskankaan asemakaavoitukseen<br />
<strong>ja</strong> lin<strong>ja</strong>uksen osalta ratkaisut ovat kaavoituksen kannalta tarpeellisia nopealla aikataululla. Lin<strong>ja</strong>varauksella<br />
voi alla myös vaikutusta valtatie 4:n esisuunnitelmassa Laukaan <strong>ja</strong> Uuraisten kuntien ra<strong>ja</strong>lle<br />
suunnitellun eritasoliittymän toteuttamiseen.<br />
NAAPURILIITOT<br />
Muutetaan merkintä yhteystarpeeksi, koska uuden lin<strong>ja</strong>uksen a<strong>ja</strong>nkohdasta ei ole tietoa.<br />
1. Etelä-Savon maakunta<strong>liitto</strong> 5.2.2007 (lausunto)<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaavaluonnoksesta 23.5.2005 antamassaan lausunnossa Etelä- Savon maakunta<strong>liitto</strong><br />
esitti, että Kangasniemen <strong>ja</strong> Toivakan väliselle tielle 4421 Pylvänälä-Toivakka voisi harkita<br />
tieluokan korotusta Etelä-Savon seutukaavan mukaisesti (seututie, st). <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaavaehdotuksessa<br />
tie on merkitty yhdystieksi (yt). Samaa luokitusta tultaneen käyttämään myös<br />
Etelä-Savon maakuntakaavassa.<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaavaan on merkitty Suonteelle venereitti, joka <strong>ja</strong>tkuu Etelä-Savon puolelle.<br />
Reitti tullaan ottamaan huomioon myös Etelä-Savon maakuntakaavassa. Hankasalmen puolelta<br />
tulee moottorikelkkailureitti Pieksänmaan ra<strong>ja</strong>lle, Etelä-Savon puolella reitille on suunniteltu <strong>ja</strong>tkoyhteys<br />
Pieksämäen reitistöihin. Joutsan puolelta on esitetty päävesijohdon pitkän aikavälin yhteystarvetta<br />
Pertunmaan suuntaan. Tätä yhteyttä ei ole esitetty Mikkelin seudun vesihuollonyleissuunnitelmassa.<br />
Maakuntaliitolla ei ole muuta huomautettavaa <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaavaehdotukseen.<br />
Ei muutostarvetta.<br />
2. <strong>Keski</strong>-Poh<strong>ja</strong>nmaan <strong>liitto</strong> 7.2.2007 (lausunto)<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaavaa varten tehdyt taustaselvitykset ovat monin osin esimerkillisiä, erityisesti<br />
turvetuotantoa on tarkasteltu monipuolisesti. Arviomme mukaan lausunnolla oleva kaavamateriaali<br />
on laadittu johdonmukaisesti, jonka myötä kaavan kuvaustekniikka <strong>ja</strong> muu dokumentointi<br />
on selkeää <strong>ja</strong> havainnollista. Kaavamerkintöjen <strong>ja</strong> -määräysten tarkkuustaso on eräiltä osin tarkempaa<br />
kuin <strong>Keski</strong>-Poh<strong>ja</strong>nmaalla, jossa maakuntakaavan lähtökohdaksi on valittu yleispiirteisempi<br />
kuvaustapa <strong>ja</strong> tulkinta.<br />
Turvetuotantomahdollisuuksien turvaaminen on maakunnan energiahuollon kannalta<br />
tärkeää. <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> <strong>liitto</strong> on rahoittanut <strong>ja</strong> teettänyt turvetuotantoa koskevat vesistövaikutus-<br />
<strong>ja</strong> ojitustilanneselvitykset yhteistyössä ympäristökeskuksen kanssa, jolla<br />
on tarvittavaa osaamista <strong>ja</strong> lähdeaineisto<strong>ja</strong>. Selvitysten perusteella kaavassa on tavoiteltu<br />
turvetuotannon <strong>ja</strong> ympäristönsuojelun yhteensovitusta.<br />
<strong>Keski</strong>-Poh<strong>ja</strong>nmaan <strong>liitto</strong> painottaa erityisesti maakuntien ra<strong>ja</strong>-alueiden <strong>ja</strong> niiden läheisten alueiden<br />
kaavamerkintöjä <strong>ja</strong> -määräyksiä. Liiton tulkinnan mukaan ra<strong>ja</strong>-alueilla ei ole merkittäviä ongelmakohtia<br />
tai suoranaista epä<strong>ja</strong>tkuvuutta suhteessa <strong>Keski</strong>-Poh<strong>ja</strong>nmaan vahvistettuun 1. vaihekaavaan <strong>ja</strong><br />
ympäristöministeriössä vahvistettavana olevaan 2. vaiheeseen. Maakuntien kaavojen esitystavassa<br />
on noudatettu <strong>ja</strong> osin sovellettu ympäristöministeriön ohjeistusta, joten suurin osa kaavamerkinnöistä<br />
voidaan tulkita yhteensopiviksi keskenään. Liitto korostaa, että kaavan ra<strong>ja</strong>-alueiden tulkinnassa<br />
25
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
on pyrittävä pitäytymään vain <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntaan. Liitto korostaa maakuntien välistä yhteistyötä<br />
mm. Poski-hankkeen toteutuksessa sekä <strong>Suomen</strong>selän alueen kehittämisen vauhdittamisessa.<br />
Hedelmällisiä lähtökohtia liittyy alueen voimavaroista kumpuavien mahdollisuuksien, erityisesti<br />
maaseutuelinkeinojen <strong>ja</strong> mekaanisen puun<strong>ja</strong>lostuksen, kehittämiseen. Tämän ohella tärkeä olisi vähintään<br />
ylläpitää alueen infrastruktuurin nykytaso mm. liikenne- <strong>ja</strong> tietoverkkoyhteyksien osalta.<br />
<strong>Keski</strong>-Poh<strong>ja</strong>n maan liiton mielestä vt:llä 13 on merkittävä asema <strong>Keski</strong>-Poh<strong>ja</strong>nmaan suunnitelmissa<br />
osana maakunnan itä-länsi-suuntaista kehitystä. Samoin Salamajärven kansallispuiston <strong>ja</strong> muun<br />
suojelualuekokonaisuuden lähtökohdat huomioivaa luonto- <strong>ja</strong> elämysmatkailua voidaan kehittää<br />
määrätietoisesti.<br />
Lähtökohtana on, kuten kaavaselostuksessa korostetaan, yleispiirteisyys merkintöjen<br />
<strong>ja</strong> tulkinnan osalta. <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> <strong>liitto</strong> yhtyy <strong>Keski</strong>-Poh<strong>ja</strong>nmaan liiton näkemykseen,<br />
että ra<strong>ja</strong>-alueilla ei ole merkittäviä ongelmakohtia tai suoranaista epä<strong>ja</strong>tkuvuutta suhteessa<br />
<strong>Keski</strong>-Poh<strong>ja</strong>nmaan vahvistettuun 1. vaihekaavaan <strong>ja</strong> ympäristöministeriössä<br />
vahvistettavana olevaan 2. vaiheeseen. Ra<strong>ja</strong>-alueiden tulkinnassa tullaan pitäytymään<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntaan. Myös <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> <strong>liitto</strong> pitää tärkeänä maakuntien välistä<br />
yhteistyötä. Tämä tullaan huomioimaan kaavan toteutuksessa <strong>ja</strong> seurannassa.<br />
Vt13 on kaavaehdotuksessa korostetusti esillä merkittävästi parannettavana tienä. Ei<br />
muutostarvetta.<br />
3. Pohjois-Savon <strong>liitto</strong> 9.2.2007 (lausunto)<br />
Pohjois-Savon <strong>liitto</strong> toteaa että, Jyväskylän <strong>ja</strong> Kuopion välinen vt 9:n <strong>ja</strong> rautatieyhteyden muodostama<br />
kokonaisuus muodostaa kehittämispotentiaalia omaavan vyöhykkeen maakuntien välille.<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> <strong>liitto</strong> on samaa mieltä (huom. Defris-projekti).<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> Konneveden alueella on hyvin laa<strong>ja</strong>, yli 5000 ha käsittävä luonnonsuojelualue, joka<br />
<strong>ja</strong>tkuu myös mittavana Pohjois-Savon puolella Rautalammin alueella Sisä-Savon seutukaavan luonnonsuojelualueena.<br />
Pohjois-Savon <strong>liitto</strong> esittää, että yhdistäisimme voimavaro<strong>ja</strong>mme alueen kehittämisen<br />
<strong>ja</strong> profiloimisen suhteen.<br />
Kannatettava ehdotus.<br />
Ylä-Savon maakuntakaavassa, Suvantojärven Natura-alueen vesilailla toteutettava osa, on esitetty<br />
merkinnällä S. Vesialue ulottuu osittain myös Viitasaaren puolelle, jossa se on osoitettu SLmerkinnällä.<br />
Ei muutostarvetta.<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaavaehdotuksen SL-aluetta 118/188 Varisvuori — Louhukangas - Saukonlähde<br />
(Pihtipudas) vastaava alue Ylä-Savon maakuntakaavassa on alueen pohjoispuolella Kiuruvedellä,<br />
Rillankivenharju MY 25.291 <strong>ja</strong> eteläpuolella Keiteleellä, Koiravuori, MY 22.290, joka<br />
on tarkoitus toteuttaa maa-aineslailla. Samoin SL-alue 172 Hinkuanvuori (Pihtipudas) on Ylä-<br />
Savon maakuntakaavassa MY 22 Hinkuanvuori (Keitele).<br />
Natura-kohteiden eri osa-alueiden toteuttamiskeinot voivat vaihdella. Myös Hinkuanvuoren<br />
luontoarvojen säilyttäminen voidaan turvata elinympäristöstä riippuen eri lainsäädännöllä.<br />
Ei muutostarvetta.<br />
26
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
4. Päijät-Hämeen <strong>liitto</strong> 12.2.2007 (lausunto)<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaavaehdotus on selkeä kokonaisuus, kun käytössä ovat yhtä aikaa kuusiosainen<br />
maakuntakaavakartta <strong>ja</strong> alueluettelo. Alueluettelo <strong>ja</strong> siinä esitetyt teemakohtaiset kartat <strong>ja</strong><br />
tarkemmat kartat osa-alueilta selkeyttävät hyvin suurimittakaavaista maakuntakaavakarttaa.<br />
Kiitokset otetaan vastaan.<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> <strong>ja</strong> Päijät-Hämeen maakuntien ra<strong>ja</strong>-alueille jää merkintäteknistä eroa erityisesti tieverkon<br />
osalle. Valtatiet 4 <strong>ja</strong> 24 on maakunnissa esitetty eri tavoin. Päijät-Hämeen <strong>liitto</strong> haluaa kuitenkin<br />
merkintäerosta huolimatta korostaa molemman pohjois-eteläsuuntaisen valtatien tärkeyttä<br />
valtakunnan tieverkossa. Maantien 3254 on Päijät-Hämeen näkökulmasta edelleen merkittävä yhteys<br />
Padasjoelta Tampereen suuntaan <strong>ja</strong> on siksi edelleen esitetty maakuntavaltuuston 20.2.2006 hyväksymässä<br />
Päijät-Hämeen maakuntakaavassa kehitettäväksi yhdystiestä seututieksi.<br />
Ero maantien 3254 luokassa on hoidettavissa yhteistyöllä <strong>ja</strong>tkosuunnittelussa.<br />
Erot maakuntakaavojen sisällössä <strong>ja</strong> ra<strong>ja</strong>-alueiden maankäytössä ovat suhteessa vähäisiä, koska<br />
ratkaisut ovat perusa<strong>ja</strong>tuksiltaan samansuuntaisia. Päijät-Hämeessä ei esimerkiksi ole esitetty moottorikelkkareitistöjä,<br />
mutta käytännön toimi<strong>ja</strong>t ovat yhteistyössä keskenään. Erot ra<strong>ja</strong>-alueiden<br />
maankäytössä on hoidettavissa yhteistyöllä <strong>ja</strong>tkosuunnittelussa <strong>ja</strong> toteuttamishankkeiden yhteydessä.<br />
Erot on hoidettavissa yhteistyöllä <strong>ja</strong>tkosuunnittelussa <strong>ja</strong> toteuttamishankkeiden yhteydessä.<br />
5. Pirkanmaan <strong>liitto</strong> 16.2.2007 (lausunto)<br />
Kokonaisuutena <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaavaehdotus ei sisällä merkittäviä ristiriitaisuuksia voimassa<br />
olevan 3. seutukaavan eikä Pirkanmaan 1. maakuntakaavan kanssa maakunnan <strong>liitto</strong>jen rajoilla.<br />
Pirkanmaan tulevan vaihemaakuntakaavan laadinnan yhteydessä neuvotellaan naapuri<strong>liitto</strong>jen<br />
kanssa kaavojen yhteensovittamiseksi ra<strong>ja</strong>-alueilla. Samassa yhteydessä selvitetään mahdollisesti<br />
yhteiset lisäselvitystarpeet.<br />
Liitto pitää menettelytapaa oikeana. Ei muutostarvetta.<br />
6. Pohjois-Poh<strong>ja</strong>nmaan <strong>liitto</strong> 16.2.2007 (lausunto)<br />
Pohjois-Poh<strong>ja</strong>nmaan <strong>liitto</strong> on antanut kaavan luonnosvaiheessa kommenttinsa, joissa on tarkasteltu<br />
maakuntien ra<strong>ja</strong>-alueilla olevia merkintöjä verrattuna vuonna 2005 vahvistettuun Pohjois-<br />
Poh<strong>ja</strong>nmaan maakuntakaavaan. Ne on otettu huomioon ehdotusta laadittaessa.<br />
Liikenneverkkoa koskevat tavoitteet <strong>ja</strong> merkinnät ovat yhteneviä Pohjois-Poh<strong>ja</strong>nmaan kanssa. Valtatie<br />
4 on maakuntakaavaehdotuksessa esitetty merkittävästi parannettavana tienä <strong>ja</strong> osana runkotieverkkoa.<br />
Tällaista merkintää ei ole Pohjois-Poh<strong>ja</strong>nmaan kaavassa, mutta liikennekäytävän kehittämistavoitteet<br />
ovat samat. Haapajärvi - Äänekoski radan parantaminen on maakuntien yhteinen<br />
tavoite, jota <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> kaavaehdotuksessa tukee tavaraliikenteen <strong>ja</strong> elämysmatkailun huomioon<br />
ottava kaavamääräys. Nykyisen 220 kV voimajohdon uusiminen 400 kV lin<strong>ja</strong>ksi, joka Pohjois-<br />
Poh<strong>ja</strong>nmaan kaavassa on yhteystarvemerkinnällä, ei näy <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> kaavakartan merkinnöissä,<br />
mutta on todettu selostuksessa. Kartalta puuttuu toinen johtolin<strong>ja</strong> Pihtiputaan osuudelta.<br />
27
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
Koska kyse on olemassa olevan 220 kV johtolin<strong>ja</strong>n korvaamisesta uudella 400 kV johdolla,<br />
ei kaavakartalle ole tehty muutoksesta merkintää. Kaikki 110 kV, 220 kV <strong>ja</strong> 400<br />
kV johdot ovat kartalla samalla merkinnällä. Jännitetason muutos on todettu selostuksessa.<br />
400 kV lin<strong>ja</strong>n johtoaukea saattaa paikoin olla nykyistä leveämpi, mutta muutos<br />
ei ole maakuntakaavallisesti merkittävä. Katso kaavaselostuksen s. 28 johtoaluemitoista.<br />
Teknisenä kor<strong>ja</strong>uksena lisätään Pihtiputaan kohdalle toinen johtolin<strong>ja</strong>.<br />
Kolmen maakunnan ra<strong>ja</strong>pisteessä si<strong>ja</strong>itseva Rillankivi, joka on Pohjois-Poh<strong>ja</strong>nmaan maakuntakaavassa<br />
osoitettu valtakunnallisesti merkittävänä muinaismuistokohteena, näyttää puuttuvan <strong>Keski</strong>-<br />
<strong>Suomen</strong> kohdeluettelosta.<br />
Museovirasto toimitti kohdetiedot <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> muinaismuistoista keväällä 2006.<br />
Poh<strong>ja</strong>nmaan, Savon <strong>ja</strong> Hämeen maakuntien ra<strong>ja</strong>merkkinä tunnettu Rillankivi si<strong>ja</strong>itsee<br />
Pyhäjärven, Pihtiputaan <strong>ja</strong> Pielaveden kuntien rajojen yhtymäkohdassa. Museoviranomaisten<br />
paikkatietojen mukaan se si<strong>ja</strong>itsee tarkkaan ottaen Pyhäjärven kaupungin<br />
alueella. Ei muutostarvetta.<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaavaehdotus antaa hyvät lähtökohdat maakunnan aluerakenteen <strong>ja</strong> ylimaakunnallisten<br />
yhteyksien kehittämiselle. Se on samansuuntainen Pohjois-Poh<strong>ja</strong>nmaan maakuntasuunnittelun<br />
tavoitteiden kanssa. Kaavaehdotusta voidaan pitää myös maakuntakaavoituksen kehittämisen<br />
kannalta ansiokkaana.<br />
NAAPURIKUNNAT<br />
1. Keiteleen kunta 25.1.2007 (lausunto)<br />
Keiteleen kunnanhallitus toteaa, että sen aiemmassa lausunnossa (20.3.2006) esittämät asiat on huomioitu<br />
kaavaehdotuksessa, joten kunnanhallituksella ei ole huomautettavaa <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaavaehdotuksesta.<br />
Ei muutostarvetta.<br />
2. Sysmän kunta 29.1.2007 (lausunto)<br />
Sysmän kunta toteaa, että sillä ei ole huomautettavaa <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaavasta.<br />
Ei muutostarvetta.<br />
3. Haapajärven kaupunki 30.1.2007 (lausunto)<br />
Haapajärven kaupunki katsoo, ettei lausunnon antaminen otsikossa mainittuun maakuntakaavaehdotukseen<br />
ole tarpeen.<br />
Ei muutostarvetta.<br />
4. Kuhmalahden kunta 7.2.2007 (lausunto)<br />
Kuhmalahden kunnalla ei ole huomautettavaa <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaavaehdotuksesta.<br />
28
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
Ei muutostarvetta.<br />
5. Hirvensalmen kunta 7.2.2007 (lausunto)<br />
Kälkänjoen vaikutusalueen turvetuotantoalueiden lisääminen on kyseenalaista. Kaavaa kuitenkin<br />
käytetään hakemusten perustetussa, vaikka kaava ei sinänsä mahdollista tuotannon lisäämistä.<br />
Turvetuotanto kuormittaa jo nykyisellään liikaa Puulaveden vesistöä <strong>ja</strong> aiheuttaa veden samentumista<br />
sekä muita ongelmia. Tämän vuoksi kaavassa tulisi kiinnittää erityistä huomiota turvetuotannon<br />
aiheuttamaan vesistökuormitukseen.<br />
Leivonmäellä, lähinnä Suonteejärveä olevat turvetuotantoaluevaraukset ovat Vapo<br />
Oy:n jo tuotannossa olevia alueita. Pohjoisempana on Vapo Oy:n hallussa olevia varauksia,<br />
joista tehdyissä ympäristöselvityksissä alueet on todettu tuotantokelpoisiksi <strong>ja</strong><br />
maakuntakaavan luonnonsuojeluryhmän mukaan ei ole tiedossa sellaisia suojeluarvo<strong>ja</strong>,<br />
jotka estäisivät niiden varaamisen turvetuotantoon. Ympäristöluvassa määrätään<br />
alueen valumavesiltä edellytettävä riittävä puhdistustaso. Niille samoin kuin eo/tu2 –<br />
merkinnällä osoitetulle laajemmalle tuotantopotentiaalivyöhykkeelle on kaavassa annettu<br />
suunnittelumääräykset, joissa turvetuotannon vesistövaikutukseen suhtaudutaan<br />
kriittisesti. Ei muutostarvetta.<br />
Moottorikelkkareitti Hirvensalmen suuntaan on hyvä ottaa mukaan kartalle, sillä se tukee maakuntien<br />
välistä talvimatkailua<br />
Lisätään reittiyhteys ohjeellisella merkinnällä nykyisen kelkkailu-uran mukaisesti.<br />
Liikenneyhteyksien parantaminen Hirvensalmelta Jyväskylään, ns. Leivonmäen poikkitien parantaminen<br />
on hyvä ottaa tälle kaavoitus<strong>ja</strong>ksolle. Parantaminen nopeuttaa liikenneyhteyksiä merkittävästi<br />
Jyväskylän keskusalueelle. Tien parantamisella on vaikutuksia merkittävästi elinkeinoelämälle<br />
<strong>ja</strong> työvoiman liikkuvuudelle.<br />
Tie on kaavaehdotuksessa seututienä. Sen parantamiseksi ei ole suunnitelmia. Ei muutostarvetta.<br />
6. Padasjoen kunta 8.2.2007 (lausunto)<br />
Kunnanhallituksella ei ole huomautettavaa maakuntakaavaehdotukseen.<br />
Ei muutostarvetta.<br />
7. Lestijärven kunta 14.2.2007 (lausunto)<br />
Lestijärven kunnalla ei ole huomauttamista maakuntakaavaehdotukseen.<br />
Ei muutostarvetta.<br />
8. Pyhäjärven kaupunki 12.2.2007 (lausunto)<br />
Pyhäjärven kaupungilla ei ole huomauttamista <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaavaehdotuksesta. Pyhäjärven<br />
kaupunki pitää kuitenkin tärkeänä, että maakuntakaavassa varaudutaan keskeisten tie- <strong>ja</strong> rautaliikenneyhteyksien<br />
sekä vesi- <strong>ja</strong> lentoliikenneyhteyksien <strong>ja</strong> joukkoliikenteen kehittymisen tarvit-<br />
29
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
semiin aluevarauksiin <strong>ja</strong> yhteystarpeisiin. Erityisesti valtateillä 4 <strong>ja</strong> 9 tulee varautua valtakunnallisesti<br />
merkittävään runkotiehen.<br />
Ei muutostarvetta.<br />
9. Vilppulan kunta 15.2.2007 (lausunto)<br />
Vilppulan kunnalla ei ole huomautettavaa maakuntakaavaehdotukseen.<br />
Ei muutostarvetta.<br />
10. Oriveden kaupunki 15.2.2007 (lausunto)<br />
Kaupungin ehdotus Oriveden kaupunki toteaa lausuntonaan, että maakuntakaavaehdotus sisältää<br />
huomioon otettuina Oriveden kaupungin kannalta tärkeät intressit <strong>ja</strong> tavoitteet eikä kaupungilla ole<br />
huomautettavaa ehdotuksesta.<br />
Ei muutostarvetta.<br />
11. Pertunmaan kunta 15.2.2007 (lausunto)<br />
Pertunmaan kunnalla ei ole huomautettavaa maakuntakaavaehdotuksesta.<br />
Ei muutostarvetta.<br />
12. Mäntän kaupunki 16.2.2007 (lausunto)<br />
Mäntän kaupungilla ei ole huomautettavaa maakuntakaavaehdotuksesta.<br />
Ei muutostarvetta.<br />
13. Perhon kunta 16.2.2007 (lausunto)<br />
Perhon kunnalla ei ole huomautettavaa <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaavaehdotuksesta. Samalla Perhon<br />
kunta haluaa kuitenkin muistuttaa <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> <strong>liitto</strong>a Perho-Kinnula (MT 7520) <strong>ja</strong> Möttönen-Kivijärvi<br />
(MT 6520) välisten tieyhteyksien kunnostamisen tarpeellisuudesta <strong>ja</strong> kiireellisyydestä<br />
sekä niiden ottamisesta huomioon suunnitelmia laadittaessa.<br />
Ei muutostarvetta.<br />
VIRANOMAISET<br />
1. Länsi-<strong>Suomen</strong> lääninhallitus 8.2.2007 (lausunto)<br />
Lääninhallitus viittaa jo valmisteluvaiheessa 12.5.2005 <strong>ja</strong> 17.3.2006 antamiinsa <strong>lausuntoihin</strong> <strong>ja</strong> toteaa,<br />
ettei sillä ole uutta lausuttavaa maakuntakaavaehdotuksesta.<br />
Ei muutostarvetta.<br />
2. Ilmavoimien esikunta/huolto-osasto 13.2.2007 (lausunto)<br />
30
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
Ilmavoimien esikunnalla ei ole huomauttamista maakuntakaavaehdotukseen.<br />
Ei muutostarvetta.<br />
3. <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> ympäristökeskus 13.2.2007 (lausunto)<br />
Ympäristökeskus kiinnitti luonnosvaiheen lausunnossaan huomiota asiakirjojen luettavuuteen <strong>ja</strong><br />
puuttuvaan numerointiin. Nyt ehdotusvaiheen maakuntakaavan alueluettelo on selkeä teemakarttoineen<br />
<strong>ja</strong> niihin liittyvine numerointeineen. Valtakunnallisesti <strong>ja</strong> maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristökokonaisuus<br />
on huomioitu kattavasti <strong>ja</strong> johdonmukaisesti maakuntakaavaehdotuksen<br />
tavoitteissa, aluemerkinnöissä <strong>ja</strong> suunnittelumääräyksissä. <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> ympäristökeskuksen <strong>ja</strong><br />
kulttuuriympäristöasiantunti<strong>ja</strong>ryhmän kaavan valmisteluvaiheissa esille tuomat näkökohdat on<br />
huomioitu ehdotuksessa.<br />
Ilmastonmuutos on tulevaisuudessa myös maankäyttöön vaikuttava asia. Maakuntakaavaratkaisua<br />
voisi pohtia myös ilmastonmuutoksen kannalta <strong>ja</strong> avata siihen liittyviä näkökohtia esimerkiksi kaavan<br />
selostusosassa.<br />
Ilmastonmuutos on uusin ympäristöhaaste. Ympäristöministeriö, joka oh<strong>ja</strong>a maakuntakaavoitusta,<br />
on reagoinut tähän tuoreessa <strong>Suomen</strong> aluerakenteen <strong>ja</strong> alueidenkäytön<br />
kehityskuvassa Kilpailukykyä, hyvinvointia <strong>ja</strong> ekotehokkuutta. Näitä haasteita ei ole<br />
vielä pohdittu riittävästi esimerkiksi valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden osalta<br />
(tavoitteiden a<strong>ja</strong>ntasaistus on juuri käynnistynyt). Tästä huolimatta maakuntakaavaehdotuksessa<br />
on useita ilmastonmuutosta hillitseviä alueidenkäyttöratkaisu<strong>ja</strong>: Kaupunkikehittämisen<br />
kohdealueiden, taa<strong>ja</strong>mien laajenemissuuntien <strong>ja</strong> taa<strong>ja</strong>ma-alueiden<br />
suunnittelumääräyksissä kiinnitetään erityistä huomiota yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen.<br />
Tämän tavoitteen toteutuminen tulee vähentämään liikenteen <strong>ja</strong> asumisen<br />
päästöjä. Samaan suuntaan vaikuttavat joukkoliikenteen laatukäytävät <strong>ja</strong> rautateiden<br />
sähköistys sekä vesiliikenteen kanavointe<strong>ja</strong> koskeva kehittämisperiaate. Lisätään vaikutusten<br />
arviointiin kappale kaavaratkaisun vaikutuksista ilmastonmuutokseen.<br />
Maakuntakaava ei käsitä kokonaan nykyistä <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntaa. Längelmäestä liitetty osa<br />
puuttuu kaavakartalta. Asiaa voisi selostaa tarkemmin maakuntakaavan selostusosassa.<br />
Asia on selostettu kaavaselostuksen sivulla 88. Ei muutostarvetta.<br />
Ympäristökeskus haluaa edelleen kiinnittää huomiota siihen, että maakuntasuunnitelmaan merkitty<br />
Äänekoskelta Jämsään ulottuva taa<strong>ja</strong>marakenteellinen kehityskäytävä, ylimaakunnallisesti merkittävine<br />
työ- <strong>ja</strong> asutusmarkkina-alueineen, ei välity riittävästi maakuntakaavassa. Nuolet olisivat perusteltu<strong>ja</strong><br />
Aänekosken <strong>ja</strong> Tikkakosken välillä, koska niitä yhdistää tulevaisuudessa moottoritie <strong>ja</strong><br />
rakentamispaine kohdistunevat väistämättä näille alueille. Tällä hetkellä esimerkiksi Uuraisten Hirvaskankaan<br />
osayleiskaavaa, jota aletaan toteuttaa taa<strong>ja</strong>ma-asemakaavo<strong>ja</strong> laatimalla, ei ole huomioitu<br />
maakuntakaavassa.<br />
Maakuntakaavan tavoitteena on edistää eheän alue- <strong>ja</strong> yhdyskuntarakenteen kehitystä.<br />
Kasvukeskusten laajentuvalle asutukselle tulee osoittaa alueet nykyisistä taa<strong>ja</strong>mista<br />
niitä eheyttämällä <strong>ja</strong> tarvittaessa hallitusti laajentamalla. Tällä parannetaan yhdyskuntataloutta<br />
<strong>ja</strong> hillitään edellä mainittua ilmastonmuutosta.<br />
31
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
Palveluita tarjoavat kyläkeskukset ovat maaseutuasumisen kohteina suositeltavia, mutta<br />
kyliä ei maakuntakaavassa käsitellä.<br />
Maakuntakaavan ylikunnallinen kehityskäytävä-a<strong>ja</strong>tus tarkoittaa aluerakennetta, jossa<br />
alakeskuksina ovat Palokasta pohjoiseen Tikkakoski, Hirvaskangas <strong>ja</strong> Äänekoski. Pitkämatkaista<br />
liikennettä palveleva TEN-tieverkon osana oleva moottoritie ei ole riittävä<br />
peruste yhdyskuntarakenteen em. eheyttävän rakennekehityksen tavoitteesta luopumiselle,<br />
joka lisäisi samalla yksityisautoilun tarvetta. Maakuntakaavan taustaselvityksiin<br />
kuuluvassa ”<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> alue- <strong>ja</strong> yhdyskuntarakenneselvitys”, (<strong>Keski</strong>-<br />
<strong>Suomen</strong> liiton julkaisu B 94, 2001), on todettu taloudellisen <strong>ja</strong> ympäristöllisesti kestävän<br />
alue- <strong>ja</strong> yhdyskuntarakennetarkastelun osalta edullisiksi alueet Äänekoskelta Hirvaskankaalle<br />
sekä Jyväskylästä Tikkakoskelle, mutta ei koko Jyväskylä - Äänekoski<br />
vyöhykkeen osalta. Tiehallinnonkin kannanoton mukaan pääteiden merkitys kasvaa<br />
tulevaisuudessa valtakunnallisena verkostona, eikä siitä syystä pääteiden varsille tule<br />
sijoittaa suoraan uutta maankäyttöä. Kun lisäksi on otettu huomioon kaupunkiseudun<br />
muut kasvusuunnat <strong>ja</strong> taa<strong>ja</strong>mien kasvupotentiaali, on asutusrakenteen osalta päädytty<br />
nyt kaavassa esitettyihin taa<strong>ja</strong>mavarauksiin. Ei muutostarvetta.<br />
Lisätään Hirvaskankaan TP-alueeseen selitystekstiä kuvaamaan alueen kehittyvää<br />
luonnetta.<br />
Taa<strong>ja</strong>mat on mitoitettu YKR- aineistoihin (vuodelta 2004) perustuen. Taa<strong>ja</strong>ma- alueiden ra<strong>ja</strong>ukset<br />
tulisi etenkin kasvavilla seuduilla Jyvässeutu, Ääneseutu <strong>ja</strong> Jämsän seutu merkitä joustavammin,<br />
vaihtoehtona voisi käyttää kehittämismerkintää.<br />
Pääosa yhdyskuntarakenteen laajentumisista on vain kunnan sisäisesti merkittävää <strong>ja</strong><br />
vaikutuksiltaan vain yhtä kuntaa koskevaa. Ottaen huomioon maakuntakaavan yleispiirteisyys<br />
<strong>ja</strong> vähintään ylikunnallisesti merkittäviin asioihin keskittyminen, näitä kuntien<br />
sisäisiä taa<strong>ja</strong>malaajennuksia ei maakuntakaavassa käsitellä. Ylikunnallisesti merkittävät<br />
tulevat kasvusuunnat on osoitettu kehittämisperiaatemerkinnöin. Taa<strong>ja</strong>mara<strong>ja</strong>ukset<br />
päivitetään uusimman v. 2005 YKR- aineiston perusteella.<br />
Taa<strong>ja</strong>mien liepeille sijoittuvat marketit hajottavat yhdyskuntarakennetta <strong>ja</strong> heikentävät keskustaa<strong>ja</strong>mien<br />
palvelu<strong>ja</strong> merkittävästi. Nämä vaikutukset tulisi selvittää ennen merkintöjen osoittamista.<br />
Tällaisia taa<strong>ja</strong>mien liepeillä olevia km-l merkintöjä on esim. Hankasalmen asemalla, Toivakan Viisarimäessä<br />
<strong>ja</strong> Lievestuoreella.<br />
Maakuntakaavaa varten on tehty selvitys <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> kaupallinen palveluverkko<br />
2005. Osa 1. Maakuntakaavan kaupallinen selvitys. Selvitys osoittaa, että muutamilla<br />
paikkakunnilla on ostovoiman perusteella potentiaalia päivittäistavaroiden vähittäiskaupan<br />
suuryksikölle. Selvityksen perusteella tämän tulee tukeutua kuntakeskukseen<br />
tai sen alakeskukseen tai näiden tuntumaan. Taa<strong>ja</strong>mien ulkopuolelle sijoittuvat marketit<br />
hajottavat yhdyskuntarakennetta, heikentävät keskustaa<strong>ja</strong>mien päivittäistavarakaupan<br />
elinvoimaisuutta <strong>ja</strong> ikääntyvän väestön palveluiden saatavuutta sekä lisäävät yksityisautoilun<br />
tarvetta. Valmisteluvaiheessa kaavaluonnoksessa osoitettiin em. periaatteen<br />
mukaiset merkinnät. Maakuntahallitus kaavaehdotusta käsitellessään päätti eräissä<br />
kohdin poiketa mainituista suunnitteluperiaatteista <strong>ja</strong> päätös sitoo <strong>ja</strong>tkovalmistelua.<br />
Ei muutostarvetta.<br />
32
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
Jämsän Juokslahden eritasoliittymän paikka pitäisi selvittää. Suunnitelmia on kylän kohdalle, kaavassa<br />
on esitetty eritasoliittymä Jämsänkoskentien risteykseen.<br />
Eritasoliittymän paikan selvittäminen on Jämsän kaupungin <strong>ja</strong> tiepiirin välinen asia.<br />
Juokslahden kylän liikenne tulee hoitaa Jämsänkosken eritasoliittymän kautta, koska<br />
se si<strong>ja</strong>itsee Juokslahden kylän vieressä. Ei ole mielekästä sijoittaa kalliita eritasoratkaisu<strong>ja</strong><br />
näin lähekkäin. Ei muutostarvetta.<br />
Osalla Natura 2000-alueita vaikutusten arviointi ei kuitenkaan ota huomioon kaikkien vaikutusalueen<br />
toimintojen kokonaisvaikutuksia tai eri hankkeiden yhteisvaikutuksia Tarvearviointia tulee tältä<br />
osin täydentää <strong>ja</strong> tehdä tarvittaessa riittävä vaikutusten arviointi. Natura 2000-alueen kaavamerkinnän<br />
suojelumääräykseen tulee kir<strong>ja</strong>ta luonnonsuojelulain mukainen periaate Natura 2000-alueille<br />
kohdistuvien hankkeiden vaikutusten arvioinnista (LSL 65–66 §).<br />
Tarvearvioinnissa on pyritty ottamaan huomioon myös kokonais- <strong>ja</strong> yhteisvaikutukset.<br />
Esim. Kyyjärven Peuralamminnevan kohdalla eri kaavamerkintöjen yhteisvaikutuksen<br />
ei ole arvioitu nousevan merkittäväksi. Täsmennetään arviointitekstejä. Lisätään kaavaselostukseen<br />
Natura-merkinnän leipätekstiin luonnonsuojelulain mukainen periaate<br />
Natura 2000 –alueille kohdistuvien hankkeiden vaikutusten arvioinnista.<br />
Valtakunnallisesti arvokkaiksi luokitellut kallioalueet tulee merkitä <strong>ja</strong> ottaa huomioon maakuntakaavassa.<br />
Mikäli näille alueille kaavaehdotuksessa esitetyt eo -aluevaraukset poistetaan <strong>ja</strong> käsitellään<br />
uudelleen yhdessä arvokkaiden kallioalueiden kanssa esim. erillisessä vaihekaavassa (osana<br />
POSKI- projektia), voi tämä korvaava menettely tulla kyseeseen.<br />
Maakuntahallitus (25.11.2005) poisti arvokkaat kallioalueet kaavan valmisteluvaiheen<br />
kuulemisesta. Ne on huomioitu muissa kaavaratkaisuissa <strong>ja</strong> noin puolet arvokkaista<br />
kallioalueista (93 kpl) on kaavaehdotuksessa kokonaan tai osittain huomioitu muiden<br />
merkintöjen kautta. Ei muutostarvetta.<br />
Ekologisten vyöhykkeiden selvityksen ra<strong>ja</strong>uksia tai hil<strong>ja</strong>isten alueiden selvityksen tuloksia ei ole<br />
liitetty maakuntakaavakartoille <strong>ja</strong> näiden merkitys <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>usvaikutus jää kaavaehdotuksessa eräiltä<br />
osin epäselväksi. Esimerkiksi moottorikelkkareittejä on osoitettu luonnonhil<strong>ja</strong>isille alueille. Ekologisten<br />
vyöhykkeiden <strong>ja</strong> hil<strong>ja</strong>isten alueiden sekä kaavassa osoitettavien eri toimintojen välinen ristiriita<br />
<strong>ja</strong> sen ratkaisuehdotus tulee perustella tapauskohtaisesti <strong>ja</strong> kir<strong>ja</strong>ta osaksi kaavaselostusta.<br />
Ekologisia vyöhykkeitä ei katsottu voitavan esittää maakuntakaavassa, koska niiden<br />
vaikutuksista muihin maankäyttömuotoihin ei ole riittävästi selvyyttä. Vyöhykkeet on<br />
huomioitu niiden alueilla kehittämisperiaatemerkinnöissä (matkailu <strong>ja</strong> virkistys, vesialue)<br />
tuomalla asia esille ns. leipätekstissä. Alueiden päämaankäyttömuotojen suunnittelumääräyksiin<br />
niitä ei ole katsottu voitavan liittää niiden vaikutusten epäselvyyden<br />
vuoksi. Asiaa on selostettu kappaleessa Kaavan vaikutukset. Tehdään vaikutusten arviointiin<br />
täydennys.<br />
Hil<strong>ja</strong>iset alueet on kartoitettu paikkatietoaineistoa hyväksi käyttäen <strong>ja</strong> on saatu ns. potentiaalisten<br />
hil<strong>ja</strong>isten alueiden kartta. Selvityksen riittämättömän tason vuoksi sitä ei<br />
voida käyttää osoittamalla hil<strong>ja</strong>isten alueiden aluevarauksia tai suunniteltaessa melua<br />
aiheuttavien toimintojen kaavavarauksia.<br />
33
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
Moottorikelkkareittien osoittamisessa on otettu huomioon <strong>ja</strong> sovitettu toiminto<strong>ja</strong> muiden<br />
kaavavarausten kanssa. Eräillä alueilla reittimerkintää on siirretty tai jätetty kokonaan<br />
merkitsemättä jo käytössä oleviakin kelkkailuväyliä. Kelkkojen äänitaso alenee<br />
siirryttäessä uusiin hil<strong>ja</strong>isiin rakenneratkaisuihin mm. nelitahtimoottoreihin. Ei muutostarvetta.<br />
Luonnonsuojelulain luontotyyppien alueluettelo tulee liittää kaava-asiakirjoihin.<br />
Ympäristökeskuksesta pyydettävä luettelo liitetään kaava-asiakirjoihin <strong>ja</strong> lisätään tieto<br />
kaavaselostuksen kohtaan selvitykset <strong>ja</strong> tutkimukset.<br />
Luonnonsuojeluohjelmien läheisiä vesialueita on edelleen merkitty SL-alue merkinnällä vaikka<br />
niitä ei tulla toteuttamaan luonnonsuojelualueina. Merkintäongelmasta tulee liittää maininta ao.<br />
kohteiden tekstiosuuteen.<br />
Merkintäongelmasta lisätään maininta kaavaselostukseen SL-merkinnän leipätekstiin.<br />
Esitetyt moottorikelkkailun reittiyhteystarpeet tulee osoittaa nyt esitettyä huomattavasti epämääräisempinä<br />
yhteystarvekatkoviivoina, jolloin myös suojelualuekokonaisuuksien kautta oh<strong>ja</strong>tut reittimerkinnät<br />
eivät aiheuta tulkintaongelmia.<br />
Kelkkailureitit suunnitellaan toteuttamisvaiheessa maastoliikennelain perusteella.<br />
Maakuntakaavan yleispiirteinen luonne jo nykyisellään ei rajoita erillislainsäädännön<br />
no<strong>ja</strong>lla tapahtuvaa tarkempaa suunnittelua <strong>ja</strong> reittien luvittamista suojelualueet kiertäen<br />
tai niiden suojeluperusteet huomioiden. Ei muutostarvetta.<br />
Uusia luonnonsuojelualuevarauksia ei ole esitetty. Valtiolle vapaaehtoisin kaupoin hankitut kohteet<br />
(METSO-ohjelma) tulee liittää mukaan maakuntakaavaan uusina kohteina, METSO- ohjelman puitteissa<br />
rauhoitettujen yksityismaiden luonnonsuojelualueiden osalta maakuntakaavaan liittämiselle<br />
tulee tarvittaessa hankkia maanomista<strong>ja</strong>n suostumus.<br />
Muutama ympäristökeskuksen kanssa erikseen sovittu Metso-kohde on jo liitetty<br />
maakuntakaavaan. Kattavasti Metso-ohjelman kautta hankitut / rauhoitetut alueet huomioidaan<br />
kaavan tarkistuksen yhteydessä.<br />
eo/tu 1 turvevyöhykkeiden ra<strong>ja</strong>usta on tarpeen eräiltä osin tarkentaa luonnonarvojen vuoksi.<br />
Turvevyöhykemerkintä tarkoittaa laa<strong>ja</strong>a aluekokonaisuutta, jossa tiedetään olevan turvetuotantopotentiaalia.<br />
Vyöhykkeiden sisällä päämaankäyttö on yleensä aina jokin<br />
muu kuin turvetuotanto <strong>ja</strong> vyöhyke voi sisältää mm. asutusta, suojelua, maa- <strong>ja</strong> metsätalousalueita,<br />
vesistöjä jne. Turvetuotannon lupaharkinnan yhteydessä luontoarvot otetaan<br />
huomioon. Huomattava osa turvetuotantopotentiaalia osoittavista vyöhykkeistä<br />
karsittiin luonnosvaiheen jälkeen pois neuvotellen ympäristökeskuksen kanssa. Ei<br />
muutostarvetta.<br />
4. <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> museo 14.2.2007 (lausunto)<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> museo toteaa, että maakuntakaava tulee olemaan tärkeä kulttuuriympäristöihin liittyvä<br />
yleispiirteisen maankäytön oh<strong>ja</strong>uksen väline. <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> museo esittää, että valtakunnalli-<br />
34
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
sesti merkittävissä kulttuuriympäristöissä kor<strong>ja</strong>ttaisiin seuraavat virheet <strong>ja</strong> muutettaisiin joitakin<br />
sanamuoto<strong>ja</strong> seuraavasti:<br />
Viitasaaren Haapasaaren kulttuuriympäristön (kohde nro 62) tekstisisältöön alueluetteloon tulee<br />
kir<strong>ja</strong>ta, että aluera<strong>ja</strong>ukseen kuuluu myös Haapasalmen kivinen maantiesilta, joka on suojeltu myös<br />
alueen asemakaavassa Haapasaaren kulttuuriympäristöön kuuluvana rakennelmana.<br />
Alueiden <strong>ja</strong> kohteiden runsaudesta johtuen mittavaan kuvaukseen ei ole mahdollisuutta.<br />
Kuten kaava-asiakirjoissa mainitaan, laajemmissa kokonaisuuksissa kuvatut kohteet<br />
ovat esimerkkejä arvokkaasta rakennusperinnöstä <strong>ja</strong> sisällöt tarkentuivat kuntatason<br />
suunnittelun yhteydessä. Silta lisätään tarkennuksena kuvaukseen (on jo huomioitu<br />
karttara<strong>ja</strong>uksessa).<br />
Jyväskylän valtakunnallisiin rakennettuihin ympäristöihin tulee lisätä jo vuonna 1993 RKY kohteisiin<br />
sisällytetyt Seminaarinrinteen <strong>ja</strong> Älylän asuinalueet, jotka ovat myös asemakaavoilla suojeltu<strong>ja</strong>.<br />
Seminaarimäen pientaloalue <strong>ja</strong> Älylän huvila-alue ovat osa Jyväskylän yliopiston alue<br />
–nimistä kokonaisuutta. Se mainitaan myös ns. ”punaisen kir<strong>ja</strong>n” kohdekuvauksessa<br />
(RKY1993-luettelo, s. 203). Asuinalueet on huomioitu sekä karttara<strong>ja</strong>uksessa että kohdekuvauksessa<br />
(alueluettelo s. 64 / nro 8). Ei muutostarvetta.<br />
Valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin ympäristöihin tulee lisätä merkitsemättä jääneet<br />
vuonna 1998 valtion suojelusopimukseen sisältyvät valtakunnallisesti merkittävät rautatieasemaalueet<br />
Lievestuoreen rautatieaseman alue, Asunnan rautatieaseman alue sekä Suolahden vanhan<br />
rautatieaseman <strong>ja</strong> sataman alue.<br />
Lievestuoreen rautatieaseman alue, Asunnan rautatieaseman alue <strong>ja</strong> Suolahden vanha<br />
rautatieasema (ml. satama) eivät ole RKY1993-kohteita (ks. kaavaselostuksen kuvaus<br />
s. 66–67). Ne osoitetaan maakunnallisesti arvokkaina rakennettuina ympäristöinä. Ehdotuksilla<br />
uusiksi valtakunnallisesti arvokkaiksi kohteiksi ei ole vielä virallista statusta,<br />
joten ne huomioidaan maakunnallisesti arvokkaina kohteina. Lin<strong>ja</strong>uksessa on huomioitu<br />
Museoviraston kannanotto, jonka mukaan RKY1993-luettelo on valtakunnallisesti<br />
arvokkaiden alueiden <strong>ja</strong> kohteiden luettelo siihen saakka kunnes uusi luettelo virallisesti<br />
hyväksytään. Ei muutostarvetta.<br />
Maakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin ympäristöihin tulee lisätä Joutsan kirkonseudun valtakunnallisen<br />
alueen ulkopuolelle jäävä Joutsan talomuseo, jota pidetään keskisuomalaisten talomuseoiden<br />
parhaimmistoon kuuluvana, 1700- <strong>ja</strong> 1800-luvun talonpoikaista itähämäläistä rakennuskulttuuria<br />
edustavana kokonaisuutena.<br />
Kulttuuriympäristön asiantunti<strong>ja</strong>ryhmän päätöksen (7.3.2007) mukaisesti kohde lisätään<br />
maakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen joukkoon.<br />
Maakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin ympäristöihin tulee lisätä myös Äänekosken Valion<br />
meijerialue (aurajuusto-meijerin alue), jossa on säilynyt osia alkuperäisestä 1950-luvun vaiheen<br />
meijerirakennuksesta. Myöhempi lisärakentaminen on suunniteltu huolella osaksi jo olemassa olevaa<br />
kokonaisuutta. Kohteeseen kuuluu myös 1950-luvun meijerin asuntoalue vanhan pappilamiljöön<br />
vieressä. Äänekosken meijerin kulttuurihistorialliset arvot on todettu vuonna 2006 tehdyssä<br />
uuden Äänekosken rakennusperinnön täydennysinventoinnissa.<br />
35
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
Kohdetta ei ole mainittu maakuntakaavaa varten tehdyissä selvityksissä. Sitä ei myöskään<br />
ole esitetty merkittäväksi missään vaiheessa koko kaavan valmisteluprosessin aikana.<br />
1940-lukua tuoreempaa rakennuskantaa ei ole inventoitu <strong>Keski</strong>-Suomessa systemaattisesti<br />
<strong>ja</strong> alueellisesti kattavasti. Maakuntakaavalle asetettujen vaatimusten näkökulmasta<br />
kohteen osoittaminen ei ole mahdollista. Ei muutostarvetta.<br />
Lisäksi maakunnallisesti teollisuushistoriallisesti arvokas <strong>ja</strong> keskisuomalaisen energian tuotannon<br />
arvoalue on vuonna 1925 käyttöön otettu Laukaan Kuhankosken voimalaitos. Se tulee liittää työntekijöiden<br />
asuinalueineen <strong>ja</strong> vesistömaisemineen maakuntakaavaan maakunnallisesti merkittävänä<br />
rakennettuna ympäristönä.<br />
Kuhankosken voimalaitos ympäristöineen on osoitettu kaavassa (ks. kartta <strong>ja</strong> alueluettelo<br />
s. 74, nro 289). Ei muutostarvetta.<br />
Maakunnallisesti merkittävien rakennettujen ympäristöjen kohdejoukosta puuttuu myös Karstulan<br />
kirkonkylään sijoittuva Poikolan maatilapihapiiri, jonka arvot <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> museo totesi selvityksessään<br />
vuonna 2003 maakunnallisesti rakennus- historiallisesti merkittäviksi.<br />
Karstula / Poikola on mainittu maakunnallisessa selvityksessä. Kaavaratkaisussa se on<br />
sisällytetty Karstulan kirkonkylä -nimiseen kohteeseen (ks. alueluettelo s. 65, nro 23).<br />
Kohteen RKY1993 nimi viittaa kirkkoympäristöön, uudessa ehdotuksessa nimi viittaa<br />
kirkonkylän alueeseen. Poikola on osa kirkonkylän kokonaisuutta <strong>ja</strong> selkeyden lisäämiseksi<br />
merkintöjen päällekkäisyyksiä on pyritty välttämään. Museovirastosta on<br />
kommentoitu, että RKY1993-luettelo on valtakunnallisesti arvokkaiden alueiden <strong>ja</strong><br />
kohteiden luettelo siihen saakka kunnes uusi virallisesti hyväksytään. Museoviraston<br />
mukaan maakunnallisesti voidaan tehdä kohdenimiin, -kuvauksiin <strong>ja</strong> -ra<strong>ja</strong>uksiin liittyviä<br />
tarkennuksia <strong>ja</strong> ratkaisu<strong>ja</strong>. Näin on menetelty Poikolan tapauksessa. Ei muutostarvetta.<br />
Valtakunnallisiin rautatieasema-alueisiin lukeutuvan Hankasalmen aseman ympäristössä tulisi taa<strong>ja</strong>mallisessa<br />
kehityksessä ottaa huomioon asemanseudun ympäristö, jossa on teollisen toiminnan<br />
kasvun myötä syntynyt ehjä asuinympäristö kouluineen, liikekiinteistöineen <strong>ja</strong> kokoontumisrakennuksineen<br />
maisemakuvan kehittämisessä <strong>ja</strong> hoidossa.<br />
Kunta huomioi kulttuuriympäristöarvot asemaympäristön maankäyttöratkaisuissa. Ei<br />
muutostarvetta.<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> museo esittää, että kulttuuriympäristön kehittämisalueeksi (kuk-alueeksi) määritelty<br />
rautatiealueen ympäristöteema ulotetaan Haapamäeltä Jyväskylän kautta Pieksämäelle asti. Näin<br />
koko maan <strong>ja</strong> <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakunnan teollisuuden <strong>ja</strong> asutuksen synty- <strong>ja</strong> kehittämisvaiheisiin<br />
merkittävällä tavalla vaikuttaneesta poikkiradasta pystyttäisiin arvioimaan säilyttämisen arvoisiksi<br />
myös Jyväskylä-Hankasalmi -rataosuuden joitakin asemarakennuksia, ratavallituksien osia, tunnelirakenteita,<br />
rautatiesilto<strong>ja</strong> tai muita maisemarakennelmia ratalin<strong>ja</strong>uksen muutostöiden yhteydessä.<br />
Laajennukseen ei ole tarvetta. Jyväskylästä itään suuntautuvan radan keskeiset asemaympäristöt<br />
(Lievestuore, Hankasalmi) huomioidaan maakuntakaavassa. Usein pienillä<br />
yksittäisillä radanvarsipysäkeillä, seisakkeilla, tie- <strong>ja</strong> vesistöylityksillä ei ole<br />
maakunnallista merkitystä. Rautatie-teema (asutuksen, liikenteen <strong>ja</strong> elinkeinojen historia)<br />
on huomioitu kattavasti kaavaratkaisuissa. Merkintöjen kohdalla on aina tarkkaan<br />
mietittävä myös hoito- <strong>ja</strong> vastuukysymyksiä. Ei muutostarvetta.<br />
36
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
Saaria <strong>ja</strong> entisiä satama-alueita mantereilla tulisi <strong>ja</strong>tkossa tutkia tarkemmin historiallisesti arvokkaina<br />
ympäristökokonaisuuksina <strong>ja</strong> siten lisätä maakuntakaavan selvitysten tietopoh<strong>ja</strong>a.<br />
Kulttuuriympäristöistä on vielä paljon selvitettävää, toimet toteutetaan usein eri tahojen<br />
yhteistyönä. Asia ei ole täällä hetkellä a<strong>ja</strong>nkohtainen, mutta kommentti huomioidaan<br />
tulevaisuudessa.<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> museo esittää lisäksi, että maakuntakaavan seurannassa otetaan huomioon olemassa<br />
olevat maakunnalliset <strong>ja</strong> kunnalliset kulttuuriympäristön hoito-ohjelmat <strong>ja</strong> niiden vaikutus maakuntakaavan<br />
kulttuuriympäristökohteisiin.<br />
5. Fingrid Oyj 15.2.2007 (lausunto)<br />
Esitämme, että kaavaehdotusta täydennetään energianhuollon alueen EN merkinnällä, jolla osoitetaan<br />
Petäjäveden uusi sähköasema-alue noin 1 km etäisyydellä nykyisin käytössä olevan sähköaseman<br />
länsipuolelle (kartta liitteenä). Uuden sähköaseman rakennustyöt ovat parasta aikaa käynnissä.<br />
Vanhan sähköaseman tarve poistunee kokonaisuudessaan seuraavien noin kymmenen vuoden kuluessa,<br />
jolloin sähköasema kokonaisuudessaan korvautuu nyt rakenteilla olevalla asemalla.<br />
Merkitään uusi sähköasema.<br />
Maakuntakaavaehdotuksen alueluettelon sivulla 24 olevan teknisen huollon teemakarttaan tulee<br />
osoittaa kehittämismerkinnällä, että välillä Päijät-Hämeen ra<strong>ja</strong> - Tolvilan sähköasema toinen nyt<br />
110 kV käytössä olevista 220 kV rakenteisista johdoista mahdollisesti korvautuu tulevaisuudessa<br />
400 kV rakenteisella johdolla.<br />
Tehdään esitetty muutos alueluettelon s. 24 karttaan.<br />
Lisäksi esitämme tarkennettavaksi kaavaselostuksen tekstiä sivulla 56: Olemassa olevia johto<strong>ja</strong> ei<br />
ole listattu alueluetteloon. 220 kV jännitetasosta tullaan luopumaan vähitellen, jolloin siirrytään<br />
110 kV tai 400 kV jännitetason käyttämiseen. Siirtyminen suurempaan 400 kV jännitetasoon vaatii<br />
nykyisten voimajohtojen uudelleen rakentamisen, kun taas siirtymisessä 110 k V jännitteen käyttämiseen<br />
voidaan hyödyntää nykyisiä johtorakenteita. Voimajohdon uusiminen 400 kV jännitteelle<br />
vaatii yleensä johtokadun vähäistä leventämistä. Suunnitelmissa on, että välillä Pohjois-<br />
Poh<strong>ja</strong>nmaan ra<strong>ja</strong> — Puskianmäki (Uurainen) varaudutaan, että ainakin toinen nykyisistä 220 kV<br />
johdoista muutetaan 400 kV johdoksi <strong>ja</strong> vastaavasti välillä Päijät-Hämeen ra<strong>ja</strong> — Toivila (Jämsä)<br />
toinen 220 kV rakenteisista, mutta 110 kV jännitteellä nyt käytettävä voimajohto korvataan 400 k V<br />
johdolla. Nykyisten 220 kV johto-osuuksien Toivila - Petäjävesi - Puskianmäki sekä Petäjävesi —<br />
Alajärvi tuleva käyttötarkoitus tarkentuu myöhemmin.<br />
Tehdään esitetty tarkennus kaavaselostuksen s. 56 tekstiin.<br />
Moottorikelkkareitin rakentamiseen tarvitaan sekä voimajohdon omista<strong>ja</strong>n että maanomista<strong>ja</strong>n lupa.<br />
Reitin suunnittelussa on huomioitava, että reittiä ei sijoiteta 5 metriä lähemmäksi pylväsrakenteista<br />
mukaan lukien pylvään harusköydet, lisäksi tarkemmat reittisuunnitelmat tulee lähettää Fingridille<br />
lausunnolle.<br />
Otetaan huomioon toteutussuunnittelussa. Ei muutostarvetta.<br />
37
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
6. Puolustusvoimien materiaalilaitoksen esikunta 15.2.2007 (lausunto)<br />
Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen Esikunta (PVMATLE) on edellisessä lausunnossaan viitannut<br />
Ähtärin Asevarikon melualueen tarkentamiseen <strong>ja</strong> esittää em. melu- alueen pienentämistä (kartta).<br />
Pienennetään melualue esityksen mukaiseksi.<br />
Lisäksi PVMATLE esittää, että Ähtärin Asevarikon melualue merkitään kaavakarttaan aaltoviivalla<br />
<strong>ja</strong> me-merkinnällä melutyöryhmän mietinnön mukaisesti.<br />
Melualue on selostettu kaavaselostuksessa, merkintää ei ole tarpeellista muuttaa.<br />
Melualueen suunnittelumääräyksiin esitetään lisättäväksi alla oleva teksti, koska raskaiden aseiden<br />
<strong>ja</strong> räjähteiden ympäristömelun arviointiin ei voida soveltaa valtioneuvoston päätöksen mukaisia<br />
melutason ohjearvo<strong>ja</strong>: Alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon puolustusvoimien ohjeessa määritellyt<br />
raskaiden aseiden <strong>ja</strong> räjähteiden aiheuttaman melun suositusarvot.<br />
Eritellään melualueet alueluetteloon <strong>ja</strong> lisätään Ähtärin Asevarikolle yllä olevan esityksen<br />
mukainen alueellinen suunnittelumääräys.<br />
Lisäksi PVMATLE esittää, että ampuma- <strong>ja</strong> harjoitusalueet erotellaan muista puolustusvoimien<br />
kohteista EAH-merkinnällä (Erityistoimintojen alue, Ampuma- <strong>ja</strong> Harjoitusalue): Keuruun pioneerivarikon<br />
Vuorisjärven alueen merkintä esitetään muutettavaksi edellä mainitulla tavalla.<br />
Lisätään alueluetteloon maininta Vuorisjärven erikoispiirteestä.<br />
Keuruun pioneerivarikon ampumaratatoiminta on lopetettu <strong>ja</strong> ampumarata alueen maaperä on puhdistettu<br />
vuonna 2003. Ko. merkintä tulee poistaa kaava-aineistosta.<br />
Poistetaan merkintä.<br />
7. <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> metsäkeskus 15.2.2007 (lausunto)<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> metsäkeskus pitää tärkeänä, että <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakunnalliset ohjelmat osaltaan<br />
mahdollistavat <strong>ja</strong> luovat puitteita kannattavan metsätalouden <strong>ja</strong> kilpailukyisen metsäteollisuuden<br />
harjoittamiselle <strong>Keski</strong>-Suomessa myös tulevaisuudessa. Maakuntakaavan osalta periaate tarkoittaa<br />
mm. seuraavia asioita:<br />
Maakuntakaavan tavoiteteksteissä <strong>ja</strong> etenkin maakuntasuunnitelmassa hyväksytään periaate metsien<br />
kestävästä hoidosta <strong>ja</strong> käytöstä uudistuvana luonnonvarana. Metsien hyvää puuntuotannollista tilaa<br />
<strong>ja</strong> korkeaa käyttöastetta tavoitellaan selkeästi <strong>ja</strong> mm. hakkuumäärissä tavoitellaan metsäntutkimuslaitoksen<br />
laskelmien mukaista suurinta kestävää hakkuumäärää vuosittain (5.8 milj.m3/vuosi).<br />
Maakunnalliset suunnitelmat <strong>ja</strong> ohjelmat tukevat edellä mainittua tavoitetta.<br />
Talousmetsien <strong>ja</strong> luonnonsuojelualueiden osalta noudatetaan Etelä-<strong>Suomen</strong> metsiensuojeluohjelman<br />
(METSO) periaatteita: maanomistajien kuuleminen, täyden korvauksen periaate <strong>ja</strong> vapaaehtoisuus.<br />
Kaavassa esitetään pääosin vahvistettujen suojeluohjelmien edellyttämät aluevaraukset.<br />
Periaate hyväksytään myös liiton toiminnassa.<br />
38
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
Lisäksi ohjelmissa turvataan elinkeinon edellyttämä infrastruktuuri (esim. tie-, rata-, vesi- <strong>ja</strong> tietoverkot<br />
sekä teollisuuden edellyttämät aluevaraukset).<br />
On liiton toiminnan painopistealue.<br />
Valtakunnallisesti <strong>ja</strong> maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden sekä perinnemaisemien suunnittelumääräysteksti<br />
tulee muuttaa suositukseksi.<br />
Asiasta on käyty kaksi neuvottelua MMM:n kanssa, joiden tuloksena luonnosvaiheen<br />
suunnittelumääräyksiä lyhennettiin. Suunnittelumääräys tarkentaa kaavamerkinnän<br />
antamaa informaatiota. Ei muutostarvetta.<br />
Kaavassa on edelleen S-alueita. Myös niiden osalta tulee Etelä-<strong>Suomen</strong> metsien suojeluohjelman<br />
(METSO) periaatteet (kuuleminen, täysi korvaus, vapaaehtoisuus) olla kunnossa.<br />
Maakuntakaavassa olevat S-alueet ovat voimassa olevassa eli lainvoimaisessa seutukaavassa<br />
suojelualuevarauksina. Osa näistä alueista on jo toteutettu. Useimmiten toteutus<br />
tapahtuu kuntakaavoituksella eikä alueita perusteta luonnonsuojelualueiksi. Ainoastaan<br />
Metsähallituksen maille sijoittuu kaksi uutta S-aluetta, jotka sisältyvät Metsähallituksen<br />
luonnonvarasuunnitelmaan suojelumetsinä.<br />
Metsänomistajien <strong>ja</strong> muidenkin kansalaisten osallistamiseen tulee <strong>ja</strong>tkossa kiinnittää enemmän<br />
huomiota.<br />
Koskee kaikkia maakunnan kehittäjiä. Ei muutostarvetta.<br />
Kaavatyön yhteydessä on tehdyt selvitykset mm. ekologisista vyöhykkeistä <strong>ja</strong> hil<strong>ja</strong>isista alueista.<br />
Koska asioista ei ole riittävästi tutkimuksia, selvitysten paikka ei ole maakuntakaava eli aluevaraus,<br />
vaan joku muu. Metsäkeskus tulee kuitenkin hyödyntämään kyseisiä selvityksiä toiminnassaan,<br />
esim. kestävän metsätalouden rahoituslain ympäristötuen <strong>ja</strong> luonnonhoitorahoituksen kohdentamisessa.<br />
Hyvä, että selvitystä hyödynnetään.<br />
Yksittäisiin aluera<strong>ja</strong>uksiin metsäkeskus ei ota lausunnossaan kantaa.<br />
Ei muutostarvetta.<br />
8. Metsähallitus 16.2.2007 (lausunto)<br />
Metsähallituksen hallinnassa <strong>ja</strong> Etelä-<strong>Suomen</strong> luontopalveluiden hoidossa oleva, Kuhmoisissa lsojärven<br />
kansallispuistossa si<strong>ja</strong>itseva Ala-Vahterin tila (kiinteistötunnus 291-410-37-34) on kaavaehdotuksessa<br />
merkitty nimellä Vahteri (kohdenumero 272) maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi<br />
kulttuuriympäristöksi. Metsähallitus esittää, että Ala-Vahterin tilaan kohdistuva kulttuuriympäristömerkintä<br />
poistetaan kaavasta, koska kiinteistöllä ei ole todettu olevan hoitoa tai suojelua edellyttäviä<br />
kulttuuriperintöarvo<strong>ja</strong>. Ala-Vahterin torpalla on suoritettu <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> museon <strong>ja</strong> Metsähallituksen<br />
edustajien katselmus 12.10.2006. Katselmuksessa todetaan, että erityisesti päärakennuksen<br />
kor<strong>ja</strong>uksissa on tehty muutoksia, jotka heikentävät kokonaisuuden arvoa.<br />
39
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
Kulttuuriympäristön asiantunti<strong>ja</strong>ryhmän päätöksen (7.3.2007) mukaisesti kohde poistetaan<br />
maakuntakaavasta.<br />
9. Tiepiiri 15.2.2007 (lausunto)<br />
Lausunto koskee <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntahallituksen a<strong>ja</strong>lle 15.1. — 16.2.2007 nähtäville asettamaa<br />
maakuntakaavaehdotusta. Tiehallinnon <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> tiepiirin lausunto on valmisteltu yhteistyössä<br />
Tiehallinnossa <strong>ja</strong> <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> tiepiirin lausunto edustaa koko Tiehallinnon näkemystä eli keskushallintomme<br />
sekä Kaakkois-<strong>Suomen</strong>, Savo-Kar<strong>ja</strong>lan, Oulun, Vaasan <strong>ja</strong> Hämeen tiepiirit eivät<br />
maakunnan ra<strong>ja</strong>naapureina anna asiasta erillistä lausuntoa. Tiehallinnon <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> tiepiiri on<br />
antanut 17.3.2006 lausunnon <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaavan valmisteluvaiheen aineistosta <strong>ja</strong> maakuntasuunnitelman<br />
luonnoksesta. Myös tuo lausunto kattoi koko Tiehallinnon näkemyksen. Tämä<br />
lausunto poh<strong>ja</strong>utuu tiepiirin aiempaan lausuntoon, jota on tarkistettu kaavaan tehdyt muutokset <strong>ja</strong><br />
muu tapahtunut kehitys huomioon ottaen.<br />
Maakuntakaavan valmistelussa on ollut kymmenen asiantunti<strong>ja</strong>työryhmää mm. aluerakenteen, kulttuuriympäristön,<br />
liikenteen, luonnonsuojelun, luonnonvarojen <strong>ja</strong> energian, teknisen huollon <strong>ja</strong> virkistyksen<br />
aloilta. Ympäristö- <strong>ja</strong> tasa-arvovaikutusten arviointiryhmä on sovittanut yhteen maakuntakaavan<br />
tavoitteet <strong>ja</strong> arvioinut kaavan vaikutukset. Tiepiirin edusta<strong>ja</strong>t ovat osallistuneet useiden<br />
työryhmien työskentelyyn <strong>ja</strong> Tiehallinnon näkökulma on eri yhteyksissä voitu hyvin tuoda esille jo<br />
kaavaa valmisteltaessa.<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> liiton johdolla on vuosina 2003—04 laadittu maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma,<br />
joka osaltaan on ollut yhtenä lähtökohtana maakuntakaavan liikenteeseen <strong>ja</strong> liikkumiseen<br />
liittyville asioille. Jyväskylän seudulle 1990-luvun lopulla laadittu kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma<br />
JYSELI 2010 muodostaa myös erään lähtökohdan alueen liikenneverkon ratkaisuille.<br />
Kaavoitustyötä varten on Tiehallinnossa laadittu myös muita selvityksiä tieliikenneväylistä,<br />
mm. Petäjäveden ohitustie. Kaavaan on lisäksi merkitty jo aiemmin seutukaavoissa mukana olleita<br />
tielin<strong>ja</strong>usvarauksia eri puolilla maakuntaa. Osa tielinjoista on osoitettu yhteystarvemerkinnällä, joten<br />
väylien si<strong>ja</strong>innin määrittelemiseksi tarvitaan aikanaan tarkempia lisäselvityksiä.<br />
Kaavan tueksi on laadittu myös selvitys maakunnan kaupallisesta palveluverkosta. Siinä on arvioitu<br />
mm. kaupan suuryksikköjen sijoittumista <strong>ja</strong> vaikutuksia palvelurakenteeseen <strong>ja</strong> taa<strong>ja</strong>mien rakenteeseen.<br />
Uudet suuryksiköt <strong>Keski</strong>-Suomessa sijoittuvat nykyisten taa<strong>ja</strong>mien <strong>ja</strong> kuntakeskusten alueille<br />
eikä niiden katsota vaikuttavan haitallisesti myöskään liikenneverkkojen toimivuuteen. Paikallisia<br />
infrastruktuurin parantamistarpeita saattaa ilmentyä, mutta ne ovat ratkaistavissa hyvällä suunnittelulla.<br />
Yhtenä lähtökohtana on ollut turvata mahdollisuus autottomaan asiointiin.<br />
Kaavassa on esitetty vain valta-, kanta- <strong>ja</strong> seudulliset tiet sekä sellaiset yhdystiet, joille voidaan<br />
maankäyttö- <strong>ja</strong> rakennuslain 83.4 §:n mukaan osoittaa asemakaavoissa LT-alue. Tiehallinnon kaikki<br />
tiepiirit ovat tehneet maankäyttö- <strong>ja</strong> rakennuslain 83 § 4 momentin poh<strong>ja</strong>lta yleisten teiden luokittelun,<br />
jossa otetaan kantaa yleisten teiden osoittamiseen pääosin asemakaavoissa. Luokittelusuunnitelmaa<br />
voidaan kuitenkin käyttää lähtökohtana myös muissa kaavatasoissa, esimerkiksi yhdysteiden<br />
liikenteellisen merkittävyyden perustana. Luokittelusuunnitelman käytöstä maakuntakaavan maantieverkon<br />
lähtökohtana on sovittu yhteisesti tiepiirin <strong>ja</strong> maakunnan liiton välisissä neuvotteluissa<br />
eikä asiassa ole tiepiirin näkökulmasta erityisiä ristiriito<strong>ja</strong> nähtävissä.<br />
Tiepiirin aiempi esitys, että runkoverkon <strong>ja</strong> moottoriväylien rinnakkaistiestön kaavamerkinnän tulee<br />
mahdollistaa väylien tekemisen tapauskohtaisesti joko maantienä, katuna tai yksityisenä tienä on<br />
kaavaehdotuksessa otettu huomioon. Tiehallinnossa selvitetään parhaillaan rinnakkaisteiden hallin-<br />
40
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
nollista asemaa. Tärkeänä näkökulmana tiepiiri haluaa tuoda esille myös varautumisen rinnakkaisteiden<br />
käyttömahdollisuuksiin esim. liikenneonnettomuuksien aikaisena kiertotienä.<br />
Maantielaissa on velvoitettu liikenne- <strong>ja</strong> viestintäministeriö määrittelemään valtakunnallisesti merkittävät<br />
runkotiet, joilla tavoitellaan liikenteellisesti korkeaa palvelutasoa maankäytön oh<strong>ja</strong>uksen,<br />
liittymien määrän rajoittamisen sekä teiden parantamisen keinoin. Maankäytön kehittäminen niin<br />
runkoteiden kuin muidenkin pääteiden ympäristöissä ei saa aiheuttaa pitkämatkaiselle valtakunnalliselle<br />
liikenteelle liikenneturvallisuus- eikä sujuvuushaitto<strong>ja</strong>. Tiepiirin mielestä tämä näkökulma on<br />
kaavan suunnittelumääräyksissä selkeästi huomioitu.<br />
Runsaasti liikennettä synnyttävät maankäyttöalueet on kytkettävä runkoteihin <strong>ja</strong> muihin pääteihin<br />
erityisesti järjesteltyjen liittymien kautta, yleensä eritasoliittymin. <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakunnan alueella<br />
valtatie 4 kokonaan <strong>ja</strong> valtatie 9 Tampereen suunnasta Jyväskylään saakka ovat osa merkittävää<br />
valtakunnallista päätieverkkoa <strong>ja</strong> ehdolla runkoteiksi. Maakuntakaavaan on myös valtatie 9 Jyväskylästä<br />
Kuopion suuntaan merkitty runkotieksi. Valtatiet 13, 16, 18, 23 <strong>ja</strong> 24 sekä kantatiet 56,<br />
58, 69 <strong>ja</strong> 77 liikenteellisesti merkittävinä pääteinä täydentävät ehdotettua runkotieverkkoa.<br />
Toiminnallisen luokituksen muutoksina esitetään kaavassa kantatien 77 muutosta valtatieksi, kantatien<br />
58 eräiden osuuksien muutosta yhdystieksi, jos samalla toteutetaan uusi kantatieyhteys Multian<br />
<strong>ja</strong> Karstulan välisellä osuudella. Seututie 627 esitetään muutettavaksi kantatieksi Multian <strong>ja</strong> Äänekosken<br />
Hirvaskankaan välillä. Seututietä 618 esitetään kantatieksi Toivakan Viisarimäestä Hankasalmen<br />
Niemisjärvelle. Hankkeeseen liittyy myös Toivakan kirkonkylän ohitustie sekä uusi tie<br />
lin<strong>ja</strong>us valtateiden 9 <strong>ja</strong> 13 välillä.<br />
Uusia seudullisia tieyhteyksiä on esitetty Jyväskylän seudulla, jossa ne toimivat kaupunkiseudun<br />
kehäväylinä. Jyväskylän seudulla tapahtumassa oleva nopea logististen keskusalueiden kehitys saattaa<br />
muuttaa kaupunkiseudun liikenneverkon joidenkin väylien merkittävyyttä huomattavasti. Tiehallinnolla<br />
on olemassa aikaisempia periaatepäätöksiä kaupunkiseudun kehäväylien hallinnollisesta<br />
luokituksesta, joka on osittain ristiriidassa kaavamerkintöjen kanssa. Suunnittelumääräysten osalta<br />
tulisi varautua esitettyä väljempään tulkintaan hallinnollisen luokituksen osalta, jotta väylät voitaisiin<br />
rakentaa myös maankäyttöä palvelevina katuina.<br />
Maakunnan pääliikenneverkossa ainakin valtateiden 4 <strong>ja</strong> 9 merkitys osana valtakunnallista pääväylien<br />
runkoverkkoa tulee kasvamaan <strong>ja</strong> sillä tulee olemaan merkittävästi vaikutusta myös tienvarsien<br />
maankäytön kehittämiseen. Pääteiden varsille mahdollisesti sijoittuva maankäyttö tulee suunnitella<br />
rinnakkaisyhteyksien varaan siten, että suoria maankäyttöliittymiä ei päätiestölle synnytetä.<br />
Maankäytön suunnittelussa tulee jättää riittävät tilavaraukset valtakunnallisia pääväyliä varten ottaen<br />
huomioon myös alempitasoisten rinnakkaisyhteyksien kehittämismahdollisuudet. Tiepiiri katsoo<br />
tämän olevan suunnittelumääräyksissä selkeästi esitetty.<br />
Maakuntakaavasta käy ilmi myös liikennejärjestelmäkokonaisuuden huomiointi <strong>ja</strong> tavoitteet eri<br />
liikennemuotojen yhteistyön edistämiseksi. Tiehallinto pitää tärkeinä esitettyjen pääteiden kehittämistavoitteiden<br />
lisäksi myös alempiluokkaisen tiestön <strong>ja</strong> kevyen liikenteen väylien peruspalvelu<strong>ja</strong><br />
tukevia kehittämistavoitteita sekä kuntien palvelurakenne uudistusta tukevien kuntakeskusten välisen<br />
yhteistyöverkon kehittämismahdollisuuksien edistämistä.<br />
Liikennejärjestelmää koskevat tavoitteet ovat maakuntakaavaehdotuksessa samansuuntaisia Tiehallinnon<br />
tavoitteiden kanssa.<br />
41
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
Moottorikelkkailureittien <strong>ja</strong> teiden risteämiseen liittyvät näkökulmat on esitetty suunnittelutarkkuus<br />
huomioon ottaen. Suunnittelumääräystä tulisi tältä osin tarkentaa ottaen huomioon maantielain säädökset<br />
<strong>ja</strong> nykyinen Tiehallinnon lupakäytäntö.<br />
Tarkempia merkintöjä <strong>ja</strong> määräyksiä tieliikenteen yhteystarpeista <strong>ja</strong> tieluokan muutoksista tieluokittain<br />
<strong>ja</strong> kohteittain on esitetty kaavamääräyksissä <strong>ja</strong> merkintöjen kuvauksissa. Nämä perustuvat yhteistyössä<br />
laadittuun maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmaan <strong>ja</strong> vuorovaikutteisen ennakkoneuvotteluihin<br />
eikä tiepiirillä ole niiden osalta erityistä huomautettavaa. Tiepiiri ei näe merkittäviä<br />
ristiriito<strong>ja</strong> maakuntakaavassa esitettyjen liikenneverkkoa koskevien tavoitteiden <strong>ja</strong> Tiehallinnon<br />
omien maanteitä koskevien kehittämistavoitteiden välillä. LVM:n päätös runkoverkon laajuudesta<br />
saataneen aikaisintaan vuoden 2007 aikana.<br />
Kaavaselostuksessa on määritelty myös tieverkolla tehtävien merkittävien muutosten sisältö kaavamerkintäohjeeseen<br />
perustuen. Tiepiiri katsoo määrittelyn olevan tarkoituksenmukainen <strong>ja</strong> kuvaavan<br />
verraten hyvin merkittäväksi luokitellun tienparantamisen laajuutta. Esitetyt parantamishankkeet<br />
perustuvat maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmaan tai muihin laadittuihin suunnitelmiin<br />
<strong>ja</strong> useimmat niistä ovat olleet mukana myös jo aikaisemmissa seutukaavoissa.<br />
Joiltakin osin kaavamerkinnät ovat ylimitoitettu<strong>ja</strong> odotuksia ottaen huomioon Tiehallinnon rahoitusmahdollisuudet<br />
<strong>ja</strong> suunnittelu<strong>ja</strong>ksolla tehtävien toimenpiteiden laajuus. Esimerkkinä mainittakoon<br />
valtatie 23 välillä Keuruu - Petäjävesi sekä kantateiden 56 <strong>ja</strong> 77 parantaminen, joilla lähitulevaisuuden<br />
toimenpiteet ovat käytännössä vähäistä tien leventämistä <strong>ja</strong> liikenneturvallisuutta parantavia<br />
toimia nykyisellä tielin<strong>ja</strong>lla. Myöskään kantatien 58 rakentamista uuteen paikkaan Multian -<br />
Pylkönmäen <strong>ja</strong> Karstulan välisellä osuudella ei voi pitää realistisena ainakaan kaavan ennakoituna<br />
voimassaoloaikana (noin 10 vuotta) ennen tarkistuskierrosta.<br />
Liitto on tietoinen tiehallinnon rahoitusmahdollisuuksista. Maakuntakaavassa näkyy<br />
tieliikenteen kuin myös muukin alueidenkäytön osalta maakunnan tahtotila. Maakuntakaavalla<br />
tähdätään pääsääntöisesti 10–20 vuoden päähän, mutta joiden asioiden osalta<br />
kauemmaksikin tulevaisuuteen. Tyypillinen tällainen asia ovat liikenneratkaisut.<br />
Yhdyskuntarakenteen kehittämisellä on pyrittävä vähentämään liikennetarvetta, parantamaan liikenneturvallisuutta<br />
<strong>ja</strong> edistämään joukkoliikenteen edellytyksiä. Uuden maankäytön kehittäminen<br />
irralleen nykyisestä maankäyttörakenteesta on ristiriidassa valtioneuvoston hyväksymien valtakunnallisten<br />
alueidenkäyttötavoitteiden yhdyskuntarakenteen eheyttämistavoitteiden kanssa. Tällaista<br />
kehitystä on vireillä joissakin kunnissa huolimatta maakuntakaavassa esitetyistä tavoitteista.<br />
Liitto tulee kiinnittämään huomiota tähän asiaan lausunnoissaan.<br />
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueiden käytössä on turvattava olemassa olevien<br />
valtakunnallisesti merkittävien maanteiden <strong>ja</strong>tkuvuus <strong>ja</strong> kehittämismahdollisuudet. Maankäytön<br />
kehittämisessä tulee ottaa huomioon, että tienpidon rahoituksen niukkuuden vuoksi läheskään<br />
kaikkea kaavassa esitettyä maantieverkon kehittämistä <strong>ja</strong> uusien tieyhteyksien rakentamista ei voida<br />
toteuttaa suunnittelukaudella. Tiehallinnolla ei ole mahdollisuuksia toteuttaa maankäytön kehittymisestä<br />
aiheutuvia liikenneverkon investointe<strong>ja</strong> maankäytön kehittymisen kanssa samassa aikataulussa.<br />
Jos synnytetään merkittäviä uusia liikennejärjestelytarpeita, niiden toteuttamisen rahoituksen<br />
tulee tapahtua aiheuttamisperiaatteella. Tästä syystä uusi maankäyttö tulee sijoittaa siten, ettei sen<br />
johdosta jouduta toteuttamaan kalliita parannustoimenpiteitä nykyisellä tieverkolla. Pääteiden merkitys<br />
kasvaa tulevaisuudessa valtakunnallisena verkostona, minkä vuoksi pääteiden varsille ei tule<br />
sijoittaa uutta suoraan tiehen liittyvää maankäyttöä.<br />
42
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
Tämä asia on suunnittelumääräyksissä esitetty selkeästi. Ei muutostarvetta.<br />
Tiehallinnon <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> tiepiiri pitää maakuntakaavaehdotusta hyvänä lähtökohtana kokonaisvaltaiselle<br />
maakunnan kehittämisen suunnittelulle. Asiakir<strong>ja</strong>ssa on laa<strong>ja</strong>-alaisesti käsitelty yhteiskunnan<br />
toimintojen eri osa-alueita <strong>ja</strong> kiteytetty tärkeimmät tavoitteet kullakin alueella. Myös vaikutuksia<br />
on arvioitu varsin perusteellisesti ottaen huomioon suunnitelman yleispiirteisen luonteen.<br />
Tiepiiri pitää hyvänä erityisesti sitä, että suunnitteluprosessi on tapahtunut laa<strong>ja</strong>poh<strong>ja</strong>isessa <strong>ja</strong> vuorovaikutteisessa<br />
yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Kaavan yhteydet <strong>ja</strong> suhde muihin suunnitelmiin,<br />
kuten valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, maakuntasuunnitelmaan <strong>ja</strong> -ohjelmaan, on<br />
tuotu hyvin esille.<br />
10. Tiehallinto/Kari <strong>Keski</strong>-Luopa 16.2.2007 (mielipide)<br />
Länkipoh<strong>ja</strong>n satamasta lähtevä merenkulkulaitoksen ylläpitämä väylä pitäisi esittää kaavassa.<br />
<strong>Keski</strong>-suomen maakuntakaava ei ulotu Längelmäen alueelle. Längelmäki on mukana<br />
Pirkanmaan maakuntakaavassa, joka on ympäristöministeriön vahvistettavana. Aikanaan,<br />
kun <strong>Keski</strong>-suomen maakuntakaavaa tarkistetaan, huomioidaan Pirkanmaan kaava<br />
Längelmäen Jämsän puoleiselta osalta <strong>ja</strong> se tarkistetaan <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> kaavaa vastaavaksi.<br />
Eli siinä vaiheessa po. väylä otetaan mukaan <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaavaan.<br />
11. Geologian tutkimuskeskus 16.2.2007 (lausunto)<br />
Geologian tutkimuskeskus esittää turvetuotantovyöhykkeen suunnittelumääräykseen kor<strong>ja</strong>usehdotusta:<br />
Suunnittelumääräys: on otettava huomioon toiminnan yhteisvaikutus alapuoliselle valumaalueelle<br />
sekä. Kor<strong>ja</strong>usehdotus: on otettava huomioon toiminnan yhteisvaikutus valuma-alueen alapuoliselle<br />
vesistölle, sekä....<br />
YRITYKSET<br />
Kaavoitta<strong>ja</strong> painottaa nimenomaan alapuolista valuma-aluetta, ei valuma-alueen alapuolista<br />
vesistöä. Ei muutostarvetta.<br />
1. UPM-Kymmene Oyj 12.1.2007 <strong>ja</strong> 14.2.2007 (lausunto)<br />
UPM-Kymmene Oyj haluaa tässä vaiheessa (12.1.2007) todeta, että yhtiön omistama Mörkökorpi,<br />
joka si<strong>ja</strong>itsee Laukaan kunnan alueella, on sopiva valinta jätteenkäsittelyalueen paikaksi <strong>ja</strong> edellyttää,<br />
että Maakuntakaavassa alue merkitään asianmukaisin tunnuksin (EJ) ko. tarkoitukseen varatuksi.<br />
Perusteluna yhtiö esittää, että Maakuntakaavassa tulisi esittää maakunnallisesti tärkeät alueet,<br />
johon nimenomaan esim. jäteaseman sijoituspaikka kuluu. Vaihtoehtoisia alueita on aiemmin tutkittu<br />
riittävästi päätöksenteon poh<strong>ja</strong>ksi <strong>ja</strong> Mörkökorpi on monella kriteerillä soveltuvin. Myös maanomista<strong>ja</strong>n<br />
sitouttaminen hankkeeseen on edennyt esisopimusasteelle <strong>ja</strong> tuntuu perin kummalliselta,<br />
että alue otettaisiin merkintänä pois Maakuntakaavasta ilman, että maanomista<strong>ja</strong>a on kuultu.<br />
Jätteenkäsittelykeskusvaraus on jätetty pois tästä maakuntakaavaehdotuksesta, koska<br />
käytettävissä olleet selvitykset eivät maakuntahallituksen mielestä olleet riittäviä päätöksenteon<br />
poh<strong>ja</strong>ksi. Selvityksiä täydennetään <strong>ja</strong> maakuntahallitus on päättänyt val-<br />
43
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
mistella Jyväskylän seudun uuden jätteenkäsittelykeskuksen tarpeita varten oman vaihemaakuntakaavan.<br />
Ei muutostarvetta.<br />
Valtioneuvoston päättämien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan<br />
maakuntakaavoituksessa on osoitettava jätteenkäsittelylaitoksille alueet siten, että<br />
pääosin kaikki syntyvä jäte voidaan hyödyntää tai käsitellä valtakunnallisesti tai alueellisesti<br />
tarkoituksenmukaisesti. Seutukaavan kumoamispäätöksen yhteydessä lainvoimaisessa<br />
seutukaavassa olevaa Mörkökorven jätteenkäsittelyaluevarausta ei kumota,<br />
ellei vaihemaakuntakaavalla ole siihen mennessä osoitettu korvaavaa varausta.<br />
Elinkeinoelämän kilpailukyvylle maakuntakaavaehdotus luo hyvät edellytykset. Teollisuus tarvitsee<br />
varmuuden energiahuollon toimivuudesta <strong>ja</strong> hyvät tie- <strong>ja</strong> rautatieyhteydet tärkeimpiin vientisatamiin.<br />
Siksi maakuntakaavassa on otettava huomioon energiahuollon <strong>ja</strong> liikenteen vaatimat varaukset<br />
<strong>ja</strong> lin<strong>ja</strong>ukset. Metsätaloudelle elinkeinona tulee luoda hyvät edellytykset myös tulevaisuudessa.<br />
Tältä osin maakuntaehdotuksessa ei aseteta kohtuuttomia laa<strong>ja</strong>-alaisia aluevarauksia eikä merkintöjä,<br />
joiden sisältö on tulkinnanvarainen.<br />
Maakuntakaavaluonnoksessa yhtiön Kannonkosken kunnassa si<strong>ja</strong>itsevalle Potmon tilalle on merkitty<br />
laa<strong>ja</strong>-alainen virkistysalue, joka selvityksen mukaan on tekninen virhe. Yhtiö edellyttää, että virkistysaluemerkintä<br />
poistetaan.<br />
Tekninen virhe, merkinnän poistosta päätettiin luonnosvaiheen kuulemisen jälkeen<br />
(MH 17.5.2006, 123 §). Poistetaan.<br />
Pihtiputaan kunnan Alvajärvessä si<strong>ja</strong>itsevassa Pyhäsalon saaressa yhtiön omistama Provasti<br />
-niminen tila on merkitty viheralueeksi. Alueella on voimassa oleva rantakaava, jossa maankäyttö<br />
on jo ratkaistu. Pihtiputaan Alvajärven Pyhäsalon saaressa yhtiön omistamalta Provastin tilalta tulee<br />
poistaa virkistysaluemerkintä.<br />
Koska alueen maankäyttö (sk:n toteuttamista) on jo ratkaistu rantakaavalla, alue poistetaan.<br />
Kannonkosken Potmon tilalla ei hyväksytä moottorikelkkareittiä lin<strong>ja</strong>ttavaksi ns. Haarajärven kämpälle,<br />
koska kämppä on yksityisessä käytössä <strong>ja</strong> osoitettu loma-asuntopaikaksi (RA ) kunnan laatimassa<br />
osayleiskaavaluonnoksessa.<br />
Kelkkailureitti on tärkeä Saarijärven <strong>ja</strong> Viitasaaren välinen ohjeellinen runkoyhteys.<br />
Tarkempi toteuttamissuunnittelu tapahtuu yhteistyössä maanomistajien kanssa. Tavoitteena<br />
on oh<strong>ja</strong>ta kelkkailu reiteille, joilla se aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa<br />
<strong>ja</strong> tukee toisaalta maaseudun elinkeinotoiminto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> maaseutumatkailua. Maakuntakaavan<br />
merkintä on ohjeellinen <strong>ja</strong> osoittaa yhteystarvetta. Ei muutostarvetta.<br />
Kannonkosken Potmon alueelle merkitty ulkoilureitti tulee merkitä maakuntakaavaan valmisteilla<br />
olevan kunnan eteläosien rantaosayleiskaavan mukaiseen paikkaan.<br />
Reitti on ohjeellisena eli toteutuu aikanaan valmisteilla olevan kunnan eteläosien rantaosayleiskaavan<br />
mukaiseen paikkaan. Ei muutostarvetta.<br />
44
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
Yhtiö esittää, että maakuntakaavaehdotukseen tulisi yhdyskuntajätteiden maakunnalliseksi käsittelyalueeksi<br />
merkitä Lievestuoreen Mörkökorven alue, joka vaikutusarvioinnissa on osoittautunut<br />
parhaimmaksi sijoituspaikaksi.<br />
Ks. yllä.<br />
2. Jari-Pekka Oy 7.2.2007 (mielipide) + kartta<br />
Vähittäiskaupan suuryksikkö-kohdemerkintä tulisi siirtää Nälkämäen risteykseen. Nälkämäeltä kirkonkylään<br />
johtavan tien luokkaa tulisi nostaa yhdystiestä seututieksi sekä osoittaa sen varteen ulkoilun<br />
yhteystarvemerkintä. Yhteystarve / ulkoilureittiyhteys tulisi merkitä myös kolmioon Revontuli -<br />
Jari-Pekka - Häkärinteet.<br />
Maakuntakaavaa varten on tehty selvitys <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> kaupallinen palveluverkko<br />
2005. Osa 1. Maakuntakaavan kaupallinen selvitys. Selvitys osoittaa, että Hankasalmella<br />
on ostovoiman perusteella potentiaalia yhdelle vähittäiskaupan suuryksikölle.<br />
Selvityksen perusteella tämän tulee tukeutua kuntakeskukseen tai sen alakeskukseen<br />
tai näiden välittömään tuntumaan. Taa<strong>ja</strong>mien ulkopuolelle sijoittuvat marketit hajottavat<br />
yhdyskuntarakennetta, heikentävät keskustaa<strong>ja</strong>mien päivittäistavarakaupan elinvoimaisuutta<br />
<strong>ja</strong> ikääntyvän väestön palveluiden saatavuutta sekä lisäävät yksityisautoilun<br />
tarvetta. Merkitään Nälkämäen risteyksen itäpuolelle TP-alue, jota perustellaan<br />
matkailuelinkeinoa tukevilla toimilla. Alueelle lisärakentaminen on mahdollista vain,<br />
jos vt9 <strong>ja</strong> 23 risteys rakennetaan eritasoiseksi <strong>ja</strong> tieliittymiä TP-alueelle ei sallita suoraan<br />
vt9:tä.<br />
Yhdystie 6412 yhdistää Nälkämäen risteyksen <strong>ja</strong> seututien 641 toisiinsa. Yhdystiet<br />
toimivat etupäässä paikallis- <strong>ja</strong> kyläkeskusten sekä ha<strong>ja</strong>-asutusalueiden liikenneyhteyksinä.<br />
Yhdystie 6412 on edellä kuvatun kaltainen. Ei muutostarvetta.<br />
Revontuli-Häkärinteiden alueella on kehittämisperiaatteena (ei ole aluevaraus) matkailun<br />
<strong>ja</strong> virkistyksen vetovoima-alue. Se pitää sisällään myös ulkoilun yhteystarpeet,<br />
joten niitä ei erikseen tarvitse merkitä kaavaan. Kaavajärjestelmän mukaisesti tarkempi<br />
suunnittelu määrittää ulkoilureittien kulku-urat. Ei muutostarvetta.<br />
3. Mustankorkea Oy 13.2.2007 (lausunto)<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> liiton maakuntahallituksen hyväksymään maakuntakaavaehdotukseen ei ole merkitty<br />
koko Jyväskylän seutua palvelevaa uutta jätteenkäsittelyaluetta. Maakuntahallitus on sen si<strong>ja</strong>an<br />
päättänyt aloittaa uutta aluetta koskevan vaihemaakuntakaavan valmistelun.<br />
Maakuntakaavaan merkittävästä uudesta jätteenkäsittelyalueen sijoituspaikasta Mustankorkea Oy<br />
esittää seuraavaa:<br />
Jyväskylän kaupungissa si<strong>ja</strong>itsevan Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen toiminnot on varauduttava<br />
siirtämään toisaalle. Alue tulee käymään riittämättömäksi jätteenkäsittelytoimintoihin <strong>ja</strong><br />
lähiympäristön maankäyttötarpeet ovat tuoneet painetta toimintojen siirtämiseksi. Uuden käsittelyalueen<br />
lupa-asiat, kaavoitus <strong>ja</strong> suunnittelu ovat aikaa vievä prosessi, joten uuden alueen si<strong>ja</strong>intipaikasta<br />
olisi saatava ratkaisu mahdollisimman pian. <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> <strong>liitto</strong> teetti vuonna 2005 Jyväskylän<br />
seudun jätteenkäsittelykeskuksen si<strong>ja</strong>intivaihtoehto<strong>ja</strong> koskevan kartoituksen. Kartoituksessa<br />
selvitettiin kaikkiaan 43 vaihtoehtoista si<strong>ja</strong>intipaikkaa, joista <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> <strong>liitto</strong> hyväksyi kolme<br />
vaihtoehtoista aluetta <strong>ja</strong>tkosuunnitteluun: Mörkökorpi Laukaan Lievestuoreella, Vahtivuori Petäjä-<br />
45
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
veden Kintaudella <strong>ja</strong> Seivässuo Jyväskylän maalaiskunnassa lähellä Toivakan kunnan ra<strong>ja</strong>a. Mustankorkea<br />
Oy suoritti vaihtoehdoista YVA-menettelyn, jossa ns. 0-vaihtoehtona oli mukana nykyinen<br />
Mustankorkean alue. YVA-menettelyssä yhteysviranomaisena toimi <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> ympäristökeskus.<br />
Yhteysviranomaisen mukaan ympäristövaikutusten arviointimenettely täyttää YVA-lain asettamat<br />
vaatimukset. YVA-menettelyssä Mörkökorpi osoittautui kokonaisuuden kannalta parhaaksi sijoituspaikkavaihtoehdoksi.<br />
Mörkökorpi oli kaikilla kriteereillä mitattuna vähintään tasavertainen muiden<br />
vaihtoehtojen kanssa <strong>ja</strong> joidenkin kriteereiden osalta muita vaihtoehto<strong>ja</strong> parempi. Kustannuksiltaan,<br />
toteuttamis- <strong>ja</strong> siirtokuljetuskustannukset huomioon ottaen, Mörkökorpi oli muita vaihtoehto<strong>ja</strong><br />
edullisempi.<br />
Mustankorkea Oy katsoo, että maakuntakaavaan tulee merkitä Mörkökorven alue Jyväskylän seudun<br />
uuden jätteenkäsittelykeskuksen sijoituspaikaksi. Mikäli sijoituspaikkaa ei merkitä nyt käsiteltävänä<br />
olevaan maakuntakaavaan, on nykyisen seutukaavan mukainen Mörkökorven jätteenkäsittelykeskuksen<br />
alue ra<strong>ja</strong>ttava maakuntakaavan ulkopuolelle <strong>ja</strong> seutukaava jätettävä siltä osin voimaan.<br />
Jätteenkäsittelykeskusvaraus on jätetty pois tästä maakuntakaavaehdotuksesta, koska<br />
käytettävissä olleet selvitykset eivät maakuntahallituksen mielestä olleet riittäviä maakuntakaavamerkinnän<br />
päätöksenteon poh<strong>ja</strong>ksi. Selvityksiä täydennetään <strong>ja</strong> maakuntahallitus<br />
on päättänyt valmistella Jyväskylän seudun uuden jätteenkäsittelykeskuksen<br />
tarpeita varten oman vaihemaakuntakaavan.<br />
Valtioneuvoston päättämien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan<br />
maakuntakaavoituksessa on osoitettava jätteenkäsittelylaitoksille alueet siten, että pääosin<br />
kaikki syntyvä jäte voidaan hyödyntää tai käsitellä valtakunnallisesti tai alueellisesti<br />
tarkoituksenmukaisesti. Seutukaavan kumoamispäätöksen yhteydessä lainvoimaisessa<br />
seutukaavassa oleva Mörkökorven jätteenkäsittelyaluevaraus jätetään voimaan.<br />
4. Saarijärven Seudun yrityspalvelu (SSYP)/Reijo Himanen 13.2.2007 (lausunto, feasy)<br />
27 feasyn karttakommenttia liittyen Pohjoisen <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> ulkoilureitteihin. Kommentit liittyvät<br />
reitistöjen toteutukseen, mukana on pieniä tarkennuksia.<br />
Reitistöjen toteutusta pidetään hyvänä asiana. Ulkoilureitistö on kaavaehdotuksessa<br />
ohjeellisena, joten toteutuksessa sen paikka voi muuttua. Muutokset tulevat huomioiduksi<br />
kaavan tarkistuksessa. Ei muutostarvetta.<br />
5. Vattenfall Verkko Oy 24.1.2007 (mielipide)<br />
Muutoksena kaavassa oleviin varauksiin haluamme vielä esittää seuraavat tarkennukset:<br />
- 110 kV:n johtovarauksen Viitasaari-Viitakangas voi poistaa<br />
- Kaavasta puuttuu 110 kV:n johtovaraus väliltä Keljo-Kinkomaa, johto noudattaa olemassa olevan<br />
110 kV:n johdon reittiä, sijoittuen sen rinnalle.<br />
- 110 kV:n johdon Mäntylä-Jämsä, Jämsän puoleinen pää tulee menemään Fingrid Oyj Toivilan<br />
sähköasemalle<br />
- 110 kV:n johto Jämsä-Länkipoh<strong>ja</strong> lähtee myös Toivilan sähköasemalta.<br />
Muilta osin kaavassa on huomioitu aikaisemmin esittämämme kohteet.<br />
46
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
Poistetaan Viitasaari – Viitakangas 110 kV johtohaara.<br />
Lisätään Keljo – Kinkomaa 110 kV:n ohjeellinen johto olemassa olevan rinnalle.<br />
Mäntylä – Jämsä 110 kV johdon nimenä on alueluettelossa Mäntylä – Korpilahti –<br />
Toivila, eli tarkoitetaan samaa kuin mielipiteessä esitetään. Täsmennetään yhteystarvemerkintää<br />
kartalla.<br />
Jämsä – Länkipoh<strong>ja</strong> johto on maakuntakaavassa nimellä Toivila – Längelmäki <strong>ja</strong> varaus<br />
on esitetty olemassa olevan 400 kV:n johdon rinnalle. Ei muutostarvetta.<br />
6. <strong>Suomen</strong> Kivivalmiste Oy 15.2.2007 (mielipide)<br />
<strong>Suomen</strong> kivivalmiste esittää kaavaan seuraavia olemassa olevat louhimoita:<br />
Munakukkula, Hakomäki RN:o 2:10 Viitasaaren kaupungin Jurvansalon kylässä.<br />
Pyydysmäki, Viitasaaren Valtionmaa RN:o 1:10 Viitasaaren kaupungin Jurvansalon kylässä.<br />
Louhikko RN:o 2:92 <strong>ja</strong> RN:o 1:85 Viitasaaren kaupungin Huopanan kylässä.<br />
Riuttamäki RN:o 16:20 Muuramen kunnan Muuramen kylässä. Tämä alue kuulunee eo/3,15.<br />
Sulunharju/ Porraskorpi Perämaa RN:o 7:9 Korpilahden kunnan Korpilahden kylässä eo/3,14 on<br />
merkitty nimellä Lanttumäki, joka on Mustankiven aluetta <strong>ja</strong> on noin yhden kilometrin päässä etelään<br />
louhimosta, joka on punaisen kiven aluetta. Kaavassa olisikin hyvä näkyä nimenä myös Sulunharju<br />
tai Porraskorpi Lanttumäen lisäksi.<br />
Lisäksi Korpilahden kunnan Korpiahon kylässä on edelleen toimiva mustan kiven louhimo (Salon<br />
Kiviteollisuus) <strong>ja</strong> alueita, joilla on louhittu 50-luvulta lähtien mustaa kiveä, <strong>ja</strong> jotka ovat nyt odottamassa<br />
tulevaisuuden varalta. Tällainen alue on etenkin Papinmäki Korpiahossa. Koska mustan<br />
kiven esiintymät ovat hyvin ra<strong>ja</strong>llisia, tulisikin ko. alueet sisältyä maakuntakaavassa rakennuskiviainesten<br />
ottovyöhykkeeseen.<br />
Viitasaaren Hakomäen vieressä on kaksi Natura-verkostoon kuuluvaa aluetta. Aluevaraus<br />
vaatisi näin ollen luonnonsuojelulain mukaisen Naturan vaikutusten tarkastelun.<br />
Aluetta ei esitetä kaavaan.<br />
Pyydysmäen alue si<strong>ja</strong>itsee lähellä Lonnikon (eo3 nro 37) vyöhykettä <strong>ja</strong> se voidaan nimenä<br />
liittää tähän.<br />
Huopana on vanha tunnettu rakennuskiven ottokohde, lisätään kaavaan.<br />
Riuttamäki voidaan katsoa kuuluvaksi Punakankaan alueeseen (eo3 nro 15).<br />
Sulunharju liittyy läheisesti Lanttumäkeen (eo3 nro 14), lisätään nimeksi.<br />
Korpiahon Papinmäki lisätään käytössä olevan alueena kaavaan.<br />
7. Häkärinteet Oy 15.2.2007 (mielipide)<br />
Vähittäiskaupan suuryksikkö -kohdemerkintä tulisi siirtää Nälkämäen risteykseen.<br />
Maakuntakaavaa varten on tehty selvitys <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> kaupallinen palveluverkko<br />
2005. Osa 1. Maakuntakaavan kaupallinen selvitys. Selvitys osoittaa, että Hankasalmella<br />
on ostovoiman perusteella potentiaalia yhdelle vähittäiskaupan suuryksikölle.<br />
Selvityksen perusteella tämän tulee tukeutua kuntakeskukseen tai sen alakeskukseen<br />
tai näiden välittömään tuntumaan. Taa<strong>ja</strong>mien ulkopuolelle sijoittuvat marketit hajotta-<br />
47
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
vat yhdyskuntarakennetta, heikentävät keskustaa<strong>ja</strong>mien päivittäistavarakaupan elinvoimaisuutta<br />
<strong>ja</strong> ikääntyvän väestön palveluiden saatavuutta sekä lisäävät yksityisautoilun<br />
tarvetta. Merkitään Nälkämäen risteyksen itäpuolelle TP-alue, jota perustellaan<br />
matkailuelinkeinoa tukevilla toimilla. Alueelle lisärakentaminen on mahdollista vain,<br />
jos vt9 <strong>ja</strong> 23 risteys rakennetaan eritasoiseksi <strong>ja</strong> tieliittymiä TP-alueelle ei sallita suoraan<br />
vt9:tä.<br />
Nälkämäeltä kirkonkylälle johtavan tien luokkaa tulisi nostaa yhdystiestä seututieksi sekä osoittaa<br />
sen varteen ulkoilun yhteystarvemerkintä.<br />
Yhdystie 6412 yhdistää Nälkämäen risteyksen <strong>ja</strong> seututien 641 toisiinsa. Yhdystiet<br />
toimivat etupäässä paikallis- <strong>ja</strong> kyläkeskusten sekä ha<strong>ja</strong>-asutusalueiden liikenneyhteyksinä.<br />
Yhdystie 6412 on edellä kuvatun kaltainen. Ei muutostarvetta.<br />
Yhteystarve / ulkoilureittiyhteys tulisi merkitä myös kolmioon Revontuli - Jari- Pekka - Häkärinteet.<br />
Revontuli-Häkärinteiden alueella on kehittämisperiaatteena (ei ole aluevaraus) matkailun<br />
<strong>ja</strong> virkistyksen vetovoima-alue. Se pitää sisällään myös ulkoilun yhteystarpeet,<br />
joten niitä ei erikseen tarvitse merkitä kaavaan. Kaavajärjestelmän mukaisesti tarkempi<br />
suunnittelu määrittää ulkoilureittien kulku-urat. Ei muutostarvetta.<br />
Häkärinteet tulisi merkitä matkailupalvelualueeksi.<br />
Häkärinteet on kehittynyt/kehittyy selkeästi matkailupalvelujen suuntaan. Merkitään<br />
alue matkailupalvelujen alueeksi.<br />
8. Vapo Oy 16.2.2007 (lausunto)<br />
Maakuntakaavan ehdotuksessa on, käytettävissä oleviin turvevaratietoihin perustuen, pyritty osoittamaan<br />
turvetuotantoalueita siinä määrin, että määrältään riittävä, edullinen <strong>ja</strong> toimitusvarma turpeen<br />
saanti lämpölaitoksille <strong>ja</strong> teollisuudelle turvataan.<br />
Vapo Oy katsoo, että <strong>Keski</strong>-Suomessa puu- <strong>ja</strong> turvevarat sekä alueen teollisuutta, yhdyskuntia <strong>ja</strong><br />
yksittäisiä kiinteistöjä palvelevat lämpölaitokset yhdessä maakunnan bioenergiaosaamisen kanssa<br />
luovat hyvät edellytykset kotimaisten polttoaineiden käytölle. Kaavaehdotuksessa turve yhdessä<br />
muiden paikallisten polttoaineiden (metsähake, jätteet, peltoenergia) kanssa nähdään merkittävänä<br />
tekijänä maakunnan energiatuotannon omavaraisuuden lisäämisessä.<br />
Turvetuotannon työllisyysnäkökohdat on mainittu kaavaehdotuksessa, mutta ne olisi voinut tuoda<br />
korostetummin esille, koska <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakunnassa käytettävän turpeen tuotannon suora <strong>ja</strong><br />
välillinen vuotuinen työllisyysvaikutus on merkittävä ollen yhteensä noin 450 — 1100 henkilötyövuotta.<br />
Tuodaan työllisyysnäkökulma näkyvämmin esille selostuksen sivulla 102.<br />
Vapo Oy katsoo, että kaavassa käytetty turvetuotantoalueiden esitystapa erityisesti suokohtaisten<br />
varausten soveltuu <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaavaan <strong>ja</strong> <strong>Keski</strong>- <strong>Suomen</strong> vesistö- <strong>ja</strong> valumaalueolosuhteisiin.<br />
48
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
Pitkällä aikavälillä kulutusennusteita vastaavaa turvetuotantoalueiden määrää kaavassa olevat aluevaraukset<br />
eivät täytä, joten tarve kaava merkintöjen ulkopuolisten turvevarojen käyttöönottoon <strong>ja</strong><br />
varojen vastaiseen täydennyskartoitukseen on ilmeinen.<br />
Liitto on aloittanut esitetyt toimet.<br />
Turpeen käytön kasvunäkymät <strong>Keski</strong>-Suomessa <strong>ja</strong> samanaikaisesti tapahtuva vanhojen tuotantoalueiden<br />
poistuminen kiihtyvää vauhtia aiheuttavat ympäristölainsäädännön mukaista luvitustarvetta<br />
lukuisille uusille turvetuotantoalueille, jossa edesauttava <strong>ja</strong> suunnitelmallisuutta osoittava seikka<br />
olisi varaus kaavassa.<br />
Ks. yllä.<br />
Laitosten energiaraaka-aineen saatavuuden kannalta on tärkeää, että turvetuottajien hallussa olevat<br />
raaka-ainevarat ovat käytettävissä mahdollisimman täysimääräisinä turvetuotantoon <strong>ja</strong> siksi niitä<br />
pitäisi merkitä kaavaan aluevarauksina nykyistä enemmän <strong>ja</strong> käyttöä vastaava määrä.<br />
Ks. yllä.<br />
Turveraaka-aineen riittävyyden kannalta lin<strong>ja</strong>us ekologisten vyöhykkeiden jättämisestä pois kaavasta<br />
oli oikea, koska merkinnän vaikutuksista samoihin alueisiin liittyviin mahdollisiin muihin kilpaileviin<br />
tarpeisiin kuten turvetuotanto ei ollut riittävää selvyyttä<br />
9. Äänekosken KAK <strong>ja</strong> Lemminkäinen Oyj 16.2.2007 (mielipide)<br />
Kiviainesalan toiminnanharjoittajina Äänekosken Kak <strong>ja</strong> Lemminkäinen Oyj / Kiviainesyksikkö<br />
pitävät laadittua kaavaehdotusta pääosin hyväksyttävänä. Omistamiemme / hallitsemiemme tilojen<br />
Soraäijälä 2:239, Laukaan kunnan Nurmijärven kylässä(Äänekosken KAK), <strong>ja</strong> Syömäsi<strong>ja</strong>nmäki<br />
2:182, Romula 2:247 <strong>ja</strong> Hietasyrjä 1:184 Laukaan kunnan Nurmikylässä (Lemminkäinen Oyj) osalta<br />
esitämme, että kaavassa huomioidaan varaus maa-ainestenotolle, koska tarkoituksemme on hyödyntää<br />
alueen maa ainesvarat suunnittelemallamme tavalla.<br />
Syömäsi<strong>ja</strong>nmäkeä ei esitetä kaavaehdotuksessa maa-ainesten ottoon, koska sen vieressä<br />
si<strong>ja</strong>itsee valtakunnallinen poh<strong>ja</strong>veden tarkkailuasema. Hietasyrjä puolestaan rajoittuu<br />
Natura 2000-verkoston alueeseen <strong>ja</strong> vaatisi näin ollen luonnonsuojelulain mukaisen<br />
Naturan vaikutusten tarkastelun. Maa-ainesten osalta tullaan <strong>ja</strong>tkossa tekemään lisäselvityksiä<br />
(mm. Poski-projekti) <strong>ja</strong> nämä tullaan huomioimaan kaavaa tarkistettaessa<br />
<strong>ja</strong> vaihekaavoissa. Ei muutostarvetta.<br />
10. Jyväskylän Energia Oy 16.2.2007 (lausunto)<br />
Turpeen käyttö Jyväskylän energiantuotantoon on nyt noin 1 TWh vuodessa. Turpeen käyttö yli<br />
kaksinkertaistuu heti Jyväskylän uuden voimalaitoksen valmistuttua v. 2008–2009 <strong>ja</strong> tulee olemaan<br />
suurimmillaan 4 TWh vuodessa. Tämän tarpeen kattamiseksi tulee olla samanaikaisesti tuotannossa<br />
8 000 ha turvesoita. Tuotantolaitosten koko eliniän eli 40–50 vuoden aikana tarvitaan vähintään 16<br />
000 ha turvesoita Jyväskylän tarpeisiin. Kaavavarauksia tehtäessä ei pidä ilman vankko<strong>ja</strong> perusteita<br />
ra<strong>ja</strong>ta pois mahdollisia tuotantoalueita.<br />
Kaavavaraukset perustuvat tehtyihin energiaturve-, luonto- <strong>ja</strong> ojitusselvityksiin. Liitto<br />
on käynnistänyt turvetuotantomahdollisuuksia kartoittavat toimet. Ei muutostarvetta.<br />
49
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
Turvetuotantoalueiden lisäksi maakuntakaavassa on varmistettava, että <strong>Keski</strong>-Suomessa on hyvätasoinen<br />
tiestö kotimaisten polttoaineiden kuten turpeen <strong>ja</strong> puun ympärivuotiseen kuljettamiseen<br />
tuotantolaitoksille.<br />
Liikenne <strong>ja</strong> erityisesti tieverkko (vt, kt, st, yt) on kaavaehdotuksessa painokkaasti esillä.<br />
Alempiasteiden tieverkko ei kuulu maakuntakaavoituksen piiriin. Ei muutostarvetta.<br />
Jyväskylän kaupungin osalta sähkönhuollon kaikki tarpeet eivät vielä näy kaavaluonnoksessa. Keljonlahden<br />
voimalaitoksen 110 kV:n yhteyden tulisi ulottua voimalaitokselta Keljon sähköasemalle<br />
asti. Lisäksi kaavaluonnoksesta puuttuu tuleva 110 kV:n yhteys Keljon sähköaseman <strong>ja</strong> Kankaan<br />
paperitehtaan välillä.<br />
Yhteystarve Keljon muuntoasemalta Keljonlahden voimalaitokselle on kaavassa, katso<br />
alueluettelo s. 27 yhteystarvevaraus nro 2.<br />
Lisätään Kankaan paperitehtaan – Keljon sähköaseman välinen 110 kV:n voimajohto<br />
nykyisen johdon johtokadun mukaisesti uuden voimalin<strong>ja</strong>n merkinnällä.<br />
Maakuntakaavassa tulee harkita esitettäväksi taa<strong>ja</strong>mien väliset jo rakennetut vesihuoltolin<strong>ja</strong>t, kuten<br />
Laukaa-Jyväskylä, Vuontee-Jyväskylä, Vuontee-Lievestuore, Muurame Jyväskylä.<br />
YHDISTYKSET<br />
Maakuntakaavan laadinnassa periaatteena on ollut, että olemassa olevia linjo<strong>ja</strong> ei kaavassa<br />
esitetä <strong>ja</strong> tulevista tarpeista osoitetaan ylikunnalliset yhteydet.<br />
1. Rekolan alueen asukasyhdistys ry 18.1.2007 (mielipide)<br />
Jämsänkosken asutuksen kasvusuunta on lisääntymässä keskustan pohjoissuuntaan seututie 604<br />
molemmin puolin. Myös nykyistä asutusta si<strong>ja</strong>itsee tien läheisyydessä. Raskasliikenne on lisääntynyt<br />
seututiellä viimeisen 10 vuoden aikana voimakkaasti. Suurin osa jokilaakson tehtaille tulevista<br />
turve- <strong>ja</strong> tukkirekoista kulkee ko. tien kautta. Rekkaliikenne näyttää vain lisääntyvän. Vaihtoehtona<br />
on esitetty uudessakin maakuntakaavassa ns. Tervalan kurvista tielin<strong>ja</strong>usta Juoksulahdentielle <strong>ja</strong><br />
sieltä edelleen radan vartta pitkin Jämsänkosken eteläpuolelle <strong>ja</strong> Jämsänjoen ylityksenä Hallin tielle.<br />
Mielestämme pitäisi vakavasti harkita st604 tien täysin uutta lin<strong>ja</strong>usta. Lin<strong>ja</strong>us kulkisi Kankarisveden<br />
länsipuolta lähes asumattoman alueen läpi. Yksi vesistön ylitys voisi olla kapeimmalta kohdalta.<br />
Tällöin voidaan ohittaa kaikki asutuksen alueet Vihatin, Haaviston, Rasuan, Rekolan, Korentolan,<br />
Oinaalan asutusalueet.<br />
Selvityksen arvoinen ehdotus, mutta ei ehdi kaavaprosessiin tässä vaiheessa. Vaatii<br />
selvityksen. Asiaan voidaan palata kaavaa tarkistettaessa. Ei muutostarvetta.<br />
2. ProAgria <strong>Keski</strong>-Suomi ry 26.1.2007 (lausunto)<br />
ProAgria <strong>Keski</strong>-Suomella ei ole huomautettavaa maakuntakaavaehdotukseen.<br />
Ei muutostarvetta.<br />
50
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
3. <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> Ampu<strong>ja</strong>t ry 29.1.2007 (mielipide)<br />
Pidämme erittäin tärkeänä, että KSA:n rata <strong>ja</strong> samalla alueella oleva Jyväskylän <strong>ja</strong> Laukaan Riistanhoitoyhdistysten<br />
rata säilytetään maakuntakaavassa valtakunnallisesti tärkeänä ratana. Kaavaehdotuksessa<br />
ei Leppäveden ampumaradan ympärille ole osoitettu erityistä melualuetta. Pidämme<br />
tärkeänä, että ampumaradan ympärille merkitään erityinen melualue maakuntakaavaan.<br />
Ampumaradan merkityksen vuoksi se pidetään maakuntakaavassa (ks. vastine Kirsti<br />
Riihimäen mielipiteeseen 25.1.2007). Maakuntakaavaehdotuksessa ei ampumaratojen<br />
ympärille ole määritelty melualueita, koska niistä puuttuvat riittävät selvitykset.<br />
4. Metsänomistajien <strong>liitto</strong> Etelä-Suomi 2.2.2007 (lausunto)<br />
Kulttuuriympäristöt (kuk, sivut 65–66) <strong>ja</strong> maisema-alueet (v <strong>ja</strong> m, sivut 67–68) ovat syntyneet ihmisten<br />
toiminnan tuloksena. Tällöin kaavamääräysten tulee sallia nykymuotoinen toiminta <strong>ja</strong> sen<br />
kehittäminen alueella. Metsätalouden osalta esitämme, että yleiskaavoitusta oh<strong>ja</strong>amaan lisätään<br />
molempiin kohtiin maininta, ettei metsien käsittelyyn alueilla tarvita maisematyölupaa.<br />
Maakuntakaavalla oh<strong>ja</strong>taan kuntien maankäyttöä. Kulttuuriympäristömerkinnöillä <strong>ja</strong><br />
määräyksillä ei oh<strong>ja</strong>ta - suoraan tai välillisesti - yksityisten maanomistajien tai ammatinharjoittajien<br />
toimintaa (ks. kaavaselostus s. 92–94, 132). Kulttuuriympäristömerkinnöillä<br />
ei vaikuteta elinkeinollisiin tuotantopäätöksiin tai tuotantotoiminnan <strong>ja</strong>tkamisen<br />
arviointiin. Yleispiirteisenä maankäyttösuunnitelmana maakuntakaava tarkentuu<br />
kulttuuriympäristöjen aluera<strong>ja</strong>usten <strong>ja</strong> arvosisältöjen osalta kuntatasolla. Kulttuuriympäristömerkintöihin<br />
liittyvien suunnittelumääräysten oh<strong>ja</strong>usvaikutus kohdistuu<br />
kuntien toimintaan. Maisematyölupa ei ole maakuntakaava-asia, kuten jo luonnosvaiheessa<br />
on todettu. Maisematyölupa koskee asema- <strong>ja</strong> yleiskaavaa. Ei muutostarvetta.<br />
ge/2 — arvokas harjualue (sivut 71–72). Esitämme viimeistä lausetta täydennettäväksi muotoon<br />
“Merkintä sallii alueiden maa- <strong>ja</strong> metsätalouskäytön ilman maisematyölupaa”.<br />
Maisematyölupa ei ole maakuntakaava-asia, kuten jo luonnosvaiheessa on todettu.<br />
Maisematyölupa koskee asema- <strong>ja</strong> yleiskaavaa. Ei muutostarvetta.<br />
mv — matkailun <strong>ja</strong> virkistyksen kehittämisen kohdealue (sivut 74–75) Esitämme viimeistä lausetta<br />
muotoon “Merkintä sallii alueiden maa- <strong>ja</strong> metsätalouskäytön ilman maisematyölupaa “.<br />
Maakuntakaavalla ei puututa maanomistajien toimintaan esimerkiksi metsien hoidossa,<br />
peltoviljelyssä yms. Maakuntakaava kohdistuu kuntien maankäytön oh<strong>ja</strong>ukseen. Aiheesta<br />
tarkemmin kaavaselostuksessa (mm. sivuilla 92–94 <strong>ja</strong> 132). Maisematyölupa ei<br />
ole maakuntakaava-asia, kuten jo luonnosvaiheessa on todettu. Ei muutostarvetta.<br />
5. Nuorten Naisten Kristillisten Yhdistysten Liitto ry 9.2.2007 (mielipide)<br />
Esittävät <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntahallitukselle, että Luhangassa si<strong>ja</strong>itsevan Hakulinniemen leirikeskuksen<br />
kohdalta maakuntakaavasta poistetaan merkintä matkailutoiminnasta.<br />
Hakulinniemi on kaavaehdotuksessa matkailupalvelujen alueena <strong>ja</strong> seutukaavassa paikallisena<br />
lähivirkistysalueena. Alueen kehittäminen ei ole lähtenyt kaavavarausten<br />
51
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
suuntaan eikä tällaista kehitystä ole näköpiirissä. Poistetaan merkintä (ks. vastine Luhangan<br />
kunnalle).<br />
6. <strong>Suomen</strong>selän Lintutieteellinen Yhdistys ry 12.2.2007 (lausunto)<br />
Maakuntakaavatyössä on yleensä ottaen onnistuttu melko hyvin. Aineisto on laa<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> monipuolinen.<br />
Myös luontoon liittyviä asioita on käsitelty. Nykyinen maakuntakaavaehdotus ei esitetyn kaltaisena<br />
kuitenkaan riitä pysäyttämään biologisen monimuotoisuuden heikentymistä maakunnassa. Kaavaehdotuksessa<br />
ei myöskään riittävästi oteta huomioon meneillään olevaa ilmastonmuutosta <strong>ja</strong> siihen<br />
varautumista, joka vaatisi nopeita <strong>ja</strong> tehokkaita toimia juuri nyt.<br />
Luonnon monimuotoisuuden edistämisestä turvaavat Natura 2000 -verkoston sekä valtioneuvoston<br />
hyväksymien suojeluohjelmien aluevaraukset. Kaavassa esitetään myös<br />
pääosa nykyisin tiedossa olevista maakunnallisesti arvokkaista suojelualueista <strong>ja</strong> –<br />
kohteista. Maakuntakaavassa ei tällä kierroksella kaikilta osin onnistuttu osoittamaan<br />
maakunnalle ominaisia <strong>ja</strong> harvinaisia luonnonpiirteitä, -muodostumia <strong>ja</strong> -alueita, erityisesti<br />
arvokkaita kallioalueita. Maa-ainesten osalta tullaan <strong>ja</strong>tkossa tekemään lisäselvityksiä<br />
(Poski-projekti) <strong>ja</strong> nämä tullaan huomioimaan kaavaa tarkistettaessa <strong>ja</strong><br />
vaihekaavoissa. Ei muutostarvetta.<br />
Ilmastonmuutos on uusin ympäristöhaaste. Ympäristöministeriö, joka oh<strong>ja</strong>a maakuntakaavoitusta,<br />
on reagoinut tähän tuoreessa <strong>Suomen</strong> aluerakenteen <strong>ja</strong> alueidenkäytön<br />
kehityskuvassa Kilpailukykyä, hyvinvointia <strong>ja</strong> ekotehokkuutta. Näitä haasteita ei ole<br />
vielä pohdittu riittävästi esimerkiksi valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden osalta<br />
(tavoitteiden a<strong>ja</strong>ntasaistus on juuri käynnistynyt). Tästä huolimatta maakuntakaavaehdotuksessa<br />
on useita ilmastonmuutosta hillitseviä alueidenkäyttöratkaisu<strong>ja</strong>: Kaupunkikehittämisen<br />
kohdealueiden, taa<strong>ja</strong>mien laajenemissuuntien <strong>ja</strong> taa<strong>ja</strong>ma-alueiden<br />
suunnittelumääräyksissä kiinnitetään erityistä huomiota yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen.<br />
Tämän tavoitteen toteutuminen tulee vähentämään liikenteen <strong>ja</strong> asumisen<br />
päästöjä. Samaan suuntaan vaikuttavat joukkoliikenteen laatukäytävät <strong>ja</strong> rautateiden<br />
sähköistys sekä vesiliikenteen kanavointe<strong>ja</strong> koskeva kehittämisperiaate. Lisätään vaikutusten<br />
arviointiin kappale kaavaratkaisun vaikutuksista ilmastonmuutokseen.<br />
SSLTY katsoo, että maakuntakaavaan on merkittävä ekologiset suuralueet <strong>ja</strong> ekologiset vyöhykkeet,<br />
hil<strong>ja</strong>iset alueet <strong>ja</strong> valtakunnallisesti arvokkaat kallioalueet.<br />
Ekologisia suuralueita <strong>ja</strong> vyöhykkeitä ei ole katsottu voitavan esittää maakuntakaavassa,<br />
koska niiden vaikutuksista muihin maankäyttömuotoihin ei ole riittävästi selvyyttä.<br />
Vyöhykkeet on huomioitu kehittämisperiaatemerkinnöissä (matkailu <strong>ja</strong> virkistys, vesialue)<br />
tuomalla asia esille ns. leipätekstissä. Ei muutostarvetta.<br />
Paikkatietoaineistoa hyväksi käyttäen on kartoitettu potentiaaliset hil<strong>ja</strong>iset alueet. Selvityksen<br />
riittämättömän tason vuoksi sitä ei voida käyttää osoittamalla hil<strong>ja</strong>isten alueiden<br />
aluevarauksia tai suunniteltaessa melua aiheuttavien toimintojen kaavavarauksia.<br />
Ei muutostarvetta.<br />
Arvokkaat kallioalueet olivat mukana kaavaprosessissa luonnonvaiheen kuulemiseen<br />
saakka, jolloin ne poistettiin maakuntahallituksen yksimielisellä päätöksellä. Ratkaisu<br />
perustui eräiden kuntien, maanomista<strong>ja</strong>tahojen <strong>ja</strong> yksityisten vastustukseen: arvokkaat<br />
kallioalueet–selvityksellä ei ole virallista, suojeluohjelmiin verrattavaa statusta <strong>ja</strong> alu-<br />
52
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
eiden esittäminen kaavassa tulee vaikeuttamaan elinkeinotoimintaa. Muu kaavaluonnoksessa<br />
esitettävä maankäyttö huomioi arvokkaat kallioalueet eikä ristiriitaa siten ole<br />
eli kyseessä on alueiden käytön yleinen oh<strong>ja</strong>us. Maa-ainesten osalta tullaan <strong>ja</strong>tkossa<br />
tekemään lisäselvityksiä (Poski-projekti) <strong>ja</strong> nämä tullaan huomioimaan kaavaa tarkistettaessa<br />
<strong>ja</strong> vaihekaavoissa. Ei muutostarvetta.<br />
<strong>Keski</strong>-Suomi on ollut pioneeri selvitettäessä ekologisesti arvokkaiden vyöhykkeiden <strong>ja</strong> ekologisten<br />
suuralueiden käsitteistöä <strong>ja</strong> si<strong>ja</strong>intia maakunnan tasolla. Ekologisesti arvokkaat vyöhykkeet <strong>ja</strong> ekologisesti<br />
arvokkaat suuralueet ovat maakunnallisesti <strong>ja</strong> valtakunnallisesti merkittäviä eliöstön liikkumista<br />
edistäviä kokonaisuuksia. Näillä voisi olla keskeinen merkitys maakunnan eliölajiston selviämiselle,<br />
ilmastonmuutoksen aiheuttaessa painetta siirtymiseen kohti pohjoista <strong>ja</strong> itää. Yhdistys<br />
katsoo, että ekologiset vyöhykkeet <strong>ja</strong> ekologiset suuralueet on esitettävä maakuntakaavassa, aivan<br />
kuten maakuntakaavan luonnonsuojeluryhmäkin on lin<strong>ja</strong>nnut. Tätä edellyttävät myös maankäyttö<strong>ja</strong><br />
rakennuslain mukaiset maakuntakaavan sisältövaatimukset.<br />
Ks. yllä. Ei muutostarvetta.<br />
Hil<strong>ja</strong>isten alueiden merkitys muun muassa luontomatkailussa kasvaa tulevaisuudessa. Niillä voi olla<br />
merkitystä myös alueen lintulajistolle. Hil<strong>ja</strong>iset luonnonrauha-alueet olisikin selvitettävä <strong>ja</strong> merkittävä<br />
maakuntakaavaan.<br />
Ks. yllä. Ei muutostarvetta.<br />
Maakunnallisesti, valtakunnallisesti <strong>ja</strong> jopa kansainvälisesti arvokkaiden kallioalueiden merkitsemättä<br />
jättämisen perusteena kaavaehdotuksen selostukseen on kirjoitettu, että kallioalueiden merkintä<br />
vaikeuttaisi elinkeinotoimintaa (s. 85). Lause on hypoteettinen, eikä perustu mihinkään selvitykseen.<br />
Maakuntakaavassa tulisi selvittää <strong>ja</strong> suo<strong>ja</strong>ta tärkeimmät arvot myös kallioalueilla. Tätä<br />
kaavaehdotus ei kallioalueiden suhteen nyt tee. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti<br />
valtakunnallisesti arvokkaat kallioalueet tulee merkitä maakuntakaavaan.<br />
Lause arvokkaiden kallioalueiden elinkeinotoimintaa vaikeuttavasta vaikutuksesta on,<br />
kuten kaavaselostuksen sivulla 85 todetaan, kuntien, maanomista<strong>ja</strong>tahojen <strong>ja</strong> yksityisten<br />
henkilöiden näkemys. Maakuntahallitus (25.11.2005) poisti arvokkaat kallioalueet<br />
kaavan valmisteluvaiheen kuulemisesta. Ne on huomioitu muissa kaavaratkaisuissa <strong>ja</strong><br />
noin puolet arvokkaista kallioalueista (93 kpl) on kaavaehdotuksessa kokonaan tai<br />
osittain huomioitu muiden merkintöjen kautta. Maa-ainesten osalta tullaan <strong>ja</strong>tkossa tekemään<br />
lisäselvityksiä (Poski-projekti), jotka pitävät sisällään myös suojeluarvot <strong>ja</strong><br />
nämä tullaan huomioimaan kaavaa tarkistettaessa <strong>ja</strong> vaihekaavoissa Ei muutostarvetta.<br />
Turpeennostoon kaavassa osoitetut varaukset ovat hyvin laajo<strong>ja</strong>. Suota on <strong>Keski</strong>- Suomessa jäljellä<br />
enää noin kymmenen prosenttia alkuperäisestä. Maakuntakaavaehdotuksen turvetuotantovarauksissa<br />
<strong>ja</strong> turvetuotantovyöhykkeissä on mukana ojittamattomia <strong>ja</strong> ennallistamiskelpoisia soita, eikä soiden<br />
luontoarvoista ylipäätään ole tehty riittäviä maastoselvityksiä. Turvevarauksissa ei ole otettu<br />
huomioon niiden haitallisia vaikutuksia ekologisiin suuralueisiin <strong>ja</strong> -vyöhykkeisiin.<br />
Turvevyöhykemerkintä tarkoittaa laa<strong>ja</strong>a aluekokonaisuutta, jossa tiedetään olevan<br />
turvetuotantopotentiaalia. Vyöhykkeiden päämaankäyttö on yleensä kuitenkin aina jokin<br />
muu kuin turvetuotanto <strong>ja</strong> vyöhyke voi sisältää mm. asutusta, suojelua, maa- <strong>ja</strong><br />
metsätalousalueita, vesistöjä jne. Turvetuotannon lupaharkinnan yhteydessä luontoarvot<br />
otetaan huomioon. Maakuntakaavassa aluevarauksina osoitetuilla turvetuotan-<br />
53
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
tosoilla on jo tuotantoluvat tai suokohtaisten ympäristöselvitysten perusteella maakuntakaavan<br />
laadintaa valmistellut luonnonsuojeluryhmä on todennut tuottajien hallussa<br />
olevien soiden merkinnän maakuntakaavaan mahdolliseksi. Turvetuotantovyöhykkeitä<br />
<strong>ja</strong> aluevarauksia on kaavan laadintaprosessin aikana edellä mainituin kriteerein jo karsittu<br />
huomattavasti turvetuottajien esittämästä. Ei muutostarvetta.<br />
Maa-ainesvarauksien selvitykset ovat puut teelliset (MRL 9 §), ne eivät täytä valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita<br />
(MRL 24 §) <strong>ja</strong> ne vaarantavat ekologista kestävyyttä <strong>ja</strong> maiseman <strong>ja</strong> luonnonperinnön<br />
vaalimista (MRL 28 §). Etenkin, koska edellä mainittujen luontoarvojen säilymistä tukevia<br />
kaavamerkintöjä ei ole ehdotukseen sisällytetty, SSLTY katsoo, että turvetuotantovarausten <strong>ja</strong><br />
turvetuotantovyöhykkeiden aluevarausmerkinnät on syytä poistaa maakuntakaavasta.<br />
Kaavaehdotuksessa on 147 Natura-aluetta, 96 kohdetta SL merkinnällä <strong>ja</strong> 27 kohdetta<br />
S -merkinnällä. Huomattava osa näistä on soita. Turvetuotannon aluevarauksia on 106<br />
kpl <strong>ja</strong> turvetuotantovyöhykkeitä18 kpl. Vyöhykkeiden määrää supistettiin merkittävällä<br />
tavalla luonnosvaiheessa ympäristökeskuksen lausunnon perusteella. Uusista aluevarauksista<br />
on olemassa vaikutusselvitykset, samoin on selvitetty vyöhykkeiden vesistövaikutukset<br />
sekä soiden ojitustilannetta. Siten maakuntakaavan turvetuotannon ei<br />
voida katsoa vaarantavan ekologista kestävyyttä eikä maiseman <strong>ja</strong> luonnonperinnön<br />
vaalimista.<br />
Jos turvetuotantoalueita merkitään kaavaan, on ne aina oh<strong>ja</strong>ttava vain jo ojitetuille <strong>ja</strong> jo luontoarvonsa<br />
menettäneille soille. Koska turve on ilmastonmuutoksen lisääjänä kaikkein haitallisin polttoaine,<br />
<strong>ja</strong> turpeenotto suoalueiden täydellisenä tuho<strong>ja</strong>na on muun muassa linnustollisesti erittäin haitallista.<br />
Katso vastine edellä. VTT:n julkaiseman turpeen energiakäytön elinkaaritutkimuksen<br />
raportin perusteella metsäojitettujen soiden hyödyntäminen energiantuotantoon aiheuttaa<br />
myös jonkin verran pienemmän ilmastovaikutuksen verrattuna kivihiilen hyödyntämisketjuun,<br />
kun huomioidaan myös turvemaan poh<strong>ja</strong>n jälkikäytössä tuotettu uusiutuva<br />
energia <strong>ja</strong> sen hyödyntäminen.<br />
SSLTY katsoo, että myös suunnitelluista turvevoimaloista on maakuntakaavassa syytä luopua<br />
Toiminnassa olevien <strong>ja</strong> suunniteltujen kotimaista polttoainetta käyttävien voimalaitosten<br />
osoittaminen maakuntakaavassa tukee maakunnan valitsemaa energiapolitiikkaa,<br />
jonka tavoitteena on vähentää riippuvuutta tuontienergiasta. Keljonlahden voimalaitosmerkintä<br />
perustuu tarkempiin kaavallisiin <strong>ja</strong> toiminnallisiin suunnitelmiin, Jyväskylän<br />
kaupungin laitosta koskeviin päätöksiin, YVA-arviointiin sekä voimalan saamaan<br />
lupaan poiketa luonnonsuojelulain 49 § 1 momentin mukaisesta liito-oravan lisääntymis<strong>ja</strong><br />
levähdyspaikko<strong>ja</strong> koskevasta hävittämis- <strong>ja</strong> heikentämiskiellosta. Ei muutostarvetta.<br />
Aivan vastaava tilanne on myös maa-ainesten ottovyöhykkeiden, kalliokiviainesten ottovyöhykkeiden<br />
<strong>ja</strong> rakennuskiviainesten ottovyöhykkeiden osalta. Puutteellisten selvitysten <strong>ja</strong> tasapainon puutteen<br />
vuoksi varaukset tulisi poistaa kaavasta.<br />
Kaavaehdotuksessa on 15 arvokasta harjualuetta <strong>ja</strong> 24 maa-ainesten ottovyöhykettä.<br />
Ottovyöhykkeillä on olemassa olevia maa-aineslupia eikä selvitys (sora- <strong>ja</strong> hiekkaaluemuistio)<br />
ole ympäristökeskuksen <strong>ja</strong> liiton mielestä puutteellinen tai tasapainoton.<br />
Kalliokivi- <strong>ja</strong> rakennuskiviaineksia koskevat selvitykset on tehnyt geologian tutki-<br />
54
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
muskeskus. Myöskään näitä selvityksiä ei voida pitää puutteellisina. Kaavassa esitettävät<br />
aluerakenteen kehityssuunnat, mm. infran osalta, tulevat tarvitsemaan kiviaineksia.<br />
Liitto on käynnistänyt poh<strong>ja</strong>veden suojelun <strong>ja</strong> kiviainesten käytön yhteen sovittavan<br />
projektin, jonka tuloksena maakuntakaava a<strong>ja</strong>ntasaistetaan vaihekaavan kautta.<br />
7. Montolan osakaskunta 12.2.2007 (mielipide)<br />
Osakaskunta ei hyväksy, että Lievestuoreenjärven Mustiensaaret on merkitty veneulkoilualueeksi,<br />
jolla rakennusoikeus on ra<strong>ja</strong>ttu vain veneilyä tukeviin toimintoihin. Jakokunta vastustaa rakennusoikeuden<br />
rajoittamista <strong>ja</strong> pitää sitä kohtuuttomana. Jakokunta katsoo, että ehdollinen rakentamisrajoitus<br />
on ylimitoitettu toimi. Jakokunta katsoo, että sen omistamilla maa-alueilla ei missään tapauksessa<br />
voitaisi – saati haluttaisi – rakentaa täyteen, vaan parhaiden niemien rantakalliot jäisivät retkeilijöiden<br />
käyttöön.<br />
Mustatsaaret on Lievestuoreenjärven veneväylän varrella oleva seudullisesti tärkeä<br />
veneulkoilualue. Ehdollinen rakentamisrajoitus ei ole kohtuuton. Ei muutostarvetta.<br />
8. <strong>Suomen</strong> luonnonsuojeluliiton <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> piiri ry 14.2.2007 (lausunto)<br />
Maakuntakaavatyössä on yleensä ottaen onnistuttu melko hyvin. Suuri, vuosien työ on kääntynyt<br />
viimeistä muotoilu <strong>ja</strong> tarkentamisvaihetta kohti. Aineisto on laa<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> monipuolinen. Myös luonto- <strong>ja</strong><br />
ympäristöasioita on käsitelty melko monipuolisesti. Maakunnan luonnon alamäki on kuitenkin <strong>ja</strong>tkunut,<br />
eikä nykyinen maakuntakaavaehdotus läheskään riitä pysäyttämään biologisen monimuotoisuuden<br />
heikentymistä maakunnassa. Hakkuiden <strong>ja</strong> muun talouskäytön, luonnon pirstaloitumisen<br />
jne. vähentäminen luonnonsuojelua edistämällä parantaisi myös lajien kykyä kestää ilmastonmuutosta.<br />
<strong>Suomen</strong> luonnonsuojeluliiton <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> piiri ry katsoo, että maakuntakaavassa on esitettävä<br />
ekologiset vyöhykkeet <strong>ja</strong> ekologiset suuralueet kuten maakuntakaavan luonnonsuojeluryhmän kantakin<br />
on. Ekologisten vyöhykkeiden <strong>ja</strong> suuralueiden merkitseminen on selkeästi <strong>ja</strong> yksiselitteisesti<br />
paitsi merkitsevää, myös helposti mahdollista. Jos ekologisia vyöhykkeitä ei merkitä kaavaan, ei<br />
maakuntakaavan sisältö vastaa kaavan selostusosassa esitettyjä, luonnonsuojelua koskevia lauseita.<br />
Ekologisia suuralueita <strong>ja</strong> vyöhykkeitä ei ole katsottu voitavan esittää maakuntakaavassa,<br />
koska niiden vaikutuksista muihin maankäyttömuotoihin ei ole riittävästi selvyyttä.<br />
Vyöhykkeet on huomioitu kehittämisperiaatemerkinnöissä (matkailu <strong>ja</strong> virkistys, vesialue)<br />
tuomalla asia esille ns. leipätekstissä. Ei muutostarvetta.<br />
Maakuntakaavaluonnoksessa ei näy lainkaan mm. maa- <strong>ja</strong> metsätaloustahojen voimakkaasti vaatima<br />
luonnonsuojelun keinovalikoiman laajentamishalu <strong>ja</strong> -tarve. Keinovalikoiman varsinaisista tiukasti<br />
suojelluista luonnonsuojelu alueista luonnonsuojelullisesti merkittävien alueiden lähes vapaaseen<br />
hyödyntämiseen on tarpeen näkyä myös maakuntakaavoituksessa.<br />
Ekologisia suuralueita <strong>ja</strong> vyöhykkeitä ei kuitenkaan katsottu voitavan esittää maakuntakaavassa,<br />
koska niiden vaikutuksista muihin maankäyttömuotoihin ei ole riittävästi<br />
selvyyttä.<br />
Tilanne kaavassa on nyt nurinkurinen <strong>ja</strong> ristiriitainen. Luontoarvo<strong>ja</strong> pitäisi erityisesti kunnioittaa.<br />
Silti kaavaehdotukseen on merkittynä esimerkiksi turvetuotantovyöhykkeet (eo/tul, eo/tu2, yht. 18<br />
kpl), maa-ainesten ottovyöhykkeet (eo/1, yhteensä 24 kpl, 95,8 milj. m3), kalliokiviainesten<br />
55
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
ottovyöhykkeet (eo/2, 56 kpl), rakennuskiviainesten ottovyöhykkeet (eo/3, 40 kpl), siis yhteensä<br />
138 maa-ainesten käyttövarausvyöhykettä, mutta ei maakunnallisesti, valtakunnallisesti <strong>ja</strong> jopa kansainvälisesti<br />
merkittäviä arvokkaita ekologisia suuralueita <strong>ja</strong> ekologisia vyöhykkeitä. Maa-ainesten<br />
käyttövarausten paljous ei ole tasapainossa maakunnan suojelualueiden vähyyteen verrattuna.<br />
Kaavaehdotuksessa on 147 Natura-aluetta, 96 kohdetta SL merkinnällä <strong>ja</strong> 27 kohdetta<br />
S -merkinnällä. Huomattava osa näistä on soita. Turvetuotannon aluevarauksia on 106<br />
kpl <strong>ja</strong> turvetuotantovyöhykkeitä18 kpl. Vyöhykkeiden määrää supistettiin merkittävällä<br />
tavalla luonnosvaiheessa ympäristökeskuksen lausunnon perusteella. Maakuntakaavaehdotuksen<br />
maa-ainesten käyttövaraukset eivät ole suhteessa suojelualueisiin ylimitoitettu<strong>ja</strong>.<br />
Ei muutostarvetta.<br />
Luonnonsuojelupiirin mielestä myös valtakunnallisesti arvokkaat kallioalueet tulee muun muassa<br />
valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti merkitä maakuntakaavaan.<br />
Maakuntahallitus (25.11.2005) poisti arvokkaat kallioalueet kaavan valmisteluvaiheen<br />
kuulemisesta. Ne on huomioitu muissa kaavaratkaisuissa <strong>ja</strong> noin puolet arvokkaista<br />
kallioalueista (93 kpl) on kaavaehdotuksessa kokonaan tai osittain huomioitu muiden<br />
merkintöjen kautta. Maa-ainesten osalta tullaan <strong>ja</strong>tkossa tekemään lisäselvityksiä<br />
(Poski-projekti), jotka pitävät sisällään myös suojeluarvot <strong>ja</strong> nämä tullaan huomioimaan<br />
kaavaa tarkistettaessa <strong>ja</strong> vaihekaavoissa Ei muutostarvetta.<br />
<strong>Suomen</strong> luonnonsuojeluliiton <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> piiri katsoo, että turvetuotantovyöhykkeiden merkinnän<br />
vaikutuksista ei ole riittävää selvyyttä <strong>ja</strong> että turvetuotantovarausten (EO/tu, eo/tu, yhteensä 106<br />
kpl, 9 144 ha) <strong>ja</strong> turvetuotantovyöhykkeiden (eo/tul, eo/tu2) aluevarausmerkinnät on poistettava<br />
maakuntakaavasta.<br />
Turvetuotantoon varatuista soista ei ole tehty riittäviä uusia ekologisia maastoselvityksiä, jotta tiedettäisiin<br />
niiden vaikutukset luonnonarvoihin <strong>ja</strong> ympäristöön, sekä maakunnallisesti, valtakunnallisesti<br />
<strong>ja</strong> jopa kansainvälisesti katsoen ekologisesti arvokkaiden suuralueiden <strong>ja</strong> ekologisten vyöhykkeiden<br />
tilaan.<br />
Turvetuotanto on oh<strong>ja</strong>ttava vain jo ojitetuille <strong>ja</strong> jo luonnontilansa menettäneille soille.<br />
Turvevyöhykemerkintä tarkoittaa laa<strong>ja</strong>a aluekokonaisuutta, jossa tiedetään olevan turvetuotantopotentiaalia.<br />
Vyöhykkeiden päämaankäyttö on yleensä kuitenkin aina jokin<br />
muu kuin turvetuotanto <strong>ja</strong> vyöhyke voi sisältää mm. asutusta, suojelua, maa- <strong>ja</strong> metsätalousalueita,<br />
vesistöjä jne. Turvetuotannon lupaharkinnan yhteydessä luontoarvot otetaan<br />
huomioon eikä maakuntakaavalla voida puuttua erillislainsäädännöllä säädeltyyn<br />
toimintaan. Esitettyjen vyöhykkeiden määrää supistettiin merkittävällä tavalla luonnosvaiheessa<br />
ympäristökeskuksen lausunnon <strong>ja</strong> ympäristökeskuksessa teetetyn valuma-alueittaisen<br />
vesistövaikutustarkastelun perusteella. Lisäksi ympäristökeskuksessa<br />
tehtiin laa<strong>ja</strong> suokohtainen ojitustilannekartoitus. Kaavaehdotukseen jäljelle jääneille<br />
vyöhykkeille laadittiin suunnittelumääräys. Ei muutostarvetta.<br />
Maakuntakaavassa aluevarauksina osoitetaan turvesoita, jotka ovat tuotannossa, joilla<br />
on jo tuotantoluvat tai joille on laadittu suokohtaiset ympäristöselvitykset <strong>ja</strong> niiden perusteella<br />
maakuntakaavan laadintaa valmistellut luonnonsuojeluryhmä on todennut<br />
soiden merkinnän maakuntakaavaan mahdolliseksi. Turvetuotannon aluevarauksia on<br />
kaavan laadintaprosessin aikana edellä mainituin kriteerein <strong>ja</strong> ympäristökeskuksen<br />
56
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
kanssa sopien karsittu huomattavasti turvetuottajien esittämästä sekä turvetuotantoon<br />
muutoin tutkimusten mukaan soveltuvien soiden määrästä. Kaavaehdotuksen turvetuotantovarausten<br />
valmistelu tapahtui tiiviissä yhteistyössä ympäristöviranomaisten<br />
kanssa. Kaavassa olevat tuotantoaluevaraukset eivät riitä täyttämään ennustettua polttoturpeen<br />
tarvetta. Niiden lisäksi tuotantoon on saatava uusia soita esimerkiksi kaavan<br />
turvetuotantopotentiaalia osoittavilta vyöhykkeiltä. Ojitustilannekartoituksen perusteella<br />
lisätuotantoalaa on luonnonsuojeluliiton lausunnon mukaisesti löydettävissä ojitetuilta<br />
<strong>ja</strong> jo luonnontilansa menettäneiltä soilta. Liitto katsoo, että vyöhykkeistä <strong>ja</strong><br />
aluevarauksista on tehty riittävät ekologiset selvitykset eikä maakuntakaavan turvetuotannon<br />
voida katsoa vaarantavan ekologista kestävyyttä.<br />
Uusista aluevarauksista on olemassa ympäristöselvitykset, samoin on selvitetty valuma-alueittaiset<br />
vesistövaikutukset sekä soiden ojitustilanne on kartoitettu. Turvetuotantovyöhykkeiden<br />
suunnittelumääräyksessä sanotaan, että Turvetuotantoon tulee ottaa<br />
ensisi<strong>ja</strong>isesti jo ojitettu<strong>ja</strong> soita <strong>ja</strong> soita, joiden luonnonarvot eivät ole valtakunnallisesti<br />
tai seudullisesti merkittäviä. Ei muutostarvetta.<br />
Myös maa-ainesten ottovyöhykkeiden (eo/l, yhteensä 24 kpl, 95,8 milj. m3), kalliokiviainesten ottovyöhykkeitten<br />
(eo/2, 56 kpl) <strong>ja</strong> rakennuskiviainesten ottovyöhykkeiden (eo/3, 40 kpl) varaukset<br />
on poistettava kaavasta. Maa-ainesvarauksista ei ole tehty riittäviä uusia ekologisia maastoselvityksiä,<br />
jotta tiedettäisiin niiden vaikutukset luonnonarvoihin <strong>ja</strong> ympäristöön, sekä maakunnallisesti,<br />
valtakunnallisesti <strong>ja</strong> jopa kansainvälisesti katsoen ekologisesti arvokkaiden suuralueiden <strong>ja</strong> ekologisten<br />
vyöhykkeiden tilaan.<br />
Maa-ainesten ottovyöhykkeiden osalta on selvitetty niiden ekologiset arvot. Kalliokiviaines-<br />
<strong>ja</strong> rakennuskiviainesvyöhykkeiden osalta on myös huomiota kiinnitetty vyöhykkeiden<br />
ympäristöllisiin arvoihin. Nämä selviävät taustaselvityksistä <strong>ja</strong> -<br />
tutkimuksista. Ei muutostarvetta.<br />
Turpeen poltto <strong>ja</strong> etenkin lisäpoltto heikentäisi edelleen maakunnan ilmastonmuutostasetta. Maakuntakaavaehdotuksessa<br />
ei ole kerrottu maakunnan ilmastonmuutostaseeseen liittyviä luku<strong>ja</strong>, ei<br />
edes suunniteltujen/kaavailtujen turvevoimaloiden osalta. Ei ole tieteellistä perustaa väitteelle, että<br />
turpeenkaivun <strong>ja</strong> turpeenpolton yhteisvaikutukset vaikuttaisivat ilmastonmuutokseen vähemmän<br />
kuin muut fossiilisiin polttoaineisiin luetut polttoaineet tuotettua energiayksikköä kohti laskettuna.<br />
Turpeen poltto Suomessa aiheuttaa jo nyt lähes yhtä suuret hiilidioksidipäästöt kuin moottoriliikenne.<br />
Jyväskylään suunniteltu uusi turvevoimala kasvattaisi jyväskyläläisten aiheuttaman ilmastonmuutoskuorman<br />
jopa lähes kaksinkertaiseksi tilanteessa, jossa ilmastonmuutoksen etenemiseen varautumisen<br />
olisi jo pitkään tullut olla arkipäivää niin maankäytön suunnittelussa kuin muussakin<br />
yhteiskunnallisessa toiminnassa. Turpeen lisäpoltto heikentäisi maakunnan imagoa. Maakunnan<br />
sähkönkulutus asukasta kohti laskettuna on jo nyt <strong>Suomen</strong> suurin, kymenlaaksolaisten tasolla. Turpeen<br />
polttokäyttö voidaan korvata aidosti uusiutuvilla energianlähteillä. Edullisin, ekologisesti kestävin<br />
<strong>ja</strong> parhaiten energia-alan tulevaisuutta ennakoiva ‘energianlähde’ on kuitenkin yhä energiansäästö,<br />
jota maakuntakaavaehdotuksessa ei edes mainita. Turpeenpolton haitat ohitetaan ilman mainintaa.<br />
<strong>Suomen</strong> luonnonsuojeluliiton <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> piiri katsoo, että suunnitelluista turvevoimaloista<br />
on edellä mainittujen painavien syiden vuoksi myös maakuntakaavassa luovuttava.<br />
Toiminnassa olevien <strong>ja</strong> suunniteltujen kotimaista polttoainetta käyttävien voimalaitosten<br />
osoittaminen maakuntakaavassa tukee maakunnan valitsemaa energiapolitiikkaa,<br />
jonka tavoitteena on vähentää riippuvuutta tuontienergiasta. Keljonlahden voimalaitosmerkintä<br />
perustuu tarkempiin kaavallisiin <strong>ja</strong> toiminnallisiin suunnitelmiin, Jyväsky-<br />
57
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
län kaupungin laitosta koskeviin päätöksiin, YVA-arviointiin sekä voimalan saamaan<br />
lupaan poiketa luonnonsuojelulain 49 § 1 momentin mukaisesta liito-oravan lisääntymis<strong>ja</strong><br />
levähdyspaikko<strong>ja</strong> koskevasta hävittämis- <strong>ja</strong> heikentämiskiellosta. Kaavaselostuksen<br />
vaikutusten arvioinnissa (s. 104) on kiinnitetty huomiota turvetuotannon vaikutuksiin.<br />
VTT:n julkaiseman turpeen energiakäytön elinkaaritutkimuksen raportin perusteella<br />
metsäojitettujen soiden hyödyntäminen energiantuotantoon aiheuttaa myös jonkin verran<br />
pienemmän ilmastovaikutuksen verrattuna kivihiilen hyödyntämisketjuun, kun<br />
huomioidaan myös turvemaan poh<strong>ja</strong>n jälkikäytössä tuotettu uusiutuva energia <strong>ja</strong> sen<br />
hyödyntäminen.<br />
Lisätään vaikutusten arviointiin kappale kaavaratkaisun vaikutuksista ilmastonmuutokseen.<br />
Jätehuollossa keskeisimmän tavoitteen tulisi olla syntyvän jätteen määrän eli jätteen tuottamisen<br />
vähentäminen, ennaltaehkäisy. Jätteenpolttolaitoksesta tulisi luopua myös maakuntakaavan selostusosassa.<br />
Ympäristöministeriön ehdotus (23.1.2007) valtakunnallisen jätesuunnitelman ydinkohta<br />
on edistää jätteen synnyn ehkäisyä. Työryhmän mielestä on myös välttämätöntä<br />
lisätä kierrätykseen soveltumattoman jätteen sisältämän energian hyötykäyttöä. Näin<br />
voidaan lisätä yhdyskuntajätteen hyödyntämisastetta <strong>ja</strong> vähentää kaatopaikkojen metaanipäästöjä.<br />
Metaani on hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu <strong>ja</strong> se lisää<br />
ilmastonmuutosta. Ei muutostarvetta.<br />
Vesiliikenteen yhteystarvemerkinnöistä, tavoitellen Kymijoen <strong>ja</strong> Savon kanavan kaivamista, on<br />
luovuttava. Kanavointi aiheuttaisi muun muassa kemikaalionnettomuuksien riskin Päijänteellä, joka<br />
on toisaalta luonnonarvoiltaan kansainvälisesti merkittävä <strong>ja</strong> toisaalta miljoonan ihmisen korvaamaton<br />
raakavesilähde. Kanavointi lisäisi myös ilmastonmuutoksen aiheuttamaa jäillä kulun vaikeutumista<br />
runko-Päijänteellä.<br />
Vesiliikenne on ympäristöystävällisin kulku- <strong>ja</strong> kuljetusmuoto. EU:n liikennestrategiassa<br />
vesikuljetuksen on keskeisessä osassa. Sitä painottaa myös ympäristöministeriön<br />
tuore <strong>Suomen</strong> aluerakenteen <strong>ja</strong> alueidenkäytön kehityskuva Kilpailukykyä, hyvinvointia<br />
<strong>ja</strong> ekotehokkuutta. Ei muutostarvetta.<br />
On hyvä, että maakunta<strong>liitto</strong> on tehnyt alustavan selvityksen hil<strong>ja</strong>isista alueista maakunnassa. Hil<strong>ja</strong>isten<br />
<strong>ja</strong> suhteellisen hil<strong>ja</strong>isten alueiden merkitys kasvaa. Jäljellä olevia suhteellisen hil<strong>ja</strong>isia alueita<br />
on pyrittävä säilyttämään lisämelun ulkopuolella. <strong>Suomen</strong> luonnonsuojeluliiton <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> piirin<br />
mielestä hil<strong>ja</strong>iset luonnonrauha-alueet, maaseutumaiset <strong>ja</strong> kaupunkimaiset hil<strong>ja</strong>iset alueet sekä<br />
hil<strong>ja</strong>isuuden suhteen erityiset kohteet on selvitettävä <strong>ja</strong> merkittävä maakuntakaavaan.<br />
Liitto tulee tarvittaessa osallistumaan ko. selvitystyöhön, joka mahdollisesti tehdään.<br />
9. Pääjärven kalastusalue 15.2.2007 (mielipide)<br />
Mielipide ehdotukseen turvetuotantoon tarkoitetuista maa-alueista, jotka si<strong>ja</strong>itsevat suomenselän<br />
alueella Karstulan, Kyyjärven <strong>ja</strong> Pylkönmäen kunnissa. Ammattimaisen turvetuotannon vesistöjä<br />
pilaava vaikutus on rajoitettava enintään nykyiselle tasolle. Käytännössä tämä tarkoitta sitä, että<br />
turvetuotannon käyttöön hyväksytään korkeintaan nykyiset vuosittain käytössä olevat turpeennostoalat<br />
<strong>ja</strong> että uutta suota voidaan ottaa käyttöön vain sitä mukaan, kun entistä jää pois käytöstä.<br />
58
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
Suunnittelumääräyksissä kiinnitetään huomiota turvetuotannon vesistövaikutuksiin.<br />
Tuotantovyöhykkeitä karsittiin em. kunnista luonnosvaiheessa. Ei muutostarvetta.<br />
10. Metsäteollisuus ry 15.2.2007 (lausunto)<br />
Metsätalouden <strong>ja</strong> metsäteollisuuden toimintaedellytyksistä elinkeinona on huolehdittava myös tulevaisuudessa.<br />
Tältä osin maakuntakaavaehdotuksessa esitetyt tavoitteet antavat hyvän poh<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong>tkotyölle.<br />
Moottorikelkkareitit tulisi merkitä maakuntakaavaan vain ylikunnallisina reitistöinä.<br />
Tämä on ollut kaavamerkintöjen tarkoitus. Ei muutostarvetta.<br />
Teollisuudelle on tärkeää varmuus energia- <strong>ja</strong> raaka-ainehuollon toimivuudesta sekä hyvät tie- <strong>ja</strong><br />
rautatieyhteydet tärkeimpiin vientisatamiin. Maakuntakaavassa tulee ottaa huomioon energia- <strong>ja</strong><br />
raaka-ainehuollon <strong>ja</strong> liikenteen vaatimat varaukset <strong>ja</strong> lin<strong>ja</strong>ukset.<br />
Maakuntakaavaehdotus huomioi edellä mainitut varaukset <strong>ja</strong> lin<strong>ja</strong>ukset. Ei muutostarvetta.<br />
11. Keurusseudun luonnonystävät ry 16.2.2007 (lausunto)<br />
Kaavaehdotuksessa esitetty luonnonsuojeluverkosto ei ole tehtyjen selvitysten mukaan riittävän<br />
laa<strong>ja</strong> kaikkien luontotyyppien <strong>ja</strong> eliölajien suotuisan suojelutason saavuttamiseksi. <strong>Keski</strong>-Suomessa<br />
on tehty erillisselvitys ekologisesti arvokkaista vyöhykkeistä <strong>ja</strong> suuralueista <strong>ja</strong> niiden soveltuvuudesta<br />
vastaamaan tähän haasteeseen. Katsomme, että maakuntakaavassa on esitettävä ekologiset<br />
vyöhykkeet <strong>ja</strong> suuralueet. Tältä osin viittaamme <strong>Suomen</strong> luonnonsuojeluliiton <strong>Keski</strong>- <strong>Suomen</strong> piiri<br />
ry:n maakuntakaavaehdotuksesta antamassa lausunnossa esitettyihin kattaviin <strong>ja</strong> monipuolisiin perusteluihin.<br />
Luonnon monimuotoisuuden edistämisestä turvaavat Natura 2000 – verkoston sekä<br />
valtioneuvoston hyväksymien suojeluohjelmien aluevaraukset. Kaavassa esitetään<br />
myös pääosa nykyisin tiedossa olevista maakunnallisesti arvokkaista suojelualueista <strong>ja</strong><br />
– kohteista. Maakuntakaavassa ei tällä kierroksella kaikilta osin onnistuttu osoittamaan<br />
maakunnalle ominaisia <strong>ja</strong> harvinaisia luonnonpiirteitä, -muodostumia <strong>ja</strong> – alueita,<br />
erityisesti arvokkaita kallioalueita. Ei muutostarvetta.<br />
Ekologisia suuralueita <strong>ja</strong> vyöhykkeitä ei ole katsottu voitavan esittää maakuntakaavassa,<br />
koska niiden vaikutuksista muihin maankäyttömuotoihin ei ole riittävästi selvyyttä.<br />
Vyöhykkeet on huomioitu kehittämisperiaatemerkinnöissä (matkailu <strong>ja</strong> virkistys, vesialue)<br />
tuomalla asia esille ns. leipätekstissä. Ei muutostarvetta.<br />
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet edellyttävät arvokkaiden kallioalueiden sisällyttämistä<br />
maakuntakaavaan. Kuten kaavan selostuksessa (s. 116) todetaan, maakuntakaavassa ei ole kaikilta<br />
osin onnistuttu osoittamaan maakunnalle ominaisia <strong>ja</strong> harvinaisia luonnonpiirteitä, -muodostumia <strong>ja</strong><br />
-alueita, erityisesti arvokkaita kallioalueita. Valtakunnallisesti arvokkaat kallioalueet tulee merkitä<br />
tässä vaiheessa maakuntakaavaan.<br />
Arvokkaat kallioalueet olivat mukana kaavaprosessissa luonnonvaiheen kuulemiseen<br />
saakka, jolloin ne poistettiin maakuntahallituksen yksimielisellä päätöksellä. Ratkaisu<br />
59
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
perustui eräiden kuntien, maanomista<strong>ja</strong>tahojen <strong>ja</strong> yksityisten vastustukseen: arvokkaat<br />
kallioalueet–selvityksellä ei ole virallista, suojeluohjelmiin verrattavaa statusta <strong>ja</strong> alueiden<br />
esittäminen kaavassa tulee vaikeuttamaan elinkeinotoimintaa. Muu kaavaluonnoksessa<br />
esitettävä maankäyttö huomioi arvokkaat kallioalueet eikä ristiriitaa siten ole<br />
eli kyseessä on alueiden käytön yleinen oh<strong>ja</strong>us. Maa-ainesten osalta tullaan <strong>ja</strong>tkossa<br />
tekemään lisäselvityksiä (Poski-projekti), jotka pitävät sisällään myös suojeluarvot <strong>ja</strong><br />
nämä tullaan huomioimaan kaavaa tarkistettaessa <strong>ja</strong> vaihekaavoissa Ei muutostarvetta.<br />
Yhdistyksemme on jo luonnosvaiheessa esittänyt Keuruun osalta maakuntakaavaan merkittäväksi<br />
maiseman <strong>ja</strong> geologian kannalta merkittävinä jyrkännealueina (ge-1) Pohjoisjärven kylässä Haarajärven<br />
rannalla si<strong>ja</strong>itsevan Haaravuoren, Jukojärven kylän luoteispuolella si<strong>ja</strong>itsevan Kypärävuoren<br />
sekä Pihla<strong>ja</strong>veden pohjoispuolella si<strong>ja</strong>itsevan Lehtovuoren. Uudistamme tämän esityksemme.<br />
Kohteiden mahdolliseksi kaavamerkinnäksi soveltuisi arvokkaita kallioalueita osoittava<br />
ge-1. Maakuntahallituksen päätöksen mukaisesti kaavassa ei käsitellä maiseman- <strong>ja</strong><br />
luonnonsuojelullisesti arvokkaita kallioalueita. Ei muutostarvetta.<br />
Turvetuotantoon varattujen soiden <strong>ja</strong> alueiden uusia ekologisia selvityksiä pidetään riittämättöminä,<br />
jotta tiedettäisiin niillä tapahtuvan tai mahdollisesti tapahtuvan ottamistoiminnan vaikutuksista<br />
luonnonarvoihin <strong>ja</strong> ympäristöön. Tällä perusteella esitämme, että turvetuotantovyöhykkeiden<br />
(eo/tul, eoltu2) <strong>ja</strong> turvetuotantoalueiden (EO/tu, eo/tu) varausmerkinnät on poistettava maakuntakaavasta.<br />
Turvetuotanto on oh<strong>ja</strong>ttava vain jo ojitetuille <strong>ja</strong> luonnontilansa menettäneille soille.<br />
Turvevyöhykemerkintä tarkoittaa laa<strong>ja</strong>a aluekokonaisuutta, jossa tiedetään olevan turvetuotantopotentiaalia.<br />
Vyöhykkeiden päämaankäyttö on yleensä kuitenkin aina jokin<br />
muu kuin turvetuotanto <strong>ja</strong> vyöhyke voi sisältää mm. asutusta, suojelua, maa- <strong>ja</strong> metsätalousalueita,<br />
vesistöjä jne. Turvetuotannon lupaharkinnan yhteydessä luontoarvot otetaan<br />
huomioon. Maakuntakaavassa aluevarauksina osoitetuilla turvetuotantosoilla on<br />
jo tuotantoluvat tai suokohtaisten ympäristöselvitysten perusteella maakuntakaavan<br />
laadintaa valmistellut luonnonsuojeluryhmä on todennut tuottajien hallussa olevien<br />
soiden merkinnän maakuntakaavaan mahdolliseksi. Turvetuotantovyöhykkeitä <strong>ja</strong><br />
aluevarauksia on kaavan laadintaprosessin aikana edellä mainituin kriteerein jo karsittu<br />
huomattavasti turvetuottajien esittämästä. Uusista aluevarauksista on olemassa ympäristöselvitykset,<br />
samoin on selvitetty valuma-alueittaiset vesistövaikutukset sekä<br />
soiden ojitustilanne on kartoitettu. Siten maakuntakaavan turvetuotannon ei voida katsoa<br />
vaarantavan ekologista kestävyyttä. Ei muutostarvetta.<br />
Yhdistyksemme on maakuntakaavaluonnoksesta antamassaan kannanotossa kiinnittänyt huomiota<br />
Keuruun keskustan tuntumassa Mäntäntien varressa, Ilovuoren-Mäntymäen virkistysalueen kohdalla<br />
olleeseen epämääräiseen teollisuusaluemerkintään sekä viitaten virkistysalueen säilymisen tärkeyteen<br />
pyytänyt tarkistamaan virkistys- alueen ra<strong>ja</strong>uksen ulottumaan Mäntäntiehen saakka. Voimassa<br />
olevassa Keuruun kirkonseudun asemakaavassa Mäntäntien varsialue on osoitettu virkistysalueeksi<br />
samoin kuin v. 1991 hyväksytyssä Keuruun keskustan osayleiskaavassa. Maakuntakaavan<br />
ei sinällään pitäisi ratkaista taa<strong>ja</strong>man lopullista maankäyttöä, vaan se tulisi ratkaista kunnassa yleis<strong>ja</strong><br />
asemakaavalla. Edellä selostetuista syistä esitämme, että maakuntakaavasta tulee poistaa Keuruun<br />
keskustassa Yliahon teollisuusalueen laajennusvaraus Mäntäntien varressa <strong>ja</strong> ko. tienvarsialue tulee<br />
merkitä nykyisen asemakaavan <strong>ja</strong> käyttönsä mukaisesti virkistysalueeksi.<br />
Teollisuusalueen ra<strong>ja</strong>us on Keuruun kaupungin kannan mukainen <strong>ja</strong> kaavaehdotuksen<br />
virkistysalue turvaa seudulliset virkistystarpeet. Ei muutostarvetta.<br />
60
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
12. <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> lintutieteellinen yhdistys ry 16.2.2007 (lausunto)<br />
20.12.2006 päivätty maakuntakaavaehdotus on esimerkki luonnon pirstomista <strong>ja</strong> heikentämistä a<strong>ja</strong>vien<br />
voimien kritiikittömästä vallankäytöstä. Turhan infrastruktuurin suunnittelu ei ole ainoastaan<br />
maakunnan rajojen sisälle keskittyvä ongelma, mutta erityisesti tuhoihin nähden häviävän vähän<br />
työllistävän turvetuotannon palvominen tekee <strong>Keski</strong>-Suomesta ilmastonmuutoksen torjunnan takapajulan.<br />
Luonnon monimuotoisuutta <strong>ja</strong> ympäristön tilaa heikentävien <strong>ja</strong> niitä säilyttävien varausten<br />
epätasapaino on silmiinpistävä.<br />
Ilmastonmuutos on uusin ympäristöhaaste. Ympäristöministeriö, joka oh<strong>ja</strong>a maakuntakaavoitusta,<br />
on reagoinut tähän tuoreessa <strong>Suomen</strong> aluerakenteen <strong>ja</strong> alueidenkäytön<br />
kehityskuvassa Kilpailukykyä, hyvinvointia <strong>ja</strong> ekotehokkuutta. Näitä haasteita ei ole<br />
vielä pohdittu riittävästi esimerkiksi valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden osalta<br />
(tavoitteiden a<strong>ja</strong>ntasaistus on juuri käynnistynyt). Tästä huolimatta maakuntakaavaehdotuksessa<br />
on useita ilmastonmuutosta hillitseviä alueidenkäyttöratkaisu<strong>ja</strong>: Kaupunkikehittämisen<br />
kohdealueiden, taa<strong>ja</strong>mien laajenemissuuntien <strong>ja</strong> taa<strong>ja</strong>ma-alueiden<br />
suunnittelumääräyksissä kiinnitetään erityistä huomiota yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen.<br />
Tämän tavoitteen toteutuminen tulee vähentämään liikenteen <strong>ja</strong> asumisen<br />
päästöjä. Samaan suuntaan vaikuttavat joukkoliikenteen laatukäytävät <strong>ja</strong> rautateiden<br />
sähköistys sekä vesiliikenteen kanavointe<strong>ja</strong> koskeva kehittämisperiaate. VTT:n julkaiseman<br />
turpeen energiakäytön elinkaaritutkimuksen raportin perusteella metsäojitettujen<br />
soiden hyödyntäminen energiantuotantoon aiheuttaa myös jonkin verran pienemmän<br />
ilmastovaikutuksen verrattuna kivihiilen hyödyntämisketjuun, kun huomioidaan<br />
myös turvemaan poh<strong>ja</strong>n jälkikäytössä tuotettu uusiutuva energia <strong>ja</strong> sen hyödyntäminen.<br />
Lisätään vaikutusten arviointiin kappale kaavaratkaisun vaikutuksista ilmastonmuutokseen.<br />
Kaavaehdotuksessa on 147 Natura-aluetta, 96 kohdetta SL merkinnällä <strong>ja</strong> 27 kohdetta<br />
S -merkinnällä. Huomattava osa näistä on soita. Turvetuotannon aluevarauksia on 106<br />
kpl <strong>ja</strong> turvetuotantovyöhykkeitä18 kpl. Kaavaehdotuksessa on 15 arvokasta harjualuetta<br />
<strong>ja</strong> 24 maa-ainesten ottovyöhykettä, 195 poh<strong>ja</strong>vesialuetta, 56 kalliokiviainesten ottovyöhykettä<br />
<strong>ja</strong> 40 rakennuskiviainesten ottovyöhykettä. Kaavaehdotus ei siten ole<br />
epätasapainoinen. Ei muutostarvetta.<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> lintutieteellinen yhdistys vaatii, että jokainen turvetuotantovyöhyke poistetaan kaavasta.<br />
Kaavan tulee pyrkiä pontevasti vähentämään ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta katastrofaalisen<br />
turvetuotannon <strong>ja</strong>lansi<strong>ja</strong>a energiantuotannossa. Tämä edellyttää luonnollisesti myös turvevoimalavarauksen<br />
poistamista.<br />
Toiminnassa olevien <strong>ja</strong> suunniteltujen kotimaista polttoainetta käyttävien voimalaitosten,<br />
turvetuotantopotentiaalia osoittavien vyöhykkeiden sekä turvetuotantoalueiden<br />
osoittaminen maakuntakaavassa tukee maakunnan valitsemaa energiapolitiikkaa, jonka<br />
tavoitteena on vähentää riippuvuutta tuontienergiasta. Keljonlahden voimalaitosmerkintä<br />
perustuu tarkempiin kaavallisiin <strong>ja</strong> toiminnallisiin suunnitelmiin, Jyväskylän<br />
kaupungin laitosta koskeviin päätöksiin, YVA-arviointiin sekä voimalan saamaan lupaan<br />
poiketa luonnonsuojelulain 49 § 1 momentin mukaisesta liito-oravan lisääntymis- <strong>ja</strong><br />
levähdyspaikko<strong>ja</strong> koskevasta hävittämis- <strong>ja</strong> heikentämiskiellosta<br />
61
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
Turvetuotannon vaikutuksesta ilmastonmuutokseen katso vastine edellä.<br />
Valtakunnallisesti arvokkaat kallioalueet tulee muun muassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden<br />
mukaisesti merkitä maakuntakaavaan. Kaavoituksen silmiinpistävää epätasapainoa kuvastaa<br />
se, että kaavakartalle on jätetty maa-ainesten ottoalueet, mutta poistettu luonnon- <strong>ja</strong> maisemansuojelullisesti<br />
arvokkaat alueet. Mikäli kallioalueita ei sisällytetä kaavaan, tulee myös maa-ainesten ottoalueet<br />
poistaa. Maankäyttö- <strong>ja</strong> rakennuslain sisältövaatimuksiin kuuluu maa-ainesvarojen kestävä<br />
käyttö, luonnonarvojen vaaliminen <strong>ja</strong> alueiden käytön ekologinen kestävyys. Näiden vaatimuksien<br />
täyttymisestä ei ole tietoakaan maakuntakaavaehdotuksessa.<br />
Maakuntahallitus (25.11.2005) poisti arvokkaat kallioalueet kaavan valmisteluvaiheen<br />
kuulemisesta. Ne on huomioitu muissa kaavaratkaisuissa <strong>ja</strong> noin puolet arvokkaista<br />
kallioalueista (93 kpl) on kaavaehdotuksessa kokonaan tai osittain huomioitu muiden<br />
merkintöjen kautta. Maa-ainesten osalta tullaan <strong>ja</strong>tkossa tekemään lisäselvityksiä<br />
(Poski-projekti), jotka pitävät sisällään myös suojeluarvot <strong>ja</strong> nämä tullaan huomioimaan<br />
kaavaa tarkistettaessa <strong>ja</strong> vaihekaavoissa Ei muutostarvetta.<br />
Perusteettomista tievarauksista merkittävimpänä esimerkkinä on nelikaistatieyhteys Toivakasta Äänekoskelle.<br />
Tämä merkintä on paitsi tarpeeton, myös suunnitteluun <strong>ja</strong> toteutukseen kohtuuttomasti<br />
voimavaro<strong>ja</strong> sitova, ympäristöä pirstova <strong>ja</strong> ilmastonmuutoksen estämisen tavoittelemista <strong>ja</strong>rruttava.<br />
Merkintä antaa valitettavan aiheellista toivoa turhan ajelun <strong>ja</strong>tkumisesta <strong>ja</strong> aiheuttaa toteutuessaan<br />
liikenteen <strong>ja</strong> kohtuuttoman monen linnun törmäyskuoleman lisääntymisen. Moottoritiemerkintä on<br />
muutettava ainakin Viisarinmäen <strong>ja</strong> Kanavuoren sekä Tikkakosken <strong>ja</strong> Äänekosken välillä normaaliksi<br />
valtatiemerkinnäksi.<br />
Viisarimäki-Vaa<strong>ja</strong>koski on osa valtakunnalliseen runkotieverkkoon kuuluvaa valtatietä<br />
4, joka on valtakunnallisen tavaraliikenteen pitkittäisväylä <strong>ja</strong> keskeinen yhteys<br />
elinkeinoelämän päivittäisille <strong>ja</strong> pitkämatkaisille kuljetuksille. Tie<strong>ja</strong>kso kuuluu moniongelmaisiin<br />
päätiekohteisiin. Välillä Viisarimäki-Oravasaari-Kanavuori varaus<br />
osoitetaan ympäristövaikutusten arvioinnin perusteella kokonaan uuteen paikkaan<br />
noin 21 kilometrin matkalla. Välille Oravasaari-Kanavuori on tehty tiesuunnitelma<br />
<strong>ja</strong>kson toteuttamiseksi ensi vaiheessa valtatienä, jonka rakenteissa on otettu huomioon<br />
<strong>ja</strong>kson muuttaminen <strong>ja</strong>tkossa moottoritieksi. Välille Viisarimäki-Oravasaari on laadittu<br />
yleissuunnitelma. Kaavavaraukseen sisältyy tiesuunnitelman mukainen Vaa<strong>ja</strong>kosken<br />
ohitus välillä Kanavuori–Haapalahti. Varaukseen ei sisälly alueen linnuston turvallisuutta<br />
vaarantavia <strong>ja</strong>kso<strong>ja</strong>. Ei muutostarvetta.<br />
Kirri-Äänekoski moottoritievaraus sijoittuu nykytilassa kaksikaistaiselle nelostie<strong>ja</strong>ksolle,<br />
johon on Äänekosken puoleisessa päässä rakennettu ohituskaista- <strong>ja</strong> eritasojärjestelyjä.<br />
Tie kuuluu maantielaissa tarkoitettuihin valtakunnallisesti merkittäviin runkoteihin.<br />
Se on tiehallinnon pääteiden kehittämissuunnitelmassa osoitettu moottoritienä<br />
Jyväskylästä Tikkakoskelle sekä siitä ominaisuuksiltaan moottoritien kaltaisena nelikaistaisena<br />
tienä edelleen Äänekoskelle. Tien lähiympäristön maankäytön <strong>ja</strong> liikenteen<br />
kehitys maakunnan keskeisellä kehityskäytävällä edellyttää koko <strong>ja</strong>kson toteuttamista<br />
moottoritienä tarvittavin rinnakkaistie-, kevytväylä- <strong>ja</strong> eritasojärjestelyin. Tie<strong>ja</strong>kso<br />
kuuluu myös joukkoliikenteen laatukäytäväverkkoon. Tien alkuosalla välillä<br />
Kirri-Vehniä on tehty moottoritievaihtoehto<strong>ja</strong> koskeva ympäristövaikutusten arviointi<br />
<strong>ja</strong> tekeillä on tien yleissuunnitelma. Tie<strong>ja</strong>ksolla ei ole alueen linnustoa vaarantavia<br />
kohteita. Ei muutostarvetta.<br />
62
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
Kaavaehdotukseen on merkitty useita muitakin kyseenalaisia tieyhteystarpeita, joista erikseen on<br />
mainittava oikotie Toivakan Ruuhimäestä koilliseen Hankasalmen Niemisjärvelle valtatielle 9. Teoreettinenkin<br />
hyöty hankkeella jäisi olemattomaksi, <strong>ja</strong> haitta paisuisi huomattavaksi siitä riippumatta,<br />
kuinka läheltä Natura 2000 — kohteeksi osoitettua Lapinjärven lintuvettä lin<strong>ja</strong>us menisi. Väistämättä<br />
lin<strong>ja</strong>us tulisi sijoittumaan lähelle järveä <strong>ja</strong> linnustollisesti merkittäviä Hohon pelto<strong>ja</strong>, jotta oikaisulla<br />
saavutettaisiin edes vähän matkanlyhennystä verrattuna Lievestuoreen kautta kulkemiseen.<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> lintutieteellinen yhdistys ry. esittää, että yhteystarvemerkintä Toivakan Kankaisen <strong>ja</strong><br />
valtatie 9:n välillä poistetaan.<br />
Suunniteltu Ruuhimäki-Niemisjärvi-yhteys on osoitettu ohjeellisella merkinnällä kantatienä.<br />
Oikaisu muodostaa etelästä Hankasalmelle <strong>ja</strong> Kuopioon suuntautuvalle liikenteelle<br />
sujuvan, turvallisen <strong>ja</strong> kilpailukykyisen reitin. Tielin<strong>ja</strong>uksesta on tehty yleispiirteinen<br />
suunnitelma, jossa on tarkasteltu lin<strong>ja</strong>uksen suhdetta asumiseen <strong>ja</strong> muuhun<br />
maankäyttöön sekä ympäristönsuojelun kannalta merkittäviin kohteisiin. Suunnitelman<br />
mukainen varaus sijoittuu n. 300 m etäisyydelle Lapinjärven linnustonsuojelualueen<br />
reunasta eikä sen katsota heikentävän Natura-alueen luonnonarvo<strong>ja</strong>. Ei muutostarvetta.<br />
Sähkölinjojen pirstova <strong>ja</strong> lintujen törmäyskuolemia aiheuttava vaikutus on kiistaton. Kaavaehdotuksessa<br />
osoitetaan kymmeniä uusia <strong>ja</strong> ohjeellisia sähkölinjo<strong>ja</strong> tai lin<strong>ja</strong>n yhteystarpeita suurelta osin<br />
uusiin johtokäytäviin. Yksityiskohtana nousee kaavassa esiin Viitasaaren Keitelepoh<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> Kinnulan<br />
kirkonkylän välinen yhteystarve. Tämä lienee hyvä esimerkki turhasta voimalin<strong>ja</strong>sta taantuvalla<br />
alueella, joten se on syytä poistaa. Vähintäänkin yhteystarpeen paikkaa on siirrettävä reilusti lounaaseen.<br />
Vaikka paikka osoitetaankin ohjeellisena, voi muodostua jo yhteystarpeen ohjeellisen paikan<br />
perusteella käsitys, että tässä on sopiva hanke aloittaa Seläntauksen soiden ekologisen vyöhykkeen<br />
tarpeeton pirstominen.<br />
Sähkön häiriöttömän <strong>ja</strong> määrältään riittävän saannin turvaaminen elinkeinoelämän <strong>ja</strong><br />
asutuksen tarpeisiin edellyttää investointe<strong>ja</strong> sähkönsiirtoverkkoon. Keitelepoh<strong>ja</strong> –<br />
Kinnula yhteystarve ei ole lausunnossa esitetyn mukaisesti taantuvalla alueella oleva<br />
turha voimalin<strong>ja</strong>. Voimalin<strong>ja</strong> ei palvele yksin paikallisia tarpeita vaan on maakunnalliseen<br />
<strong>ja</strong> ylimaakunnallisiin tarpeisiin esitetty yhteystarve. Ei muutostarvetta.<br />
13. Savio-Puttola kyläyhdistys 16.2.2007 (mielipide)<br />
Esitämme maakuntakaavaan merkittäväksi yhdyskuntarakenteen laajenemissuunnaksi vt-9 varren<br />
Kanavuoresta Lievestuoreelle. Maakuntakaavaan merkitty kylämäinen asutus <strong>ja</strong>tkuu nauhamaisena<br />
vt-9 suuntaisena Kanavuoresta Hankasalmen asemalle saakka. Alueelle on valmistunut tai valmistumassa<br />
vesi- <strong>ja</strong> viemäriverkostot. Verkostojen valmistuminen lisää alueen kiinnostavuutta tulevaisuuden<br />
asuinalueena.<br />
Maakuntakaavan tavoitteena on edistää eheän alue- <strong>ja</strong> yhdyskuntarakenteen kehitystä.<br />
Kasvukeskusten laajentuvalle asutukselle tulee osoittaa alueet nykyisistä taa<strong>ja</strong>mista<br />
niitä eheyttämällä <strong>ja</strong> tarvittaessa hallitusti laajentamalla. Palveluita tarjoavat kyläkeskukset<br />
ovat maaseutuasumisen kohteina suositeltavia, mutta kyliä tai kylämäistä asutusta<br />
ei maakuntakaavassa käsitellä. Kun lisäksi on otettu huomioon kaupunkiseudun<br />
muut kasvusuunnat <strong>ja</strong> taa<strong>ja</strong>mien kasvupotentiaali, on asutusrakenteen osalta päädytty<br />
nyt kaavassa esitettyihin taa<strong>ja</strong>mavarauksiin. Ei muutostarvetta.<br />
63
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
Esitämme maakuntakaavaan Laukaan Lievestuoreen Mustanvuoren liikunta-aluetta merkittäväksi<br />
maakunnalliseksi tai seudulliseksi virkistys- <strong>ja</strong> ulkoilualueeksi. Mustanvuoren virkistys- <strong>ja</strong> ulkoilualue<br />
on osittain (EP 7) Lievestuoreen asevarikon suo<strong>ja</strong>-alueella. Perusteluina esitetään kävijämäärää,<br />
rakennetut hiihto- <strong>ja</strong> ulkoilureitit, suunniteltua reittiyhteyttä Metsoreitille <strong>ja</strong> yhteyttä Lipeälammen<br />
alueen kehittämiseen. Mustanvuoren alue no<strong>ja</strong>a maakuntakaavaehdotuksessa poh<strong>ja</strong>karttamerkinnällä<br />
kylämäiseksi merkittyihin alueisiin. Laukaan kunnan kaavoitusohjelmaan on merkitty vuosille<br />
2009 — 2012 Laukaan Savion kylän alueen kaavoittaminen. Mustanvuoren alue tulisi siten<br />
kaavoitettujen alueiden keskelle. Alueelle on myös suunnitteilla uusia asuinalueita esim. Lievestuoreen<br />
Kelkkamäki <strong>ja</strong> Savion Mattilan alue. Mustanvuoren virkistys- <strong>ja</strong> ulkoilualue tukisi <strong>ja</strong> lisäisi<br />
alueen kiinnostavuutta tulevaisuuden asuinalueena.<br />
Virkistyksen asiantunti<strong>ja</strong>ryhmä on arvioinut seutukaavan virkistysalueet <strong>ja</strong> ulkoilureitit<br />
maakuntakaavan sisältövaatimuksista lähtien. Ulkoilureittien osalta lin<strong>ja</strong>uksena on<br />
ollut, että kaavaan merkitään vain Maakuntaura <strong>ja</strong> Peuranpolku. Kyseessä oleva virkistys-<br />
<strong>ja</strong> ulkoilualuetta ei pidetä seudullisesti tai maakunnallisesti merkittävä, alue ei<br />
myöskään ole voimassa olevassa seutukaavassa virkistysalueena. Paikalliset ulkoilureitit<br />
liittyvät usein maakuntauraan <strong>ja</strong> tämä on mainittu kaavaselostuksessa (s. 78). Ei<br />
muutostarvetta.<br />
Laukaan Hyyppään vuoren alue olisi mielestämme syytä merkitä maakuntakaavaan virkistys- <strong>ja</strong><br />
ulkoilukäyttöön. Perusteluina esitämme seuraavaa: Metsähallitus alueen omista<strong>ja</strong>na on suunnittelemassa<br />
Hyyppään alueelle rakennettua virkistys- <strong>ja</strong> ulkoilualuetta. <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> Metsäkeskus on<br />
laatimassa Hyyppään vuoren alueesta hoidon <strong>ja</strong> käytön suunnitelmaa. Laukaan kunnan Ympäristö<strong>ja</strong><br />
maaseutulautakunta on 9.12.2004 antamassaan lausunnossaan pitänyt Hyyppään vuoren kehittämistä<br />
kiireellisenä hankkeena. Lisäksi maakuntakaavan kaavaselostuksessa todetaan ulkoiluun tarvittavien<br />
alueiden <strong>ja</strong> reittien tarve nimenomaan maakunnan keskustan tuntumassa. Savio-Puttolan<br />
kyläyhdistyksellä <strong>ja</strong> Lievestuore-seuralla on luontomatkailuun, ulkoiluun <strong>ja</strong> virkistykseen sekä<br />
luontokouluun liittyviä hankkeita. Hankkeissa on tärkeänä osana Hyyppään alueen saaminen rakennetuksi<br />
virkistys- <strong>ja</strong> ulkoilualueeksi.<br />
Natura-alueen tulevan käytön ratkaisen sen hoito- <strong>ja</strong> käyttösuunnitelma, joita Naturaalueille<br />
on alettu tekemään. Natura 2000-verkoston alueita ei voida pääsääntöisesti<br />
merkitä virkistysalueiksi. Virkistysaluetarve huomioidaan hoito- <strong>ja</strong> käyttösuunnitelman<br />
valmistuttua kaavan tarkistuksen yhteydessä.<br />
Hyyppään alueen kehittämistä varten tarvittaisiin suora tieyhteys seututielle numero 640 Leppävesi<br />
- valtatie 9. Nykyisellään tieyhteys kulkee Puttolan yksityistien kautta. Hyyppään vuorelle suuntautuva<br />
runsas liikenne rasittaa asutuksen läpi kulkevaa yksityistietä. Mielestämme Hyyppään alueen<br />
yhteystarve vt9:lle <strong>ja</strong> st640:lle tulisi merkitä maakuntakaavaan.<br />
Alempiasteinen tieverkko ei kuulu maakuntakaavan piiriin. Ei muutostarvetta<br />
Kaavaan on merkitty seudullisesti merkittävänä ulkoilualueena Savio (57). Savion ulkoilualueen<br />
yhteystarve Laukaan kunnan suunnittelemaan retkeilyreittiin Vihtavuoresta Lievestuoreelle on merkittävä<br />
maakuntakaavaan. Savion ulkoilualueelta olisi myös luonteva osoittaa retkeilyreitti Hyyppään<br />
vuoren virkistys- <strong>ja</strong> ulkoilualueelle. Esitämme Savion <strong>ja</strong> Hyyppään sekä Mustanvuoren ulkoilualueiden<br />
yhteystarvetta merkittäväksi maakuntakaavaan.<br />
Kaavaehdotuksessa yhteystarpeina esitetään vain ylikunnallisia <strong>ja</strong> ylimaakunnallisia<br />
tavoitteellisia reittiyhteyksiä. Ei muutostarvetta.<br />
64
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
Laukaan kunnan vapaa-a<strong>ja</strong>ntoimi on suunnitellut Vihtavuoresta Lievestuoreelle retkeilyreittiä. Reitti<br />
on suunniteltu osaksi Jyvässeudun — Laukaan retkeilyreitistöä (Metsoreitti). Hankkeesta on tehty<br />
Laukaan kunnan tilauksesta ympäristöselvitys syksyllä 2004. Maakuntakaavan kaavaselostuksessa<br />
todetaan ulkoiluun tarvittavien alueiden <strong>ja</strong> reittien tarve nimenomaan maakunnan keskustan tuntumassa.<br />
Laukaan Lievestuoreen — Savion alueella on useita virkistykseen <strong>ja</strong> ihmisten ulkoilun harrastamiseen<br />
liitettäväksi sopivia toiminto<strong>ja</strong> — Mustanvuoren liikunta-alue, Laukaan kunnan suunnittelemat<br />
toiminnot Liepeälämmen alueelle, Hyyppään alue, Alasuo, Lummesuo, Savion Mattilan<br />
ulkoilualue. Metsoura ulottuessaan alueen kautta Lievestuoreelle liittäisi alueen luontevasti toimivaksi<br />
osaksi Maakuntauraa. Esitämme maakuntakaavaan merkittäväksi ulkoilun yhteystarve Laukaan<br />
kunnan suunnitelman mukaisesti välille maakuntaura — Vihtavuori — Vuontee — Savio —<br />
Mustavuori — Kelkkamäki — Lievestuore. Lisäksi esitämme merkittäväksi em. reitiltä yhteystarvetta<br />
Hyyppään vuorelle.<br />
Maakuntakaavan tarkistuksen yhteydessä tarkastellaan kyselyn avulla virkistykseen<br />
liittyvien varausten <strong>ja</strong> kehittämisa<strong>ja</strong>tusten toteutumista. Samalla arvioidaan myös uusia<br />
kehittämisa<strong>ja</strong>tuksia virkistyksen osalta (kaavaselostus s. 134). Kokonaisuuksien<br />
kehittämisa<strong>ja</strong>tus voidaan lisätä kaavaselostuksen toteuttamista <strong>ja</strong> seurantaa käsittelevään<br />
lukuun.<br />
Maakuntakaavaesitykseen on merkitty varaus Hankasalmi - Lievestuore siirtoviemäri- <strong>ja</strong> yhdysvesijohdolle.<br />
Johdon lin<strong>ja</strong>us on merkitty kulkevaksi Savion kylän kautta. Savion Mattilan alueelle<br />
on suunnitteilla asuinalue. Siirtoviemäri- <strong>ja</strong> yhdysvesijohto palvelisi siten myös alueen tulevaa rakentamista.<br />
Leppälahden - Savion vesi- <strong>ja</strong> viemäriosuuskunnan tarve siirtoviemärin käyttöön tulisi<br />
myös selvittää.<br />
Kunnan sisäinen asia. Ei muutostarvetta.<br />
Lievestuoreenjärvellä kulkevalta veneväylältä tulisi mielestämme olla yhteys Hyyppäänvuoren suositulle<br />
virkistys- <strong>ja</strong> ulkoilualueelle. Esitämme maakuntakaavaan merkittäväksi veneväylä Hyyppäänvuorelle.<br />
Lisäksi lienee syytä tutkia venesataman tarve Lievestuoreella.<br />
Kaavaehdotukseen on merkitty viitoitetut veneväylät. Taa<strong>ja</strong>ma-alueet voivat pitää sisällään<br />
myös venesatamia (kaavan selkeyteen liittyvä tekninen asia) (kaavaselostus, s.<br />
40). Ei muutostarvetta.<br />
Maakuntakaavaan on merkitty melualueiksi Lievestuoreen Kelkkamäkeen varikko- <strong>ja</strong> moottoriurheilualueet.<br />
Lievestuoreen varikon melualue johtunee tykkien koeampumisesta alueella. Melu on<br />
erittäin lyhytkestoista <strong>ja</strong> käsittääksemme kaiken kaikkiaan erittäin vähäistä haittaa aiheuttavaa. Vaatiiko<br />
vuosittain noin puolensadan koelaukauksen melu ko. merkinnän?<br />
Pääesikunnan esitys on, että puolustusvoimien melualueet merkitään kaavoihin. Ei<br />
muutostarvetta.<br />
14. <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> kauppakamari <strong>ja</strong> <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> Yrittäjät ry 16.2.2007 (lausunto)<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> liikenneverkon kehittäminen <strong>ja</strong> elinkeinoelämän logistiikan tulevaisuuden tarpeiden<br />
huomioon ottaminen on tärkeää. Tuemme kaavassa tehtyjä liikenneverkon aluevarauksia.<br />
65
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
Bioenergian raaka-aineen saatavuuden turvaaminen maakuntakaavan riittävillä turvetuotantoaluevarauksilla<br />
on erittäin perusteltua, jotta turvataan bioenergia-alan toimintaedellytykset <strong>ja</strong> työpaikat<br />
<strong>Keski</strong>-Suomessa.<br />
Tämä on ollut maakuntakaavan tavoite. Ei muutostarvetta.<br />
Maakunnan rakennusteollisuuden, liikenne- <strong>ja</strong> infrahankkeiden tulevaisuuden raaka-ainetarpeet on<br />
otettu huomioon maakuntakaavan kiviainesalueissa. Tätä työtä <strong>ja</strong>tketaan POSKI-projektissa.<br />
Maakuntakaavaehdotuksesta puuttuu uuden jätteenkäsittelylaitoksen <strong>ja</strong> jätteen <strong>ja</strong>tko<strong>ja</strong>lostuslaitoksen<br />
aluevaraus. Tästä aluevarauksesta maakuntakaavassa tulisi pystyä tekemään päätös.<br />
Jätteenkäsittelykeskusvaraus on jätetty pois tästä maakuntakaavaehdotuksesta, koska<br />
käytettävissä olleet selvitykset eivät maakuntahallituksen mielestä olleet riittäviä maakuntakaavamerkinnän<br />
päätöksenteon poh<strong>ja</strong>ksi. Selvityksiä täydennetään <strong>ja</strong> maakuntahallitus<br />
on päättänyt valmistella Jyväskylän seudun uuden jätteenkäsittelykeskuksen<br />
tarpeita varten oman vaihemaakuntakaavan.<br />
Valtioneuvoston päättämien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan<br />
maakuntakaavoituksessa on osoitettava jätteenkäsittelylaitoksille alueet siten, että pääosin<br />
kaikki syntyvä jäte voidaan hyödyntää tai käsitellä valtakunnallisesti tai alueellisesti<br />
tarkoituksenmukaisesti. Seutukaavan kumoamispäätöksen yhteydessä lainvoimaisessa<br />
seutukaavassa oleva Mörkökorven jätteenkäsittelyaluevaraus jätetään voimaan.<br />
Kaupan <strong>ja</strong> palveluiden kehittyminen <strong>ja</strong> monipuolistuminen on otettu kaavaehdotuksessa huomioon.<br />
Elinkeinoelämä kokee kaavaehdotuksen liiketoiminto<strong>ja</strong> mahdollistavana.<br />
Tämä on ollut maakuntakaavan tavoite. Ei muutostarvetta.<br />
15. MTK <strong>Keski</strong>-Suomi 16.2.2007 (lausunto)<br />
Maakuntakaavalla halutaan tukea monikeskuksisen aluerakenteen tasapainoista kehittämistä. Se on<br />
oikea ratkaisu, koska näin voidaan ottaa huomioon maakunnan eri osien vahvuudet <strong>ja</strong> ainakin pyritään<br />
siihen, että maakunnan väestö <strong>ja</strong> taloudellinen toimeliaisuus ei keskity vain maakuntakeskukseen<br />
tai vain Äänekoski-Jyväskylä-Jämsä - välille. Toki tämä edellä mainittu kehittämisalue on erittäin<br />
tärkeä maakunnan tulevaisuudelle, mutta vahvoilla seutukeskuksilla turvataan myös reunaalueiden<br />
elinvoimaa <strong>ja</strong> kehittymistä. Kaavaprosessi on osoittanut, että maaseutualueidenkin käytössä<br />
<strong>ja</strong> maankäytön suunnittelussa on myös monien muiden kuin maanomistajien intressejä. Tietyn<br />
aluevarauksen <strong>ja</strong> kaavamääräyksen vaikutus voi olla hyvin eritasoinen eri väestöryhmille. Kaavaselostuksessa<br />
on muistutettu, että kaavan valmistelussa on myös pidettävä silmällä alueiden käytön<br />
taloudellisuutta <strong>ja</strong> sitä, ettei maanomista<strong>ja</strong>lle tai muulle oikeudenhalti<strong>ja</strong>lle aiheudu kohtuutonta<br />
haittaa. Näemme tärkeäksi korostaa tätä kohtaa, koska kaavassa on merkintöjä <strong>ja</strong> niihin liittyviä<br />
määräyksiä, jotka vaikuttavat maanomista<strong>ja</strong>n tai muun oikeuden halti<strong>ja</strong>n toimintaan. Maankäytön <strong>ja</strong><br />
luonnonvarojen käytön rajoitukset, esimerkiksi luonnonsuojelusyistä, aiheuttavat taloudellisia seuraamuksia.<br />
Näin ollen keinot, jolla jokin rajoitus toteutetaan, on valittava huolella <strong>ja</strong> riittävin perustein.<br />
Metsäluonnonsuojelussa vapaaehtoisuuteen perustuvasta Metso-ohjelmasta <strong>ja</strong> luonnonarvokaupasta<br />
on saatu erinomaiset kokemukset.<br />
66
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
Maakunnan kehittymisen kannalta tieverkosto <strong>ja</strong> sen kunto on tärkeässä roolissa. Valtateillä 4 <strong>ja</strong> 9<br />
varaudutaan niiden rakentamiseen valtakunnallisesti merkittäväksi moottoritieksi <strong>ja</strong> runkotieksi,<br />
mikä onkin tarpeellista. Myös alempien tieluokkien riittävän vahva huomioon ottaminen on tärkeää<br />
harvemmin asuttujen seutujen kannalta. Esimerkiksi maakunnan pohjoisosan kannalta <strong>ja</strong> poikittaisliikenteen<br />
parantamiseksi on hyvä, että kantatie 77 osoitetaan valtatieksi tai länsiosan kannalta merkittävää<br />
on se, että kaavassa osoitetaan kokonaan uusi valtatieosuus Multia - Ähtäri. Itäosan kannalta<br />
Jyväskylä-Kuopio tieosuus on otettu painokkaasti huomioon. Nähdäksemme myös seutu- <strong>ja</strong> yhdystietarpeet<br />
on otettu järkevällä tavalla huomioon.<br />
Turvetuotanto <strong>ja</strong> -teollisuus on tärkeä osa <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> energiahuoltoa <strong>ja</strong> on sinänsä hyvä, että<br />
kaavakartassa turvetuotanto on otettu huomioon sekä turvetuotantovyöhykkeinä että turvetuotantoalueina.<br />
Näin sekä nykyiset että mahdolliset tulevat tuotantoalueet ovat mukana. Turvetuotantovyöhykkeiden<br />
<strong>ja</strong>kaminen karttamerkinnöissä kahteen alaluokkaan eo/tu1 <strong>ja</strong> eo/tu2 on kuitenkin tarpeetonta,<br />
koska turvetuotannon luvituksen yhteydessä vesistökuormitusvaikutukset <strong>ja</strong> keinot niiden<br />
vähentämiseksi selvitetään joka tapauksessa. Turvetuotantovyöhykkeille riittää merkintä eo/tu.<br />
Luonnosvaiheessa vyöhykeluokkia oli kolme <strong>ja</strong> vyöhykkeitä määrällisesti runsaammin,<br />
mutta <strong>ja</strong>tkovalmistelussa määrää karsittiin. eo/tu2 -vyöhykkeitä on jäljellä enää<br />
kaksi. Yhdistetään tuotantovyöhykkeet yhdeksi merkinnäksi <strong>ja</strong> poistetaan eo/tu2 -<br />
vyöhykkeiden suunnittelumääräys.<br />
Kulttuuriympäristön kehittämisen kohdealueet (kuk) näkyvät kaavakartalla erittäin laajoina aluevarauksina<br />
esimerkiksi Saarijärvellä. On luonnollisesti tärkeää säilyttää <strong>ja</strong> vahvistaa näiden alueiden<br />
ominaispiirteitä <strong>ja</strong> hyödyntää esimerkiksi matkailulliset tai asumisen mahdollisuudet alueen käytön<br />
suunnittelussa. Samalla on kuitenkin syytä muistaa, että nämä alueet ovat kehittyneet näköisekseen<br />
paljolti ihmisen toiminnan <strong>ja</strong> nimenomaan taloudellisen toimeliaisuuden myötä, kuvastaen kunkin<br />
a<strong>ja</strong>n toimintakulttuuria. Kulttuuriympäristön kehittämisen kohdealuemerkinnän soisi tukevan erityisesti<br />
maaseutuelinkeinojen nykymuotoista toimintaa <strong>ja</strong> kehittymistä, koska nimenomaan maatalous<br />
<strong>ja</strong> muut maaseudun elinkeinot ovat pitkälti muovanneet maaseudun kulttuurimaisemaa<br />
Kulttuuriympäristöt muotoutuvat <strong>ja</strong> säilyvät eri toimen tuloksena. Kuk-alueilla <strong>ja</strong> maaseudun<br />
kulttuurimaisemissa hei<strong>ja</strong>stuvat ne muutokset, joita maataloudessa <strong>ja</strong> maaseudun<br />
elinkeinoissa tapahtuu. Kulttuuriympäristöjen säilymiselle on ensiarvoisen tärkeää,<br />
että <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maaseutu pysyy asuttuna <strong>ja</strong> maaseutuelinkeinot menestyvät.<br />
Elinkeinojen moninaisuus (ml. maa- <strong>ja</strong> metsätalous) tukee ehdottomasti kulttuuriympäristöjen<br />
säilymistä, eikä kaavaratkaisuilla heikennetä maaseudun elinkeinojen toimintaedellytyksiä.<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaavaratkaisut edistävät maaseudun elinvoimaisuutta,<br />
sillä kuntien toimintaan kohdistuvan oh<strong>ja</strong>usvaikutuksen avulla tuetaan<br />
maaseudun perinteisten elinkeinomuotojen <strong>ja</strong>tkuvuutta <strong>ja</strong> samalla mahdollistetaan uusien<br />
toimintamuotojen syntyä (ks. kaavaselostus s. 93–94, 106, 132).<br />
Aktiivinen maaseudun elinkeinotoiminta tuottaa <strong>ja</strong>tkuvasti uutta a<strong>ja</strong>llista kerroksellisuutta<br />
kulttuurimaisemiin <strong>ja</strong> rakennuskantaan. Kulttuuriympäristömerkinnöillä ei tavoitella<br />
staattista a<strong>ja</strong>nkuvaa, vaan halutaan edistää alueiden kehittyminen vireinä<br />
asuin- <strong>ja</strong> elinympäristöinä. Merkintöjen ydina<strong>ja</strong>tus on hallittu, tasapainoinen <strong>ja</strong> kulttuurisesti<br />
kestävä muutosprosessi <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> kunnissa. Ei muutostarvetta.<br />
Maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö -kohteita on kaavakartassa kaikkiaan 456.<br />
Tämän merkinnän kohdalla ei toteudu maakuntakaavan yleispiirteisyyden tai maakunnallisesti, seu-<br />
67
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
tukunnallisesti tai useampaa kuntaa koskevan vaikutuksen periaate. Kohdevalinta on liian yksityiskohtainen.<br />
Kohteen käsittelyyn liittyvät määräykset <strong>ja</strong> rajoitukset eivät saa aiheuttaa merkityksellistä<br />
haittaa kiinteistön omista<strong>ja</strong>lle.<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> museo inventoi maakunnan arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt.<br />
Inventointi valmistui v. 2003 <strong>ja</strong> lopullinen kohdejoukko on muotoutunut kaavaprosessin<br />
aikana. Pinta-alaltaan esitetyt kohteet vaihtelevat yksittäisistä rakennuksista <strong>ja</strong> miljöistä<br />
pienialaisiin aluekokonaisuuksiin. <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> kulttuuriympäristöille on tyypillistä<br />
moninaisuus <strong>ja</strong> vaihtelevuus. Kohdejoukon runsaudessa näkyy maakunnan alueellinen<br />
kattavuus, eri aikakaudet, vaikutteet <strong>ja</strong> tyylisuunnat. Kohdejoukko viestii<br />
konkreettisesti maakunnan asumisen, liikkumisen, elinkeinotoiminnan yms. historiasta<br />
(ks. kaavaselostus s. 30–31). Jokainen kohde on omaleimainen kokonaisuus; rakennuksen<br />
seinät eivät ole arvokkaan kohteen ra<strong>ja</strong>t (vrt. yleispiirteisyys).<br />
Merkinnät <strong>ja</strong> määräykset eivät aiheuta haittaa kiinteistöjen omistajille eivätkä ne estä<br />
yksilöiden, perheiden <strong>ja</strong> yhteisöjen normaalia elämää. Yleispiirteisyys toteutuu myös<br />
sitä kautta, ettei maakuntakaavalla toteuteta kulttuuriympäristöjen (ml. rakennusperintö)<br />
suojelua. Kohteen osoittamisella ei oh<strong>ja</strong>ta yksityisten maanomistajien tai ammatinharjoittajien<br />
toimintaa <strong>ja</strong> asumista, eikä kulttuuriympäristömerkinnöillä vaikuteta elinkeinollisiin<br />
tuotantopäätöksiin. Maakuntakaavalla edistetään arvokkaan rakennusperinnön<br />
huomioimista laadukkaiden elinympäristöjen säilymisessä. Kaavan oh<strong>ja</strong>usvaikutus<br />
kohdistuu kuntien toimintaan. Ei muutostarvetta.<br />
Suojelualueiden osalta SL, sl tai S, s — merkinnöillä tulee varata ainoastaan valtakunnallisiin suojeluohjelmiin<br />
tai Natura 2000 — verkostoon kuuluvat alueet. Maakuntakaava työssä on varottava,<br />
ettei tietyillä aluevarauksilla synnytetä hallinnosta oh<strong>ja</strong>ttua maanomista<strong>ja</strong>n osallistamisen sivuuttavia<br />
<strong>ja</strong> pakkokeino<strong>ja</strong> suosivia yhteiskunnallisesti epätaloudellisia ratkaisu<strong>ja</strong>. Metsäluonnonsuojelun<br />
vapaaehtoisuuteen <strong>ja</strong> täyden korvauksen periaatteeseen poh<strong>ja</strong>utuvasta käytännöstä on saatu huomattavasti<br />
parempia tuloksia.<br />
Maakuntakaavaan ei ole otettu uusia suojelualuevarauksia ilman maanomista<strong>ja</strong>n suostumusta.<br />
Kaavan vanhat suojelualuevaraukset koostuvat valtakunnallisten suojeluohjelmien,<br />
Natura 2000 -verkoston <strong>ja</strong> lainvoimaisen seutukaavan alueista. Metsäluonnon<br />
suojelussa todetut puutteet on jätetty ratkaistavaksi valtakunnallisilla päätöksillä. Ei<br />
muutostarvetta.<br />
Maanomista<strong>ja</strong>n tai muun oikeuden halti<strong>ja</strong>n kannalta on erittäin ongelmallinen SL, sl alueisiin liittyvä<br />
suojelumääräys, joka on voimassa kunnes suojelualue varsinaisesti perustetaan. Se rajoittaa alueen<br />
käyttöä <strong>ja</strong> voi aiheuttaa merkittävää haittaa epämääräien pituisen a<strong>ja</strong>n, ilman korvausta. S ,s —<br />
merkintään liittyvä maininta, että alueiden suojelun toteutus päätetään yksityiskohtaisemman suunnittelun<br />
yhteydessä on vielä ongelmallisempi, koska niissä suojelun toteutus <strong>ja</strong> korvauksen maksaminen<br />
haitan kärsivälle henkilölle on täysin hämärän peitossa. Edellä mainituilla perusteluilla nämä<br />
edellä mainitut suojelumääräyslauseet sekä SL, sl että S ,s —alueiden kohdalta on poistettava.<br />
SL-alueiden suojelumääräyksen tavoitteena on suo<strong>ja</strong>ta alueen luontoarvo<strong>ja</strong> siihen<br />
saakka kunnes alueen suojelun toteuttamisesta <strong>ja</strong> korvauksista on sovittu maanomista<strong>ja</strong>n<br />
<strong>ja</strong> ympäristökeskuksen kesken. Määräys rajoittaa vain käyttöä, joka voi uhata ko.<br />
suojeluarvo<strong>ja</strong>. S-merkinnän leipätekstissä (ei siis kaavamääräyksessä) oleva maininta<br />
alueiden suojelun toteutuksen päättämisestä yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä<br />
korostaa joustavuutta - suojelun toteuttamistapaa ei ole määrätty maakunta-<br />
68
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
kaavalla. Lintu-, virta- <strong>ja</strong> pienvesien kohdalla toteutus tapahtuu useimmiten kuntakaavoituksella<br />
– yksityiskohtaisemman kaavan maankäyttöratkaisuissa otetaan huomioon<br />
ko. suojeluarvot. Ei muutostarvetta.<br />
Kaavaselostuksessa on arvioitu maakuntakaavan vaikutuksia Natura 2000 — verkostoon (s.108).<br />
Tekstissä on mainittu, että “luonnonsuojelulailla toteutettavan Natura-alueen ympärillä kaavassa<br />
oleva virkistysaluemerkintä voi toimia alueen suo<strong>ja</strong> vyöhykkeenä.” Mielestämme tällaisen “harmaan<br />
alueen” määrittely ilman tarkempia perusteita ei ole hyväksyttävää.<br />
Natura-tarkastelussa on pohdittu lakivelvoitteen mukaisesti kaavamerkintöjen mahdollisia<br />
vaikutuksia Natura-alueisiin. Ko. lauseessa on vain todettu, että kaavassa Naturan<br />
viereen osoitettu virkistysalue ei heikennä Natura-alueen luontoarvo<strong>ja</strong> vaan päinvastoin<br />
virkistysalue maankäyttömuotona tukee tiettyjen arvojen säilymistä eli muodostaa<br />
siinä mielessä suo<strong>ja</strong>vyöhykkeen. Kyseessä ei siis ole harmaan alueen määrittely. Väärinymmärryksien<br />
ehkäisemiseksi poistetaan ko. virke.<br />
Maakuntakaavan vaihtoehdot Luonnonsuojelu kohdassa käsitellään arvokkaiden kallioalueiden<br />
poisjättämistä kaavasta. Kaavavalmistelussa mukana ollut selvitys ei mielestämme täyttänyt maanomista<strong>ja</strong>n<br />
oikeusturvan <strong>ja</strong> kaavan asettamia vaatimuksia, joten selvityksen käyttämättä jättämiselle<br />
oli olemassa perustelut. Asia esitetään kaavan ko. kohdassa hieman asenteellisesti.<br />
Päätökselle jättää arvokkaat kallioalueet pois kaavaluonnoksesta on esitetty perustelut.<br />
Ei muutostarvetta.<br />
Matkailun <strong>ja</strong> virkistyksen kehittämisen kohdealue (mv) — alueluettelossa on useassa kohdassa viittauksia<br />
ekologiseen vyöhykkeeseen, jotka kuitenkin tulisi poistaa, koska on päätetty, että niitä ei<br />
esitetä kaavassa niiden epäselvien vaikutusten vuoksi.<br />
Ekologiset vyöhykkeet eivät ole mukana kaavamerkinnällä eivätkä -määräyksissä. Ns.<br />
leipätekstissä ne mainitaan maakuntahallituksen päätöksen (20.12.2006) mukaisesti.<br />
Ei muutostarvetta.<br />
Kaavaselostuksessa Kaavan vaikutukset Virkistys-kohdassa (s. 109) on viittaus ekologisiin vyöhykkeisiin,<br />
joka tulisi poistaa, koska ekologisten vyöhykkeitä ei esitetä kaavassa, niiden ra<strong>ja</strong>us on<br />
hyvin laa<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> epämääräinen <strong>ja</strong> vaikutukset ovat epäselviä. Myös maininta, että virkistyksen <strong>ja</strong> matkailun<br />
vetovoima-alueilla niiden ytimien välisillä yhteyksillä voi olla vaikutuksia metsänhoitoon, on<br />
liian epämääräinen <strong>ja</strong> sen vuoksi tuo maininta tulee poistaa.<br />
Ekologiset vyöhykkeet eivät ole mukana kaavamerkinnällä eivätkä -määräyksissä. Ns.<br />
leipätekstissä ne mainitaan. Kaavaselostukseen kuuluvat tasapuolisesti mahdollisuuksien<br />
<strong>ja</strong> uhkienkin esittäminen. Ei muutostarvetta.<br />
Tiettävästi maakuntakaavan valmisteluryhmä on käynyt myös Maa- <strong>ja</strong> metsätalousministeriön hallinnonalan<br />
kanssa viranomaisneuvottelun <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaavasta. Näistä neuvotteluista<br />
tai Maa- <strong>ja</strong> metsätalousministeriön esityksistä ei ole mainintaa kaavaselostuksessa.<br />
Kaavaprosessin kuluessa on käyty sato<strong>ja</strong> neuvottelu<strong>ja</strong> eri tahojen kanssa. Kyse ei ole<br />
viranomaisneuvotteluista, koska ensimmäisen kokouksen muistiosta ei ole saatu<br />
MMM:n kommentte<strong>ja</strong>/allekirjoitusta <strong>ja</strong> toisessa kokouksessa sovittiin, että kukin tekee<br />
omat muistiinpanot.<br />
69
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
16. <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> Kylät ry 16.2.2007 (lausunto)<br />
Maakuntakaavan tehtävänä on oh<strong>ja</strong>ta yleispiirteisesti alue- <strong>ja</strong> yhdyskuntarakenteen kehittämistä.<br />
Tästä johtuen kaavaehdotuksessa ei ole otettu suoraan kantaa esimerkiksi kylien maankäytön suunnittelun<br />
edistämiseen; ainoastaan Jyvässeudulle on kaavaan merkitty nuolin joitakin seudullisesti<br />
merkittäviä yhdyskuntarakenteen laajenemissuuntia, joiden vaikutukset hei<strong>ja</strong>stuvat myös muutamille<br />
olemassa oleville kyläalueille. Pääasiassa kylien maankäytöllinen kehittäminen on kuitenkin säilytetty<br />
edelleen kuntien sisäisenä asiana, jota ne voivat oman harkintansa mukaan toteuttaa. Vaikka<br />
maakuntakaavoituksen rooli paikallisten yhdyskuntien kehittämistyössä ei ole keskeinen, pitää <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong><br />
Kylät ry erittäin tärkeänä, että <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> <strong>liitto</strong> huomioi tulevaisuudessa aluekehitystyössään<br />
entistä paremmin myös maaseutuasumiseen liittyvät kehittämistarpeet.<br />
Ei muutostarvetta.<br />
17. Lievestuore seura ry 16.2.2007 (mielipide)<br />
Maakuntakaavan perusedellytyksenä tulisi pitää sitä, että se kohtelee maakunnan eri maantieteellisiä<br />
alueitaan tasapuolisesti <strong>ja</strong> siten, että toisen kunnan tai asutun alueen kustannuksella ei kehitetä<br />
muuta tai muita alueita (lue alue- tai seutukeskeisyys). Lievestuoreen kyläseura, Lievestuoreseura<br />
ry toivookin, että maakuntakaavassa otetaan ponnekkaammin huomioon <strong>ja</strong> merkittäväksi seuraavat<br />
osa-alueet:<br />
Jyväskylä — Hankasalmi mainitaan yhdeksi yhdyskuntarakenteen laajenemissuunnaksi.<br />
Maakuntakaavan tavoitteena on edistää eheän alue- <strong>ja</strong> yhdyskuntarakenteen kehitystä.<br />
Kasvukeskusten laajentuvalle asutukselle tulee osoittaa alueet nykyisistä taa<strong>ja</strong>mista<br />
niitä eheyttämällä <strong>ja</strong> tarvittaessa hallitusti laajentamalla. Palveluita tarjoavat kyläkeskukset<br />
ovat maaseutuasumisen kohteina suositeltavia, mutta kyliä tai kylämäistä asutusta<br />
ei maakuntakaavassa käsitellä. Kun lisäksi on otettu huomioon kaupunkiseudun<br />
muut kasvusuunnat <strong>ja</strong> taa<strong>ja</strong>mien kasvupotentiaali, on asutusrakenteen osalta päädytty<br />
nyt kaavassa esitettyihin taa<strong>ja</strong>mavarauksiin. Ei muutostarvetta.<br />
Valtatiellä 9 varaudutaan runkotieksi myös välillä Jyväskylä — Kuopio sekä välillä Kanavuori —<br />
Leppälahti varaudutaan nelikaistaiseen tieosaan, kuten <strong>Keski</strong>- <strong>Suomen</strong> tiepiiri on näin aiemmissa<br />
suunnitelmissaan kir<strong>ja</strong>nnut.<br />
Valtatie 9 on maakuntakaavassa esitetty merkittävästi parannettavana valtatienä/runkotienä<br />
Jyväskylästä Pohjois-Savon <strong>ja</strong> <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntien ra<strong>ja</strong>lle saakka.<br />
Tiehallinnon pääteiden kehittämissuunnitelmassa tie<strong>ja</strong>kso on osoitettu tavoitetilassa<br />
keskikaiteellisena ohituskaistatienä, osin taso- <strong>ja</strong> osin eritasoliittymin. Ei muutosta.<br />
Seudullisesti merkittäväksi ulkoilualueeksi otetaan mukaan retkeilyreitti Vihtavuoresta — Lievestuoreelle<br />
(Metsoreitti) sekä yhteys Savion ulkoilualueelta Hyyppään vuoren virkistys- <strong>ja</strong> ulkoilualueelle.<br />
Ks. vastine nro 13.<br />
18. Keljonkankaan asukasyhdistys 16.2.2007 (rekisteröimätön yhdistys, Pentti Närhi, Ilkka<br />
Lil<strong>ja</strong>) (mielipide)<br />
70
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
Vastustavat voimala-aluevarausta Keljonlahdella. Yhdistetty muistutuksiin nrot 35 –<br />
40. Katso siellä oleva vastine.<br />
19. Turveteollisuus<strong>liitto</strong> ry 16.2.2007 (lausunto)<br />
Turveteollisuus<strong>liitto</strong> katsoo, että <strong>Keski</strong>-Suomessa puu- <strong>ja</strong> turvevarat sekä alueen teollisuutta, yhdyskuntia<br />
<strong>ja</strong> yksittäisiä kiinteistöjä palvelevat lämpölaitokset yhdessä maakunnan bioenergiaosaamisen<br />
kanssa luovat hyvät edellytykset kotimaisten polttoaineiden käytölle. Kaavaehdotuksessa turve yhdessä<br />
muiden paikallisten polttoaineiden (metsähake, jätteet, peltoenergia) kanssa nähdään merkittävänä<br />
tekijänä maakunnan energiatuotannon omavaraisuuden lisäämisessä.<br />
Turvetuotannon työllisyysnäkökohdat on mainittu kaavaehdotuksessa, mutta ne olisi voinut tuoda<br />
korostetummin esille, koska <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakunnassa käytettävän turpeen tuotannon suora <strong>ja</strong><br />
välillinen vuotuinen työllisyysvaikutus on merkittävä ollen yhteensä noin 450 — 1 100 henkilötyövuotta.<br />
Tuodaan työllisyysnäkökulma näkyvämmin esille selostuksen sivulla 102.<br />
Niin sanotut toisen sukupolven liikennepolttoneste<strong>ja</strong>lostamot otetaan käyttöön ensi vuosikymmenellä,<br />
mikäli teknologiakehitys etenee tämän päivän arvioiden mukaisesti. <strong>Keski</strong>-Suomella on erinomaiset<br />
mahdollisuudet saada maakuntaan 1-2 tällaista <strong>ja</strong>lostamoa. Maakunnassa on <strong>ja</strong>lostamon<br />
investoinnille otollista metsäteollisuuden perusenergiakuormaa sekä Ääneseudulla että Jämsänjokilaaksossa.<br />
Lisäksi maakunnan puu-, turve- <strong>ja</strong> peltoenergiavarat tukevat tällaisten <strong>ja</strong>lostamojen sijoittumista<br />
maakuntaan. Tässä mainittujen <strong>ja</strong>lostamojen raaka-ainetarpeeseen tulee maakunnassa erikseen<br />
varautua, myös maakuntakaavoituksessa <strong>ja</strong> maakuntasuunnittelussa yleisesti ottaen. Turveraaka-aineen<br />
osalta yksi <strong>ja</strong>lostamo lisäisi arvattavasti turpeen käyttöä satojen tuotantohehtaarien verran,<br />
samalla kun puun käyttö kasvaisi vastaavalla tavalla.<br />
Aluevarausten lisäksi (tai osittain päällekkäisinä) kaavaan on merkitty turvetuotantovyöhykkeitä.<br />
Turvetuotantovyöhykkeisiin kaikkiaan sisältyvästä tuotantokelpoisesta muusta suopinta-alasta Turveteollisuusliitolla<br />
ei ole yksityiskohtaisen tarkkaa tietoa, eikä siitä ole esitetty sellaista tietoa<br />
myöskään kaavassa. Joka tapauksessa vyöhykkeillä oleva polttoraaka-ainemäärä ei jäsentemme<br />
käsityksen mukaan saata kuitenkaan olla maakunnan tarpeiden mukaan määräytyvän polttoraakaaineen<br />
tarvetarkastelun kannalta merkittävä. Vyöhykkeisiin sisältyvä huomattavan laa<strong>ja</strong> maapintaala<br />
antaa väärän kuvan tai oletuksen paitsi turvevaroista myös turvetuotannon laajuudesta sekä<br />
mahdollisista ympäristövaikutuksista.<br />
GTK on tutkinut teknisesti turvetuotantoon soveltuvia soita, jotka ovat olleet yhtenä<br />
lähtötietona vyöhykkeiden osoittamisessa. Tieto löytyy GTK:n julkaisuista. Turvevyöhykemerkintä<br />
tarkoittaa laa<strong>ja</strong>a aluekokonaisuutta, jossa tiedetään olevan turvetuotantopotentiaalia.<br />
Vyöhykkeiden päämaankäyttö on yleensä kuitenkin aina jokin muu<br />
kuin turvetuotanto <strong>ja</strong> vyöhyke voi sisältää mm. asutusta, suojelua, maa- <strong>ja</strong> metsätalousalueita,<br />
vesistöjä jne. Siksi vyöhykkeille ei ilmoiteta pinta-alaa. Ei muutostarvetta.<br />
Kaavassa käytetty turvetuotantoalueiden esitystapa erityisesti suokohtaisten varausten osalta soveltuu<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaavaan <strong>ja</strong> <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> vesistö- <strong>ja</strong> valuma-alueolosuhteisiin.<br />
Turpeen käytön kasvunäkymät <strong>Keski</strong>-Suomessa <strong>ja</strong> samanaikaisesti tapahtuva vanhojen tuotantoalueiden<br />
poistuminen kiihtyvää vauhtia aiheuttavat ympäristölainsäädännön mukaista luvitustarvetta<br />
71
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
lukuisille uusille turvetuotantoalueille. Selkeät suokohtaiset varaukset kaavassa parantaisivat suunnitelmien<br />
toteutumista.<br />
Edellä sanotusta syystä tulee energiatarpeen kehitys analysoida <strong>ja</strong> ilmoittaa kaavaselostuksessa<br />
mahdollisimman tarkasti.<br />
Turpeen osalta kulutusennusteet perustuvat asiantunti<strong>ja</strong>-arvioihin (mm. VTT) <strong>ja</strong> oletukseen,<br />
että Jyväskylään rakennetaan uusi lämpövoimalaitos. Laskelmat on koottu<br />
erilliseen taustamuistioon ”Turvetuotanto <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaavassa”. Ei muutostarvetta.<br />
Laitosten energiaraaka-aineen saatavuuden kannalta on tärkeää, että turvetuottajien hallussa olevat<br />
raaka-ainevarat ovat käytettävissä mahdollisimman täysimääräisinä turvetuotantoon. Siksi niitä pitäisi<br />
merkitä kaavaan aluevarauksina nykyistä enemmän <strong>ja</strong> käyttöä vastaava määrä.<br />
Kaavaan on merkitty turvetuottajien hallussa olevat alueet, joista on saatu käyttöön<br />
riittävät luontoselvitykset sen arvioimiseksi, voidaanko alueet merkitä kaavaan. Kaavaa<br />
tarkistettaessa tai vaihekaavan muodossa alueita voidaan lisätä, mikäli rittävät<br />
luontoselvitykset on tehty.<br />
Pitkällä aikavälillä kulutusennusteita vastaavaa turvetuotantoalueiden määrää kaavassa olevat aluevaraukset<br />
eivät täytä. Siksi kaavamerkintöjen ulkopuolisten turvevarojen käyttöönottoon <strong>ja</strong> varojen<br />
vastaiseen täydennyskartoitukseen on ilmeinen tarve.<br />
Asia on juuri näin. Energiahuoltoa tullaan tarkastelemaan lisää täydennyskartoitusten<br />
jälkeen myöhemmin laadittavissa vaihemaakuntakaavoissa. Ei muutostarvetta.<br />
Turveraaka-aineen riittävyyden kannalta lin<strong>ja</strong>us ekologisten vyöhykkeiden jättämisestä pois kaavasta<br />
oli oikea, koska merkinnän vaikutuksista samoihin alueisiin liittyviin mahdollisiin muihin kilpaileviin<br />
tarpeisiin kuten turvetuotanto ei ollut riittävää selvyyttä.<br />
Edellä sanotun perusteella Turveteollisuus<strong>liitto</strong> ry esittää, että maakunnassa käynnistetään välittömästi<br />
erillinen viranomaisten <strong>ja</strong> turvetuottajien yhteisprojekti uusien potentiaalisten turvetuotantoalueiden<br />
kartoittamiseksi <strong>ja</strong> luontoarvojen selvittämiseksi. Näin kartoitetut alueet, jotka havaitaan<br />
potentiaalisiksi turvetuotantosoiksi, tulisi merkitä erilliseen vaihekaavaan.<br />
Liitto on valmis resurssiensa puitteissa osallistumaan esitettyihin toimiin.<br />
20. Metsänomistajien <strong>liitto</strong> Järvi-Suomi ry 16.2.2007 (lausunto)<br />
Yksimielisesti hyväksytyn <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> metsäohjelman <strong>ja</strong> sen Metsien ekologinen monimuotoisuus-työryhmän<br />
mukaan <strong>Keski</strong>-Suomessa metsien ekologista monimuotoisuutta <strong>ja</strong> suojelupinta-alaa<br />
lisätään keinoilla, jotka perustuvat metsänomistajien vapaaehtoisuuteen <strong>ja</strong> täyteen taloudelliseen<br />
korvaukseen metsänomistajille. Maakuntakaavaluonnoksessa on kuitenkin esitetty yli 70 kohdetta<br />
uusiksi suojelu- tai luonnonsuojelualueiksi, jotka eivät sisälly mihinkään valtakunnalliseen suojeluohjelmaan<br />
tai Natura 2000 — verkostoon. Esitys on siksi jyrkästi ristiriidassa <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> alueellisen<br />
metsäohjelman sekä Etelä- <strong>Suomen</strong> metsien monimuotoisuusohjelman kanssa, jossa valtioneuvoston<br />
päätöksen mukaisesti metsien ekologista monimuotoisuutta edistetään <strong>ja</strong> lisätään metsänomistajien<br />
vapaaehtoisuuteen <strong>ja</strong> täyteen korvaukseen perustuen. Siksi maakuntakaavaan tulee<br />
72
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
sisällyttää vain jo päätetty <strong>ja</strong> hyväksyttyjen valtakunnallisten suojeluohjelmien sekä Natura 2000 —<br />
verkoston kohteet.<br />
Maakuntakaavaan ei ole otettu uusia suojelualuevarauksia ilman maanomista<strong>ja</strong>n suostumusta.<br />
Kaavan vanhat suojelualuevaraukset koostuvat valtakunnallisten suojeluohjelmien,<br />
Natura 2000 –verkoston <strong>ja</strong> lainvoimaisen seutukaavan alueista. Metsäluonnon<br />
suojelussa todetut puutteet on jätetty ratkaistavaksi valtakunnallisilla päätöksillä. Ei<br />
muutostarvetta.<br />
Turvetuotantovyöhykkeet on <strong>ja</strong>ettu kahteen alaluokkaan, joille on annettu vielä tarkemmat suunnittelumääräykset.<br />
Nämä tarkennetut ala<strong>ja</strong>ottelut eivät kuitenkaan tuo todellisuudessa lisäarvoa jo aiemmin<br />
esitettyyn suunnittelumääräykseen, koska luvituksen yhteydessä selvitetään <strong>ja</strong> ratkaistaan<br />
nämä asiat muutoinkin, joten nämä ala<strong>ja</strong>ottelut voidaan poistaa kokonaan.<br />
Luonnosvaiheessa vyöhykeluokkia oli kolme <strong>ja</strong> vyöhykkeitä määrällisesti runsaammin,<br />
mutta <strong>ja</strong>tkovalmistelussa määrää karsittiin. eo/tu2 –vyöhykkeitä on jäljellä enää<br />
kaksi. Yhdistetään tuotantovyöhykkeet yhdeksi merkinnäksi <strong>ja</strong> poistetaan eo/tu2 -<br />
vyöhykkeiden suunnittelumääräys.<br />
Maininnat <strong>ja</strong> viittaukset arvokkaista kallioalueista tulee poistaa muutamien rakennuskiviainesten<br />
ottovyöhykkeiden kohdalta.<br />
Aluekohtainen määräys on syytä olla, koska se kertoo luonnonarvojen huomioimisesta.<br />
Ei muutostarvetta.<br />
Kulttuuriympäristöt ovat syntyneet ihmisen toiminnan tuloksena, joten näillä alueilla tulee sallia<br />
<strong>ja</strong>tkossakin samantyyppinen toiminta kulttuuriympäristöjen säilyttämiseksi. Kulttuuriympäristöissä<br />
on metsiä hoidettu <strong>ja</strong> käytetty aktiivisesti <strong>ja</strong> näin täytyy olla <strong>ja</strong>tkossakin. Kaavassa on esitetty Jyväskylä-<br />
Haapamäki-radan asemaympäristöt, jotka ovatkin edustavia kohteita maakuntakaavaan.<br />
Sen si<strong>ja</strong>an kohdealueiden ra<strong>ja</strong>uksessa on mukana koko rataosuus, eikä vain asemaympäristöt. Tämä<br />
tulee ehdottomasti muuttaa <strong>ja</strong> kor<strong>ja</strong>ta siten, että kaavakartta vastaa kohdealuetta <strong>ja</strong> karttakohteina<br />
ovat vain Jyväskylä-Haapamäki — radan asemaympäristöt tai vaihtoehtoisesti suunnittelumääräys<br />
muutettava suositukseksi. Lisäksi lisättävä maininta, että merkintä ei rajoita alueiden maa- <strong>ja</strong> metsätalouskäyttöä.<br />
Kulttuuriympäristöjen säilymiselle on ensiarvoisen tärkeää, että <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maaseutu<br />
pysyy asuttuna <strong>ja</strong> maaseutuelinkeinot menestyvät. Alueiden <strong>ja</strong> kohteiden osoittamisella<br />
ei oh<strong>ja</strong>ta yksityisten maanomistajien tai ammatinharjoittajien toimintaa <strong>ja</strong><br />
asumista (ml. metsien käyttö), eikä kulttuuriympäristömerkinnöillä vaikuteta elinkeinollisiin<br />
tuotantopäätöksiin. Maakuntakaavalla edistetään kulttuuriympäristöjen huomioimista<br />
laadukkaiden elinympäristöjen säilymisessä. Erikseen ei ole tarvetta mainita<br />
alueiden maa- <strong>ja</strong> metsätalouskäytöstä, koska jo lähtökohtaisesti maakuntakaavoituksessa<br />
keskitytään MRL:n mukaisesti kuntien maankäytön oh<strong>ja</strong>ukseen. Ei muutostarvetta.<br />
Rakennettu<strong>ja</strong> kulttuuriympäristöjä on hoidettava aktiivisesti niiden ominaispiirteiden säilyttämiseksi.<br />
Tämä koskee myös rakennettu<strong>ja</strong> kulttuuriympäristöjä ympäröiviä alueita <strong>ja</strong> metsiä. Lisäksi maakuntakaavan<br />
tulee antaa kuva maakunnan arvokkaimmista kohteista. Siten maakuntakaavaan olisi<br />
valittava vain maakunnan edustavimmat kohteet useiden satojen pienialaisten kohteiden si<strong>ja</strong>an. Lisäksi<br />
alueen suunnittelumääräys on muutettava suunnittelusuositukseksi, koska kohteiden vaalimi-<br />
73
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
sessa omista<strong>ja</strong>t ovat avainasemassa <strong>ja</strong> heille ei tule siksi kohdistaa kohtuuttomia velvoitteita suunnittelumääräyksen<br />
muodossa.<br />
Keskeinen lähtökohta on ollut, että <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaavaratkaisuissa näkyy<br />
maakunnalliset ominais- <strong>ja</strong> erityispiirteet. <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> fyysiselle kulttuuriperinnölle<br />
on tyypillistä moninaisuus <strong>ja</strong> vaihtelevuus. Maakunnan alue on ollut vuosisato<strong>ja</strong> eri<br />
vaikutteiden kohtausalueena, luonnonolot vaihtelevat <strong>ja</strong> ihmiset ovat suuntautuneet eri<br />
suuntiin. Tämä on nähty maakunnallisena rikkautena, joka on huomioitava myös kulttuuriympäristöratkaisuissa<br />
(ks. kaavaselostus s. 30–31).<br />
Merkinnät <strong>ja</strong> määräykset eivät aiheuta haittaa kiinteistöjen omistajille eivätkä ne estä<br />
yksilöiden, perheiden <strong>ja</strong> yhteisöjen normaalia elämää. Maakuntakaavalla ei toteuteta<br />
kulttuuriympäristöjen suojelua. Kohteen osoittamisella ei oh<strong>ja</strong>ta yksityisten maanomistajien<br />
tai ammatinharjoittajien toimintaa <strong>ja</strong> asumista, eikä kulttuuriympäristömerkinnöillä<br />
vaikuteta elinkeinollisiin tuotantopäätöksiin. Maakuntakaavalla edistetään arvokkaan<br />
rakennusperinnön huomioimista laadukkaiden elinympäristöjen säilymisessä.<br />
Oh<strong>ja</strong>usvaikutus kohdistuu kuntien toimintaan. Ei muutostarvetta.<br />
Hyvin usein muinaismuistokohteilla kasvaa jo iäkästäkin puustoa, joka aikojen kuluessa jopa tuhoaa<br />
kohteen. Siten museoviraston ohje tai suositus onkin kohteen/alueen puuston käsittely <strong>ja</strong> puuston<br />
poistaminen osin tai jopa kokonaan, jolloin kohde sekä säilyy että huomataan paremmin. Maaperä<br />
säilytetään luonnollisesti koskemattomana. Siksi muinaismuistojen suojelumääräystä olisi syytä<br />
tarkentaa siten, että määräyksessä mainittu kohde/alue tarkoittaa maaperää.<br />
Esitys on kohteen säilymiseen liittyvä hoidollinen kysymys, ei maakuntakaavatason<br />
asia. Ei muutostarvetta.<br />
Maakuntakaavassa on esitetty uusia luonnonsuojelualueita yhteensä 73 kpl, jotka ovat pääosin 5.<br />
vaihekaavassa merkitty luonnonsuojelualueiksi, mutta eivät sisälly yhteenkään valtakunnalliseen<br />
suojeluohjelmaan tai Natura 2000—verkostoon. Esitys on jyrkästi ristiriidassa <strong>Keski</strong>- <strong>Suomen</strong> alueellisen<br />
metsäohjelman ekologisen monimuotoisuuden turvaamisen periaatteiden <strong>ja</strong> keinovalikoiman<br />
sekä Etelä-<strong>Suomen</strong> metsien monimuotoisuusohjelman kanssa, joissa valtioneuvoston päätösten<br />
mukaisesti yksityismetsien ekologista monimuotoisuutta edistetään <strong>ja</strong> lisätään metsänomistajien<br />
vapaaehtoisuuteen <strong>ja</strong> täyteen korvaukseen perustuen. Suojelumääräyksessä on mainittu, että suojelumääräys<br />
on voimassa kunnes suojelualue varsinaisesti perustetaan. Tällainen suojelumääräys on<br />
ehdottomasti poistettava, koska ministeriöidenkin toimintamallit poh<strong>ja</strong>utuvat aivan eri periaatteille.<br />
Siksi luonnonsuojelualueista tulee poistaa kaikki ne yksityismetsien kohteet, jotka eivät kuulu valtakunnallisiin<br />
suojeluohjelmiin tai Natura 2000-verkostoon.<br />
Maakuntakaavaan ei ole otettu uusia suojelualuevarauksia ilman maanomista<strong>ja</strong>n suostumusta.<br />
Kaavan vanhat suojelualuevaraukset koostuvat valtakunnallisten suojeluohjelmien,<br />
Natura 2000 –verkoston sekä lainvoimaisen seutukaavan alueista, joista suuri<br />
osa on jo toteutettu rauhoittamalla. Metsäluonnon suojelussa todetut puutteet on jätetty<br />
ratkaistavaksi valtakunnallisilla päätöksillä. Ei muutostarvetta.<br />
SL-alueiden suojelumääräyksen tavoitteena on suo<strong>ja</strong>ta alueen luontoarvo<strong>ja</strong> siihen<br />
saakka kunnes alueen suojelun toteuttamisesta <strong>ja</strong> korvauksista on sovittu maanomista<strong>ja</strong>n<br />
<strong>ja</strong> ympäristökeskuksen kesken. Määräys rajoittaa vain käyttöä, joka voi uhata ko.<br />
suojeluarvo<strong>ja</strong>.<br />
74
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
Ei muutostarvetta.<br />
Suojelualueista (S) tulee poistaa kaikki ne yksityisten maanomistajien kohteet, jotka eivät kuulu<br />
valtakunnallisiin suojeluohjelmiin tai Natura 2000-verkostoon. Lisäksi kaavaselostuksesta on ehdottomasti<br />
poistettava maininta, että alueiden suojelun toteutuksesta päätetään yksityiskohtaisemman<br />
suunnittelun yhteydessä.<br />
Vrt. yllä oleva vastine.<br />
S-merkinnän leipätekstissä oleva maininta alueiden suojelun toteutuksen päättämisestä<br />
yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä korostaa joustavuutta - suojelun toteuttamistapaa<br />
ei ole määrätty maakuntakaavalla. Lintu-, virta- <strong>ja</strong> pienvesien kohdalla toteutus<br />
tapahtuu useimmiten kuntakaavoituksella – yksityiskohtaisemman kaavan<br />
maankäyttöratkaisuissa otetaan huomioon ko. suojeluarvot. Ei muutostarvetta.<br />
Kaavaselostuksessa mainitaan, että muutamiin alueisiin liittyy myös ekologinen vyöhyke. Samoin<br />
alueluettelossa mainitaan useiden kohteiden Merkintä/Aluekuvaus selitteessä: osa ekologista vyöhykettä.<br />
Maakuntahallitus <strong>ja</strong> — valtuusto ovat kuitenkin aivan erikseen päättäneet, että maakuntakaavassa<br />
ei esitetä eikä oteta mukaan ekologisia vyöhykkeitä. Lisäksi viittaus saattaa <strong>ja</strong>tkossa aiheuttaa<br />
monenlaisia tulkinto<strong>ja</strong> yksityiskohtaisemman maankäytön suunnittelussa. Siten maininnat<br />
ekologisista vyöhykkeistä tulee poistaa, koska termillä ei ole mitään vahvistettua statusta.<br />
Ekologiset vyöhykkeet eivät ole mukana kaavamerkinnällä eivätkä -määräyksissä. Ns.<br />
leipätekstissä ne mainitaan maakuntahallituksen päätöksen (20.12.2006) mukaisesti.<br />
Kaavaselostukseen kuuluvat tasapuolisesti mahdollisuuksien <strong>ja</strong> uhkienkin esittäminen.<br />
Ei muutostarvetta.<br />
MV-alue Iso-Multianjärvi-Piilonperä alue Keuruu-Multialla on perusteettoman laa<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> tulee poistaa<br />
kokonaan tai ainakin kohdealuetta tulee selvästi supistaa ydinalueelle.<br />
Alueella on merkittävää luontomatkailun kehittämispotentiaalia, reitistöjä, kalastusmatkailua,<br />
kulttuurimaisemaa <strong>ja</strong> rakennettua kulttuuriympäristöä. Kohdealue on alueen<br />
kuntien näkemysten mukainen. Ei muutostarvetta.<br />
Lausunnon sivuilla 5-8 on kaavaehdotuksen vaihtoehto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> vaikutuksia käsitteleviin kappaleisiin<br />
liittyviä kommentte<strong>ja</strong>.<br />
Kaavaselostukseen kuuluvat esillä olleiden vaihtoehtojen <strong>ja</strong> vaikutusten esittäminen<br />
sekä ratkaisujen päätösten perustelu<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> näkökulmia. Kommentit käydään läpi <strong>ja</strong> tehdään<br />
tarvittavia tarkennuksia.<br />
21. Jyväskylän seudun luonnonsuojeluyhdistys ry 16.2.2007 (mielipide)<br />
Esitellyssä maakuntakaavassa korostuvat ensisi<strong>ja</strong>isesti lyhytnäköiset taloudellisen hyvinvoinnin<br />
näkökohdat. Etenkin alueiden käytön ekologinen kestävyys sekä luonnonarvojen vaaliminen on<br />
jäänyt toisarvoisiksi. Kaavasuunnitelmassa luonnonvarat esitellään pelkästään elinkeinojen, maakunnan<br />
kilpailukyvyn <strong>ja</strong> talouden edistämisen välineinä, ei varjeltavina itseisarvoina eikä arvoina,<br />
joilla on merkittävä rooli mm. ihmisten hyvinvoinnille.<br />
75
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
Kaavaehdotuksessa on 147 Natura-aluetta, 96 kohdetta SL merkinnällä <strong>ja</strong> 27 kohdetta<br />
S -merkinnällä. Huomattava osa näistä on soita. Turvetuotannon aluevarauksia on 106<br />
kpl <strong>ja</strong> turvetuotantovyöhykkeitä18 kpl. Kaavaehdotuksessa on 15 arvokasta harjualuetta<br />
<strong>ja</strong> 24 maa-ainesten ottovyöhykettä, 195 poh<strong>ja</strong>vesialuetta, 56 kalliokiviainesten ottovyöhykettä<br />
<strong>ja</strong> 40 rakennuskiviainesten ottovyöhykettä. Kaavaehdotus ei siten ole<br />
ekologisesti <strong>ja</strong> luonnonarvojen vaalimisen kannalta toisarvoinen. Vaikutusten arvioinnissa<br />
on tarkasteltu myös kaavaehdotuksen vaikutuksia hyvinvointiin. Ei muutostarvetta.<br />
Taloudelliset hyödyt. <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaavan “maakuntasuunnitelma maakuntakaavan lähtökohtana”<br />
tekstiosuudessa korostuu teollisuuden <strong>ja</strong> elinkeinojen osuus “elinvoimaisuuden säilyttäminen”.<br />
Nykyinen talouden laskentamalli bkt, jonka perusteella muodostuvat verotulot ovat kuntatalouden<br />
perusta, on kuitenkin selkeästi vanhanaikainen esim. Jukka Hoffränin, tilastokeskuksen<br />
tutki<strong>ja</strong>n eduskunta 6.10.2005 pitämän esitelmän mukaan. Ympäristökor<strong>ja</strong>ttu (<strong>ja</strong> terveydenhuollon<br />
tuottavuuden huomioiva) kansantuote antaa päätösten perustaksi oikeampaa tietoa kuin bkt. Ympäristökor<strong>ja</strong>tussa<br />
bkt:ssa esim. hil<strong>ja</strong>iset alueet <strong>ja</strong> suhteellisen luonnonrauhaiset alueet voidaan arvioida<br />
tuottaviksi, koska ne vähentävät meluun yhteydessä olevia fyysisiä (verenpainetauti, sydäntautiriski,<br />
mielenterv. ongelmat, oppimishäriöt jne.) <strong>ja</strong> psyykkisiä sairauksia <strong>ja</strong> ongelmia.<br />
Seuraavassa maakuntasuunnitelmaprosessissa selvitetään taloudellisten mittareiden<br />
a<strong>ja</strong>nkohtaisuutta <strong>ja</strong> soveltuvuutta hyvinvoinnin kuvaamiseen <strong>ja</strong> mittaamiseen.<br />
Maakuntakaavan tavoitteisiin tulee saada selkeä tavoite ilmastonmuutoksen torjumiseksi <strong>ja</strong> sen vaikutusten<br />
ennakoimiseksi maakunnassa. <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakunnalle olisi luotava maakuntakaavoituksen<br />
kiinteästi liittyen oma ilmastostrategia. Tämän puitteissa voitaisiin määritellä maakuntatason<br />
oh<strong>ja</strong>uskeino<strong>ja</strong> kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiseen sekä energian säästämiseen.<br />
Ilmastonmuutos on uusin ympäristöhaaste. Ympäristöministeriö, joka oh<strong>ja</strong>a maakuntakaavoitusta,<br />
on reagoinut tähän tuoreessa <strong>Suomen</strong> aluerakenteen <strong>ja</strong> alueidenkäytön<br />
kehityskuvassa Kilpailukykyä, hyvinvointia <strong>ja</strong> ekotehokkuutta. Näitä haasteita ei ole<br />
vielä pohdittu riittävästi esimerkiksi valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden osalta<br />
(tavoitteiden a<strong>ja</strong>ntasaistus on juuri käynnistynyt). Tästä huolimatta maakuntakaavaehdotuksessa<br />
on useita ilmastonmuutosta hillitseviä alueidenkäyttöratkaisu<strong>ja</strong>: Kaupunkikehittämisen<br />
kohdealueiden, taa<strong>ja</strong>mien laajenemissuuntien <strong>ja</strong> taa<strong>ja</strong>ma-alueiden<br />
suunnittelumääräyksissä kiinnitetään erityistä huomiota yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen.<br />
Tämän tavoitteen toteutuminen tulee vähentämään liikenteen <strong>ja</strong> asumisen<br />
päästöjä. Samaan suuntaan vaikuttavat joukkoliikenteen laatukäytävät <strong>ja</strong> rautateiden<br />
sähköistys sekä vesiliikenteen kanavointe<strong>ja</strong> koskeva kehittämisperiaate. Lisätään vaikutusten<br />
arviointiin kappale kaavaratkaisun vaikutuksista ilmastonmuutokseen. Kasvihuonekaasupäästöjen<br />
rajoittaminen sekä energian säästäminen ovat pääsääntöisesti<br />
valtioiden välisiä asioita, joihin maakunnallisella päätöksenteolla on hyvin vaikea vaikuttaa.<br />
Valtakunnallisesti arvokkaat kalliokohteet sekä ekologiset vyöhykkeet tulee lisätä karttoihin. Ekologisten<br />
vyöhykkeiden merkitseminen helpottaisi alueiden käytön kokonaisvaltaista suunnittelumahdollisuutta.<br />
Ks. <strong>vastineet</strong> nrot 6, 11 <strong>ja</strong> 12. Ei muutostarvetta.<br />
76
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
Maakuntakaavassa esitetyt turpeennoston vaikutukset suoluonnon monimuotoisuudelle on jätetty<br />
tyystin tarkastelematta. Potentiaalisten turvetuotantovyöhykkeiden kartoituksen valmistelussa on<br />
huomioon otettu ainoastaan vesistövaikutustarkastelu, mikä ei ole riittävä. Turvetuotantovarauksiin<br />
tulisi sisällyttää ainoastaan jo ojitetut suot.<br />
Ks. <strong>vastineet</strong> nrot 6, 11 <strong>ja</strong> 12. Ei muutostarvetta.<br />
Turve on varastoitunutta hiiltä, joka ei ilman ihmistoimia pääsisi ilmakehään <strong>ja</strong> sen päästökerroin<br />
on suurempi kuin kivihiilen. Turpeenpolton negatiivisia vaikutuksia ilmakehään <strong>ja</strong> hiilidioksidipäästöihin<br />
ei ole maakuntakaavassa huomioitu lainkaan, Turvevoimalan rakentaminen suunnitelman<br />
mukaisesti nostaisi paikallisia <strong>ja</strong> maakunnallisia C0 -päästömääriä erittäin merkittävästi.<br />
Toiminnassa olevien <strong>ja</strong> suunniteltujen kotimaista polttoainetta käyttävien voimalaitosten<br />
osoittaminen maakuntakaavassa tukee maakunnan valitsemaa energiapolitiikkaa,<br />
jonka tavoitteena on vähentää riippuvuutta tuontienergiasta. Keljonlahden voimalaitosmerkintä<br />
perustuu tarkempiin kaavallisiin <strong>ja</strong> toiminnallisiin suunnitelmiin, Jyväskylän<br />
kaupungin laitosta koskeviin päätöksiin, YVA-arviointiin sekä voimalan saamaan<br />
lupaan poiketa luonnonsuojelulain 49 § 1 momentin mukaisesta liito-oravan lisääntymis<strong>ja</strong><br />
levähdyspaikko<strong>ja</strong> koskevasta hävittämis- <strong>ja</strong> heikentämiskiellosta. VTT:n julkaiseman<br />
turpeen energiakäytön elinkaaritutkimuksen raportin perusteella metsäojitettujen soiden<br />
hyödyntäminen energiantuotantoon aiheuttaa myös jonkin verran pienemmän ilmastovaikutuksen<br />
verrattuna kivihiilen hyödyntämisketjuun, kun huomioidaan myös<br />
turvemaan poh<strong>ja</strong>n jälkikäytössä tuotettu uusiutuva energia <strong>ja</strong> sen hyödyntäminen.<br />
Terveydelle haitallista ympäristökuormitusta aiheuttavat mm. liikenne <strong>ja</strong> sähkömagn. säteily esim.<br />
gsm, radio- <strong>ja</strong> tv-antennien alueella. Mielestämme sellaisen toiminnan vaikutusalueet, jotka aiheuttavat<br />
ympäristökuormitukseen liittyviä terveysriskejä (liikenne, soranotto, kivenmurskaus, sähkömagn.<br />
säteily) tulisi selkeästi merkitä maakuntakaavaan.<br />
Ottaen huomioon maakuntakaavan mittakaavan 1:250 000 <strong>ja</strong> yleispiirteisyyden, ko.<br />
vaikutusalueita ei ole mielekästä esittää maakuntakaavassa. Ei muutostarvetta.<br />
Maakuntakaavaan tulisi merkitä suurimpien liikenneväylien melualueet hyvän hallintotavan <strong>ja</strong> kansalaisten<br />
oikeusturvan (terveys, suunnitteluun vaikuttaminen) vahvistamiseksi, vaikka EUdirektiivin<br />
mukaiset liikennemäärät eivät kaikilta osin täyttyisi.<br />
Ks. yllä. Uuden moottoritievarauksen <strong>ja</strong> merkittävästi parannettavien teiden (vt/rt)<br />
osalta melun huomioimisesta on annettu suunnittelumääräys.<br />
Maakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa liikenteen (<strong>ja</strong> sen kasvun) negatiivisista vaikutuksista<br />
mainitaan rakentamiskustannukset, melu <strong>ja</strong> kolaririskit. Erittäin merkitsevää on kuitenkin ottaa<br />
huomioon liikenteen aiheuttamien ilmastopäästöjen merkitys <strong>ja</strong> vaikutus. Liikenteen kasvu nähdään<br />
kaavaehdotuksessa pelkästään positiivisena signaalina maakunnan elinvoimaisuudesta <strong>ja</strong> kilpailukyvystä<br />
huomioimatta ympäristöhaitto<strong>ja</strong> (melua lukuun ottamatta). Liikenneverkko<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> -reittejä<br />
suunniteltaessa on luotava realistisia vaihtoehto<strong>ja</strong> raskaan maantieliikenteen kuljetusten siirtämiseksi<br />
ratakuljetuksiksi.<br />
Vaikutusten arvioinnissa on huomioitu liikenteen aiheuttamat päästöt. Kaavaehdotuksessa<br />
esitettävät ratojen <strong>ja</strong> vesiliikenteen kehittämistoimet on realistinen vaihtoehto<br />
maantieliikenteen kuljetuksille. Ei muutostarvetta.<br />
77
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
Joukkoliikenteen kehittämisperiaatetta tulee voimakkaasti vahvistaa. Henkilöjunaliikenteen kehittämistä<br />
esim. Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski -välillä tulisi korostaa <strong>ja</strong> kehittämiseen kohdistaa varo<strong>ja</strong>.<br />
Kaavaehdotukseen on merkitty joukkoliikenteen laatukäytävät <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelman<br />
mukaisesti. Ei muutostarvetta.<br />
Hil<strong>ja</strong>iset sekä suhteellisen luonnonrauhaiset alueet sekä melualueet tulisi merkitä maakuntakaavaan,<br />
jotta ne voitaisiin huomioida yhdyskuntasuunnittelussa sekä voimavaroina (luonnonrauha-alueet)<br />
että sairastumisriskiä lisäävänä <strong>ja</strong> siten yhteiskunnallista taloudellista tappiota tuottavina riskialueina<br />
(liikennemelualueet).<br />
Paikkatietoaineistoa hyväksi käyttäen on kartoitettu potentiaaliset hil<strong>ja</strong>iset alueet. Selvityksen<br />
riittämättömän tason vuoksi sitä ei voida käyttää osoittamalla hil<strong>ja</strong>isten alueiden<br />
aluevarauksia tai suunniteltaessa melua aiheuttavien toimintojen kaavavarauksia.<br />
Ei muutostarvetta.<br />
Moottorikelkkareitit Natura-alueiden läheisyydessä tulisi ottaa pois maakuntakaavasta.<br />
Maakuntakaava on yleispiirteinen <strong>ja</strong> se tarkentuu toteutussuunnittelussa tai kuntakaavoituksessa.<br />
Natura-alueen suojeluperuste on otettava huomioon talvia<strong>ja</strong>n toimintojen,<br />
esim. maastoliikennelain mukaiset kelkkailureitit, suunnittelussa alueella tai sen vaikutuspiirissä.<br />
Tarkastetaan merkinnät Natura-alueiden läheisyydessä.<br />
Muuramen alueella oleva Muuratharjun korkeimman kohdan maakunnallisesti hieno maisema-alue<br />
puuttuu maisemakohdemerkinnöistä.<br />
Muuratharju on Natura-alueena, eikä kyse ole kulttuurimaisemasta. Maakuntakaavassa<br />
osoitetaan arvokkaat kulttuurimaisema-alueet (käsitteellinen määritys kaavaselostuksessa<br />
sivuilla 30–31). Ei muutostarvetta.<br />
Härkövuoren puuttuminen on jo nyt ongelma, koska alueelle on haettu lupaa kivenmurskaukseen<br />
keskelle komeinta maisema-aluetta (asiasta on meneillään käsittely Vaasan hallinto-oikeudessa).<br />
Härkövuoren alue ei ole maakunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittävää kulttuurimaisema-aluetta.<br />
Ei muutostarvetta.<br />
Muuramen Isolahden Valkeamäen tilan omista<strong>ja</strong>t Pekka Salmi <strong>ja</strong> Irma Heiskanen esittävät Valkeamäen<br />
tilansa alueiden merkitsemistä maakuntakaavaan maaseutumaisina hil<strong>ja</strong>isina alueina.<br />
YKSITYISET<br />
Paikkatietoaineistoa hyväksi käyttäen on kartoitettu potentiaaliset hil<strong>ja</strong>iset alueet. Selvityksen<br />
riittämättömän tason vuoksi sitä ei voida käyttää osoittamalla hil<strong>ja</strong>isten alueiden<br />
aluevarauksia tai suunniteltaessa melua aiheuttavien toimintojen kaavavarauksia.<br />
Ei muutostarvetta.<br />
1. Jukka Syvälahti 15.1.2007 (mielipide)<br />
78
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
Syntyperäisenä toivakkalaisena <strong>ja</strong> maata sekä kesämökin Toivakassa omistavana minulla ei ole mitään<br />
huomautettavaa nähtävillä olevaan maakuntakaavaehdotukseen. Tarkasteluni rajoittuu Toivakan<br />
kuntaan <strong>ja</strong> Jyväskylän lähialueeseen. Aikaisempaan kaavaluonnokseen verrattuna liikenneverkko<br />
on nyt oikein esitetty. Samoin nyt on otettu huomioon taa<strong>ja</strong>marakenteen kasvusuunta Vaa<strong>ja</strong>koskelta<br />
Toivakkaan päin. Tämä alkaa toteutua, kun VT4 valmistuu uudelle kaavan mukaiselle lin<strong>ja</strong>ukselle<br />
välillä Viisarimäki — Kanavuori.<br />
Merkintä vähittäiskaupan suuryksikölle Toivakan Viisarimäkeen on haitta toteutuessaan kirkonkylän<br />
keskustan kaupoille, mutta sen syntymistä on varmaan turha rajoittaa. Si<strong>ja</strong>inti teiden liittymässä<br />
on erittäin houkutteleva. Se tulee osaltaan kehittämään myös keskustaa<strong>ja</strong>man kasvua Viisarimäkeen<br />
päin.<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> <strong>liitto</strong> on samaa mieltä. Ei muutostarvetta.<br />
2. Teppo Niemi 17.1.2007 (mielipide)<br />
Toivoo, että maakuntakaavassa on otettu huomioon Ratahallintokeskuksen <strong>ja</strong> Rautatieviraston kanta<br />
moottorikelkkareiteistä <strong>ja</strong> –urista rautatiealueella. Keuruun Haapamäen kylän alueella nykyiseltä<br />
moottorikelkkauralta puuttuu Ratahallintokeskuksen luvat rautatiealueelta.<br />
Maakuntakaavamerkintä osoittaa runkoreitistön ohjeellisena. Tarkemmalla suunnittelulla<br />
etsitään toteutettavalle reitille soveltuva paikka. Kaavaselostuksen moottorikelkkailua<br />
koskevassa kohdassa s. 78 on todettu ”…. Reittien tarkan si<strong>ja</strong>innin määrittely <strong>ja</strong><br />
toteuttaminen edellyttää maastoliikennelain mukaista menettelyä. Maanteiden ylityspaikkojen<br />
järjestelyissä on otettava huomioon niiden luvanvaraisuus <strong>ja</strong> liikenneturvallisuus.”<br />
Muutetaan viimeinen lause muotoon: ”…Rauta- <strong>ja</strong> maanteiden ylityspaikkojen<br />
järjestelyissä on otettava.…”.<br />
3. Matti Hyvärinen 18.1.2007 (mielipide)<br />
Maakuntakaavaan on merkitty kaikki maakunnan ampumaradat, mutta vuoden vaihteessa Jämsään<br />
liitetyn Längelmäen osan mukana tuli vielä Lullin ampumarata. Ulottuuko maakuntakaava myös<br />
tälle uudelle Jämsän osalle? Jos ulottuu, niin olisi johdonmukaista, että Lullin rata merkitään myös<br />
kaavaan.<br />
<strong>Keski</strong>-suomen maakuntakaava ei ulotu Längelmäen alueelle. Längelmäki on mukana<br />
Pirkanmaan maakuntakaavassa, joka on ympäristöministeriön vahvistettavana. Aikanaan,<br />
kun <strong>Keski</strong>-suomen maakuntakaavaa tarkistetaan, huomioidaan Pirkanmaan kaava<br />
Längelmäen Jämsän puoleiselta osalta <strong>ja</strong> se tarkistetaan <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> kaavaa vastaavaksi.<br />
Eli siinä vaiheessa Lullin ampumarata otetaan mukaan <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaavaan.<br />
4. Janne Häkkinen 22.1.2007 (mielipide, feasy)<br />
Tiituspoh<strong>ja</strong>n ohjeellisen seututien lin<strong>ja</strong>us ei ole tarpeellinen, eikä toteutettuna toimiva. Ratkaisu<br />
lisää Laukaantien liikennettä <strong>ja</strong> yhden ylimääräisen risteyksen, jotka yhdessä huonontavat liikenneturvallisuutta.<br />
Parempana ratkaisuna esitän Vaa<strong>ja</strong>koskelta Leppävedelle tulevan tien loppupään oikaisua<br />
<strong>ja</strong> risteyksen siirtämistä Tikkakoskelta tulevan tien liittymään (punaisella piirretyn viivan<br />
mukaisesti)<strong>ja</strong> risteysalue liikenneympyrällä toteutettuna. Tällä ratkaisulla Laukaantien liikenne ei<br />
turhaan lisäänny <strong>ja</strong> kehätiekin saadaan toimivammaksi. Laukaan kunnan kovalla kiireellä tarvitse-<br />
79
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
mia teollisuustontte<strong>ja</strong>kin saadaan siten hyvien liikenneyhteyksien solmukohtaan mm. risteysalueen<br />
ympärille.<br />
Seututien Vaa<strong>ja</strong>koski-Leppävesi pohjoispään siirto Tiituspoh<strong>ja</strong>n kohdalle on osoitettu<br />
maakuntakaavassa valmisteilla olevan <strong>Keski</strong>-Laukaan osayleiskaavan selvitysten perusteella.<br />
Varaus perustuu osayleiskaavatyöhön sisältyneeseen Vihtiäläntien esisuunnitelmaan<br />
<strong>ja</strong> aluetta koskevaan luonto- <strong>ja</strong> maisemaselvitykseen. Tien vaikutusalueelle<br />
on suunniteltu uusia yritystoiminto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> logistiikkatoiminto<strong>ja</strong> palvelevia alueita. Ei<br />
muutostarvetta.<br />
5. Irma Heiskanen 24.1.2007 (mielipide)<br />
Radio- <strong>ja</strong> tv-mastot olisi tärkeää merkitä, sillä lukuisat tutkimukset 60-luvulta asti osoittavat, että<br />
esim. linnut suunnistavat maan magneettikenttien mukaan (jopa näkevät ne). Ihmisen luomat kentät<br />
voivat ratkaisevasti vaikuttaa esim. lintujen muuttokäyttäytymiseen, olisi hyvä, että tutki<strong>ja</strong>t voisivat<br />
selvittää asiaa helposti, eikä tarvitsisi kysellä näiden antennien sijoitusten perään eri paikoista.<br />
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan ”alueidenkäytössä on turvattava<br />
valtakunnallisesti merkittävien viestintäjärjestelmien tarpeet hyödyntämällä rakennelmien<br />
yhteiskäyttöä <strong>ja</strong> edistämällä maankäytön tehokkuutta. Teleliikenteen mastojen<br />
sijoittumisessa on erityistä huomiota kiinnitettävä maisemallisten arvojen säilyttämiseen”.<br />
Maakuntakaavaehdotus ei vaaranna radio- <strong>ja</strong> tv-masto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> alueidenkäyttöratkaisut<br />
(mm. maisema-alueet) oh<strong>ja</strong>avat teleliikennemastojen sijoittelua. Mastojen<br />
merkitsemistä kaavaan tarkastellaan kaavan tarkistuksen yhteydessä. Ei muutostarvetta.<br />
6. Kirsti Riihimäki 25.1.2007 (mielipide)<br />
Leppävedellä on varattu ampumaradalle alue myös uudessa maakuntakaavassa. Ko. alue on aivan<br />
liian lähellä asuinaluetta. Ampumismelu kuuluu sydäntalven kuukausia lukuun ottamatta ympäri<br />
vuoden. Häiriö on jokapäiväistä arkisin klo. 8.00–21.00 sunnuntaisin klo. 10.00–21.00. Kaavoituksessa<br />
tulisi turvata häiriötön asumisympäristö <strong>ja</strong> mahdollisuus hyödyntää alueella olevia erinomaisia<br />
ulkoilumaasto<strong>ja</strong> ilman meluhaittaa. Vaikka rata on toiminut 50 vuotta, niin se ei enää sovellu<br />
ko.alueelle, koska asuinalueet on kaavoitettu melualueen sisään. Ampumaratatoiminnalle tulisi<br />
maakuntakaavassa osoittaa paremmin soveltuva paikka, jossa toiminta ei häiritse asutusta <strong>ja</strong> muuta<br />
virkistystoimintaa.<br />
KSA:n ensimmäinen ampumaradan laittamista koskeva Vaasan läänin läänihallituksen<br />
lupa on jo vuodelta 1950, jolloin radan rakentamisvalmistelut aloitettiin. Siitä alkaen<br />
rataa on kehitetty määrätietoisesti <strong>ja</strong> tänä päivänä se on <strong>Keski</strong>-Suomessa valtakunnallisesti<br />
tärkein rata. Laukaan kunta on kaavoittanut aluetta tietoisena radan olemassaolosta<br />
<strong>ja</strong> vaikutuksista <strong>ja</strong> radan olemassaolo on otettu huomioon kunnan kaavoituksessa<br />
erityisillä kaavamääräyksillä. Ei muutostarvetta.<br />
7. Elina Riihimäki 29.1.2007 (mielipide, feasy)<br />
Uudessa maakuntakaavassa on edelleen Leppävedellä oleva ampumarata-alue. Kyseisen alueen<br />
aiheuttama voimakas ampumismelu häiritsee lähialueen asukkaiden asumisviihtyvyyttä. Metelin<br />
vuoksi luonnon virkistyskäyttömahdollisuudet ovat rajoittuneet, koska ampuma-aikoina ampumaäänet<br />
aiheuttavat häiriötä niin ihmisille kuin elämillekin. Ampumaradan siirtäminen pois alueelta on<br />
80
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
ainoa mahdollisuus kor<strong>ja</strong>ta alueen asukkaiden viihtyvyys <strong>ja</strong> pysyvyys alueella. Asia vaatii toimenpiteitä<br />
pikaisesti, mikäli tyytyväisyys Leppäveteen asuinpaikkana halutaan säilyttää.<br />
Katso mielipide nro 6 <strong>ja</strong> vastine. Ei muutostarvetta.<br />
8. Kaarina Koskela 29.1.2007 (mielipide, feasy)<br />
Jyväskylän maalaiskunnan Vaa<strong>ja</strong>kosken vanhan paikallistieksi jäävän nelostien varteen voisi hahmotella<br />
kylämäisen asumisalueen vanhan rakennuskannan <strong>ja</strong>tkoksi. Alueesta tai osasta siitä voisi<br />
tehdä esim. sellaisen, missä olisi mahdollisuus pitää paria hevosta omassa tallissa. Tällaisia alueita<br />
löytyy maailmalta, mutta olisi varmaan ainutlaatuinen Suomessa.<br />
Kunnan sisäinen asia. Ei muutostarvetta.<br />
9. Jouni Lehmonen 29.1.2007 (mielipide, feasy)<br />
Konneveden Rappaatlahden merkintä on täysin aiheeton. Rakennelmilla ei ole vähäisintäkään kulttuurihistoriallista<br />
vaikutusta, kun ovat lahoamispisteessä. Suurella osalla niiden aikaisemmista käyttäjistä<br />
on uudet veneva<strong>ja</strong>t heidän tonteillaan nykyisten teiden varsilla. Näitä vajo<strong>ja</strong> odottaa vain purkaminen<br />
tai luonnollinen ränsistyminen.<br />
Kulttuuriympäristön asiantunti<strong>ja</strong>ryhmän päätöksen (7.3.2007) mukaisesti kohde poistetaan<br />
maakuntakaavasta.<br />
10. Sari Ansiomäki 29.1.2007 (lausunto, feasy)<br />
Kysymys muinaismuistosta nro 320, Kuhmoinen: Mikähän mahtaa olla ko. muinaismuisto? Maanomista<strong>ja</strong>nakaan<br />
en tiedä.<br />
Museoviraston rekisteritietojen mukaan kohde on rautakautinen (500 eKr-1200 jKr.)<br />
muinaisjäännösryhmä. Ei muutostarvetta.<br />
11. Eino Niittylä 30.1.2007 (mielipide)<br />
Vaikka mielipiteestä ei selkeästi käy ilmi, mielipiteen anta<strong>ja</strong> vastustaa Seivässuon alueen merkitsemistä<br />
jätteenkäsittelyalueeksi.<br />
Maakuntakaavaehdotuksessa ei ole mukana Jyväskylän seudun uutta jätteenkäsittelyaluetta.<br />
Ei muutostarvetta.<br />
12. Juhani Kaimio 1.2.2007 (mielipide)<br />
Jyväskylän seudulla tulisi ratkaista moottoritien <strong>ja</strong>tko Vaa<strong>ja</strong>koskelta nelostielle ohi Jyväskylän keskustan.<br />
Ei ole mahdollista, että lisääntyvä liikenne oh<strong>ja</strong>taan nykyisen Vaa<strong>ja</strong>kosken kiertoliittymän<br />
kautta nykyiselle ns. moottoritielle <strong>ja</strong> siitä lähes kaupungin keskustan kautta eteenpäin. Karttaan oli<br />
piirretty vihreällä pisteviivalla sekä toinen vaihtoehto vihreällä pisteviivalla <strong>ja</strong> yhtenäisellä vihreällä<br />
viivalla Vaa<strong>ja</strong>kosken <strong>ja</strong> Palokan ohi nykyiselle nelostielle. Jos näinä ovat tulevan moottoritien<br />
suunniteltu<strong>ja</strong> reittejä, niin hyvä on.<br />
81
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
Kaavaehdotuksen moottoritie on lin<strong>ja</strong>ttu Vaa<strong>ja</strong>koskella Varassaaren kautta tiesuunnitelman<br />
mukaisesti ohi kiertoliittymän eteläpuolitse. Vihreä katkoviiva tarkoittaa ulkoilureittitarvetta<br />
<strong>ja</strong> yhtenäinen vihreä viiva matkailun <strong>ja</strong> virkistyksen vetovoima-aluetta.<br />
Ei muutostarvetta.<br />
13. Seppo <strong>ja</strong> Mar<strong>ja</strong>-Liisa Salonen 2.2.2007 (mielipide+karttaliite)<br />
Vastustaa Viisarinmäen km-1 merkintää. Perusteluna vt:n 4 <strong>ja</strong> mt:n 618 itäpuolella omistamat maatilat,<br />
jotka rajoittuvat 900 metrin matkalta em. teihin. Maa- <strong>ja</strong> metsätaloutta tullaan <strong>ja</strong>tkamaan.<br />
Maakuntakaavaa varten on tehty selvitys <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> kaupallinen palveluverkko<br />
2005. Osa 1. Maakuntakaavan kaupallinen selvitys. Selvitys osoittaa, että Toivakalla<br />
on ostovoiman perusteella potentiaalia yhdelle vähittäiskaupan suuryksikölle. Selvityksen<br />
perusteella tämän tulee tukeutua kuntakeskukseen tai sen tuntumaan. Maakuntahallituksen<br />
17.5.2006 tekemällä päätöksellä Toivakan keskustan km-merkintä muutettiin<br />
Viisarinmäen km-1 merkinnäksi. Kaavajärjestelmän mukaisesti tarkemman<br />
suunnittelun tehtävänä on km-1 merkinnän mukaisen toiminnan tarkemman paikan<br />
osoittaminen. Ei muutostarvetta.<br />
14. Auvo Väisänen 2.2.2007 (mielipide)<br />
Esittää Laukaan kirkonkylän ohitustietä Vuojärven länsipuolitse. Perusteluina lyhyin <strong>ja</strong> helpporakenteisin,<br />
melukäytävä jo olemassa oleva radan melualue, lin<strong>ja</strong>lla ei ole asuinrakennuksia <strong>ja</strong> läpikulkuliikennettä<br />
on turha viedä keskustan kautta.<br />
Esitetystä tielin<strong>ja</strong>uksesta ei ole riittäviä selvityksiä. Ei muutostarvetta.<br />
15. Laila Finni 2.2.2007 (mielipide)<br />
Omistan Laukaan kunnassa, Finninkylällä Peurunkajärven rannalla tilat Jyrkkäniemi 5:119 <strong>ja</strong><br />
Jyrkkäniemi II 5:137, joiden yhdistämistä voin hakea (pinta-alat 0,810 ha <strong>ja</strong> 1,183 ha). Jos perilliseni<br />
haluaisivat joskus rakentaa lisää, niin heille täytyisi olla siihen oikeus tai jos itse haluaisin rakennuttaa<br />
lisää, niin minullakin täytyisi olla siihen oikeus.<br />
Kaavaehdotus ei ole esteenä mielipiteen esittäjän suunnitelmille. Ei muutostarvetta.<br />
16. Kari Åström 2.2.2007 (mielipide)<br />
Vastustaa Keljonlahden voimalaa. Yhdistetty muistutuksiin nrot 35 – 40. Katso siellä<br />
oleva vastine.<br />
17. Tuomo Virta 5.2.2007 (mielipide)<br />
Esittää, että Karstulan eteläpuolella si<strong>ja</strong>itseva maakuntaura on siirrettävä pois piha-alueelta, josta<br />
maksetaan kiinteistövero.<br />
Maakuntaura on ohjeellisella merkinnällä suunnitelman mukaisella paikalla. Tämä<br />
merkitsee, että uraa toteutettaessa se hakee paikkansa, jolloin piha-alueet, jos omista<strong>ja</strong><br />
niin halua, kierretään. Ei muutostarvetta.<br />
82
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
18. Heikki Peltola 5.2.2007 (mielipide)<br />
Kuhmoisten Löytänän Venttolan historiallisen a<strong>ja</strong>n muinaisjäännös. Nyt nähtävillä olevassa kaavaaineistossa<br />
kohde on edelleen luettelossa, mutta alueen karttaan ei kohdetta enää ole merkattu. Katson,<br />
että kohde tulee poistaa kaikesta kaavaan liittyvästä materiaalista, koska tiedossani eivät ole<br />
mitkä liiteaineistot ovat mukana aikanaan vahvistettavassa kaavassa <strong>ja</strong> mitkä eivät ole. Luettelossa<br />
(Historiallisen a<strong>ja</strong>n muinaisjäännösten arkeologinen inventointi <strong>Keski</strong>-Suomessa 2004) ollessaan se<br />
voi aiheuttaa kiistaa, että kohde on suojeltu. Erityisenä perusteena luettelon kor<strong>ja</strong>amiseen pidän sitä,<br />
että kohteen tiedoissa on oleellisia virheitä. Merkittävin virheistä on ikä, kohde on nuorempi kuin<br />
esitetty eikä näin ollen suojeluun ole perusteita.<br />
Kohde oli mukana kaavan luonnosvaiheessa, koska se mainitaan <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> museon<br />
tekemässä selvityksessä. Esitetyn muistutuksen vuoksi kohdetta selvitettiin lisää<br />
museoviranomaisten kanssa luonnosvaiheen lausuntoa<strong>ja</strong>n jälkeen. <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong><br />
maakuntakaavassa muinaismuistoina merkitään Museoviraston toimittaman rekisteriaineiston<br />
kohteet (huhtikuu 2006). Koska Museovirasto ei ole rekisteröinyt kohdetta<br />
tietokantaansa, ei se ole mukana maakuntakaavassa. Asiasta on tiedotettu kommentoi<strong>ja</strong>lle.<br />
Kaavakartta (sis. määräykset) hyväksytään <strong>ja</strong> vahvistetaan. Kaavaselostus <strong>ja</strong><br />
alueluettelo ovat kaavakartan tulkinnan apuna. Kaavakartassa, kaavaselostuksessa <strong>ja</strong><br />
alueluettelossa ei mainita kyseistä kohdetta <strong>ja</strong> tämä huomioidaan myös kunnassa.<br />
Kohde mainitaan K-S museon taustaselvityksessä. Taustaselvityksiä <strong>ja</strong> valmisteluaineisto<strong>ja</strong><br />
ei erikseen hyväksytä tai vahvisteta, joten niitä ei ole tarpeen jälkeenpäin<br />
muuttaa. Ei muutostarvetta.<br />
19. Jaakko Mäkinen 5.2.2007 (mielipide)<br />
Mielipiteen esittäjä ei ymmärrä, miksi eo/1 alue, josta tulee melua <strong>ja</strong> pölyä, voi olla kuntoutus- <strong>ja</strong><br />
virkistyskeskus Peurungan vieressä. Alueen virkistysarvot kärsivät. Mielipiteen esittäjällä on kesäpaikka<br />
alueen läheisyydessä.<br />
Ks. vastine Laukaan kunnalle. Alue poistetaan.<br />
20. Juha Kankkunen (mielipide) + kartto<strong>ja</strong><br />
Asia koskee tilat 1:309 <strong>ja</strong> 1:29 Nurmijärven kylästä, Laukaalla. Tilalta 1:309 on jo vuodesta 1992<br />
alkaen otettu soraa. Tila 1:29 on TVH vanha sora-alue, jota ei ole entisöity, <strong>ja</strong> joka rajoittuu tilaan<br />
1:184. Tilalla 1.309 on edelleen soraa alueella, joka on tasaista kangasmaastoa. Ehdotan, että maakuntakaavaan<br />
tehdään sellainen merkintä tai selostus, joka mahdollistaa maanainesten ottoa tilan<br />
1:309 <strong>ja</strong> tilan 1:184 ra<strong>ja</strong>lle saakka sekä siten, että TVH:n vanha ottopaikka voitaisiin maisemoida<br />
yhtenäisesti. Kaavan tuolisi mahdollistaa tällaisen ottamisluvan myöntämistä. Ottamisen yhteydessä<br />
ennallistettaisiin alue yhtenäiseksi <strong>ja</strong> maisemoidaan siten kun maa-ainesluvassa tarkemmin määrättäisiin.<br />
Ko. alueet rajoittuvat Hietasyrjänkankaan Natura-alueeseen (F10900013). Naturara<strong>ja</strong>usta<br />
ei voida maakuntakaavassa muuttaa eikä antaa ehdotuksen kaltaista suunnittelumääräystä.<br />
Sen si<strong>ja</strong>an ehdotus tasokkaasta ottosuunnitelmasta, jonka tuloksena alueen<br />
vanha ottopaikka maisemoitaisiin yhtenäiseksi, on kannatettava. Ei muutostarvetta.<br />
21. Anna-Liisa Tikkala + 4 muuta (mielipide) + kartta<br />
83
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
Maakuntakaavaa laadittaessa pyydämme huomioimaan tilamme alueen, joka on ra<strong>ja</strong>ttu Natura<br />
2000:en aikaisemmassa päätöksessä, ks. liite 1 <strong>ja</strong> karttalehti. Ra<strong>ja</strong>uksen yksityiskohdat ovat neuvoteltu<br />
maanomista<strong>ja</strong>n kanssa jo käydyissä suojelualueen perustamisneuvotteluissa. Jos aluetta suurennetaan<br />
luonnonsuojelualueeksi, aiheutuu siitä meille mielestämme kohtuutonta haittaa, koska<br />
alueelle jää käyttöömme pieni hyödytön kaistale. Haluaisimme myös että omistamamme tilan alue<br />
palautetaan M1-alueeksi siltä osin mitä valtio ei lunasta SL-alueeksi. Haluaisimme muistuttaa<br />
myös, että jos alueesta tulee luonnonsuojelualue, niin tällöin haluamme korvata sen vaihtomaalla.<br />
Olemme jo sopineet ympäristökeskuksen kanssa (alkuperäinen maa-alue) vaihtomaaideasta <strong>ja</strong> he<br />
puoltavat sitä. Lisäksi toivomme, että Hyyppään SL-alueelle kohdistuva liikenne ei kulkisi Ruoholahden<br />
yksityistien kautta, eikä Ruoholahden alueelle suunniteltaisi teitä ko. alueen kulkua varten.<br />
Maakuntakaavaan Natura-alueet on merkitty valtioneuvoston päätösten mukaisesti.<br />
Ra<strong>ja</strong>uksien <strong>ja</strong> toteutuksen yksityiskohdista sovitaan maanomistajien <strong>ja</strong> ympäristökeskuksen<br />
välisissä neuvotteluissa. Yksityisteiden kautta tapahtuvaa kulkua ei säädellä<br />
maakuntakaavalla. Ei muutostarvetta.<br />
22. Kirsti Mäkinen 7.2.2007 (mielipide)<br />
Mäkisen muistutus koskee Laukaan Finninkankaan, Finninkylän <strong>ja</strong> Peurunkajärven ympäristön<br />
matkailu- <strong>ja</strong> virkistysaluetta (MV-alue). Omistamme tilat Vesola 1 5:199 <strong>ja</strong> Vesola 5:198 os. Finnintie<br />
83, Laukaa 41350 si<strong>ja</strong>itsevat Finninkankaan läheisyydessä, Peurunkajärven rannalla. Toivomme<br />
ko.alueen kehittyvän voimakkaasti LUONNONARVOJA SÄILYTTÄEN. EI lisäämällä<br />
alueen soranottomahdollisuuksia EIKA sallimalla perustaa alueelle kivimurskauslaitosta, joka aiheuttaisi<br />
seudulle mm. voimakasta MELUA <strong>ja</strong> haitallisen <strong>ja</strong> terveydelle vaarallisen KIVIPÖLYN leviämistä<br />
la ympäristöön. Korostamme, että kivimurskaamo <strong>ja</strong> soranottoalueet eivät mitenkään voi<br />
sopia hyvinvointipalvelujen, virkistysalueitten, liikuntareittien <strong>ja</strong> kauniin luonnonmaiseman keskelle.<br />
Ks. vastine Laukaan kunnalle. Alue poistetaan.<br />
23. Kirsti Riihimäki <strong>ja</strong> Jouko Rossi 8.2.2007 (mielipide)<br />
Laukaan Leppäveden kylässä oleva ampumarata-alue on aivan liian lähellä Näätämäen uutta omakotitaloaluetta.<br />
Radalta lumettomaan aikaan arkisin klo.8.00 -21.00 <strong>ja</strong> sunnuntaisin klo. 10.00 -<br />
21.00 kuuluva ampumamelu on niin voimakasta <strong>ja</strong> häiritsevää, että normaali ulkona oleminen<br />
asuinalueella on mahdotonta, pieniä lapsia ei voi nukuttaa ulkona <strong>ja</strong> lemmikit pelkäävät pauketta.<br />
Ampumamelu rajoittaa myös alueella olevien hyvien ulkoilumaastojen täysipainoista virkistyskäyttö.<br />
Kaavoituksella tulee luoda edellytykset terveelliseen, turvalliseen <strong>ja</strong> meluttomaan asuinympäristöön.<br />
Tällä hetkellä melu on erittäin suuri haittatekijä. Maakuntakaavaan merkitty ampumarata-alue<br />
tulee poistaa kaavasta <strong>ja</strong> ko. alueelle on esitettävä sellaista toimintaa, joka ei häiritse alueen asutusta<br />
<strong>ja</strong> virkistyskäyttöä.<br />
Katso mielipide nro 6 <strong>ja</strong> vastine. Ei muutostarvetta<br />
24. Timo Hirvi 8.2.2007 (mielipide) + kartta<br />
Moottoritie lin<strong>ja</strong>us on Vehniän kylän kannalta erittäin huonolla kohtaa. Siitä aiheutuvat tiejärjestelyt<br />
muokkaavat kyläkuvaa, vaarantavat lasten koulumatkaa, lisääntyvä liikenne paikallisteillä vaarantaa<br />
muidenkin tiellä liikkujien turvallisuuden,( esim. tukkirekka liikenne), aiheuttaa kohtuutonta haittaa<br />
84
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
tienvarren maatalous yrittäjille. Kylän kannalta parhain vaihtoehto tielin<strong>ja</strong>ukseksi olisi vanha seutukaava<br />
vuodelta 1999.<br />
Valtatie 4 on vahvistetussa seutukaavassa osoitettu välillä Vehniä-Äänekoski ohjeellisella<br />
merkinnällä moottoritienä uuteen maastokäytävään Iso Hirvanen –järven itäpuolelle.<br />
Tästä lin<strong>ja</strong>uksesta on luovuttu, kun tiehallinto on tiukentuneessa rahoitustilanteessa<br />
joutunut tutkimaan valtatien 4 vaiheittain parantamisen mahdollisuuksia. Tällöin<br />
on ymmärrettävästi päädytty valtatien säilyttämiseen nykyisellä paikallaan, kuten maakuntakaavaehdotuksessakin<br />
on esitetty.<br />
Valtatien 4 parantaminen tulee eritasoliittymiä käytettäessä <strong>ja</strong> liittymien määrän vähetessä<br />
lisäämään liikenneturvallisuutta jo ennen varsinaisen moottoritien toteuttamista.<br />
Tien keskikaiteellisuus <strong>ja</strong> hitaan liikenteen sekä lyhytmatkaisen paikallisen liikenteen<br />
siirtyminen rinnakkaistielle parantavat myös osaltaan turvallisuustilannetta. <strong>Keski</strong>kaiteellinen<br />
moottoritie vaatii selvästi vähemmän tilaa kuin perinteinen moottoritie leveine<br />
ajoratojen välisine viherkaistoineen.<br />
Kaikille kiinteistöille järjestetään tien parantamisen yhteydessä asiallinen kulkuyhteys.<br />
Ympäristön laatuun liittyvät tekijät, melu <strong>ja</strong> maisemakuva mukaan lukien, tullaan ottamaan<br />
huomioon tiesuunnitelman laatimisen yhteydessä. Ei muutosta.<br />
25. Mar<strong>ja</strong>-Liisa Piispala 12.2.2007 (mielipide) + kartta<br />
Moottorikelkkailun runkoreitti tulee kaavaehdotuksessa merkitä kiertämään Jämsän Himoksella<br />
Himosvuoren takaosiin. Himoksen alueella on voimassa <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> ympäristökeskuksen vuonna<br />
2001 vahvistama osayleiskaava, jossa moottorikelkkareitille ei ole varausta. Himoksen matkailukeskuksessa<br />
on lukuisia asemakaavo<strong>ja</strong>, rakennettu<strong>ja</strong> lomarakennuksia <strong>ja</strong> alue on nopeasti kehittyvää,<br />
joten tarvitaan tarkat luonto- <strong>ja</strong> ympäristökartoitukset suunnitellulle moottorikelkkailun runkoreitistölle.<br />
Reitistöä tulee oh<strong>ja</strong>ta vain sellaisille luontoalueille, joilla moottorikelkkaharrastajille tai<br />
matkailijoille voidaan tarjota virkistys- <strong>ja</strong> luontopalveluita muuta käyttöä kohtuuttomasti haittaamatta<br />
tai luontoarvo<strong>ja</strong> tuhoamatta. Moottorikelkkailun runkoreitti on hyvin tarpeellinen Himoksen<br />
matkailukeskuksessa, mutta sen tulee si<strong>ja</strong>ita hieman etäämmällä tiiviisti rakennetusta ydinkeskuksesta.<br />
Pyytää lähettämään muistutukseen annetun vastauksen.<br />
Maakuntakaava on yleispiirteinen kaavamuoto, joka tarkentuu yksityiskohtaisemmalla<br />
kaavoituksella <strong>ja</strong> muilla toteuttamishankkeilla. Kelkkareittien suunnittelua <strong>ja</strong> toteuttamista<br />
oh<strong>ja</strong>a lisäksi maastoliikennelaki. Himoksen matkailukeskuksen ehdotusvaiheessa<br />
olevassa osayleiskaavassa on osoitettu moottorikelkkailuväylät Patajärven jäälle<br />
<strong>ja</strong> sieltä majoitus- <strong>ja</strong> palvelualueille. Moottorikelkkailu on olennainen osa talvimatkailukeskusten<br />
toiminnassa. Mielipiteen esittäjän näkemykset ovat ymmärrettäviä <strong>ja</strong><br />
hänen tulee valvoa etunsa parhaillaan käynnissä olevan tarkemman yleiskaavoitustyön<br />
yhteydessä. Piispalan esitys on toimitettu Jämsän kaavoitusarkkitehdille. Ei muutostarvetta.<br />
26. Anne Välimaa 12.2.2007 (mielipide, feasy)<br />
Vastustaa erittäin voimakkaasti, että läntinen ohitustie tullaan merkitsemään nykyisellä suunnitelmalla<br />
Perälän tilan läpi. Läntinen ohitustie suunnitellaan kulkevan läheltä omistamaani kiinteistöä<br />
85
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
Kertunniemi 500-402-17-20. Vastusta tämän nykyisen tien suunniteltua kulkua erittäin vahvasti,<br />
siltä kohdalta kun se menee Perälän tilan läpi.<br />
Jyväskylän läntinen ohitustie on kaavassa yhteystarvemerkinnällä seututienä. Merkintä<br />
ei osoita tien tarkkaa paikkaa maastossa, vaan se on tarkemman suunnittelun asia.<br />
Ei muutostarvetta.<br />
27. Veikko Korhonen 12.2.2007 (mielipide)<br />
Muistutus koskee Fingridin varaamaa uutta 400 kV:n sähkölin<strong>ja</strong>a Vihtavuoresta Uuraisten suuntaan<br />
sekä 110 kV:n lin<strong>ja</strong>a Äänekoskelle. Aluevaraukset koskevat muistutta<strong>ja</strong>n omistamaa Uusi-Hovilan<br />
tilaa (rno 2:34) Laukaan kunnassa sekä Hietalahti (rno 16:44) nimistä tilaa Jyväskylän maalaiskunnassa.<br />
Muistutta<strong>ja</strong> esittää, että paras paikka 400 kV:n <strong>ja</strong> 110 kV:n linjoille olisi vanha lin<strong>ja</strong>käytävää<br />
eikä niin kuin kaavaehdotuksessa on esitetty (400 kV vasemmalla puolella <strong>ja</strong> 110 kV oikealla puolella<br />
nykyistä lin<strong>ja</strong>käytävää). Mikäli lin<strong>ja</strong>hankkeet toteutuvat, se olisi erittäin ikävä asia lukuisten<br />
maanomistajien, luonnon <strong>ja</strong> maiseman <strong>ja</strong> ihmisten kannalta, jotka asuvat lähellä lin<strong>ja</strong>a tai ovat jäämässä<br />
sen alle.<br />
Maakuntakaava on yleispiirteinen kaavamuoto. Voimajohtovaraukset tarkentuvat kuntakaavoituksen<br />
<strong>ja</strong> toteutukseen liittyvän hankesuunnittelun yhteydessä. Kartan piirustusteknisistä<br />
syistä uuden johdon merkintä oli esitetty olemassa olevien rinnalle eikä<br />
mainituissa tapauksissa ole tarkoitus ottaa kantaa tarkkaan si<strong>ja</strong>intipuoleen tai rakennetekniikkaan.<br />
Eräissä muissakin muistutuksissa on todettu samaa johtosuuntaa koskevat<br />
ongelmat, joten muutetaan merkintä yhteystarvemerkinnäksi.<br />
28. Aapo Närhi 13.2.2007 (mielipide), perui 19.2.2007<br />
Kelkkareitin ei tule kulkea mielipiteen anta<strong>ja</strong>n maitten halki (Äänekoski, Hietama, rno 2:49).<br />
Moottorikelkkailu vaatii aina maanomista<strong>ja</strong>n luvan. Luvan tärkeys korostuu harrastajien<br />
tai matkailuyrittäjien epävirallisten kelkkaurien toteutuksen yhteydessä. Maastoliikennelain<br />
tarkoittamien virallisten kelkkareittien toteutussuunnittelun yhteydessä ollaan<br />
myös yhteydessä maanomistajiin. Maakuntakaavan yleispiirteisyyden vuoksi<br />
merkinnällä ei oteta kantaa yksittäisiin maanomistusoloihin. Ei muutostarvetta.<br />
29. Tuoma <strong>ja</strong> Päivi Anttila & Mar<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> Jarmo Anttila 13.2.2007 (mielipide, feasy)<br />
Ehdotamme Jämsänkoski-Haavisto tielin<strong>ja</strong>uksen siirtämistä Haaviston kylätaa<strong>ja</strong>man itäpuolelle.<br />
Tielin<strong>ja</strong>us halkoo toimivien maatilojen pelto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> metsiä, pahimmillaan osa pelloista menee käyttökelvottomiksi.<br />
Kaupunki kaavoittaa koko a<strong>ja</strong>n uusia tontte<strong>ja</strong> kylälle. Ehdotettu risteysalue si<strong>ja</strong>itsee<br />
m-alueella, joka on merkitty maisemallisesti tärkeäksi alueeksi. Ehdotuksena on lin<strong>ja</strong>ta tie kokonaan<br />
myös Haaviston kylätaa<strong>ja</strong>man itäpuolelle, tällöin uusi tie palvelee tarkoitustaan eikä häiritse<br />
nykyistä eikä kasvavaa asutusta. Näin tie häiritsee vähemmän myös maa- <strong>ja</strong> metsätalouden harjoittamista,<br />
joka muutenkin on jo vähäistä Jämsänkosken taa<strong>ja</strong>man ympäristössä.<br />
Selvityksen arvoinen ehdotus, mutta ei ehdi kaavaprosessiin tässä vaiheessa. Vaatii<br />
selvityksen. Asiaan voidaan palata kaavaa tarkistettaessa. Ei muutostarvetta.<br />
30. Seppo Kytönen 13.2.2007 (mielipide, feasy)<br />
86
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
Mielipiteen esittäjä omistaa soranottoalueen Juokslahden maakunnallisesti arvokkaan alueen luoteislaidalla.<br />
Juokslahden alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueen soranotto. Alueen suunnittelun<br />
ei saa vaarantaa soranottoa alueella.<br />
Arvokkaan maisema-alueen merkintä osoittaa alueen erityisominaisuutta. Maisemaalueen<br />
ra<strong>ja</strong>us on yleispiirteinen. Merkintä ei ole aluevarausmerkintä. Lähtökohtaisesti<br />
siis oletetaan, että kulttuurimaisema-alueille voi kohdistua eri maankäyttöintressejä <strong>ja</strong><br />
toimintaa yhtäaikaisesti. Maakuntakaavalla ei toteuteta kulttuuriympäristöjen suojelua<br />
eikä arvokasta kulttuurimaisemaa osoittavalla merkinnällä oh<strong>ja</strong>ta yksityisten maanomistajien<br />
tai ammatinharjoittajien toimintaa. Kulttuuriympäristömerkintöihin liittyvien<br />
suunnittelumääräysten oh<strong>ja</strong>usvaikutus kohdistuu kuntien toimintaan (lisää kaavaselostuksessa<br />
s. 68, 93–94 <strong>ja</strong> 132).<br />
Soranotto <strong>ja</strong> maisemalliset arvot sovitetaan yhteen tarkemmassa suunnittelussa. Maakuntakaavassa<br />
kommentoi<strong>ja</strong>n viittaamaa kohdetta ei ole merkitty eo/1 -merkinnällä<br />
(merkinnällä osoitetaan maa- <strong>ja</strong> metsätalousvaltainen alue, jolla on maakunnallista<br />
merkitystä sora- <strong>ja</strong> hiekkahuollossa). Maa-aineslaki säätelee maa-ainesten ottoa <strong>ja</strong><br />
maa-ainesten otto on mahdollista myös maakuntakaavan valkoisilla alueilla. Ei muutostarvetta.<br />
Juokslahden ampumarata aiheuttaa meluhaitto<strong>ja</strong> naapurustolle. Radalle on tehty lisärato<strong>ja</strong> hirviradan<br />
lisäksi. Radan meluhaittoihin tulee kiinnittää huomiota. Ampumakopit ovat kevytrakenteisia.<br />
Ympäristönsuojelun tietojärjestelmän mukaan rata ei tarvitse lupaa. Ei muutostarvetta.<br />
31. Sei<strong>ja</strong> Tiitinen-Salmela 13.2.2007 (mielipide, feasy)<br />
Ratamelu Jämsän Juokslahdella aiheuttaa todellisia meluhaitto<strong>ja</strong> naapurustolle. Ampumakopit ovat<br />
kevytrakenteisia. Meluvallit ovat riittämättömät. Melutorjunta nykytasolle <strong>ja</strong> meluhaitat alemmalle<br />
tasolle!<br />
Ympäristönsuojelun tietojärjestelmän mukaan rata ei tarvitse lupaa. Ei muutostarvetta.<br />
32. Leena Kokkare 14.2.2007 (mielipide)<br />
Edustan Laukaan kunnan Petruman kylässä 2 tilaa, Lehtoranta 5:13 <strong>ja</strong> Kotiranta 5:39 <strong>ja</strong> näiden tilojen<br />
puolesta haluan esittää mielipiteeni aluetta koskevista tulevaisuuden suunnitelmista.<br />
Kannatan <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> liiton a<strong>ja</strong>tusta alueen virkistys- <strong>ja</strong> matkailumielisestä suunnitelmasta. Samalla<br />
laitan liitteenä vastaukseni Laukaan kunnalle aiotusta kivimurskaamosta aivan alueen keskelle.<br />
Peurungan alueella korostuvat kaavaehdotuksessa mielipiteen esittäjän kannatus matkailun<br />
<strong>ja</strong> virkistyksen kehittämisestä. Ei muutostarvetta. Kivimurskaamoalue on Peurungassa<br />
Finnikankaalla, joka maa-ainesten ottoalue poistetaan kaavasta.<br />
33. Juha Hovilainen 14.2.2007 (mielipide) + ilmakuva, Vehniän yleiskaava<br />
Esitän että Fingrid Oyj:n voimalin<strong>ja</strong>varaukseen Vihtavuori — Puskianmäki 400 kV, joka sijoittuisi<br />
nykyisen Alajärvi — Huutokoski 400 kV lin<strong>ja</strong>n viereen, tehdään suunnittelumääräys, jossa määrätään<br />
uusi voimalin<strong>ja</strong> sijoitettavaksi nykyisen lin<strong>ja</strong>n pohjoispuolelle tai yhdyspylvääseen nykyisen<br />
87
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
lin<strong>ja</strong>n kanssa tai nykyistä lin<strong>ja</strong>a siirretään pohjoisemmaksi omistamani tilan Hovila 410-412-2-73-V<br />
kohdalla Laukaan kunnan Vehniän kylässä Fingridin pylvä 312 kohdalla.<br />
Perustelut:<br />
- Nykyinen voimalin<strong>ja</strong> on virheellisesti rakennettu tuotantorakennukseni viereen. Sen pohjoispuolella<br />
ei ole ollut, eikä ole vieläkään rakennuksia jotka estäisivät voimalin<strong>ja</strong>n sijoittumisen hieman<br />
kauemmaksi.<br />
- Maatilani on maidontuotantotila <strong>ja</strong> määrittelemätön voimalin<strong>ja</strong>varaus haittaa elinkeinotoimintaa <strong>ja</strong><br />
estää sen kehittämisen asettamalla rakennuskieltoon vähäisetkin rakennus kelpoiset kohdat.(katso<br />
seuraavat rajoitukset)<br />
- Alueella on kivikautinen asuinpaikka nro 344.<br />
- Laukaan kunta Vehniän yleiskaava luonnoksessa on määritellyt nykyisen voimalin<strong>ja</strong>n eteläpuolisen<br />
alueen maisemallisesti arvokkaaksi alueeksi. Rakentamis — <strong>ja</strong> käyttörajoituksin. Nykyisen voimalin<strong>ja</strong>n<br />
vieressä olevan tuotantorakennuksen siirtäminen kauemmaksi lin<strong>ja</strong>sta nostaisi sen huomattavasti<br />
korkeammalle <strong>ja</strong> maisemaa hallitsevaksi.<br />
Maakuntakaava on yleispiirteinen kaavamuoto. Voimajohtovaraukset tarkentuvat kuntakaavoituksen<br />
<strong>ja</strong> toteutukseen liittyvän hankesuunnittelun yhteydessä. Kartan piirustusteknisistä<br />
syistä uuden johdon merkintä oli esitetty olemassa olevien rinnalle eikä<br />
mainituissa tapauksissa ole tarkoitus ottaa kantaa tarkkaan si<strong>ja</strong>intipuoleen tai rakennetekniikkaan.<br />
Eräissä muissakin muistutuksissa on todettu samaa johtosuuntaa koskevat<br />
ongelmat. Voimajohdon ohjeellinenkin merkitseminen vaatii saatujen mielipiteiden<br />
perusteella lisäsuunnittelua, joten muutetaan merkintä yleispiirteisemmäksi yhteystarvemerkinnäksi.<br />
34. Jouko Hyppönen 15.2.2007 (mielipide, feasy)<br />
Viitasaaren kaupungin Haapaniemen kylässä si<strong>ja</strong>itsevat tilat Koivumutka <strong>ja</strong> Mutala tulisi merkitä<br />
maakuntakaavaan maa- <strong>ja</strong> metsätalousmaaksi.<br />
Alueet si<strong>ja</strong>itsevat taa<strong>ja</strong>matoimintojen alueen sisällä. Ympäristöministeriön merkintäpäätöksen<br />
mukaan näin voi olla, koska alueilla ei ole seudullista merkitystä tai ylikunnallista<br />
oh<strong>ja</strong>ustarvetta. Kaavassa ei esitetä erikseen maa- <strong>ja</strong> metsätalousvaltaisia alueita.<br />
Ei muutostarvetta.<br />
35. Tapio Peltomäki 14.2.2007, 36. Ilkka Lil<strong>ja</strong> 14.2.2007, 37. Liisa Puhalainen 15.2.2007, 38.<br />
Pentti Närhi 15.2.2007, 39. Ilkka Lil<strong>ja</strong> 15.2.2007, 40. Matti Suomalainen 15.2.2007, 40/1 Seppo<br />
Hiekkalinna 16.2.2007, 40/2 Tar<strong>ja</strong> Etelälahti 16.2.2007, 40/3 Seppo Hiekkalinna, Risto Mankonen,<br />
Esa Pitkäjärvi 16.2.2007, 40/4 Jukka Martikainen 16.2.2007, Kari Åström 2.2.2007<br />
40/5, Keljonkankaan asukasyhdistys 16.2.2007 (rekisteröimätön yhdistys, Pentti Närhi, Ilkka<br />
Lil<strong>ja</strong>) 40/6 (mielipide)<br />
Vastustavat Jyväskylän Keljonlahden alueen varausmerkintää voimalaitostoiminnoille. Perusteina<br />
esitetään mm. ympäristöongelmien hallinta alueella mahdotonta, yksi kauneimmista rannoista, Pekonniemen<br />
poh<strong>ja</strong>vesialue, kansallista turvallisuutta takaava polttoöljyn varmuusvarasto, Huoltovarmuuskeskukselle<br />
tuleva poismuuttovelvoite lisää kustannuksia, voimalan räjäytystyöt saattaisivat<br />
tehdä kalliovarmuusvarastoon halkeaman saastuttaen pääkaupunkiseudulle otettavan juomaveden,<br />
liito-orava populaatio tuhoutuu, alueelle ei ole toimivia tieyhteyksiä, lisääntyvä liikenne lisää<br />
onnettomuusriskiä, liikenteen melu yöaikana. Keljonlahti/Päijänne on Jyväskyläläisten virkistysaluetta<br />
<strong>ja</strong> voimalaitoksen lauhdevedet pitävät Keljonlahden <strong>ja</strong> Päijänteen rannat Säynätsaloa myöten<br />
avonaisina <strong>ja</strong> lisäksi menetetään myös muut Keljonlahden/Päijänteen korvaamattomat luontoarvot.<br />
88
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
Teiden <strong>ja</strong> linjojen rakentaminen menee luonnonsuojelualueiden päälle. Kaupunginhallituksen tiedot<br />
viranomaisille <strong>ja</strong> omalle asemakaavoitta<strong>ja</strong>lleen ovat osittain virheellisiä <strong>ja</strong> totuutta vääristeleviä.<br />
KHO:n mukaan voimalakaavalle ei ole perusteita. Paikallista kaavoituspolitiikkaa käytetään kiristysmenetelmänä<br />
kohteeseen, jossa ympäristötekijät ovat kaavoitukselle kielteisiä. Jyväskylän kymmenkunta<br />
varavoimalaa hoitivat lämpöhuollon kovilla pakkasilla Rauhalahden ollessa kor<strong>ja</strong>uksessa.<br />
Rauhalahden alueella on tilaa uudelle laitokselle, savukaasupesurille <strong>ja</strong> apurakennukset valmiina,<br />
vastaavasti on toimittu muuallakin Suomessa, sieltä on moottoritiet kaikkiin suuntiin <strong>ja</strong> lauhdevedet<br />
johdettaisiin Keitele - Päijänne kanavan nykyiseen virtaamaan. Rauhalahti on kaupunkilaisille taloudellisempi<br />
vaihtoehto. Savelan aluetta kehittämällä ei kolmatta vastapainelaitosta tarvittaisi.<br />
KHO:n päätös Espoosta esti golf-kentänkin rakentamisen Keljonlahden kaltaiselle alueelle. YVA<br />
selvityksessä ei ole mainintaa pyrolyysiprosessista <strong>ja</strong> se on muutoinkin puutteellinen. Hankkeesta<br />
on tehty useita valituksia Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Rakentaminen sijoittuu osaksi oikeusvaikutteisen<br />
osayleiskaavan Sippulanniemen virkistysalueelle. Kaupungin tulevat laajenemissuunnat<br />
huomioiden Keljonlahti on kaupunkisuunnittelullisesti virheellinen ratkaisu. Tulee vielä vertailla<br />
useampia vaihtoehto<strong>ja</strong>.<br />
Maankäyttö- <strong>ja</strong> rakennuslain 28 §:n 3 momentissa todetaan, että maakuntakaavaa laadittaessa on<br />
kiinnitettävä erityisesti huomiota mm. alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen, ympäristön <strong>ja</strong><br />
talouden kannalta kestäviin liikenteen <strong>ja</strong> teknisen huollon järjestelyihin, vesi- <strong>ja</strong> maa-ainesvarojen<br />
kestävään käyttöön <strong>ja</strong> maiseman, luonnonarvojen <strong>ja</strong> kulttuuriperinnön vaalimiseen sekä virkistykseen<br />
soveltuvien alueiden riittävyyteen. Nähtävillä oleva maakuntakaavaehdotus ei Keljonlahden<br />
ranta-alueelle sijoitetun voimalan vuoksi täytä em. ehto<strong>ja</strong>.<br />
Toiminnassa olevien <strong>ja</strong> suunniteltujen kotimaista polttoainetta, ml. turve, käyttävien<br />
voimalaitosten osoittaminen maakuntakaavassa tukee maakunnan valitsemaa energiapolitiikkaa,<br />
jonka tavoitteena on vähentää riippuvuutta tuontienergiasta. Keljonlahden<br />
voimalaitosmerkintä perustuu tarkempiin kaavallisiin <strong>ja</strong> toiminnallisiin suunnitelmiin,<br />
Jyväskylän kaupungin laitosta koskeviin päätöksiin, YVA-arviointiin sekä voimalan<br />
saamaan lupaan poiketa luonnonsuojelulain 49 § 1 momentin mukaisesta liito-oravan lisääntymis-<br />
<strong>ja</strong> levähdyspaikko<strong>ja</strong> koskevasta hävittämis- <strong>ja</strong> heikentämiskiellosta. Liiton<br />
käytettävissä on ollut myös Rauhalahden voimalaitosalueen <strong>ja</strong>tkorakentamista koskevat<br />
selvitykset (savukaasupesuri, jätefraktioiden energiakäyttö, uusi voimala) sekä<br />
selvitykset voimalan vaihtoehtoisista sijoituspaikoista.<br />
Maakuntakaavoitus on edennyt rinnan Keljonlahden asemakaavoituksen kanssa, jolloin<br />
maakuntakaavassa on voitu käyttää hyödyksi asemakaavoitusta palvelevia selvityksiä.<br />
Kaupunginvaltuuston hyväksymän asemakaavan laadinnassa on puolestaan<br />
hyödynnetty aiempia yleiskaavojen yhteydessä laadittu<strong>ja</strong> selvityksiä <strong>ja</strong> vaikutusten arviointe<strong>ja</strong>.<br />
Näitä yleiskaavo<strong>ja</strong> ovat Keljonkankaan oikeusvaikutukseton osayleiskaava<br />
(v. 1988), oikeusvaikutukseton Muurame-Sääksvuori osayleiskaava (v. 1996) <strong>ja</strong> Keljonkankaan<br />
osayleiskaavan muutos (v. 1989). Lisäksi on otettu huomioon Sippulanniemen<br />
oikeusvaikutteinen viherosayleiskaava (v. 2000) <strong>ja</strong> Åströmin alueen asemakaava<br />
(v. 2004). Maakuntakaavamerkinnän perustuessa em. tavoin laadittuun asemakaavaan<br />
<strong>ja</strong> voimalan YVA selvitykseen, voidaan perustellusti arvioida, että maakuntakaavavaraus<br />
ei aiheuta elinympäristön laadun sellaista heikkenemistä, joka ei ole perusteltua<br />
maakuntakaavan tarkoitus huomioon ottaen.<br />
Jyväskylän kaupunki on neuvotellut varmuusvarastoista huoltovarmuuskeskuksen<br />
kanssa. Säiliöiden käyttö varmuuskeskuksen tarpeisiin on päättymässä. Voimalaitoksen<br />
rakentaminen voidaan toteuttaa siten, että säiliöt säilyvät ehjinä.<br />
89
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
Asemakaavaa laadittaessa on tehty laa<strong>ja</strong>-alaiset <strong>ja</strong> kattavat selvitykset sekä vaikutusten<br />
arvioinnit. Ympäristövaikutusten arvioinnissa (YVA) on arvioitu Keljonlahden<br />
voimalaitoksesta aiheutuva äänenpainetaso. Lisäksi on tehty erillinen liikennemeluselvitys<br />
Keljonlahdelle mahdollisia tieratkaisu<strong>ja</strong> varten. Keljonlahden voimalaitoshankkeesta<br />
on tehty 17.10.2005 selvitys kahden eri tieyhteysvaihtoehdon melutasot<br />
<strong>ja</strong> liikenteen päästöt. Selvityksen mukaan liikennemäärän muutos nostaa lähtömelutaso<strong>ja</strong><br />
noin 0,7 dB, mikä ei vaikuta melualueiden laajuuteen merkittävästi. Perustilanteessa<br />
55 dB:n päivämelumeluvyöhykkeelle <strong>ja</strong> 45 dB:n yömeluvyöhykkeelle jää yksittäisiä<br />
asuinrakennuksia. Ennustetilanteessa meluvyöhykkeet eivät muutu merkittävästi,<br />
joten yksittäisten kohteiden melusuo<strong>ja</strong>us ei ole selvityksen mukaan välttämätöntä.<br />
Valmisteilla olevassa, vaihtoehtoista kulkuyhteyttä voimalalle koskevassa asemakaavassa<br />
voidaan asemakaavamerkinnöin maakuntakaavaa tarkentaen huolehtia melun<br />
torjunnasta. Samaten maakuntakaavamerkintää tarkentaa voimalaa koskevassa asemakaavassa<br />
oleva määräys laatia ENLV –korttelialueelle (energiahuollolle <strong>ja</strong> satamatoiminnoille<br />
varattu korttelialue) rakennusluvan yhteydessä maisemanhoito- <strong>ja</strong> vihersuunnitelma.<br />
Rinnan maakuntakaavan laadinnan kanssa edenneeseen asemakaavoitukseen liittyen<br />
on tarkasteltu lämpövoimalan sijoittamista vaihtoehtoisiin paikkoihin. Samoin vaihtoehto<strong>ja</strong><br />
on tarkasteltu ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä. Keljonlahden<br />
voimalan si<strong>ja</strong>inti on selvityksissä osoitettu mahdolliseksi. rauhalahden lisä- tai täydennysrakentamista<br />
on Fortumin johdolla tehdyissä selvityksissä pidetty mahdollisena.<br />
Ympäristönsuojelulain mukaan poh<strong>ja</strong>veden pilaaminen on kielletty. Pekonniemen<br />
poh<strong>ja</strong>vesialue on maakuntakaavaehdotuksessa poh<strong>ja</strong>vesialueena. Voimala on tarkoitus<br />
rakentaa Keljonlahden poh<strong>ja</strong>vesialueen ulkopuolelle. Voimalaa palvelevia muita toiminto<strong>ja</strong><br />
poh<strong>ja</strong>vesialueelle sijoitettaessa tulee otettavaksi huomioon maakuntakaavan <strong>ja</strong><br />
asemakaavan poh<strong>ja</strong>veden suojelua koskevat kaavamääräykset. Maakuntakaavan suunnittelumääräyksen<br />
mukaan aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, että<br />
poh<strong>ja</strong>veden laatu ei niiden vaikutuksesta heikkene. Voimalaitoksen sijoittaminen<br />
oheistoimintoineen edellyttää ympäristölupaa, jossa tulee huomioida poh<strong>ja</strong>veden pilaantumista<br />
estävät määräykset kaavaehdotuksen suunnittelumääräyksen mukaisesti.<br />
Rakentamisvaiheessa on huolehdittava siitä, että poh<strong>ja</strong>vesiolosuhteet säilyvät nykyisellään.<br />
Alueella <strong>ja</strong> sen lähiympäristössä on tehty liito-oravakartoituksia, joiden perusteella<br />
alueen liito-oravakanta on varsin tarkasti tiedossa. <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> ympäristökeskuksen<br />
myöntämän poikkeusluvan perustelujen mukaan liito-oravien reviirien heikentäminen<br />
ei ole niin merkittävää, että se estäisi voimalaitoksen toteuttamisen. Maakuntakaavaa<br />
tarkentavassa asemakaavassa on määräys liito-oravien elinalueiden turvaamiseksi.<br />
Eräissä mielipiteissä mainittu luonnonsuojelualue tarkoittaa Jokpakan suistoalueella<br />
olevia Sippulanniemen osayleiskaavaan merkittyjä s-alueita. Nämä alueet eivät ole<br />
luonnonsuojelulaissa tarkoitettu<strong>ja</strong> suojelualueita. Yleiskaavaan merkityt s -alueet si<strong>ja</strong>itsevat<br />
voimalan lähialueella. Ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan näiden alueiden<br />
luontoarvot eivät ole sellaisia, että mahdollinen tieyhteys estäisi niiden asianmukaista<br />
huomioon ottamista.<br />
90
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
Jyväskylän kaupungilta saadun tiedon mukaan alue, josta on ilmoitettu löydetyn mahdollisesti<br />
kivikautista esineistöä, ei sisälly valituksenalaiseen kaava-alueeseen. Museovirasto<br />
on pitänyt alueen <strong>ja</strong>tkoselvityksiä tarpeettomina. <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> museolta<br />
saadun tiedon mukaan alueella on tuhoutunut kivikautinen asuinpaikka, ei siis huomioitava<br />
muinaismuisto.<br />
YVA:ssa on selvitetty lauhdeveden vaikutus Päijänteeseen <strong>ja</strong> jääalueiden talvivirkistyskäyttöön.<br />
Virkistyskäyttöä joudutaan joillakin alueilla rajoittamaan. Vaikutus on<br />
verrattavissa Jyväsjärveen, jonne nyt puretaan Rauhalahden voimalan lauhdevedet.<br />
Uuden voimalan si<strong>ja</strong>inti mahdollisia kriisitilanteita a<strong>ja</strong>tellen on edullinen siksi, että<br />
Rauhalahden voimala <strong>ja</strong> toinen voimala si<strong>ja</strong>itsisivat kaupungin eri puolilla. Tämä tilanne<br />
voisi konkretisoitua esimerkiksi, mikäli alueella syntyisi voimakkaasti leviävä<br />
tulipalo tai kaukolämpöputkistoon <strong>ja</strong> pumppaukseen liittyvä suuri vaurio.<br />
Mahdollinen tarve vesialueen täyttämiseen tutkitaan toteutussuunnittelun yhteydessä.<br />
Maakuntakaavalla ei oteta siihen kantaa. Asemakaava mahdollistaa vesialueen täyttämisen,<br />
mutta vielä ei tiedetä tarvitaanko täyttöä laisinkaan. Ranta ei ole luonnontilainen,<br />
koska sitä on aiemmin täytetty rautatien rakentamiseksi. Mahdollinen täyttäminen<br />
edellyttää lupaa.<br />
Alueella on ollut maanpäällisten öljysäiliöiden varasto, maanalainen valtion polttoainevarasto,<br />
pistoraide, satamatoiminto<strong>ja</strong>, puunpudotuspaikka <strong>ja</strong> halkovarasto. Alue on<br />
ollut aidattuna siten, että kyseistä ranta-aluetta ei ole voinut käyttää yleiseen virkistykseen.<br />
Kaavaehdotuksessa on osoitettu ulkoilun yhteystarve Sippulanniemestä Keljonkankaalle.<br />
Yhteystarve tulee huomioida <strong>ja</strong> säilyttää alueen tarkemmassa suunnittelussa,<br />
joten voimalavaraus ei sitä uhkaa.<br />
41. Reijo Vatanen 15.2.2007, 42. Tiina Holopainen 15.2.2007 (mielipide)<br />
Vastustavat Konneveden Jouhtisvuoren moottorirataa <strong>ja</strong> vaativat varauksen poistamista. Konneveden<br />
kunta on myynyt ok-tontte<strong>ja</strong> kaavaillun rata-alueen välittömästä läheisyydestä = melualueelta.<br />
Tonttien omista<strong>ja</strong>t eivät olisi hankkineet tonttia ko alueelta, jos olisivat tienneet ratahankkeesta.<br />
Kylän kehitys vaarantuu. Jouhtisvuori on korkeata maastoltaan. Ääni kantautuu kauas, kilometrienkin<br />
päähän. Ympäristökeskus vastustaa rataa mm. Uurapoh<strong>ja</strong>n tiiviin loma-asutuksen vuoksi. Kylältä<br />
on kerätty aiemmin vastustava kannanotto. Perustelut moottoriradan sijoittamiseksi alueelle ontuvat:<br />
on mm. mainittu, että kun alueella on jo melua aiheuttavaa toimintaa = ampumarata, voidaan<br />
melua lisätä! Ampumaradankin sijoittamisen laillisuus/sopivuus tulisi selvittää uudelleen, koska<br />
siitäkin aiheutuu häiritsevää melua. Tarvetta radalle ei ole, koska rato<strong>ja</strong> löytyy toisaalta.<br />
Moottoriurheilualueen tarkempi suunnittelu on meneillään <strong>ja</strong> siitä on tehty meluselvitys<br />
ympäristölupaa varten. Alueen varsinaista paikkaa vielä haetaan <strong>ja</strong> näin ollen melun<br />
leviämistä voidaan vielä säädellä. Samalla alueella si<strong>ja</strong>itsee nykyinen Konneveden<br />
Ampujien rata, joka on myös riistanhoitoyhdistyksen käytössä. Molemmat toiminnot<br />
aiheuttavat melua <strong>ja</strong> kokonaisuuden kannalta on järkevää sijoittaa nämä toiminnot lähekkäin.<br />
Ei muutostarvetta.<br />
43. Vehniän kylätoimikunta/Seppo Nissinen 13.2.2007 (mielipide)<br />
91
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
Vehniän kylätoimikunta esittää maakuntakaavaan merkityn valtatie 4:n lin<strong>ja</strong>uksen muuttamista samaan<br />
paikkaan, mihin se on merkitty aikaisemmassa seutukaavassa ns. ”itäinen, uusi tielin<strong>ja</strong>us”.<br />
Maakuntakaavassa valtatie on merkitty Vehniän kylän läpi vanhaa tielin<strong>ja</strong>a menevänä moottoritienä.<br />
Moottoritien rakentaminen vaatii nykyistä tiealuetta ainakin neljä kertaa leveämmän tilan, leikkauksia<br />
<strong>ja</strong> pengerryksiä sekä mittavat meluesteet <strong>ja</strong> rinnakkaistieverkoston kevyenliikenteen ratkaisuineen.<br />
Nykyinen 4-tielin<strong>ja</strong>us kulkee Vehniän kohdalla viljeltyjen <strong>ja</strong> kar<strong>ja</strong>nlaitumina olevien peltoalueiden<br />
läpi. Rakentamalla uusi moottoritie entiselle poh<strong>ja</strong>lle, (<strong>ja</strong> rinnakkaistiestö) rikkoutuvat<br />
viljelykset entisestäänkin <strong>ja</strong> suuret alueet peltomaata menetetään kokonaan liikennealueille. Joidenkin<br />
kar<strong>ja</strong>tilojen elinmahdollisuudet näyttävät loppuvan kokonaan. Lisäksi tie rikkoo herkän <strong>ja</strong> säilytettäväksi<br />
määrätyn kylämaiseman. Ympäristöarvona Vehniän viljelysalueet ovat poikkeuksellisen<br />
arvokkaita. Lisäksi Isohirvasen länsirannan välittömään läheisyyteen rakennettava moottoritie häiritsee<br />
kymmenien vapaa-a<strong>ja</strong>n asuntojen käyttömahdollisuuksia. Järven luontoarvot kärsivät suuresti.<br />
Kyläläisten mielestä 4-tien lin<strong>ja</strong>aminen asumattomalle itäiselle alueelle on taloudellisesti edullisempi,<br />
se pelastaa kylän arvokkaan kulttuurimaiseman, antaa maatalouselinkeinon harjoittajille<br />
mahdollisuuden <strong>ja</strong>tkaa elinkeinoaan, Isohirvasen ranta-asukkaille rauhoittuvan ympäristön, kylän<br />
asukkaille mahdollisuuden rakentaa turvallista <strong>ja</strong> viihtyisää elinympäristöä moottoritien rakenteiden<br />
<strong>ja</strong> liikenteen sitä häiritsemättä. <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakunnan ei pidä hyväksyä sellaista kaavaehdotusta,<br />
joka turmelee ihmisten elinympäristöä niin ratkaisevasti kuin Vehniän kylällä on nyt tapahtumassa.<br />
Kylämme on tällä hetkellä n. 1000 asukasta <strong>ja</strong> se on voimakkaan kasvupaineen alaisena.<br />
Tekemällä tässä esitetty muutos maakuntakaavaan, mahdollistuu kylämme kehittäminen inhimillisenä<br />
asumaympäristönä <strong>ja</strong> herkät luonto- <strong>ja</strong> ympäristöarvot säilyttäen.<br />
Kirri-Äänekoski moottoritievaraus sijoittuu nykytilassa kaksikaistaiselle nelostie<strong>ja</strong>ksolle,<br />
johon on Äänekosken puoleisessa päässä rakennettu ohituskaista- <strong>ja</strong> eritasojärjestelyjä.<br />
Tie kuuluu maantielaissa tarkoitettuihin valtakunnallisesti merkittäviin runkoteihin.<br />
Se on tiehallinnon pääteiden kehittämissuunnitelmassa osoitettu moottoritienä<br />
Jyväskylästä Tikkakoskelle sekä siitä ominaisuuksiltaan moottoritien kaltaisena nelikaistaisena<br />
tienä edelleen Äänekoskelle. Tien lähiympäristön maankäytön <strong>ja</strong> liikenteen<br />
kehitys maakunnan keskeisellä kehityskäytävällä edellyttää koko <strong>ja</strong>kson toteuttamista<br />
moottoritienä tarvittavin rinnakkaistie-, kevytväylä- <strong>ja</strong> eritasojärjestelyin. Tie<strong>ja</strong>kso<br />
kuuluu myös joukkoliikenteen laatukäytäväverkkoon. Tien alkuosalla välillä<br />
Kirri-Vehniä on tehty moottoritievaihtoehto<strong>ja</strong> koskeva ympäristövaikutusten arviointi<br />
<strong>ja</strong> tekeillä on tien yleissuunnitelma.<br />
Valtatie 4 on vahvistetussa seutukaavassa osoitettu välillä Vehniä-Äänekoski ohjeellisella<br />
merkinnällä moottoritienä uuteen maastokäytävään Iso Hirvanen –järven itäpuolelle.<br />
Tästä lin<strong>ja</strong>uksesta on luovuttu, kun tiehallinto on tiukentuneessa rahoitustilanteessa<br />
joutunut tutkimaan valtatien 4 vaiheittain parantamisen mahdollisuuksia. Tällöin<br />
on ymmärrettävästi päädytty valtatien säilyttämiseen nykyisellä paikallaan, kuten maakuntakaavaehdotuksessakin<br />
on esitetty. Kylätoimikunnan lin<strong>ja</strong>usehdotus on katsottu<br />
taloudellisesti mahdottomaksi toteuttaa.<br />
Valtatien 4 parantaminen tulee eritasoliittymiä käytettäessä <strong>ja</strong> liittymien määrän vähetessä<br />
lisäämään liikenneturvallisuutta jo ennen varsinaisen moottoritien toteuttamista.<br />
Tien keskikaiteellisuus <strong>ja</strong> hitaan liikenteen sekä lyhytmatkaisen paikallisen liikenteen<br />
siirtyminen rinnakkaistielle parantavat myös osaltaan turvallisuustilannetta. <strong>Keski</strong>kaiteellinen<br />
moottoritie vaatii selvästi vähemmän tilaa kuin perinteinen moottoritie leveine<br />
ajoratojen välisine viherkaistoineen.<br />
92
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
Kaikille kiinteistöille järjestetään tien parantamisen yhteydessä asiallinen kulkuyhteys.<br />
Ympäristön laatuun liittyvät tekijät, melu <strong>ja</strong> maisemakuva mukaan lukien, tullaan ottamaan<br />
huomioon tiesuunnitelman laatimisen yhteydessä. Ei muutostarvetta.<br />
44. <strong>ja</strong> 45. Paavo Pölkki 14.2.2007 <strong>ja</strong> 15.2.2007 (mielipide)<br />
Maakuntakaavaehdotuksessa on piirretty aluevaraus Laukaan Haapavatialla omistamani sora-alueen<br />
päälle (Juhola 4:60). Sora-alue <strong>ja</strong>kautuu vaiheisiin 1 <strong>ja</strong> 2 <strong>ja</strong> on vanhaa ottamisaluetta. Alue on huomioitu<br />
aiemmissa vaihekaavoissa (seutukaavassa). Kaavoitta<strong>ja</strong>n tulee oikaista piirros tai muutoin<br />
huolehtia siitä, ettei maakuntakaava vaikeuta maa-aineslupien saantia ko. alueelle. Muistutuksen<br />
liitteenä kartat.<br />
Asiasta on kommentoitu jo kaavan luonnosvaiheessa. Arvokkaan maisema-alueen<br />
merkintä osoittaa alueen erityisominaisuutta. Maisema-alueen ra<strong>ja</strong>us on yleispiirteinen.<br />
Merkintä ei ole aluevarausmerkintä. Lähtökohtaisesti siis oletetaan, että kulttuurimaisema-alueille<br />
voi kohdistua eri maankäyttöintressejä <strong>ja</strong> toimintaa yhtäaikaisesti. Maakuntakaavalla<br />
ei toteuteta kulttuuriympäristöjen suojelua eikä arvokasta kulttuurimaisemaa<br />
osoittavalla merkinnällä oh<strong>ja</strong>ta yksityisten maanomistajien tai ammatinharjoittajien<br />
toimintaa. Kulttuuriympäristömerkintöihin liittyvien suunnittelumääräysten oh<strong>ja</strong>usvaikutus<br />
kohdistuu kuntien toimintaan (lisää kaavaselostuksessa s. 68, 93–94 <strong>ja</strong><br />
132).<br />
Soranotto <strong>ja</strong> maisemalliset arvot sovitetaan yhteen tarkemmassa suunnittelussa. Maakuntakaavassa<br />
kommentoi<strong>ja</strong>n viittaamaa kohdetta ei ole merkitty eo/1 -merkinnällä<br />
(merkinnällä osoitetaan maa- <strong>ja</strong> metsätalousvaltainen alue, jolla on maakunnallista<br />
merkitystä sora- <strong>ja</strong> hiekkahuollossa). Maa-aineslaki säätelee maa-ainesten ottoa <strong>ja</strong><br />
maa-ainesten otto on mahdollista myös maakuntakaavan valkoisilla alueilla. Ei muutostarvetta.<br />
46. Aulis Hänninen 15.2.2007 (mielipide)<br />
Esittää, että <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> seutukaavan mukaiset maa-ainesten ottoalueet Muuramen Punakankaan<br />
alueella: Punakankaan eo 2/3 (26) n:o 15 pysyisivät ennallaan eikä maanomistajien mahdollisiin<br />
laajennusvaatimuksiin nykyisen ysitien <strong>ja</strong> Punamäentien välisellä alueella Muuramen kunnan puolella<br />
suostuttaisi, koska alueella on omakotiasutusta. Ensisi<strong>ja</strong>isesti tilat RN:o 40:6, RN:o 146:0 tulisi<br />
jättää kaavan ulkopuolelle, kuten seutukaavassakin asia on. Kaavaan tulee merkitä määräys, että<br />
edellä mainituilta tiloilta ei saa kalliota hyödyntää missään muodossa.<br />
Kaavaehdotuksessa oleva Punakankaan alue si<strong>ja</strong>itsee Punamäentien länsipuolella, ei<br />
Punamäentien <strong>ja</strong> vt:n 9 välissä. Vaatimus on maa-ainevyöhykkeen osalta liian yksityiskohtainen<br />
kuuluakseen maakuntakaavan piiriin. Kyseessä on kunnan sisäinen asia.<br />
Ei muutostarvetta.<br />
47. Aimo Jakonen 15.2.2007, 48. Eero Nyström 15.2.2007 <strong>ja</strong> lisäys 16.2.2007, 49. Anita Lähdemäki<br />
15.2.2007, 50. Anita, Kati <strong>ja</strong> Heidi Lähdemäki 15.2.2007, 51. Taimi Kokko 16.2.2007<br />
(mielipide)<br />
Vastustavat Vihtavuoren muuntoasemalta suunniteltu<strong>ja</strong> lisävoimalinjojen laajentamista pohjoisen<br />
suuntaan.<br />
93
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
Muistuttajien tilat (Koivikko 2, 16:147, Alatalo 11:170, 163, 76, 113, 123, 147, Ylämäki 16:148,<br />
Vuorela 16:41, Tapiola RN 11:119) si<strong>ja</strong>itsevat lähellä Vihtavuoren muuntoasemaa <strong>ja</strong> noin 50-150<br />
metrin päässä nykyisestä voimalin<strong>ja</strong>sta, osin johdon suo<strong>ja</strong>-alueella <strong>ja</strong> osin linjojen alla. On kohtuutonta<br />
laajentaa lin<strong>ja</strong>a vielä lähemmäksi asunto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> ottaa jo aiemmin pakkotoimin sähkölin<strong>ja</strong>- <strong>ja</strong> tiealueiksi<br />
<strong>ja</strong> luonnonsuojelualueeksi otettujen alueiden lisäksi maita yhteiskunnan haltuun. Pienet<br />
metsäpalstat pienenevät entisestään, johto tulee liian lähelle Iso-Kuukkasen rannan kesämökkitontte<strong>ja</strong>,<br />
Ilvesmäellä asuu ilveksiä <strong>ja</strong> se on metsästykseltä rauhoitettua aluetta jonka ympäristöarvot ovat<br />
uhattuina. Rannan puolella on n. 200 vuoden ikäinen metsäkappale, jota omista<strong>ja</strong> ei salli kaadettavan.<br />
Johtoaukko on jo nyt leveä <strong>ja</strong> kun se vielä levenee, tulee se väistämättä lisäämään myrskytuho<strong>ja</strong><br />
johtoaukon reunoilla. Terveysriskin vuoksi olisi jätettävä riittävä “varoalue asuntojen suuntaan!<br />
Ruotsissa on tehty tutkimuksia <strong>ja</strong> todettukin suurien voimalinjojen aiheuttavan terveyshaitto<strong>ja</strong> ihmisille<br />
<strong>ja</strong> eläimille.<br />
Kokonaan uusi, korvaava lin<strong>ja</strong>us voisi löytyä Siikajärven itäpuolitse Kemiran alueen läpi. Osa<br />
muistuttajista esittää, että laajennus toteutettaisiin nykyiseen johtokatuun esim. asentamalla uudet<br />
johdot valmiina oleviin sähköpylväisiin metsäpinta-alaa säästäen.<br />
Maakuntakaava on yleispiirteinen kaavamuoto. Voimajohtovaraukset tarkentuvat kuntakaavoituksen<br />
<strong>ja</strong> toteutukseen liittyvän hankesuunnittelun yhteydessä. Kartan piirustusteknisistä<br />
syistä uuden johdon merkintä oli esitetty olemassa olevien rinnalle eikä<br />
mainituissa tapauksissa ole tarkoitus ottaa kantaa tarkkaan si<strong>ja</strong>intipuoleen tai rakennetekniikkaan.<br />
Eräissä muissakin muistutuksissa on todettu samaa johtosuuntaa koskevat<br />
ongelmat. Voimajohdon ohjeellinen merkitseminen vaatii saatujen mielipiteiden perusteella<br />
lisäsuunnittelua, joten muutetaan merkintä yleispiirteisemmäksi yhteystarvemerkinnäksi.<br />
52. Tapio <strong>ja</strong> Sinikka Makkonen, Jukka Makkonen 16.2.2007, 53. Hannu Makkonen 16.2.2007<br />
(mielipide)<br />
Vastustavat moottoritievarausta Vt 4 osuudella Viisarimäki – Oravasaari – Kanavuori – Haapalahti<br />
nykyisen valtatien länsipuolelle uuteen maastokäytävään. Tievaraus sijoittuu omistamansa kiinteistön<br />
alueelle talon <strong>ja</strong> Lepäslammen väliin. Ovat esittäneet osin samat kommentit aiemmassa palautteessaan<br />
<strong>ja</strong> pyytävät tutustumaan niihin yksityiskohtien osalta. Perusteina esitetään:<br />
Kaavaan ei ole syytä varata uutta si<strong>ja</strong>intia tielle, vaan on järkevämpää parantaa nykyistä valtatietä,<br />
koska se on ympäristön kannalta vähemmän haitallinen ratkaisu. Jos uudelle tielle tehdään varaus,<br />
sitä ei tule merkitä moottoritienä vaan valtatienä. Moottoritie synnyttäisi huomattavia lisäongelmia<br />
tiealueen <strong>ja</strong> tierakenteiden laajetessa. Ongelmat on huomioitava nyt, sillä myöhemmin niihin ei pysty<br />
vaikuttamaan. Maakuntakaavan mittakaavasta johtuen yksityiskohdat eivät tule näkyviin. Uusi tie<br />
vaaditaan jätettäväksi pois kaavasta, tulee keskittyä nykyisen tien parantamiseen. Jos uudelle tielle<br />
kuitenkin jätetään varaus, se tulee merkitä valtatienä eikä moottoritienä. Uusi tie on merkittävä kaavaan<br />
Lepäslammen kohdalla vaihtoehtoisen lin<strong>ja</strong>uksen mukaisena <strong>ja</strong> sen tulee si<strong>ja</strong>ita Lepäslammen<br />
valuma-alueen ulkopuolella <strong>ja</strong> jyrkänne alusmetsineen on säilytettävä. Tiekysymys ei ole vielä ratkennut<br />
<strong>ja</strong> tiesuunnitelmaa on vielä muutettava, jotta se on lakien mukainen. Tämä on otettava huomioon<br />
myös maakuntakaavassa.<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaavan luonnoksessa valtakunnallisesti merkittäväksi runkotieksi<br />
luokiteltu valtatie 4 on esitetty Lepäslammen kohdalla moottoritienä. Vahvistetussa<br />
seutukaavassa on kiinteistön kohdalla varaus valtatietä varten samalla paikalla<br />
kuin nyt maakuntakaavaehdotuksessa esitetty moottoritievaraus. Maakuntakaavassa<br />
94
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
osoitettavaksi tarkoitettu moottoritievaraus perustuu tiehallinnon maakunnan viranomaistahojen<br />
kanssa yhteistyössä valmistelemaan tiesuunnitelma-aineistoon, jossa<br />
ratkaisun poh<strong>ja</strong>na on ollut v.1989 laadittu tiesuunnitelma tie<strong>ja</strong>kson rakentamiseksi<br />
moottoriliikennetienä välillä Oravasaari-Kanavuori.<br />
Tarkasteltavana oleva valtakunnallisesti merkittävä runkotie<strong>ja</strong>kso on osoitettu tiehallinnon<br />
pääteiden kehittämissuunnitelmassa <strong>ja</strong>tkuvana keskikaiteellisena ohituskaistatienä,<br />
joka vastaa ratkaisuiltaan <strong>ja</strong> vaadittavalta rinnakkaistieverkoltaan lähes moottoritietasoista<br />
tietä. Tie<strong>ja</strong>kson vaikutusalueella olevan asutuksen <strong>ja</strong> Nelostien lähialueen<br />
tulevan maankäytön turvaamiseksi alueella on varauduttava kattaviin päätieverkon<br />
rinnakkaistiejärjestelyihin. Alueelle odotettavissa olevan maankäytön <strong>ja</strong> päätien liikennevirtojen<br />
perusteella on päädytty siihen, että valtakunnallisesti merkittävälle runkotielle<br />
sijoittuva tie<strong>ja</strong>kso Viisarimäki- Jyväskylä- Äänekoski osoitetaan hyväksytyn<br />
maakuntasuunnitelman tavoitteiden mukaisesti koko matkaltaan maakuntakaavassa<br />
yhtenäisenä moottoritienä, jolle liityntä tapahtuu vain määrätyissä pisteissä eritasoliittymien<br />
kautta.<br />
Maakuntakaava ottaa periaatteellisen kannan siihen, että moottoritie tulee sijoittaa<br />
kyseisellä kohdalla nykyisen valtatien länsipuolelle, lähelle Lepäslampea. Nykyinen<br />
valtatie jää paikallista liikennettä välittäväksi yhdystieluokkaiseksi rinnakkaistieksi.<br />
Vuonna 1996 valmistuneen ympäristövaikutusten arvioinnin <strong>ja</strong> nyt tiesuunnitelman<br />
valmistelun yhteydessä tehtyjen tarkentavien ympäristövaikutusarvioiden perusteella<br />
voidaan todeta, ettei maantielaissa tarkoitettua, valtakunnallisesti merkittäväksi runkotieksi<br />
luokiteltua tietä voida sijoittaa nykyisen valtatien maastokäytävään olemassa<br />
olevalle tienvarsiasutukselle aiheutuvien merkittävien haittojen takia. Ei muutostarvetta.<br />
Jos kaavassa tehdään varaus uudelle tielle, on tie sijoitettava mahdollisimman lähelle nykyistä tietä.<br />
Uusi suunniteltu valtatie on mahdollista sijoittaa paitsi talon <strong>ja</strong> Lepäslammen väliin myös talon <strong>ja</strong><br />
nykyisen tien väliin. Tielaitos on suunnitellut tämän vaihtoehtoisen lin<strong>ja</strong>uksen <strong>ja</strong> se voidaan muuttaa<br />
moottoritieksi helpommin kuin vanhan lin<strong>ja</strong>uksen mukainen tie. Lepäslammen luonnontilainen,<br />
kirkasvetinen <strong>ja</strong> ympäristökeskuksen erinomaiseksi luokittelema järvi, jolle tien rakentaminen aiheuttaisi<br />
huomattavia haitto<strong>ja</strong>. Näitä olisivat vedenpinnan lasku, valuma-alueen koon <strong>ja</strong> laadun muutos,<br />
samentuminen, värimuutos, rehevöityminen, mataloituminen, haitat kasveille, eläimille <strong>ja</strong> ihmisille.<br />
Vakava lisäkuormitus ekosysteemille. Tuhoisa maisemalle. Melu pilaa Lepäslammen totaalisesti.<br />
Alueella on arvokas kallioalue, 11 m jyrkänne <strong>ja</strong> sen tyvilouhikko ovat harvinainen geomorfologinen<br />
muodostuma. Jyrkänteen alusmetsä on metsälain määrittelemä erityisen tärkeä metsätyyppi.<br />
Kaavan mukainen tie tuhoaa em. arvot <strong>ja</strong> huonontaa virkistyskäyttömahdollisuuksia. Muistuttajien<br />
esittämä vaihtoehtoinen lin<strong>ja</strong>us on parempi ratkaisu, koska haitat jäävät huomattavasti vähäisemmiksi<br />
tai kokonaan pois. Kaavan tielin<strong>ja</strong>us on ympäristönsuojelulain, vesilain <strong>ja</strong> metsälain vastainen<br />
<strong>ja</strong> heikentää Jääskelän Natura-aluetta. Tiestä tehty YVA on puutteellinen eikä sillä voi perustella<br />
tiehanketta.<br />
Vuonna 1996 valmistuneen ympäristövaikutusten arvioinnin sekä tiesuunnitelman<br />
valmistelun yhteydessä tehtyjen tarkentavien ympäristövaikutusarvioiden perusteella<br />
voidaan todeta, ettei valtakunnallisesti merkittävää runkotietä voitaisi sijoittaa nykyisen<br />
valtatien maastokäytävään olemassa olevalle tienvarsiasutukselle aiheutuvien<br />
merkittävien haittojen takia. Toisena ratkaisuvaihtoehtona esitetty moottoritielin<strong>ja</strong>uksen<br />
siirto Lepäslammen kohdalla lähemmäs nykyistä valtatietä altistaisi entistä useampia<br />
kiinteistöjä liikenteen haittavaikutuksille. Tiesuunnitteluun liittyneiden Natura-<br />
95
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
arviointien <strong>ja</strong> luontoselvitysten perusteella voidaan todeta, että maakuntakaavan valmistelun<br />
poh<strong>ja</strong>na oleva tielin<strong>ja</strong>us ei aiheuta merkittäviä haitallisia vaikutuksia alueen<br />
luontoon. Ei muutostarvetta.<br />
Moottoritievaraus on ristiriidassa kaavan laadinnassa noudatettujen periaatteiden <strong>ja</strong> tavoitteiden<br />
kanssa, kuten kaavaselostuksessa mainittujen luonnon monimuotoisuuden säilymisen edistäminen,<br />
kallioalueiden luonnon monimuotoisuudesta <strong>ja</strong> luonnonarvoista huolehtiminen <strong>ja</strong> että kalliot ovat<br />
geomorfologisten <strong>ja</strong> geologisten arvojen lisäksi harvinaisen <strong>ja</strong> uhanalaisen lajiston elinympäristöjä.<br />
Metsien osalta selostuksessa mainitaan metsälain määrittämien tärkeiden elinympäristöjen säilyttäminen<br />
tärkeänä tukena luonnonsuojelulle. Kaavassa pitäisi siis kiinnittää erityistä huomiota Lepäslammen<br />
kalliojyrkänteen <strong>ja</strong> tyvilouhikon sekä alusmetsän suojeluun. Kaavaselostuksen s. 116 todettaan,<br />
ettei kaikilta osin onnistuttu osoittamaan arvokkaita kallioalueita, mikä korostaa mainitun kalliojyrkänteen<br />
suojelun tärkeyttä. Sivulla 70 korostetaan ekologisten yhteyksien säilyttämistä. Kaavan<br />
tievaraus katkaisee yhteyden Lepäslampeen <strong>ja</strong> pirstoo kasvi- <strong>ja</strong> eläinlajien yhtenäisiä elinalueita.<br />
Kaavalla pyritään edistämään virkistyskäyttöä, mutta Jääskelän virkistysalueen itäosaan ollaan<br />
sijoittamassa moottoritietä, mikä heikentää virkistysmahdollisuuksia. Lepäslammen rannassa tie<br />
estää alueen virkistyskäytön kokonaan <strong>ja</strong> heikentää Jääskelän virkistysalueen arvoa. Vaihtoehtoinen<br />
lin<strong>ja</strong>us haittaa vähemmän virkistysaluetta <strong>ja</strong> nykyisen tien parantaminen olisi paras vaihtoehto.<br />
Maakuntakaavassa ei oteta kantaa metsälakikohteisiin tai paikallisiin luontoarvoihin.<br />
Ei muutostarvetta.<br />
Maakuntakaavassa osoitettu ulkoilureitti ei saa kulkea Lepäslammen kohdalla muistuttajien kiinteistön<br />
kautta, koska se haittaisi rannan <strong>ja</strong> saunan käyttöä.<br />
Ulkoilureittimerkintä on ohjeellinen. Reitin tarkempi suunnittelu tulee osoittamaan<br />
sen paikan. Reitti tulee olemaan Jyväskylän kaupunkiseudun kannalta keskeinen, koska<br />
se yhdistää kaupunkiseudun Jääskelän virkistysalueeseen <strong>ja</strong> Leivonmäen kansallispuistoon.<br />
Ei muutostarvetta.<br />
54. Maarit Kiiskinen 16.2.2007 (mielipide)<br />
Muistutus koskee Laukaan Leppäveden Luulunsaarta. V-merkintä tulee poistaa Luulunsaaresta,<br />
koska Laukaan Veneseuran vuokrasopimusta ei tulla <strong>ja</strong>tkamaan <strong>ja</strong> saareen suunnitellaan matkailua<br />
palvelevaa yritystoimintaa. Veneilyn palvelualue tulee osoittaa Kuusisaaren eteläkärkeen, koska se<br />
on valtion maata <strong>ja</strong> kaavoitettu virkistysalueeksi. Huolto <strong>ja</strong> rakennustoimet helpompia toteuttaa,<br />
koska on tieyhteyden päässä. Alue on noin 70 ha <strong>ja</strong> kestää kuormitusta paremmin kuin 4 ha Luulunsaari.<br />
Kuusisaaressa on arvokkaita tutustumiskohteita <strong>ja</strong> se on monipuolisempi retkeilijöille. Kuusisaari<br />
on kehitysmahdollisuuksiltaan parempi kohde kuin Luulunsaari eikä kahden V-alueen sijoittaminen<br />
lähekkäin pienelle alueelle ole <strong>ja</strong>tkokehityksen kannalta edullinen ratkaisu. Kuusisaarta<br />
pääsevät hyödyntämään muutkin kuin veneilijät. Kuusisaaresta on avarammat <strong>ja</strong> aurinkoisemmat<br />
maisemat. Kuusisaaressa on ainakin kaksi virkistystarkoitukseen hyvää paikkaa: eteläkärjen länsipuolella<br />
<strong>ja</strong> vanhan rakennuksen paikka länsirannalla.<br />
Mikäli kaavanlaati<strong>ja</strong> on painavista syistä eri mieltä, on muistutta<strong>ja</strong>an oltava neuvotteluyhteydessä.<br />
Toivoo myönteistä päätöstä <strong>ja</strong> on yrittäjänä valmis kehittämään molempia saaria yhteistyössä sekä<br />
palvelemaan matkailijoita <strong>ja</strong> veneilijöitä.<br />
Koska maanomista<strong>ja</strong> ei tule <strong>ja</strong>tkamaan vuokrasopimusta, poistetaan Luulunsaaren virkistysaluekohde.<br />
96
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
55. Leena Niininen 16.2.2007 (mielipide)<br />
Kirri – Puuppola moottoritien alle jää tilasta Kauppila 3:200 suurin osa maata. Tämä vaihtoehto<br />
lopettaa elinkeinoharjoittajien toiminnan. Rakennetut harjoitusradat jäävät tien alle. Nykyinen 4-tie<br />
<strong>ja</strong> levennettävä moottoritie on nykyistä suunnitelmaa parempi vaihtoehto. Hevoset <strong>ja</strong> autot tuskin<br />
sopii samalle kaistalle.<br />
Maakuntakaavaehdotuksessa oleva moottoritien sijoitus on vahvistetun seutukaavan<br />
mukainen. <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> tiepiiri on selvittänyt myös nykyisen valtatien paikalle sijoittuvaa<br />
moottoritielin<strong>ja</strong>usta, mutta vuonna 2003 valmistuneen ympäristövaikutusten<br />
arviointiselostuksen <strong>ja</strong> 2005 tehtyjen lisäselvitysten perusteella on moottoritie päädytty<br />
säilyttämään välillä Kirri-Puuppola seutukaavan mukaisella paikalla. Ei muutostarvetta.<br />
56. Metsolahden kylätoimikunnan nimissä Ritva Kotilainen <strong>ja</strong> kolme muuta allekirjoitta<strong>ja</strong>a<br />
16.2.2007 (mielipide)<br />
1. Kaavaan tulee merkitä yhdyskuntarakenteen laajenemissuunnaksi vt 9 varsi Kanavuoresta Lievestuoreelle.<br />
Kylämäinen asutus <strong>ja</strong>tkuu Kanavuoresta Hankasalmen asemalle saakka. Alueelle on<br />
rakennettu viime vuosina runsaasti. Alueelle on tullut tai suunniteltu vesi- <strong>ja</strong> viemäriverkostot.<br />
Katso vastine Savio – Puttolan kyläyhdistykselle (mielipide nro 13) Ei muutostarvetta.<br />
2. Metsolahden - Kelkkamäen alueella on runsaasti asutusta. Valtatie 9:n liikenne on runsasta <strong>ja</strong><br />
edelleen kasvavaa. Esitämme valtatie 9:n kunnostamista runsasta liikennettä vastaavaan kuntoon.<br />
Metsolahden risteys on nykyiseen liikennemäärään nähden ruuhkainen <strong>ja</strong> vaarallinen. Esitämme<br />
Metsolahden risteyksen kunnostustarpeen merkitsemistä maakuntakaavaan. Metsolahden <strong>ja</strong> Kelkkamäen<br />
välille tarvittaisiin ehdottomasti kevyen liikenteen väylä. Esitämme kevyen liikenteen väylän<br />
tarpeen merkitsemistä maakuntakaavaan.<br />
Maakuntakaavassa ei esitetä yksittäisiä liikenneturvallisuuden parantamistoimenpiteitä.<br />
Valtatie 9 on maakuntakaavaehdotuksessa osoitettu merkittävästi parannettavaksi<br />
valtatieksi/runkotieksi, jolla varaudutaan ohituskaistatiehen sekä eritaso- <strong>ja</strong> rinnakkaistiejärjestelyihin<br />
taa<strong>ja</strong>mien kohdalla. Kevyen liikenteen väyläjärjestelyjen tarve taa<strong>ja</strong>mien<br />
<strong>ja</strong> kylämäisen alueen kohdalla sisältyy kaavamerkintää koskevaan suunnittelumääräykseen.<br />
Ei muutostarvetta.<br />
3. Maakuntakaavaan tulee merkitä Laukaan Lievestuoreen Mustanvuoren alue seudulliseksi tai<br />
maakunnalliseksi virkistys- <strong>ja</strong> ulkoilualueeksi. Perusteluina esitämme seuraavaa:<br />
3.1. Mustanvuoren liikuntaverkosto on suosittu alue <strong>ja</strong> sitä käytetään ympärivuotiseen liikkumiseen<br />
<strong>ja</strong> ulkoiluun. Laukaan kunnan vapaa-a<strong>ja</strong>ntoimen tekemässä mittauksessa laskettiin a<strong>ja</strong>lla 5.1. -<br />
15.9.2006 Mustanvuoren latu- <strong>ja</strong> ulkoiluverkostolla yli 7000 käyttäjää. Mustanvuoren liikunta- <strong>ja</strong><br />
latuverkoston käyttäjiä tulee myös muiden kuntien alueelta.<br />
3.2. Laukaan kunta on suunnittelemassa Mustanvuoren <strong>ja</strong> Koivusuon alueelle retkeilyreittiä osaksi<br />
Jyvässeudun - Laukaan retkeilyreitistöä (Metsoreitti). Maakuntakaavaan on toivottu ulkoiluun alueita<br />
<strong>ja</strong> reittejä maakunnan keskustan tuntumaan.<br />
3.3. Laukaan kunta on ostanut alueelta maata. Tekemässään sopimuksessa <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> ympäristökeskuksen<br />
kanssa Laukaan kunta toteaa tavoitteeksi “ kehittää alueesta luonnonhoidon <strong>ja</strong> virkistyksen<br />
kannalta kiinnostava, mm. linnuston <strong>ja</strong> muun eliöstön pesintä — <strong>ja</strong> elinolosuhteita edistävä.<br />
97
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
Alueelle voidaan toteuttaa luonnon havainnointia <strong>ja</strong> virkistystä edesauttavia rakenteita, kuten katselutorni,<br />
polut, pitkokset, levähdys- <strong>ja</strong> tulentekopaikat, laavu ym.” Mustanvuoren merkintä maakuntakaavaan<br />
virkistys- <strong>ja</strong> ulkoilualueeksi tukee Laukaan kunnan em. sopimuksessa ilmaisemia tavoitteita<br />
alueella.<br />
3.4. Alueelle on vuosien varrella rakennettu laa<strong>ja</strong> hiihto- <strong>ja</strong> ulkoilureitistö. Reitistöä pidetään <strong>ja</strong>tkuvasti<br />
hyvässä kunnossa. Lisäksi Laukaan kunta aikoo rakentaa alueelle valaistun latureitin.<br />
3.5. Mustanvuoren alue no<strong>ja</strong>a maakuntakaavaehdotuksessa poh<strong>ja</strong>karttamerkinnällä kylämäiseksi<br />
merkittyihin alueisiin. Laukaan kunnan kaavoitusohjelmaan on tulossa myös Metsolahden alueen<br />
kaavoittaminen. Alueella on suunnitteilla myös muita asutusalueita. Mustanvuoren virkistys- <strong>ja</strong> ulkoilualue<br />
tukee alueen kiinnostavuutta tulevaisuuden asuinalueena.<br />
4. Laukaan kunnan vapaa-a<strong>ja</strong>ntoimi on suunnitellut Vihtavuoresta Lievestuoreelle retkeilyreittiä.<br />
Reitti on suunniteltu osaksi Jyvässeudun - Laukaan retkeilyreittiä (Metsoreitti). Hankkeesta on tehty<br />
Laukaan kunnan tilauksesta ympäristöselvitys syksyllä 2004. Maakuntakaavan kaavaselostuksessa<br />
todetaan ulkoiluun tarvittavien alueiden <strong>ja</strong> reittien tarve nimenomaan maakunnan keskustan tuntumassa.<br />
Metsoreitti liittäisi alueen luontevasti toimivaksi osaksi Maakuntauraa. Esitämme maakuntakaavaan<br />
merkittäväksi ulkoilun yhteystarve Laukaan kunnan suunnitelman mukaisesti välille<br />
maakuntaura - Vihtavuori - Vuontee - Savio - Metsolahti - Mustavuori - Kelkkamäki - Lievestuore.<br />
Katso vastine Savio – Puttolan kyläyhdistykselle (mielipide nro 13) Ei muutostarvetta.<br />
57. Tapio Hyvönen 16.2.2007 (mielipide)<br />
Laukaan Äijälässä si<strong>ja</strong>itsevalla Syömäsi<strong>ja</strong>nmäellä <strong>ja</strong> sen läheisyydessä on voimassa olevassa seutukaavassa<br />
merkintä EO maankamaran ainestenottoalue. Siitä ei ole vastaavaa merkintää uudessa<br />
maakuntakaavassa. Se tulee merkitä myös uuteen maakuntakaavaan EO/1.<br />
Lisäksi muistutan jo nykyistä seutukaavaa vanhemman soranottoalueen olemassaolosta Syömäsi<strong>ja</strong>nmäen<br />
alueella <strong>ja</strong> sen merkitsemisestä maakuntakaavaan EO/1.<br />
Laajennuksena edelliseen pyydän huomioimaan EO/1 merkinnällä kaksi seuraavaa omistamaani<br />
kohdealuetta rekisterinumerolla 2:183:<br />
1. KTK:n <strong>ja</strong> Lemminkäisen alueeseen rajoittuva alue<br />
2. koko kohdealue, jolla varsinainen Syömäsi<strong>ja</strong>nmäki si<strong>ja</strong>itsee <strong>ja</strong> joka rajoittuu Hoikkalantiehen <strong>ja</strong><br />
kantatie 637:ään<br />
Molemmat kohdealueet si<strong>ja</strong>itsevat Äijälä-Jokihaara-Heinämäen yksityistien (Kytömaantie), Lillukkajoen<br />
<strong>ja</strong> kantatie nro: 637 (Äijäläntien) välisellä alueella.<br />
Syömäsi<strong>ja</strong>nmäkeä ei esitetä kaavaehdotuksessa maa-ainesten ottoon, koska sen vieressä<br />
si<strong>ja</strong>itsee valtakunnallinen poh<strong>ja</strong>veden tarkkailuasema. Liiton käynnistämässä poh<strong>ja</strong>veden<br />
suojelun <strong>ja</strong> kiviainesten käytön yhteen sovittavassa projektissa tullaan tarkastelemaan<br />
sora-alueita <strong>ja</strong> projektin poh<strong>ja</strong>lta valmistellaan vaihemaakuntakaava. Ei<br />
muutostarvetta.<br />
58. Erkki Honkosen kuolinpesä / VT Mar<strong>ja</strong> Honkonen 15.2.2007 (mielipide)<br />
Mielipide koskee Äänekoskella Pyhänsalon tilaa RN:o 6:103.<br />
Esitystapa:<br />
Muistutuksen tekijän tulisi pystyä selvittämään nähtävillä olo aineistosta, mitä aluevarauksia millekin<br />
alueelle ollaan ehdottamassa. Tapa sijoittaa kartalle vain värein erottuvia merkintöjä (esim. ne-<br />
98
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
liö/kolmio) on sekava. Kaavaehdotuksessa alueen ra<strong>ja</strong>utuminen tietyn aluevarauksen alle ei käy ilmi<br />
kaavakartasta /kaavaselosteesta tai alueluettelosta.<br />
Esim. Pyhänsalon tilan alueella <strong>ja</strong> sen lähialueilla on käytetty eri kartoissa välillä “turkoosinvihreää”<br />
<strong>ja</strong> välillä “rusehtavaa neliötä”, Kaavaselosteessa sen si<strong>ja</strong>an SL luonnonsuojelualueen selostus<br />
sijoittuu vain turkoosin-vihertävän neliön alla.<br />
Merkinnän W ra<strong>ja</strong>utuminen jää epäselväksi. Samoin Listonniemen alueelle sijoittuvan “vihreän<br />
kolmion”. “Sinertävän-vihreä” W alue” sijoittunee Pyhänsalon saaren toiselle puolelle <strong>ja</strong> se <strong>ja</strong>tkunee<br />
lähelle Viitasaarta; välillä vesialue näyttäisi kuitenkin muuttuvan “vaalean rusehtavan sävyiseksi”<br />
alueeksi ilman merkintää(?). Se, mitä tämä “rusehtava alue” on, jää epäselväksi.<br />
Natura 2000 verkostoon kuuluva alue (Keiteleen Listonniemi) ei näyttäisi kuuluvan W -alueeseen<br />
kuin osittain(?); ainakaan kartalla ei ole merkintää W kuin osassa Listonniemen Natura -alueesta.<br />
Alueet poikkeavat myös väritykseltään.<br />
Katsomme, että esitystapaa tulee muuttaa siten, että alueen sijoittuminen eri aluevarausten alaisuuteen<br />
käy nähtävillä olo materiaalista ilmi.<br />
Esitystapaa on hiottu koko kaavaprosessin a<strong>ja</strong>n. Merkinnät, sekä kaavamerkinnät että<br />
poh<strong>ja</strong>karttamerkinnät, on selostettu kaavakartalla <strong>ja</strong> kaavaselostuksessa sekä kaavamerkintöjen<br />
osalta alueluettelossa. Maakuntakaavassa merkintävalikoima on suurempi<br />
kuin entisessä seutukaavassa. Maakuntakaavan pitää olla myös yleispiirteinen. Ei<br />
muutostarvetta.<br />
Aluevarauksista:<br />
Voimassa olevan kaavan (<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> seutukaava 5. vaihekaava/ KHO 24.8.2001 taltio 1924)<br />
mukaiseen tilanteeseen ollaan maakuntakaavassa esittämässä ainakin seuraavia muutoksia/lisäyksiä:<br />
-arvokas vesistöalue(av) varaus on poistettu kokonaan<br />
-SL ra<strong>ja</strong>usta rakentamis- <strong>ja</strong> suojelumääräyksineen on laajennettu Pyhänsalon tilan alueella<br />
-alueelle esitetään uutta merkintää, W, joka tarkoittaa tärkeää vesialuetta<br />
-alueelle esitetään uutta merkintää, jolla osoitetaan Natura 2000 -verkostoon kuuluva alue.<br />
SL aluevaraus 234<br />
Pyhänsalon tilalle on merkitty “vihertävän- turkoosi neliö”, joka viittaa SL 234 -aluevaraukseen.<br />
Kartta-aineistosta tai kaavaselosteesta ei käy ilmi, mitä alueita Pyhänsalon saaresta “SL neliö” kattaa.<br />
Kartasta käy ainoastaan ilmi se, että Pyhänsalon saareen on sijoitettu “SL neliö”, joka selosteen<br />
mukaan kattaa kaikkiaan 61 hehtaaria “kolmen eri neliön” alle sijoittuvia alueita.<br />
SL-aluevaraukseen (234) kuuluvat ne rantojen suojeluohjelmaan <strong>ja</strong>/tai Naturaaan kuuluvat<br />
alueet, jotka on perustettu tai tullaan perustamaan luonnonsuojelulailla. Kaavan<br />
yksittäisiin SL-alueisiin kuuluvat alueet selviävät tarkasti ympäristöviranomaisten Natura-,<br />
suojeluohjelma- <strong>ja</strong> suojelupäätösasiakirjoista, jotka voidaan tarvittaessa esittää.<br />
Ei muutostarvetta.<br />
Pyhänsalon tilalle on muodostettu luonnonsuojelualue lainvoimaisella <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> ympäristökeskuksen<br />
päätöksellä 21.12.2005. Äänekosken kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 18.12.2006<br />
neuvottelutulosta toteuttavan rantayleiskaavan. Tehtyjen sopimusten mukaan tässä maakuntaehdotuksessa<br />
mahdollisesti SL alueeksi varatulle alueelle on tulossa rakennuspaikko<strong>ja</strong>. Alueella on sallittu<br />
normaali metsätalouden harjoittaminen. Suojelupäätös kattaa myös muita poikkeuksia. Jakelun<br />
mukaan <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> ympäristökeskuksen päätös 21.12.2005 YSA 202097 on toimitettu <strong>Keski</strong>-<br />
<strong>Suomen</strong> liitolle. Kuolinpesä viittaa luonnonsuojelualueen perustamispäätökseen 21.12.2005 <strong>ja</strong> katsoo,<br />
että maakuntakaavaehdotukseen otettu SL määräys ei saa olla ristiriidassa luonnonsuojelualueen<br />
perustamispäätöksen kanssa. SL aluevarausta rakentamisrajoituksineen ei voida ulottaa alueelle,<br />
99
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
joka on luonnonsuojelualueen perustamispäätöksessä <strong>ja</strong> myös sitä toteuttavassa Äänekosken kaupunginvaltuuston<br />
hyväksymässä rantayleiskaavassa määritetty <strong>ja</strong> merkitty rakentamiseen varatuksi<br />
alueeksi.<br />
Maakuntakaavan suojelumääräys <strong>ja</strong> ehdollinen rakentamisrajoitus eivät estä tai muuta<br />
rantayleiskaavan <strong>ja</strong>/ tai suojelupäätöksen mukaista maankäyttöä. Ei muutostarvetta.<br />
Maakuntakaavasta tulee käydä ilmi SL aluera<strong>ja</strong>uksen suuruus <strong>ja</strong> sen sijoittuminen Pyhänsalon tilan<br />
alueelle. Ehdollinen rakentamisrajoitus tulee poistaa, koska se on tai saattaa olla ristiriidassa luonnonsuojelualueen<br />
perustamispäätöksen <strong>ja</strong> sitä toteuttavan Aänekosken kaupunginvaltuuston rantayleiskaava<br />
päätöksen kanssa.<br />
Katso edellä.<br />
SL -aluevaraukset Listonniemen alueella tulee olla johdonmukaiset eikä varaukseen tule siten sijoittaa<br />
vain osia sen alaisuuteen kuuluvista alueista.<br />
Kaavaehdotuksesta pois jääneet Listonniemen SL-aluevaraukset lisätään kaavaan.<br />
SL merkintä rakentamisrajoituksineen on kohtuuton: osa Pyhänsalon tilan alueesta on jo suojeltu<br />
21,12.2005 tehdyllä päätöksellä <strong>ja</strong> loppuosaa Pyhänsalon tilasta ei ole tarkoitus suojella.<br />
SL-merkintä koskee Pyhänsalon tilan alueesta vain jo suojeltua osaa. Ei muutostarvetta.<br />
W Tärkeä vesialue<br />
Keiteleen osalta maakuntakaavaluonnokseen sisältyy W merkinnällä varustettu<strong>ja</strong> alueita kaksi.<br />
Alueluettelon mukaan vesiretkeilyä palvelua kokonaisuus käsittää alueen: Konnevesi, Sumiainen,<br />
Suolahti, Viitasaari <strong>ja</strong> Äänekoski. Se, miten nämä alueet ra<strong>ja</strong>utuvat jää epäselväksi. W merkinnällä<br />
osoitetulle alueelle näyttäisi sijoittuvan osittain voimassa olevan kaavan arvokas vesistöalue (av)<br />
ra<strong>ja</strong>us. Näin myös Natura 2000 -verkoston kohde Keiteleen Listonniemi. Arvokkaan vesistöalueen<br />
kohdekuvauksen mukainen alue <strong>ja</strong> Natura 2000 -verkoston kohde Keiteleen Listonniemi ei sovellu<br />
selostuksen mukaiseen “moottoriveneellä tapahtuvaa retkeilyä <strong>ja</strong> virkistymistä varten”.<br />
W -varaukseen kuuluvan alueen ra<strong>ja</strong>utuminen tulisi käydä selvästi ilmi kaavakartalta. Nyt ra<strong>ja</strong>us<br />
värityksineen jää epäselväksi.<br />
W varauksesta tulee poistaa maininta alueen soveltuvuudesta moottoriveneellä tapahtuvaa retkeilyä<br />
<strong>ja</strong> virkistäytymistä varten tai aluevaraus tulee poistaa alueelta, joka kuuluu voimassa olevan kaavan<br />
arvokkaaseen vesistöalueeseen <strong>ja</strong>/tai Natura kohteeseen Keiteleen Listonniemi.<br />
av -varauksen poistamiseen <strong>ja</strong> sen muuttamiseen W -varaukseksi ei ole esitetty perusteita. Aikaisemmissa<br />
kaavakäsittelyissä alueelta on nimenomaan poistettu alueelle aikaisemmin esitettyjä virkistysvarauksia.<br />
W tarkoittaa vesialuetta <strong>ja</strong> on kehittämisperiaate, ei aluevaraus. Alueluettelossa on<br />
kerrottu kehittämisperiaatteeksi vesiretkeily. Vesialue soveltuu hyvin melomalla, soutamalla<br />
tai moottoriveneellä tapahtuvaa retkeilyä <strong>ja</strong> virkistäytymistä varten. Sillä on<br />
useita rantautumispaikko<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> se voi pitää sisällään myös laiva- <strong>ja</strong> veneväyliä sekä pai-<br />
100
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
kallisia leirikeskuksia <strong>ja</strong> leirintäalueita. Edellä olevan valossa ei ole perusteita muuttaa<br />
ko. vesiretkeilyalueen tekstiä.<br />
Seutukaavan mukaan arvokkailla vesistöalueilla (av) suositaan seutukaavaa yksityiskohtaisempien<br />
vahvistettujen kaavojen laatimista. Näin on av-alueiden osalta tapahtunut<br />
valtaosassa <strong>Keski</strong>-Suomea, myös Listonniemen alueella. av-merkintä on siten toteutettu<br />
eikä ole tarvetta sen säilyttämiseen. Muistutettakoon, että maakuntakaavan virallisissa<br />
ilmoituksissa on ilmoitettu, että voimassa oleva seutukaava kumotaan.<br />
“Puna-ruskeat neliöt”<br />
Luonnonsuojelualueen perustamispäätöksessä viitataan <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> museon lausuntoon<br />
19.7.2005. Mikäli kiinteät muinaisjäännökset on tässä kaavassa merkitty Pyhänsalon tilalle sen mukaisesti,<br />
kuolinpesällä ei ole huomauttamista.<br />
Muinaismuistoina osoitetaan Museoviraston keväällä 2006 toimittama rekisteriaineisto.<br />
Kohdejoukkoa on täydennetty eri inventoinneissa varmennetuilla kohteilla. Ei muutostarvetta.<br />
“Vihreä kolmio”<br />
Ilmeisesti kyseessä on v -merkintä, vaikka kaavassa ei näyttäisi olevan “tätä osoittavaa kir<strong>ja</strong>inta”. v<br />
-merkinnän mukaan merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittävä virkistysalue. Rakentamismääräyksen<br />
mukaan alueella sallitaan virkistys- <strong>ja</strong> retkeilykäyttöä palveleva rakentaminen.<br />
Merkinnän kuvauksen mukaan nuoli osoittaa alueen laajenemissuunnan. Listonniemen alueen osalta<br />
epäselväksi jää, mitä alueita vihreä kolmio pitää sisällään <strong>ja</strong> mille suunnalle alueen on tarkoitettu<br />
laajenevan. Katsomme, että merkintätapaa kartalla tulisi myös tältä osin selkeyttää.<br />
Alueluettelossa on selkeästi osoitettu, että Listonniemen viereinen vihreä kolmio tarkoittaa<br />
Viuhkarin saaren olemassa olevaa virkistysaluetta. Kaavassa ei Viuhkarinsaaren<br />
kohdalla ole virkistysalueen laajenemissuuntaa osoittavaa nuolta, joten sellainen ei<br />
koske aluetta. Ei muutostarvetta.<br />
Liiton kannanotot pyydetään toimittamaan Mar<strong>ja</strong> Honkosen osoitteeseen.<br />
59. Mulikan kalastuskunta/osakaskunnan puolesta Jorma Möksy 15.2.2007 (mielipide)<br />
Turvetuotantoalueille lupia myönnettäessä tulee huomioida kala- <strong>ja</strong> raputaloudelliset haitat sekä<br />
virkistyskäytölle aiheutuvat haitat alapuolisissa vesistöissä valuma-alueella.<br />
Kaavassa olevat turvetuotantoaluevaraukset ovat jo tuotannossa olevia alueita tai tuottajien<br />
hallussa olevia varauksia, joista tehdyissä ympäristöselvityksissä alueet on todettu<br />
tuotantokelpoisiksi <strong>ja</strong> maakuntakaavan luonnonsuojeluryhmän mukaan ei ole<br />
tiedossa sellaisia suojeluarvo<strong>ja</strong>, jotka estäisivät niiden varaamisen turvetuotantoon.<br />
Ympäristöluvassa määrätään alueen valumavesiltä edellytettävä riittävä puhdistustaso.<br />
Niille samoin kuin eo/tu 1,2 -merkinnöillä osoitetuille laajemmille tuotantopotentiaalivyöhykkeille<br />
on kaavassa annettu suunnittelumääräykset, joissa turvetuotannon vesistövaikutukseen<br />
suhtaudutaan kriittisesti. Ei muutostarvetta.<br />
60. Jukka Lauttamäki 15.2.2007 (mielipide)<br />
101
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
Muistutus koskee kaikkia Saarijärven reitin vesistön latvavesien valuma-alueita Pylkönmäen, Karstulan<br />
<strong>ja</strong> Kyyjärven kuntien alueilla. Kaikki esitetyt turpeennostovaraukset tulee poistaa koskien<br />
luonnontilaisten soiden lisäksi kaikkia jo maa- <strong>ja</strong> metsätalouskäyttöön ojitettu<strong>ja</strong> alueita.<br />
Kaavoituksella pitäisi pyrkiä tuottamaan alueelle lisäarvoa, parantamalla turvallisuutta <strong>ja</strong> viihtyvyyttä,<br />
oh<strong>ja</strong>amalla <strong>ja</strong> auttamalla alueen kehitystä asukkaiden <strong>ja</strong> luonnon kannalta myönteiseen suuntaan.<br />
Esitetyn kaltainen kaava mittavine turpeennosto varauksineen edustaa mielestäni pahimmanlaatuista<br />
“siirtomaapolitiikkaa”, jossa suhteellisen pienen taloudellisen edun saamiseksi luonnonvaramme<br />
riistetään kasvukeskusten tarpeisiin <strong>ja</strong> meille jää raiskatut suot <strong>ja</strong> sotketut vedet.<br />
- Nykymuotoisen nostoluvan saaneita, mutta vielä aloittamattomia kohteita ei tulisi ottaa käyttöön,<br />
kuin enintään puolet siitä määrästä, mitä vanho<strong>ja</strong> nostoalueita on poistettu tuotannosta <strong>ja</strong> alueet hyväksyttävästi<br />
ennallistettu. Näin nostoala vuosikymmenten aikana laskee siedettävälle tasolle.<br />
- Kaikkien nostoalueiden lupaehto<strong>ja</strong> tulee kor<strong>ja</strong>ta niin, että vesiä, sivuvedet mukaan lukien voidaan<br />
laskea vesistöön vain hyvin hoidettujen rinnevalutuskenttien kautta tai mahdollisesti vielä tehokkaammin<br />
puhdistusmenetelmin. Nämä rakennelmat tulee olla toiminnassa ennen kuin ensimmäisiäkään<br />
kuivatusvesiä lasketaan vesistöön, sillä siinä vaiheessa vesistöhaitat ovat usein kaikkein suurimmat.<br />
- Kaikki toiminnasta aiheutuneet vahingot <strong>ja</strong> haitat, niin jo tapahtuneet kuin mahdollisesti tulevatkin,<br />
tulee korvata vahinko<strong>ja</strong> kärsineille täysimääräisesti.<br />
- Kaavaan tulisi liittää suunnitelma vesistöjen vaurioiden kor<strong>ja</strong>amiseksi <strong>ja</strong> lisävahinkojen estämiseksi.<br />
Turvevyöhykemerkintä tarkoittaa laa<strong>ja</strong>a aluekokonaisuutta, jossa tiedetään olevan turvetuotantopotentiaalia.<br />
Vyöhykkeiden päämaankäyttö on yleensä kuitenkin aina jokin<br />
muu kuin turvetuotanto <strong>ja</strong> vyöhyke voi sisältää mm. asutusta, suojelua, maa- <strong>ja</strong> metsätalousalueita,<br />
vesistöjä jne. Turvetuotannon lupaharkinnan yhteydessä luontoarvot otetaan<br />
huomioon eikä maakuntakaavalla voida puuttua erillislainsäädännöllä säädeltyyn<br />
toimintaan. Esitettyjen vyöhykkeiden määrää supistettiin merkittävällä tavalla luonnosvaiheessa<br />
ympäristökeskuksen lausunnon <strong>ja</strong> ympäristökeskuksessa teetetyn valuma-alueittaisen<br />
vesistövaikutustarkastelun perusteella. Lisäksi ympäristökeskuksessa<br />
tehtiin laa<strong>ja</strong> suokohtainen ojitustilannekartoitus. Kaavaehdotukseen jäljelle jääneille<br />
vyöhykkeille laadittiin suunnittelumääräys.<br />
Maakuntakaavassa aluevarauksina osoitetaan turvesoita, jotka ovat tuotannossa, joilla<br />
on jo tuotantoluvat kunnossa tai joille on laadittu suokohtaiset ympäristöselvitykset <strong>ja</strong><br />
niiden perusteella maakuntakaavan laadintaa valmistellut luonnonsuojeluryhmä on todennut<br />
soiden merkinnän maakuntakaavaan mahdolliseksi. Turvetuotannon aluevarauksia<br />
on kaavan laadintaprosessin aikana edellä mainituin kriteerein <strong>ja</strong> ympäristökeskuksen<br />
kanssa sopien karsittu huomattavasti turvetuottajien esittämästä sekä turvetuotantoon<br />
muutoin tutkimusten mukaan soveltuvien soiden määrästä.<br />
Kaavaehdotuksen turvetuotantovarausten valmistelu tapahtui tiiviissä yhteistyössä<br />
ympäristöviranomaisten kanssa. Kaavassa olevat tuotantoaluevaraukset eivät riitä täyttämään<br />
ennustettua polttoturpeen tarvetta. Niiden lisäksi tuotantoon on saatava uusia<br />
soita esimerkiksi kaavan turvetuotantopotentiaalia osoittavilta vyöhykkeiltä. Ojitustilannekartoituksen<br />
perusteella lisätuotantoalaa on löydettävissä ojitetuilta <strong>ja</strong> jo luonnontilansa<br />
menettäneiltä soilta.<br />
102
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
Uusista aluevarauksista on olemassa ympäristöselvitykset, samoin on selvitetty valuma-alueittaiset<br />
vesistövaikutukset sekä soiden ojitustilanne on kartoitettu. Siten maakuntakaavan<br />
turvetuotannon ei voida katsoa vaarantavan ekologista kestävyyttä.<br />
Ei muutostarvetta.<br />
61. Jukka Lauttamäki 15.2.2007 (mielipide)<br />
Pylkönmäen Karahkajärvien erämaa-alue tulisi suojella ra<strong>ja</strong>amalla <strong>ja</strong> merkitsemällä SL <strong>ja</strong> sl alueeksi<br />
sekä muinaismuistokohteeksi. Kolmen järven muodostama alue muodostaa erämaisen alueen,<br />
jolla on merkittäviä historiallisia <strong>ja</strong> luontoarvo<strong>ja</strong>. Iso Karahkan rannalla oleva Metsähallituksen luvatta<br />
rakentama keskeneräinen huvila <strong>ja</strong> suunnitellut toistakymmentä rantamökkiä pilaavat erämaajärven.<br />
Rakennusoikeus tulee siirtää Metsähallituksen muille järville tai 150-200 m päähän rantaviivasta.<br />
Veden laatu on erinomainen. Järvessä on alkuperäisiä lohensukuisia kalo<strong>ja</strong>. Järvi on ollut<br />
Laukaan kalanviljelylaitoksen emokalojen säilytysvetenä. Järvellä on paljon historiallisia arvo<strong>ja</strong> eri<br />
aikakausien eränkäyntiin liittyvine rakennelmineen <strong>ja</strong> esineistöineen, joita on todella runsaasti.<br />
Vanhimmat lienevät esihistorialliselta a<strong>ja</strong>lta, osa rautakaudelta <strong>ja</strong> pääosa sijoittunee historialliseen<br />
aikaan. Parhaiten säilyneet puurakenteet lienevät 1600 luvulta. Ensimmäiset kir<strong>ja</strong>lliset tiedot tältä<br />
Kardagan tai Kaaran erämaaksi nimetyltä alueelta ovat 1400 luvulta. Lappalaiset erästeli alueella<br />
1500 luvulle saakka. Kalanpoikastuotannon yhteydessä Ruokonen järven pintaa laskettiin <strong>ja</strong> silloin<br />
pal<strong>ja</strong>stui uskomattoman paljon pyyntiin liittyviä rakennelmia. Ympäri järven on kymmeniä liistekatiskoita,<br />
kymmeniä kakspuisia leveitä ruuhia. Suurin yhtenäinen talveksi suo<strong>ja</strong>an upotettu ”armada”<br />
on 18 ruuhta. Eränkävijöiden leiri lienee ollut järvien välisellä kannaksella, jota pitäisi tutkia.<br />
Maakuntakaavassa esitetään valtakunnalliset <strong>ja</strong> maakunnalliset arvot luonnonsuojelun<br />
<strong>ja</strong> kulttuuriympäristön osalta. Nämä ovat kaavaehdotuksessa mukana aluevarauksina<br />
<strong>ja</strong> kohteina ympäristöhallinnon <strong>ja</strong> museoviraston rekistereiden mukaisesti. Näissä <strong>ja</strong><br />
kaavan taustaselvityksissä ei Karankajärven erämaa-alue ole noussut esille. Kaavaehdotuksessa<br />
järven pohjoispäässä on maakunnallisesti merkittävä kulttuurimaisemaalue<br />
<strong>ja</strong> se on osa kulttuuriympäristön kehittämisen kohdealuetta. Muinaismuistoina<br />
osoitetaan Museoviraston keväällä 2006 toimittama rekisteriaineisto. Kohdejoukkoa<br />
on täydennetty eri inventoinneissa varmennetuilla kohteilla. Pylkönmäen kohteet on<br />
mainittu alueluettelossa s. 103. Kohteet voi paikantaa alueluettelon s. 58 kartan avulla.<br />
Ei muutostarvetta.<br />
62. Anna Korhonen 15.2.2007 (mielipide)<br />
Ei hyväksy, että moottorikelkkailureitti kulkee Hankasalmella Konnevedentiellä omistamiensa tonttien<br />
Veneranta 16:37 <strong>ja</strong> Veikkola 16:82 kautta.<br />
Moottorikelkkailu vaatii aina maanomista<strong>ja</strong>n luvan. Luvan tärkeys korostuu harrastajien<br />
tai matkailuyrittäjien epävirallisten kelkkaurien toteutuksen yhteydessä. Maastoliikennelain<br />
tarkoittamien virallisten kelkkareittien toteutussuunnittelun yhteydessä ollaan<br />
myös yhteydessä maanomistajiin. Maakuntakaavan yleispiirteisyyden vuoksi<br />
merkinnällä ei oteta kantaa yksittäisiin maanomistusoloihin. Ei muutostarvetta.<br />
63. Juhani Korhonen 16.2.2007 (mielipide)<br />
103
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
Ei hyväksy moottorikelkkareitin lin<strong>ja</strong>usta Hankasalmen Kärkkäälässä omistamillaan maa-alueilla.<br />
Reitti vaikeuttaa peltoviljelyä viivästyttämällä peltotöitä, koska reittipoh<strong>ja</strong> jäätyy. Vaarantaa Natura-alueen,<br />
joka valtion taholta on nähty arvokkaaksi. Toteuttaminen kallista Pesiäissalmella siltoineen<br />
<strong>ja</strong> tiealituksineen. Aiheuttaa melu- <strong>ja</strong> päästöhaittaa, roska- <strong>ja</strong> jäteongelmaa. Kelkkailu on vain<br />
varakkaiden harrastus. Reitistö tulisi suunnitella pois pellolta esim. järven jäälle.<br />
Moottorikelkkailu vaatii aina maanomista<strong>ja</strong>n luvan. Luvan tärkeys korostuu harrastajien<br />
tai matkailuyrittäjien epävirallisten kelkkaurien toteutuksen yhteydessä. Maastoliikennelain<br />
tarkoittamien virallisten kelkkareittien toteutussuunnittelun yhteydessä ollaan<br />
myös yhteydessä maanomistajiin. Maakuntakaavan yleispiirteisyyden vuoksi<br />
merkinnällä ei oteta kantaa yksittäisiin maanomistusoloihin. Kaavaselostuksen toteutusta<br />
koskevassa osassa sivulla 134 on todettu, että voimalinjo<strong>ja</strong> tulisi hyödyntää <strong>ja</strong><br />
pelto<strong>ja</strong> tulisi välttää. Ei muutostarvetta.<br />
64 Matti Makkonen 16.2.2007 (mielipide)<br />
Vastustaa kelkkareittiä Hankasalmella omistamillaan mailla Mäki-Laurila 8:30 <strong>ja</strong> Reinikainen 1:53.<br />
Reitti haittaa elinkeinotoimintaa viivästyttämällä peltotöitä, koska reittipoh<strong>ja</strong> jäätyy <strong>ja</strong> jääpolte pilaa<br />
heinikoita. Tulee käyttää ra<strong>ja</strong>- <strong>ja</strong> sähkölinjo<strong>ja</strong>, maantienvarsia sekä vesistöjä. Pois pelloilta.<br />
Katso vastine edellä Juhani Korhoselle. Ei muutosta.<br />
65. Perttu Puttonen 16.2.2007 (mielipide)<br />
Vastustaa kelkkareittiä Konneveden Pesiäissalmen tienoilla. Paikallisten ihmisten mielipiteet on<br />
otettava huomioon. Liitteenä muistutta<strong>ja</strong>n kirjoittama lehtikirjoitus kelkkareittihankkeen kyläkokouksesta,<br />
jossa todetaan saaste-, melu- ym. haittavaikutukset, asukkaiden vastustus, luonnonkaunis<br />
Pesiäissalmi, vaikeudet ylittää vesistö, kuntien kireä talous, pienelle pärinäklikille suunniteltu reitti<br />
on täysin tarpeeton <strong>ja</strong> tähän päivään soveltumaton.<br />
Katso vastine edellä Juhani Korhoselle. Ei muutosta.<br />
66. Esko Lounamaa 15.2.2007 (mielipide)<br />
Vastustaa Ilosjoen maakunnallisesti tärkeäksi merkittyä soranottoaluetta, koska vaarantaa poh<strong>ja</strong>vedenoton,<br />
jäljellä olevat hyödynnettävät soravarat eivät ole suuria, erittäin hieno<strong>ja</strong>koisen soran hyödynnettävyys<br />
vaikeaa <strong>ja</strong> kallista, leviää tuulen mukana laa<strong>ja</strong>lti ympäristöön, vaarana poh<strong>ja</strong>veden<br />
happamuuden nousu, soranotosta on valitettu useissa yhteyksissä eri oikeusasteisiin.<br />
Pihtiputaan kunta on esittänyt neuvotteluissa alueen merkitsemistä maa-ainesten ottoalueeksi.<br />
Kaavaa varten asiantuntijoiden tekemässä sora- <strong>ja</strong> hiekka-aluemuistiossa todetaan<br />
alueen soveltuvan em. tarkoitukseen. Alue on merkitty kaavaehdotukseen maa<strong>ja</strong><br />
metsätalousvaltaisena alueena, jolla on maakunnallista merkitystä sora- <strong>ja</strong> hiekkahuollossa.<br />
Maa-aineslain mukainen lupaharkinta määrittää alueen maa-ainesten ottoedellytykset.<br />
Maa-ainesten osalta tullaan <strong>ja</strong>tkossa tekemään lisäselvityksiä (mm.<br />
Poski-projekti) <strong>ja</strong> nämä tullaan huomioimaan kaavaa tarkistettaessa <strong>ja</strong> vaihekaavoissa.<br />
Ei muutostarvetta.<br />
67. Esa Puranen (Juha <strong>ja</strong> Päivi Finnin asiamiehenä) 15.2.2007<br />
104
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
Vastustava muistutus koskee Laukaan Finninkankaan eo/1 maa-ainesten ottomerkintää. Kaavaehdotus<br />
on ristiriitainen ottovyöhykkeen si<strong>ja</strong>itessa mv-alueella (matkailun <strong>ja</strong> virkistyksen kohdealue).<br />
Lemminkäinen Oy:n ottolupa on 14,3 ha alueelle, mutta kaavaehdotuksen eo/1 –merkintä on lähes<br />
kymmenkertainen. Toteutuessaan se aiheuttaa melua <strong>ja</strong> immissiorasitusta, pilaa maisemakuvan <strong>ja</strong><br />
ympäristön terveellisyyden <strong>ja</strong> viihtyvyysarvot. eo/1 varauksen viereinen mv-alue on lähinnä sorakeisareille<br />
kumartamisesta lähinaapureiden suuntaan näyttäytyvä naurettava pyllistys. V. 2000 valmistunut<br />
omakotitalo on jäämässä reilun 100 m päähän sora-alueesta. Laukaan maa-aineslupien<br />
myöntämiskäytännöllä omakotikiinteistön arvo romahtaisi olemattomiin. Kun rakennus on rakennusluvan<br />
perusteella paikallaan, on erikoisena hallintona pidettävä sitä, että vallitsevan status quon<br />
estämättä viranomaiset määräilevät luontoympäristön muutettavaksi sorakuopiksi. Kirkuva ristiriita<br />
asumisolojen nonsaleeraamisen lisäksi on siinä, että eo/1 rajoittuu ge/2 arvokkaaseen harjualueeseen.<br />
Ristiriita on elämän tosiasioita vasten ennenkuulumaton. Ristiriitaisen asetelman ontuvuus on<br />
havaittavissa myös siinä, että ulkoilureitti kulkee sora-alueeksi varatun alueen poikki.<br />
Ks. vastine Laukaan kunnalle. eo/1 merkintä poistetaan.<br />
Kaikki yhteydenotot tässä asiassa tulee osoittaa Asianajotoimisto Puranen & Kiviluoto Oy:lle.<br />
68. Kari Finni <strong>ja</strong> 31 muuta allekirjoitta<strong>ja</strong>a (ml. Finnin tiehoitokunta) 16.2.2007 (mielipide)<br />
Maakuntakaavan varaukset ovat liian suurpiirteisiä <strong>ja</strong> epätarkko<strong>ja</strong> eikä siitä voi riittävän täsmällisesti<br />
nähdä mitä tilo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> niiden alueita se koskee. Kaavavaraukset eivät tue paikallisia elinkeinojen,<br />
maatilojen, matkailuyritysten, asutuksen omia suunnitelmia <strong>ja</strong> maankäyttöä.<br />
Maakuntakaava on maankäyttö- <strong>ja</strong> rakennuslain edellyttämä yleispiirteinen alueidenkäyttösuunnitelma,<br />
joka tarkentuu yksityiskohtaisemman suunnittelun kautta. <strong>Keski</strong>-<br />
<strong>Suomen</strong> maakuntakaavan mittakaava on 1:250 000. Kaavavaraukset tukevat hyvin<br />
maakunnan elinkeinoelämän kehittämistä (ks. <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> kauppakamarin <strong>ja</strong> <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong><br />
yrittäjien lausunto).<br />
- Peurungan matkailun <strong>ja</strong> virkistyksen kehittämisen kohdealue ei vastaa Peurungan alueen<br />
Master Plan - hankkeessa maaomistajien, matkailuyrittäjien <strong>ja</strong> kunnan yhteistyönä määriteltyjä kehittämisalueita.<br />
Siinä on määritelty neljä kehittämisaluetta (karttaliite). mv-varaus on poistettava<br />
muistuttajien omistamilta mailta <strong>ja</strong> koko Finninkylän alueelta, sen rannoilta sekä Peurunkajärven <strong>ja</strong><br />
Jaavanlahden järviltä. Yksilöity perustelu muistutuksessa.<br />
Maakuntakaava on maankäyttö- <strong>ja</strong> rakennuslain edellyttämä yleispiirteinen alueidenkäyttösuunnitelma,<br />
joka tarkentuu yksityiskohtaisemman suunnittelun kautta. Maakuntakaavaehdotus<br />
<strong>ja</strong> MasterPlan-suunnitelma eivät ole ristiriidassa. MasterPlan tarkentaa<br />
maakuntakaavaehdotuksen. Kaavaehdotuksen mv-merkintä (matkailun <strong>ja</strong> virkistyksen<br />
kohdealue) on kehittämisperiaate, ei aluevaraus.. Ei muutostarvetta.<br />
- Edelliseen alueeseen sisältyvä eo/1 -alue (maa-ainesten otttoalue) ei vastaa alueen maa-ainesten<br />
ottolupien, maa-ainesten ottajien eikä maanomistajien määrittelemää aluetta. Kaavamerkintä tulee<br />
rajoittaa maa-ainesten ottolupien mukaiseksi. Lisäksi Peltolan tilan soranottoalue tulee liittää eo/1<br />
alueeseen (lupa 20.9.2006, liitekartta).<br />
Ks. vastine Laukaan kunnalle. eo/1 merkintä poistetaan.<br />
- Kirkonkylän pohjoispuolen taa<strong>ja</strong>matoimintojen alue ei vastaa varausalueen maatilojen eikä uudistamisvaiheessa<br />
olevan yleiskaavan määrittelemiä maankäyttötarpeita. Taa<strong>ja</strong>matoimintojen alue<br />
105
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
tulee supistaa voimassaolevan asemakaavan rajoihin (karttaliite). Lisärakennusmaan tarve tyydyttyy<br />
laatimisvaiheessa olevan Peurunka – Valkola osayleiskaavan luonnoksessa esitetyillä lisävarauksilla.<br />
Taa<strong>ja</strong>matoimintojen alue perustuu <strong>Suomen</strong> ympäristökeskuksen yhdyskuntarakenteen<br />
seurantajärjestelmään, jota käytetään maakuntakaavan taa<strong>ja</strong>mavarausten osoittamiseen.<br />
Se kuvaa yleispiirteisesti jo tapahtunutta kehitystä. Ei muutostarvetta.<br />
- Yhteystarve- <strong>ja</strong> reittivaraukset koskien, vesihuolto- sähkölinjo<strong>ja</strong> sekä liikunta- <strong>ja</strong> vapaa-a<strong>ja</strong>n<br />
liikennereittejä eivät huomioi maaston sekä olemassa olevan asutuksen <strong>ja</strong> yritysten si<strong>ja</strong>intia eikä<br />
matkailuyritysten, kunnan <strong>ja</strong> maanomistajien keskinäisillä sopimuksilla määriteltyjä reittejä. Ulkoilureitti<br />
Muuramesta Äänekoskelle ei sovi asutuksen <strong>ja</strong> maatalouden keskelle eikä saa kulkea pihapiirissä,<br />
kuten se nyt kaavaehdotuksessa on. Reitti pitää suunnitella maakuntauran yhteyteen välillä<br />
Laukaa as. –Peurunka-Kuusaa-Äänekoski. Sähkölin<strong>ja</strong> tulee oh<strong>ja</strong>ta suoraan Vihtavuoresta Konnevedelle<br />
kierrättämättä Oitinmäen takakautta (ge/2 harju).<br />
Maakuntakaava on maankäyttö- <strong>ja</strong> rakennuslain edellyttämä yleispiirteinen alueidenkäyttösuunnitelma,<br />
joka tarkentuu yksityiskohtaisemman suunnittelun kautta. Kaavaehdotuksen<br />
mv-merkintä (matkailun <strong>ja</strong> virkistyksen kehittämisen kohdealue) on kehittämisperiaate,<br />
ei aluevaraus. Reitistöt ovat ohjeellisia. Ulkoilun yhteystarve Muuramesta<br />
Äänekoskelle on kehittämisperiaate, joka toteutuu yksityiskohtaisemman suunnittelun<br />
kautta. Voimalin<strong>ja</strong>n ohjeellinen reitti kiertää Oitinmäen suojelualueen. Lin<strong>ja</strong>us<br />
on voimassa olevassa seutukaavassa sekä laadittavassa yleiskaavassa. Ei muutostarvetta.<br />
Mielestämme maakuntakaavoitus pitää perustua molemminpuoliseen aitoon yhteistyöhön <strong>ja</strong> vuorovaikutukseen.<br />
Odotamme esittämiemme kannanottojen <strong>ja</strong> vaatimusten huomioimista maakuntakaavan<br />
valmistelua <strong>ja</strong>tkettaessa.<br />
Pyydämme lähettämään maakuntaliiton perustellun kannanoton muistutukseemme Kari Finnille.<br />
MYÖHÄSSÄ TULLEET LAUSUNNOT JA MIELIPITEET<br />
KESKI-SUOMEN KUNNAT<br />
Jyväskylän kaupunki, täydennys 14.3.2007<br />
Lisäksi kaupunki huomauttaa, että kaavassa ei ole kallio- <strong>ja</strong> kiviainesten suojelumerkintöjä. Tämä<br />
on vastoin kestävän kehityksen periaatteita <strong>ja</strong> valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, koska kaavaan<br />
on kuitenkin merkitty maa- ainesten ottovyöhykkeet.<br />
Maakuntahallitus (25.11.2005) poisti arvokkaat kallioalueet kaavan valmisteluvaiheen<br />
kuulemisesta. Ne on huomioitu muissa kaavaratkaisuissa <strong>ja</strong> noin puolet arvokkaista<br />
kallioalueista (93 kpl) on kaavaehdotuksessa kokonaan tai osittain huomioitu muiden<br />
merkintöjen kautta. Maa-ainesten osalta tullaan <strong>ja</strong>tkossa tekemään lisäselvityksiä<br />
(Poski-projekti), jotka pitävät sisällään myös suojeluarvot <strong>ja</strong> nämä tullaan huomioimaan<br />
kaavaa tarkistettaessa <strong>ja</strong> vaihekaavoissa Ei muutostarvetta.<br />
106
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
Jyväskylän maalaiskunta 21.2.2007 (lausunto)<br />
Maakuntakaavaan tulee lisätä muinaismuistokohteen merkintänä liitekartasta ilmenevä Puuppolan<br />
Salmelan kivikautinen asuinpaikka.<br />
Lisätään kohde.<br />
Kaavassa tulee ottaa huomioon Vaa<strong>ja</strong>kosken keskustatoimintojen aluemerkinnän (ca) vähäinen siirtäminen<br />
kaakon suuntaan, jotta se ulottuu laajemmin Vaa<strong>ja</strong>kosken keskustan sillekin alueelle, jolle<br />
vähittäiskaupan suuryksikkö voi sijoittua. Ylipäätään ei voi olla oikein, että ca-merkinnän vaikutusalue<br />
tulkitaan rajoittuvan tiehen tapauksissa, joissa merkin vaikutusalue tulee ulottua myös tien toiselle<br />
puolelle.<br />
Tarkistetaan ca-merkinnän paikka.<br />
Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista edellyttää, että maakuntakaavoituksessa<br />
on osoitettava jätteenkäsittelylaitoksille alueet siten, että pääosin kaikki syntyvä jäte<br />
voidaan hyödyntää tai käsitellä valtakunnallisesti tai alueellisesti tarkoituksenmukaisesti. Koska<br />
maakuntahallitus on jättänyt maakuntakaavaehdotuksesta Mörkökorven jätteenkäsittelykeskusta<br />
varten varauksen tässä vaiheessa pois, on oikeusvaikutteiseen 5. vaihekaavaan sisältyvä Mörkövuoren<br />
kaatopaikka-alue (ET/ka 532) syytä jättää nyt nähtävänä olevasta maakuntakaavaehdotuksen<br />
vahvistusra<strong>ja</strong>n ulkopuolelle eli alue kokonaan pois (vahvistamatta) maakuntakaavaehdotuksesta,<br />
jotta sinne jäisi voimaan 5. vaihekaavan mukainen aluevaraus seudullista jätteenkäsittelykeskusta<br />
varten. Muussa tapauksessa merkintä vaikeuttaa käynnissä olevan jätteenkäsittelykeskuksen suunnitelmallista<br />
kehittämistä.<br />
Jätteenkäsittelykeskusvaraus on jätetty pois tästä maakuntakaavaehdotuksesta, koska<br />
käytettävissä olleet selvitykset eivät maakuntahallituksen mielestä olleet riittäviä maakuntakaavamerkinnän<br />
päätöksenteon poh<strong>ja</strong>ksi. Selvityksiä täydennetään <strong>ja</strong> maakuntahallitus<br />
on päättänyt valmistella Jyväskylän seudun uuden jätteenkäsittelykeskuksen<br />
tarpeita varten oman vaihemaakuntakaavan.<br />
Valtioneuvoston päättämien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan<br />
maakuntakaavoituksessa on osoitettava jätteenkäsittelylaitoksille alueet siten, että pääosin<br />
kaikki syntyvä jäte voidaan hyödyntää tai käsitellä valtakunnallisesti tai alueellisesti<br />
tarkoituksenmukaisesti. Seutukaavan kumoamispäätöksen yhteydessä lainvoimaisessa<br />
seutukaavassa oleva Mörkökorven jätteenkäsittelyaluevaraus jätetään voimaan.<br />
Maakuntakaavaan lisätään kallionsuojelu- <strong>ja</strong> -ottoalueet.<br />
Kaavaprosessin kuluessa arvokkaat kallioalueet ovat herättäneet ylivoimaisesti eniten<br />
vastustusta. Maakuntahallitus poisti yksimielisesti arvokkaat kallioalueet valmisteluvaiheen<br />
kuulemisesta. Ratkaisu perustui eräiden kuntien, maanomista<strong>ja</strong>tahojen <strong>ja</strong> yksityisten<br />
vastustukseen: arvokkaat kallioalueet–selvityksellä ei ole virallista, suojeluohjelmiin<br />
verrattavaa statusta <strong>ja</strong> alueiden esittäminen kaavassa tulee vaikeuttamaan elinkeinotoimintaa.<br />
Muu kaavaluonnoksessa esitettävä maankäyttö huomioi arvokkaat<br />
kallioalueet eikä ristiriitaa siten ole eli kyseessä on alueiden käytön yleinen oh<strong>ja</strong>us.<br />
107
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
Noin puolet arvokkaista kallioalueista on kaavaehdotuksessa kokonaan tai osittain<br />
huomioitu muiden merkintöjen kautta. Ei muutostarvetta.<br />
Kaavaehdotuksessa ovat mukana kalliokiviainesten ottovyöhykkeet (56 kpl) <strong>ja</strong> rakennuskiviainesten<br />
ottovyöhykkeet (40 kpl). Vain kolme rakennuskiviainesaluetta, joista<br />
yhdessä on myös laadukasta kalliokiviainesta, si<strong>ja</strong>itsee arvokkaalla kallioalueella,<br />
mutta tämä on huomioitu ko. kohteilla antamalla niille suunnittelumääräys. Ei muutostarvetta.<br />
Maa-ainesten osalta tullaan <strong>ja</strong>tkossa tekemään lisäselvityksiä (Poski-projekti), jotka<br />
pitävät sisällään myös suojeluarvot <strong>ja</strong> nämä tullaan huomioimaan kaavaa tarkistettaessa<br />
<strong>ja</strong> vaihekaavoissa.<br />
Maakuntakaavan kaavamääräyksiin otetaan teknisen lautakunnan esittämällä tavalla yhdysteiden<br />
kohdalle seuraava lisäys: ”Ne yhdystiet, joita ei ole merkitty maakuntakaavaan, käsitellään yksityiskohtaisemmassa<br />
kaavoituksessa erillisinä kysymyksinään <strong>ja</strong> tiet merkitään yleis- <strong>ja</strong> asemakaavoihin<br />
tapauskohtaisesti MRL 83.4 §:n esittämällä tavalla joko katualueina tai yleisen tien liikennealueina.<br />
Maankäyttö- <strong>ja</strong> rakennuslain 83§:n mukaan asemakaavassa voidaan osoittaa yleisten<br />
teiden liikennealueita valta-, kanta- <strong>ja</strong> seututeitä sekä niitä yhdistäviä <strong>ja</strong> niiden <strong>ja</strong>tkeena<br />
olevia teitä varten, jotka palvelevat pääasiallisesti muuta kuin paikallista liikennettä.<br />
Lain perusteluissa lähtökohdaksi on asetettava yleisten teiden johdonmukainen<br />
verkosto, johon katujen välittämä paikallinen liikenne kytkeytyy.<br />
Maakuntakaavassa esitetty yhdystieverkko koostuu kuntien yhteistoiminnan kannalta<br />
tärkeistä yhdysteistä, jotka palvelevat pääasiallisesti muuta kuin paikallista liikennettä<br />
<strong>ja</strong> joiden osalta maankäyttö- <strong>ja</strong> rakennuslain mukainen ehto liikennealueen osoittamiseksi<br />
asemakaavassa yksiselitteisesti täyttyy. Asemakaavojen valmisteluvaiheessa tieverkon<br />
hallinnolliset kysymykset ratkaistaan kuitenkin aina tiehallinnon <strong>ja</strong> kunnan välisissä<br />
neuvotteluissa <strong>ja</strong> päätöksen tien kaavoittamisesta liikennealueeksi tai kaduksi<br />
tekee kunta asemakaavan hyväksymisen yhteydessä. Tiehallinnolla on valitusoikeus<br />
kaavapäätöksestä. Kaavaehdotuksessa lukee merkinnän kuvauksen jälkeisessä ns. leipätekstissä:<br />
”Yleisten teiden liikennealueiden osoittaminen asemakaavoissa tapahtuu<br />
tieviranomaisten kanssa käytävien neuvottelujen poh<strong>ja</strong>lta.” Ei muutostarvetta.<br />
Jämsän kaupunki 21.2.2007 (lausunto)<br />
Jämsän kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti..<br />
Ei muutostarvetta.<br />
Kannonkosken kunta 21.2.2007 (lausunto)<br />
Kannonkosken kunnalla ei ole muutos- tai täydennysesityksiä kaavaehdotukseen.<br />
Ei muutostarvetta.<br />
Karstulan kunta 7.3.2007 (lausunto)<br />
108
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
Karstulan kunnanhallitus kysyy, onko maakuntakaavaehdotus ristiriidassa kotimaisen energian käytön<br />
lisäämisessä? Esimerkiksi kaavaehdotuksessa on merkintä uudelle maakuntavoimalalle Keljonlahteen<br />
<strong>ja</strong> samalla turvetuotantoalueiden aluevarauksia/-vyöhykkeitä on vähennetty kaavaluonnokseen<br />
nähden. Maakuntakaavaluonnoksessa olleet turvetuotantoaluevyöhykkeet on lisättävä maakuntakaavaan.<br />
Esitettyjen vyöhykkeiden määrää supistettiin merkittävällä tavalla luonnosvaiheessa<br />
ympäristökeskuksen lausunnon <strong>ja</strong> ympäristökeskuksessa teetetyn valuma-alueittaisen<br />
vesistövaikutustarkastelun perusteella. Energiahuoltoa tullaan tarkastelemaan lisää<br />
täydennyskartoitusten jälkeen myöhemmin laadittavissa vaihemaakuntakaavoissa. Ei<br />
muutostarvetta.<br />
Karstulan Eräperälle tulisi lisätä RM-merkintä Wanhat Wehkeet Oy:n alueelle. Perustelu: Alue on<br />
kehittynyt maakuntakaavan laatimisen aloituksen jälkeen nopeasti merkittäväksi matkailukohteeksi<br />
<strong>ja</strong> alueen kehittäminen <strong>ja</strong>tkuu.<br />
Wanhat Wehkeet on kehittymässä Haapamäen höyryveturipuistoa vastaavaksi matkailukeskukseksi,<br />
jonka painopisteenä ovat vanhat ajoneuvot. Merkitään matkailupalvelujen<br />
kohteeksi.<br />
Kivijärven kunta 27.2.2006 (lausunto)<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaavaehdotuksessa on huomioitu Kivijärven kunnan alueelle sijoittuvat <strong>ja</strong><br />
kunnan kannalta tärkeimmät seudullisesti <strong>ja</strong> maakunnallisesti merkittävät kohteet eikä Kivijärven<br />
kunnalla ole muutos- tai täydennysesityksiä kaavaehdotukseen.<br />
Ei muutostarvetta.<br />
Kuhmoisten kunta 20.2.2007 (lausunto)<br />
Kuhmoisten kunnalla ei ole huomautettavaa maakuntakaavaehdotukseen.<br />
Ei muutostarvetta.<br />
Laukaan kunta 26.2.2007 (lausunto)<br />
1. Laukaan kunta katsoo, että maakuntakaavaehdotuksen lin<strong>ja</strong>ukset ovat sekä maakunnan, että Jyväskylän<br />
seudun kannalta harkittu<strong>ja</strong>. <strong>ja</strong> että ne riittävällä tavalla sallivat myös Laukaan kunnan tavoitteiden<br />
mukaisen kehittämisen osana Jyväskylän seutua.<br />
2. Kunnan mielestä maakuntakaavan yleispiirteinen esitystapa soveltuu ainakin Jyväskylään <strong>ja</strong> sen<br />
kasvaviin kehyskuntiin, sekä muihin kuntiin, joilla on omaa kaavoitustoimintaa.<br />
3. Laukaan kunta toteaa, että maantien 637 varassa asuu jo yli 10000 laukaalaista. Määrä on lisääntymässä.<br />
Elinkeinoelämän kiinnostus tähän tiesuuntaan on voimistunut <strong>ja</strong> mm. logistiikkayritykset<br />
ovat kiinnostuneet siitä. Jo tällä hetkellä tien keskivuorokausiliikenne on Jyväskylä- Leppävesi -<br />
välillä n. 24 000 ajoneuvoa/vrk. Se on kaksinkertainen verrattuna esimerkiksi Jyväskylän <strong>ja</strong> Palokan<br />
väliseen liikenteeseen.<br />
Laukaan kunta katsoo, että maakuntakaavassa tulee varautua rakentamaan maantie 637 nelikaistaisena<br />
kaupungista Laukaan kirkonkylään asti <strong>ja</strong> varustaa erillisin kevyen liikenteen väylin. Parhaiten<br />
tämä toteutuisi sillä väylävarauksella, joka on vielä voimassa olevassa seutukaavassa. Laukaan kunta<br />
esittää, että varaus palautetaan maakuntakaavaan.<br />
109
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
Merkitään Leppäveden <strong>ja</strong> Seppälänkankaan väli merkittävästi parannettavaksi seututieksi<br />
nelikaistaratkaisuna. Perusteluina ovat Tikkamannilan <strong>ja</strong> Leppäveden kehätien<br />
valmistuminen <strong>ja</strong> Palokankaan <strong>ja</strong> Pieleslehdon alueelle kehittyvä maantiekuljetusten<br />
logistinen keskus. Laukaan tie merkitään Seppälänkankaan alueelle yhteystarvemerkinnällä.<br />
Alueelle tullaan tekemään liikenneverkostollinen tarkastelu.<br />
4. Tie<strong>ja</strong>ksosta Vaa<strong>ja</strong>koski - Leppävesi - Tikkakoski on eri viranomaisten <strong>ja</strong> yritysten välillä käydyissä<br />
keskusteluissa muotoutumassa tärkeä seudullinen väylä. Sen osoittaminen seututienä on oikea<br />
ratkaisu.<br />
Laukaan vireillä olevassa <strong>Keski</strong>-Laukaan yleiskaavatyössä on yhdessä tiehallinnon kanssa teetetty<br />
yleissuunnitelma (Pöyry Environment Oy), joka vahvistaa sitä käsitystä, että seututie tulisi tulevaisuudessa<br />
kulkemaan Vihtiälän kylän ohi, <strong>ja</strong> vanhan Leppäveden kulttuurimaisemassa kulkeva kapea<br />
<strong>ja</strong> mutkainen maantie jäisi aikanaan paikalliseksi maisematieksi.<br />
Kunta esittää, että katkoviivalla Vihtiälän kohdalla merkitty seututien osa merkitään yhtenäisellä<br />
viivalla.<br />
Merkitään tie yleissuunnitelman mukaisesti seututieksi.<br />
5. Maakuntakaavatyössä on tuotettu runsaasti selvitystietoa, jota Laukaan kunta voi käyttää hyväkseen<br />
kehittäessään erityisesti matkailua, ulkoilua sekä luonnon virkistyskäyttöä.<br />
6. Kylät - tulevaisuuden kaupunginosat Kyläverkon esilletuominen näkyvämmin poh<strong>ja</strong>karttaan vahvistaisi<br />
kylien kehittämistä, aluerakenteen eheyttämistä, tukisi kouluverkoston kehittämistä, tieverkoston<br />
parantamista, joukkoliikenneyhteyksien logistista kehittämistä sekä mm. vesihuollon toiminta-alueiden<br />
toteuttamista niiden kehittämisalueiden suuntaan<br />
Kyliä ei käsitellä maakuntakaavamerkinnöin, mutta poh<strong>ja</strong>kartalla ne osoitetaan uusimman<br />
v. 2005 YKR –luokituksen mukaisesti.<br />
7. POSKI-projekti<br />
Kiviainesten <strong>ja</strong> poh<strong>ja</strong>vesialueiden suojelun <strong>ja</strong> käytön yhteensovittaminen on Laukaan kehittämiselle<br />
<strong>ja</strong> luonnonvarojen hyväksikäytölle tärkeä selvitys. Laukaan kaavoitusohjelmassa on maaainesyleiskaavatyö,<br />
joka on siirtynyt kiireellisempien selvitysten tieltä. Poski-projektilla voidaan<br />
saada pelisääntöjä <strong>ja</strong> tietoa kallioalueiden suojeluun <strong>ja</strong> hyödyntämiseen luonnonvarana. Poh<strong>ja</strong>vesialueiden<br />
geologisen rakenteen tarkempi selvittäminen tukee merkittävästi poh<strong>ja</strong>vesialueiden suojelua.<br />
Lisäksi kunta esittää tehtäväksi seuraavat muutokset <strong>ja</strong> tarkennukset:<br />
a) Maakuntakaavassa on voimakkaasti vähennetty EO-alueita. Jos Peurungan EO-1 alue on tarpeen<br />
esittää kaavassa, alue tulisi ra<strong>ja</strong>ta lännessä niin, että ottotoiminta ei näy Peurunkajärvelle. Perusteluna<br />
ovat kunnan matkailulliset tavoitteet. (kartta oheismateriaalina). Laukaan kunta esittää, että<br />
Peurungan EO-1 alue poistetaan kaavasta.<br />
Peurungan alueen kehittäminen (MasterPlan) matkailua <strong>ja</strong> virkistystä palvelemaan <strong>ja</strong><br />
toisaalta sen viereinen iso maa-ainesten ottovyöhyke (Finnikangas) ovat ristiriidassa.<br />
Myös läheinen Oitinmäen Natura-alue kuuluu osana matkailun <strong>ja</strong> virkistyksen kokonaisuuteen.<br />
Poistetaan maa-ainesten ottovyöhyke.<br />
110
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
b) Saviahon maankaatopaikka Laukaan keskustan <strong>ja</strong> Vihtavuoren väliltä puuttuu teknisen huollon<br />
erityiskohteista (vireillä ympäristölupa).<br />
Maakuntakaavassa ei ole käsitelty maankaatopaikko<strong>ja</strong>. Kaavan tarkistuksen yhteydessä<br />
tarve selvitetään. Ei muutostarvetta.<br />
c) Lievestuoreen moottoriurheiluratojen meluselvityksessä ei ole esitetty olemassa olevan liukkaan<br />
kelin ajoharjoitteluradan aluetta. Alueelle on suunniteltu myös raskaan kaluston ajoharjoittelurataa.<br />
Melualue saattaa laajentua esitetystä, millä voi olla merkitystä maankäytön suunnittelulle <strong>ja</strong>tkossa.<br />
Melualue on selvitetty olemassa olevien toimintojen osalta. Kaavan tarkistuksen yhteydessä<br />
tarve selvitetään. Ei muutostarvetta.<br />
d) Vesimatkailun kehittämisessä tärkeänä pidetään kanavareitin luontomatkailun kehittämistä sekä<br />
yhteystarpeen vahvistamista Rautalammin reitille <strong>ja</strong> Lievestuoreenjärvelle (lisäys selostustekstiin)<br />
Kanavareitiltä Lievestuoreenjärvelle on merkitty veneväylä. Kehittämisa<strong>ja</strong>tus lisätään<br />
kaavaselostuksen toteuttamista <strong>ja</strong> seurantaa käsittelevään lukuun.<br />
e) Tiituspoh<strong>ja</strong>n ympäristöselvityksen täydennykseksi esitetään kunnassa kesällä 2006 teetettyä<br />
luonto- <strong>ja</strong> maisemaselvitystä (Ari Jäntti 2006).<br />
Tehdyt lisäselvitykset ovat merkittäviä <strong>ja</strong> tervetulleita oh<strong>ja</strong>amaan alueen yksityiskohtaisempaa<br />
maankäyttöä.<br />
f) Natura 2000 alueista puuttuu Vatianjärven-Saraveden kohteista Sammalahti <strong>ja</strong> Hiidenvuori Vatianjärvelilä<br />
Alueet ovat kaavassa Natura- kohdemerkinnällä.. Ei muutostarvetta.<br />
g) Lummelammen <strong>ja</strong> Lähdesuon ra<strong>ja</strong>us poikkeaa merkittävästi Veli Saaren, Päivi Halisen <strong>ja</strong> Auvo<br />
Hamaruksen 13.10.1989 ra<strong>ja</strong>uksesta (kartta+selitys oheisaineistona)<br />
Kaavakartalla Lummelammen <strong>ja</strong> Lähdesuon SL-alue näkyy kohdemerkinnällä. Tarkka<br />
ra<strong>ja</strong>us määräytyy alueen toteuttamisvaiheessa. Ei muutostarvetta.<br />
h) kunta esittää, että maakuntakaavassa merkitään vt 9 varrella olevat alueet välillä Vaa<strong>ja</strong>koski-<br />
Lievestuore nuolimerkinnällä yhdyskuntarakenteen laajenemissuuntana<br />
Maakuntakaavan tavoitteena on edistää eheän alue- <strong>ja</strong> yhdyskuntarakenteen kehitystä.<br />
Kasvukeskusten laajentuvalle asutukselle tulee osoittaa alueet nykyisistä taa<strong>ja</strong>mista<br />
niitä eheyttämällä <strong>ja</strong> tarvittaessa hallitusti laajentamalla. Palveluita tarjoavat kyläkeskukset<br />
ovat maaseutuasumisen kohteina suositeltavia, mutta kyliä tai kylämäistä asutusta<br />
ei maakuntakaavassa käsitellä. Kun lisäksi on otettu huomioon kaupunkiseudun<br />
muut kasvusuunnat <strong>ja</strong> taa<strong>ja</strong>mien kasvupotentiaali, on asutusrakenteen osalta päädytty<br />
nyt kaavassa esitettyihin taa<strong>ja</strong>mavarauksiin. Ei muutostarvetta.<br />
i) Leppävedellä kulttuurimaisema-alue palautetaan voimassa olevan seutukaavan mukaiseksi.<br />
111
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
Aluetta ei ole osoitettu seutukaavassa arvokkaana kulttuurimaisema-alueena. Leppävesi<br />
määriteltiin maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuurimaisema-alueeksi vuonna 1996<br />
valmistuneessa inventoinnissa. Aluera<strong>ja</strong>usta tarkistettiin maakuntakaavaa varten tehdyssä<br />
maisema-alueiden <strong>ja</strong> perinnemaisemien päivitysinventoinnissa. Ei muutostarvetta.<br />
Pylkönmäen kunta 12.3.2007 (lausunto)<br />
Pylkönmäen kunta toteaa, että maakuntakaavaehdotuksessa alueelle sijoittuvat <strong>ja</strong> Pylkönmäen kunnan<br />
kannalta tärkeimmät seudullisesti <strong>ja</strong> maakunnallisesti merkittävät kohteet eikä Pylkönmäen<br />
kunnalla ole muutos- tai täydennysesityksiä kaavaehdotukseen.<br />
Ei muutostarvetta.<br />
Toivakan kunta, täydennys 12.3.2007<br />
Teknisenä muutoksena näkyvyyden <strong>ja</strong> selvyyden parantamiseksi Toivakan kunta esittää, että Leppävedelle<br />
merkitty veneväylä — merkinnällä osoitetaan veneilyä palveleva runkoväylä- <strong>ja</strong> sen tausta<br />
merkitään myös siniseksi kuten Päijänne, koska kyse on kunnan kannalta isosta järvestä eikä<br />
esim. pellosta, johon nykyisen kaavan harmaa-väri saatetaan sekoittaa.<br />
Vesiretkeilyalueiksi on koottu maakunnan parhaat <strong>ja</strong> soveltuvimmat vesialueet. Leppäveden<br />
selkä ovat liian suuria <strong>ja</strong> avoimia pienveneilylle <strong>ja</strong> retkimelonnalle, turvallisuusriski<br />
on liian suuri. Harmaa väri on vesistön merkki, mikä on selostettu merkinnöissä.<br />
Ei muutostarvetta.<br />
Viitasaaren kaupunki 20.2.2007 (lausunto)<br />
Kaupunginhallitus päättää todeta lausuntonaan, että kaavaehdotuksen Viitasaarta koskevat muutokset<br />
kaavaluonnokseen verrattuna on pääosin huomioitu eri yhteyksissä esitettyjen toiveiden mukaisena.<br />
Osuudessa Luonnonvarat on huomioitu kattavasti poh<strong>ja</strong>vesi- turvetuotanto <strong>ja</strong> kiviainesten ottovyöhykkeet.<br />
Maa-ainesten ottoalueina tulisi merkintöjen olla yhtä kattavia <strong>ja</strong> maa-ainesten ottovyöhykkeinä<br />
esitetään lisättäväksi Lahnasenkangas <strong>ja</strong> Mäntykangas osittain. Molemmilla alueilla<br />
on voimassa olevat maa-ainesluvat <strong>ja</strong> alueilla on merkittävää soranottoa.<br />
Kaava on luonnonvarojen käytön osalta kattava sekä seudullisesti että maakunnallisesti.<br />
Maa-ainesten osalta tullaan <strong>ja</strong>tkossa tekemään lisäselvityksiä (Poski-projekti), jotka<br />
pitävät sisällään myös suojeluarvot <strong>ja</strong> nämä tullaan huomioimaan kaavaa tarkistettaessa<br />
<strong>ja</strong> vaihekaavoissa Ei muutostarvetta.<br />
Liikenteen osalta raideliikenteen painotus luonnokseen nähden on muuttunut. Ehdotuksessa oleva<br />
Äänekoski - Haapajärvi radan merkintä “Tavoitteena on rata<strong>ja</strong>kson perusparannus.” esitetään muutettavaksi<br />
“Merkittävästi parannettava rataosa.”. Perusteluna todetaan tavoite siirtää raskasta liikennettä<br />
raiteille kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.<br />
Ratahallintokeskuksen tavoitteissa on säilyttää rataosa <strong>ja</strong> sen perusparannus nykyiselle<br />
paikalleen. Perusparannus ei siten täytä merkittävästi parannettava-kriteerejä. Ei muutostarvetta.<br />
112
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
Äänekosken kaupunki 28.2.2007 (lausunto)<br />
Ehdotus maakuntakaavaksi luo uuden Äänekosken osalta hyvät lähtökohdat kestävän kehityksen<br />
mukaisen, taloudellisen <strong>ja</strong> viihtyisän kaupunkirakenteen muodostamiselle. Kaupungin omalla, maakuntakaavaa<br />
täsmentävällä rakenneyleiskaavatyöllä <strong>ja</strong> taa<strong>ja</strong>miin laadittavilla osayleiskaavoilla luodaan<br />
edellytykset maankäytön yksityiskohtaiselle järjestämiselle asemakaavoissa. Eri kaavatasojen<br />
hierarkkisuus <strong>ja</strong> suunnittelun ajoituksellinen yhteensopivuus toimii Äänekoskella vireillä olevan<br />
maankäytön suunnittelun kannalta erinomaisella tavalla.<br />
Kaupunki toteaa tyytyväisyydellä, että ehdotuksessa on asianmukaisesti huomioitu ylikunnallista<br />
merkitystä omaavien Kirrin <strong>ja</strong> Äänekosken välisen moottoritien rakentaminen sekä Hirvaskankaan<br />
työpaikka-alueen kehittäminen.<br />
Kolmen kohteen osalta kaupunki esittää ehdotusta muutettavaksi:<br />
1. Luonnosvaiheen lausunnossa kaupunki edellytti Niinimäen virkistysalueeksi osoitetun alueen<br />
(liikuntapuisto) supistamista ns. lossi rannan osalta. Ehdotuksen aluevaraus tulee saattaa maakuntahallituksen<br />
päätöksen 17.5.2006 mukaiseksi, jonka mukaan kaupungin esitys huomioidaan.<br />
Muutosesitys huomioitiin luonnosvaiheessa, suoritetaan tarkistus.<br />
2. Konginkankaan keskustan tieverkon osalta kaupunki uusii luonnosvaiheen lausunnossa esille<br />
tuodun: keskustasta etelään nelostielle johtava tie tulee merkitä yhdystieksi tai seudulliseksi tieksi.<br />
Väylä on Konginkankaan kirkonkylän <strong>ja</strong> Sumiaisten suunnan pääyhteys valtatielle 4.<br />
Maakuntakaavassa on osoitettu keskustien pohjoinen haara lekoisiin läpikulkuliikennettä<br />
palvelevana seututienä. keskustien eteläosaa raivioon ei maakuntakaavassa ole<br />
osoitettu tiehallinnon luokittelusuunnitelmaan perustuen. maakuntakaavassa yhdysteinä<br />
osoitetaan kuntien yhteistoiminnan kannalta tärkeät yhdystiet. Ei muutostarvetta.<br />
3. Taa<strong>ja</strong>matoimintojen alueeksi (A) tulisi lisätä Keiteleen rantaan sijoittuva Mörtti: alueen asemakaava<br />
on hyväksytty Äänekosken kaupunginvaltuustossa 18.12.2006.<br />
Lisätään Mörtin alue taa<strong>ja</strong>matoimintojen alueeksi.<br />
Valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi merkityn Markkamäen omakotialueen<br />
osalta aluekuvausta on syytä täsmentää: alueeseen sisältyvä Mäkikadun länsipuoli edustaa<br />
1960-luvun tyypillistä yksikerroksista pientalorakentamista.<br />
Aluera<strong>ja</strong>uksessa <strong>ja</strong> sisältökuvauksessa hyödynnetään Museoviraston <strong>ja</strong> K-S museon<br />
aineisto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> näkemystä. Markkamäen mukanaolo valtakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen<br />
ympäristöjen listalla perustuu 1940-luvun jälleenrakennuskauteen liittyvään<br />
rakentamiseen <strong>ja</strong> rakennusten sijoitteluun. Äänekosken kaupungin lausunnossa<br />
kuvattua aluetta on selvitetty <strong>ja</strong> inventoitu 2000-luvulla.<br />
Museovirastosta on kommentoitu, että RKY1993-luettelo on valtakunnallisesti arvokkaiden<br />
alueiden <strong>ja</strong> kohteiden luettelo siihen saakka kunnes uusi virallisesti hyväksytään.<br />
Museoviraston mukaan maakunnallisesti voidaan tehdä kohdenimiin, -kuvaksiin<br />
<strong>ja</strong> -ra<strong>ja</strong>uksiin liittyviä tarkennuksia <strong>ja</strong> ratkaisu<strong>ja</strong>. Näin menetellään Markkamäen tapauksessa.<br />
Ra<strong>ja</strong>ukseen <strong>ja</strong> kuvaukseen lisätään esitetty alue.<br />
113
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
Sumiaisten kirkonkylän erityisluonne on ehdotuksessa otettu huomioon neljässä merkinnässä, joiden<br />
kaikkien tarpeellisuutta tai osittaista yhdistämistä voisi harkita (taa<strong>ja</strong>matoimintojen alue / kulttuuriympäristön<br />
kehittämisen kohdealue / valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö /<br />
valtakunnallisesti arvokas maisema-alue).<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakunnan kulttuuriympäristöryhmä (kaavan asiantunti<strong>ja</strong>ryhmä) on<br />
tehty päätöksen, jonka mukaan eri kulttuuriympäristöt merkitään omalla merkinnällä.<br />
Merkintäratkaisu<strong>ja</strong> on pohdittu pitkin kaavan valmistelua. Koska Sumiaisten kirkonkylä<br />
on huomioitu valtakunnallisesti arvokkaana kokonaisuutena 2 eri luetteloissa, on se<br />
haluttu välittää myös kaavaan. Kyseessä on poikkeuksellisen ainutlaatuinen kirkonkylämiljöö,<br />
jonka muutoksessa <strong>ja</strong> kehittymisessä huomioidaan erityisesti kyläraitin kokonaisuus<br />
(kuk-merkinnän peruste). Ei muutostarvetta.<br />
Nimistöä on syytä täsmentää kahden kohteen osalta: Valmetin teollisuusalue > Valtran teollisuusalue<br />
<strong>ja</strong> Sammasaari >Sammalsaari.<br />
Teknisiä kor<strong>ja</strong>uksia.<br />
Asutusrakenteeseen, liikenteeseen, tekniseen huoltoon, luonnonvaroihin, erityistoimintoihin, kulttuuriympäristöön,<br />
luonnonsuojeluun <strong>ja</strong> virkistykseen liittyviin maakuntakaavaehdotuksen aluevarauksiin<br />
kaupungilla ei ole muuta huomautettavaa.<br />
NAAPURILIITOT<br />
Etelä-Poh<strong>ja</strong>nmaan <strong>liitto</strong> 21.2.2007 (lausunto)<br />
Etelä-Poh<strong>ja</strong>nmaan liiton maakuntahallituksella ei ole huomautettavaa maakuntakaavaehdotuksesta.<br />
Ei muutostarvetta.<br />
NAAPURIKUNNAT<br />
Hartolan kunta 20.2.2007 (lausunto)<br />
Hartolan kunnalla ei ole huomautettavaa kaavaehdotukseen.<br />
Ei muutostarvetta.<br />
Virtain kaupunki 22.2.2007 (lausunto)<br />
Virtain kaupungilla ei ole huomautettavaa kaavaehdotukseen.<br />
Ei muutostarvetta.<br />
Pieksämäen kaupunki 22.2.2007 (lausunto)<br />
Pieksämäen kaupungilla ei ole huomautettavaa kaavaehdotukseen.<br />
Ei muutostarvetta.<br />
114
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
Rautalammin kunta, 28.2.2007 (lausunto)<br />
Rautalammin kunta lausuntona <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maa kuntakaavaehdotukseen kiinnittää huomiota<br />
seuraaviin asioihin <strong>ja</strong> tekee seuraavat ehdotukset:<br />
a) Kiinnitämme huomiota siihen, että <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> tavoitteellisessa maakuntakaavassa tieliikenneverkkoyhteys<br />
kahden kasvukeskuksen Jyväskylän <strong>ja</strong> Kuopion välillä ei ole saanut riittävän suurta<br />
painoarvoa. Kuitenkin valtakunnallisena tavaraliikennekeskuksena Jyväskylä purkaa valtatie 9<br />
myöten merkittävät liikennemäärät koilliseen, pohjoiseen <strong>ja</strong> itään. Edellä olevasta seuraa se, että<br />
valtatie 9 Jyväskylän <strong>ja</strong> Kuopion välillä olisi ehdottomasti saatava osaksi <strong>Suomen</strong> runkotieverkkoa<br />
<strong>ja</strong> valtatien parannussuunnitelmat vireille.<br />
Vt 9 esitetään itään maakuntakaavaehdotuksessa Jyväskylästä runkotienä <strong>ja</strong> merkittävästi<br />
parannettavana tienä. Ei muutostarvetta.<br />
b) Vesimatkailun osalta Konnevesi vesistönä on huomioitu maakuntakaavaehdotuksessa potentiaalisena<br />
matkailumahdollisuutena. Maakunnan ra<strong>ja</strong>-alueilla tulee kuitenkin tehdä yhteistyötä <strong>ja</strong> huolehtia<br />
siitä, että vesistö- <strong>ja</strong> luontomatkailuun liittyvät palveluvarustukset ovat infrastruktuurin osalta<br />
eri maakunnissa asiakasnäkökulmasta katsottuna mahdollistettu keskenään kilpailukykyisiksi.<br />
c) Energiahuollon <strong>ja</strong> teknisen huollon sekä matkailun osalta linjojen, johtojen <strong>ja</strong> reittien yhteensovittamisen<br />
tarve maakuntien välillä on ilmeinen. Tätä koskevia esityksiä on maakuntakaavaehdotuksessa<br />
myös esitetty.<br />
d) Asutusrakenteen <strong>ja</strong> työssäkäyntialueiden osalta kiinnitämme huomiota siihen, että väestö ei liiku<br />
maakuntien ra<strong>ja</strong>-alueilla työvoimahallinnon toimistojen työssäkäyntialuerajojen edellyttämällä tavalla.<br />
Rautalammilta on Jyväskylään noin 1 tunnin matka <strong>ja</strong> Kuopioon 50 minuutin sekä Äänekoskelle<br />
50 minuutin matka. Työssäkäyntitarpeet <strong>ja</strong> -alueet tulevaisuudessa laajenevat.<br />
Soinin kunta 26.2.2007 (lausunto)<br />
Kuninkaanpuiston luontomatkailualue, samoin kuin alueella kulkevat patikka- <strong>ja</strong> moottorikelkkareitit<br />
tulisi huomioida kaavassa siten, että <strong>Keski</strong>- <strong>Suomen</strong> <strong>ja</strong> tämän alueen välille saataisiin luonnolliset<br />
reittiyhteydet. Kuninkaanpuiston luontomatkailualuetta on tarpeen kehittää yhteistyössä eri viranomaisten<br />
kanssa, vaikka toimitaankin esim. eri maakunta<strong>liitto</strong>jen alueella. Soini-Karstula tieyhteys<br />
on seudullinen tie, jonka kunnossapitäminen <strong>ja</strong> perusparantaminen on tärkeää.<br />
Maakuntakaavassa on osoitettu kelkkailureittiyhteys Karstulasta Soiniin. Ei muutostarvetta.<br />
Kangasniemen kunta 5.3.2007 (lausunto)<br />
Kangasniemen kunta korostaa, että turvetuotantoalueet eivät saa rasittaa alapuolista vesistöä.<br />
VIRANOMAISET<br />
Turvetuotantoalueille on kaavassa annettu suunnittelumääräys, joissa huomioidaan<br />
turvetuotannon vesistövaikutukset. Ei muutostarvetta.<br />
Merenkulkulaitos/Järvi-<strong>Suomen</strong> väyläyksikkö (lausunto 20.2.2007)<br />
Merkinnästä “Vesiliikenteen alue, kanava” on todettu, että “aluevarauksina osoitetaan Keiteleen<br />
kanavan sulkualueet, Neiturin kanava Konnevedellä sekä Konginkankaan avokanava”. Väyläyksik-<br />
115
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
kö ehdottaa, että jo olevat kanavat/kanava-alueet erotettaisiin merkinnällä suunnitelmissa olevista<br />
kanavista (tässä tapauksessa Konginkankaan avokanava). Sama koskee myös väyliä eli kaavakartalle<br />
otettavat väylät tulee vahvistetun väylästön osalta merkitä merikartan mukaisena. Suunnitellut<br />
uudet väyläreitit (väylävaraukset) tulisi merkitä kartalle eri merkinnällä, jotta kaavassa on selkeästi<br />
eroteltu kehittämishankkeet nykytilaan verrattuna.<br />
Kaavaselostuksen tekstissä (s. 46) on olemassa olevat <strong>ja</strong> suunnitellut kanavat eroteltu.<br />
Kaavakartalla on sekä vahvistettu<strong>ja</strong> että vahvistamattomia väyliä. Koska kaavakarttaa<br />
ei voi pitää merikarttana, ei muutos ole tarpeellinen.<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> TE-keskus 21.2.2007 (lausunto)<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntasuunnitelman tavoitteet <strong>ja</strong> valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet konkretisoituvat<br />
maakuntakaavassa, joka on <strong>Keski</strong>-Suomessa perustellusti päätetty laatia kokonaismaakuntakaavana.<br />
Maakuntakaava on yksityiskohtaisen suunnittelun <strong>ja</strong> viranomaistoiminnan oh<strong>ja</strong>uksen<br />
lisäksi maakunnan tahtotilan visualisoiva. Siitä voisi parhaimmillaan muodostua jokapäiväinen työväline<br />
alueen toimijoiden keskuudessa. Tämä kuitenkin edellyttää kaavalta helppokäyttöisyyttä <strong>ja</strong><br />
korostetun selkeää sisältöä. Maakuntakaavaluonnos täyttää pääpiirteissään hyvin sille asetetut vaatimukset.<br />
Valmistelu perustuu laa<strong>ja</strong>an tausta-aineistoon, jota on täydennetty erillisselvityksillä <strong>ja</strong> -<br />
tutkimuksilla. Osallisten sitouttaminen valmisteluun on ollut laa<strong>ja</strong>a. Kaavan tekninen esitystapa <strong>ja</strong><br />
mahdollisuus aineiston hyödyntämiseen www-sivujen välityksellä tukevat sen käytettävyyttä.<br />
Maakunnan kehittäminen tulee kaavaehdotuksessa käsitellyksi monipuolisesti. Asutusrakenteen <strong>ja</strong><br />
liikenteen sekä teknisen huollon aluevaraukset turvaavat elinkeinojen kehittymisen <strong>ja</strong> etenkin Jämsän<br />
Jyväskylän-Äänekosken kehittämisalueen tarpeet.<br />
Suojelualueilla <strong>ja</strong> kulttuuriympäristökohteilla on huomattava merkitys matkailun kehittämiselle.<br />
Aktiivinen maa- <strong>ja</strong> metsätalous jo sinällään turvaa kulttuuriympäristöjen säilymisen arvokkailla<br />
maisema-alueilla <strong>ja</strong> perinnemaisema-alueilla, joten tulkinnanvaraiset kaavamerkinnät eivät kaikilta<br />
osin ole tarpeellisia. Kaavaehdotuksessa on monessa yhteydessä todettu vesistöjen suuri virkistyksellinen<br />
merkitys <strong>ja</strong> myös vesiretkeilyn merkitys kylien kehittämiselle. Kylien esittämistä poh<strong>ja</strong>kartta<br />
merkintänä on pidettävä hyvänä ratkaisuna.<br />
Lausunnossa ei yksilöidä mikä kulttuurimaisema- <strong>ja</strong> perinnemaisema-alueiden kaavamerkinnöissä<br />
on tulkinnallista. Maankäyttö- <strong>ja</strong> rakennuslain mukaan yleispiirteistä<br />
maankäytön suunnittelua toteutetaan maakuntakaavalla. Saman lain mukaan kaavan<br />
laadinnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota mm. maiseman, luonnonarvojen <strong>ja</strong> kulttuuriperinnön<br />
vaalimiseen. <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaavaratkaisuilla halutaan myös<br />
vahvistaa maaseudun elinvoimaisuutta, sillä kuntien toimintaan kohdistuvan oh<strong>ja</strong>usvaikutuksen<br />
avulla tuetaan maaseudun perinteisten elinkeinomuotojen <strong>ja</strong>tkuvuutta <strong>ja</strong><br />
samalla mahdollistetaan uusien toimintamuotojen syntyä. Merkintöjen <strong>ja</strong> määräysten<br />
tulkintaan <strong>ja</strong> vaikutusten kuvaukseen on panostettu erityisesti kaavaehdotusvaiheessa<br />
(ks. kaavaselostus s. 93–94, 106, 132). Ei muutostarvetta.<br />
Yhdyskuntarakenteen eheyttämistä <strong>ja</strong> liikennetarpeen minimoimista on pidettävä suunnittelun perustavoitteina.<br />
Suunnittelulla tulee pyrkiä kannattavan joukkoliikenteen mahdollistavan yhdyskuntarakenteen<br />
luomiseen.<br />
Kaavaehdotuksessa ovat mukana joukkoliikenteen laatukäytävät. Ei muutostarvetta.<br />
116
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
Tieluokitusten muutoksia <strong>ja</strong> tasotavoitteita on pidettävä perusteltuina <strong>ja</strong> maakunnan kannalta tärkeinä.<br />
Erityisesti ns. Sinisen tien luokituksen muutosta valtatieksi on pidettävä tärkeänä.<br />
Jyväskylän-Äänekosken radan sähköistystä on pidettävä tärkeänä. Perusteluna tulisi mainita myös<br />
tulevaisuuden henkilöliikenne Jämsän-Jyväskylän-Äänekosken välillä. Paikallisjunaliikenteellä olisi<br />
vaikutuksia myös alueen yhdyskuntarakenteen muotoutumiselle.<br />
Joukkoliikenteen laatukäytävä koskee myös rautatieliikennettä <strong>ja</strong> ne ovat mukana<br />
kaavaehdotuksessa.<br />
Meluhaittojen torjumiseen tulisi varautua myös valta/kantateillä, erityisesti merkittävien parannusten<br />
yhteydessä.<br />
Melu on huomioitu suunnittelumääräyksissä (mo, vt/rt). Ei muutostarvetta.<br />
Museovirasto 20.2.2007 (lausunto)<br />
Museovirasto katsoo, että kiinteiden muinaisjäännösten suojelu on turvattu maakunta-kaavassa<br />
melko hyvin. Tämä koskee myös historiallisen a<strong>ja</strong>n kiinteitä muinaisjäännöksiä sillä poikkeuksella,<br />
että Jyväskylän Cygnaeuksen puisto on siinä si<strong>ja</strong>itsevien historiallisen a<strong>ja</strong>n hautauksien <strong>ja</strong> kirkkorakennuksen<br />
jäännösten vuoksi maakunnallisesti merkittävänä kiinteänä muinaisjäännöksenä merkittävä<br />
maakuntakaavakarttaan <strong>ja</strong> lisättävä alueluettelon kohdeluetteloon <strong>ja</strong> karttoihin.<br />
Lisätään kohde.<br />
Virasto toistaa vielä 30.3.2006 antamassaan lausunnossa tekemänsä huomautukset, joita ehdotuksessa<br />
ei ole otettu huomioon. Maakuntakaavakartan muinaisjäännöskohde-merkinnän yhteyteen<br />
tulee lisätä SM—kir<strong>ja</strong>imet. Karttateknisesti se ei ole mahdotonta, koska sl-kohteita on monin paikoin<br />
paljon enemmän kuin muinaisjäännöksiä <strong>ja</strong> niihinkin on voitu lisätä kir<strong>ja</strong>inmerkintä. Lisäksi<br />
pinta-alaltaan laa<strong>ja</strong>-alaiset valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset<br />
tulee merkitä SM-aluevarauksina.<br />
Mitä lisäarvoa sm-kir<strong>ja</strong>inten lisääminen toisi? Se ei vaikuta kohteiden suojelulliseen<br />
arvoon, statukseen tai huomioimiseen alemmilla kaavatasoilla <strong>ja</strong> maankäytön suunnittelussa.<br />
Kir<strong>ja</strong>inparin lisäys aiheuttaisi epäselvyyttä <strong>ja</strong> hahmottamisvaikeuksia, sillä<br />
kulttuuriympäristöjen määrä on erityisen runsas <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaavassa.<br />
Väri <strong>ja</strong> merkinnän muoto kertovat ymmärrettävästi, mikä kohde on kyseessä. Muinaismuisto-merkintä<br />
ei sekoitu muihin merkintöihin eikä siitä ole esitetty kritiikkiä<br />
valmistelun aikana.<br />
Merkintätapojen taustaksi kannattaa lukea kaavaselostuksen s. 35. Kuten kaavaselostuksessa<br />
mainitaan, alle 30 hehtaarin kokonaisuudet osoitetaan kohdemerkinnällä niin<br />
pääkartalla kuin apukartoilla. Koska <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> tapauksessa osoitettavien muinaismuistojen<br />
määrä on erittäin runsas <strong>ja</strong> kartan mittakaava on 1:250 000, on kartan<br />
visuaaliseen muotoon kiinnitettävä erityistä huomiota. Tulkinta tehdään pääkartalta <strong>ja</strong><br />
paikantamisen apuna voi käyttää alueluettelon kartto<strong>ja</strong>. Apukartat on laadittu lisäpalveluperiaatteella<br />
nimenomaan selkeyden lisäämiseksi. Muinaismuistoissa kohdemerkintä<br />
osoittaa kohteen yleispiirteisen si<strong>ja</strong>innin, isompi neliömerkintä viestittää, että<br />
kohteessa on useampi kohde hyvin lähellä toisiaan (kuvaus alueluettelossa) <strong>ja</strong> tarkem-<br />
117
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
massa suunnittelussa <strong>ja</strong> maankäytössä selvitetään kohteen tarkka paikkatieto. Epämääräisillä<br />
aluera<strong>ja</strong>uksilla ei haluta tulkintaristiriito<strong>ja</strong> muinaismuisto<strong>ja</strong> koskevan lainsäädännön<br />
kanssa.<br />
Kohde <strong>ja</strong> alue ovat merkintöinä sisällöllisesti samanarvoisia. Se kumpaa merkintään<br />
käytetään, on karttatekninen ratkaisu. Ei muutostarvetta.<br />
Taa<strong>ja</strong>mien apukartoille merkityt muinaisjäännökset tulee numeroida niiden paikallistamisen <strong>ja</strong> tunnistamisen<br />
helpottamiseksi.<br />
Maakuntakaavan tulkinta tehdään pääkartalta <strong>ja</strong> paikantamisen apuna voi käyttää alueluettelon<br />
kartto<strong>ja</strong>. Apukartat on laadittu lisäpalveluperiaatteella nimenomaan selkeyden<br />
lisäämiseksi. Muinaismuisto<strong>ja</strong> voi paikantaa alueluettelon kartoilta s. 58–61, kohdenumerot<br />
viittaavat sivuihin 89–107. Ei muutostarvetta.<br />
Jämsän keskustan alueella olevaa maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta tulee laajentaa niin,<br />
että se kattaa myös kohteeseen numero 78 kuuluvan Hiidenmäen rautakautisen kalmiston.<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakunnan kulttuuriympäristöryhmä (kaavan asiantunti<strong>ja</strong>ryhmä) on<br />
tehty päätöksen, jonka mukaan eri kulttuuriympäristöt merkitään omalla merkinnällä.<br />
Kohde nro 78 osoitetaan isommalla neliöllä, ts. luki<strong>ja</strong> mieltää alueluettelon avulla, että<br />
kyseessä on pienimuotoinen rypäs. Ei muutostarvetta.<br />
Maakuntakaavan luonnoksessa ennakoitu, maakunnan kulttuuriympäristöjä esittelevä teos ‘Viestejä<br />
maisemassa” julkaistiin 2006. Se sisältää laajo<strong>ja</strong> eri aihekokonaisuuksiin paneutuvia asiantunti<strong>ja</strong>artikkeleita<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> kulttuuriympäristöstä <strong>ja</strong> kuntakohtaiset kulttuuriperintökohdeluettelot<br />
kuvauksineen <strong>ja</strong> karttoineen. Maakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen osalta kaavaaineiston<br />
liitteenä olevassa alueluettelossa viitataan “Viestejä maisemassa” -julkaisun kohdekuvauksiin.<br />
Museovirasto pitää menettelytapaa mahdollisena. Myös kaavaselostuksen kulttuuriympäristöä<br />
esittelevässä osuudessa on mainittava julkaisu <strong>ja</strong> sen tarjoama lisätieto. Museovirasto pitää kuitenkin<br />
parhaimpana ratkaisuna aiemmassa lausunnossaan esittämäänsä menettelytapaa sisällyttää<br />
kaavaselostukseen kulttuuriympäristöä <strong>ja</strong> sen muutoksia havainnollistavaa aineistoa.<br />
Museovirasto totesi kaavaluonnoksen lausunnossaan tarpeen (vapaa sitaatti) ”korostaa<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakunnan ominaispiirteitä <strong>ja</strong> erityisarvo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> tuoda esille maakunnan<br />
alueellista identiteettiä sekä kaupunki- <strong>ja</strong> maisemakuvaa hei<strong>ja</strong>stavia aluekokonaisuuksia<br />
<strong>ja</strong> kohteita. Tähän ei voi riittää pelkkä luettelomainen kulttuuriperintö- <strong>ja</strong> maisemakohteiden<br />
listaus.” Kaavaselostus on muotoiltu uudelleen Museoviraston luonnosvaiheen<br />
lausunnon perusteella (kaavaselostuksen sivut 30–31 <strong>ja</strong> 65–69). Maakuntakaava<br />
on alueidenkäytön suunnitteluasiakir<strong>ja</strong>. Laadintaprosessin aikana on useaan otteeseen<br />
esitetty myös kannanotto<strong>ja</strong>, että kaavaselostuksessa pitää keskittyä fyysiseen aluesuunnitteluun<br />
<strong>ja</strong> välttää kehittämispoliittisia tai eri teemoihin liittyviä substantiaalisia<br />
kuvauksia. Nyt tehty ratkaisu huomioi molemmat: kaavaselostus on fyysisen maankäytön<br />
kuvausta mutta välittää myös tiedon <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> kulttuuriympäristöjen ominaispiirteistä,<br />
nykytilasta <strong>ja</strong> tulevaisuuden näkymistä. Kattavaan kuvaukseen ei ole<br />
mahdollisuutta. Kuten jo luonnosvaiheen vastineessa todettiin, kaavaselostuksen eri<br />
teemojen tekstiosuudet pitää olla ytimekästä kerrontaa <strong>ja</strong> lisätieto<strong>ja</strong> luki<strong>ja</strong> saa kaavaselostuksessa<br />
esitetyistä lähdeteoksista. Viestejä maisemassa – keskisuomalainen<br />
118
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
kulttuuriympäristö” –teos toimii analyyttisenä <strong>ja</strong> havainnollisena lisäinformaation anta<strong>ja</strong>na<br />
sitä kaipaavalle.<br />
Kuten alueluettelossa mainitaan, maakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen<br />
kohdekuvaukset esitetään omana julkaisuna. Alueluettelossa todetaan:<br />
”Kohteet kuvataan perustietoineen erillisjulkaisussa “Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut<br />
kulttuuriympäristöt <strong>Keski</strong>- <strong>Suomen</strong> maakuntakaavassa”. Kaavaehdotusvaiheessa<br />
kohdekuvaukset on ollut nähtävillä maakuntakaavan verkkosivuilla<br />
(http://feasy.net/ ks<strong>liitto</strong>/1/index.cfm).<br />
Rakennettujen kulttuuriympäristöjen <strong>ja</strong> maisema-alueiden kaavamääräyksistä on ehdotusvaiheessa<br />
poistettu alueiden käyttöä koskeva suunnittelumääräys. Maakuntakaavan oh<strong>ja</strong>usvaikutuksen vuoksi<br />
määräykset on palautettava luonnosvaiheen mukaisiksi.<br />
Maakuntakaavan valmistelu on korostuneesti yhteen sovittavaa suunnittelua. Kulttuuriympäristömerkintöjen<br />
suunnittelumääräykset ovat herättäneet kysymyksiä <strong>ja</strong> vivahteikkaita<br />
tulkinto<strong>ja</strong>. Selkeyden lisäämisiksi suunnittelumääräyksiä tarkasteltiin uudelleen<br />
luonnosvaiheen jälkeen. Lähtökohta on, että suunnittelumääräysten on tuotava jotain<br />
lisäarvoa tai tarkennusta kaavamerkinnän antamalle informaatiolle. Aiemmin määräyksissä<br />
esitetty viittaus alueidenkäyttöön ei ole välttämätön, koska jo lähtökohtaisesti<br />
maakuntakaavoituksen oh<strong>ja</strong>usvaikutus kohdistuu kuntien maankäytön oh<strong>ja</strong>ukseen.<br />
Näin se poistettiin. Kaavaselostuksessa on tarkemmin kuvattu merkintöjen <strong>ja</strong> määräysten<br />
tulkintaa. Ei muutostarvetta.<br />
Maakuntakaavan asiakirjoista ei käy ilmi, millä tavoin Museoviraston luonnosvaiheessa esittämiä<br />
kannanotto<strong>ja</strong> on kaavan suunnitteluprosessissa käsitelty. Virasto uudistaa lausuntonsa 30.3.2006<br />
kannanotot liitekarttojen esitystavasta. Valtakunnalliset <strong>ja</strong> maakunnalliset kulttuuriympäristöalueet<br />
on syytä merkitä Alueluettelon taa<strong>ja</strong>makohtaisiin apukarttoihin esitettyä johtomukaisemmin aluekokonaisuuksina,<br />
Jyväskylän kohteiden aluera<strong>ja</strong>ukset on perusteltua osoittaa omalla lisäkartalla.<br />
Kohteiden tunnistettavuutta <strong>ja</strong> samalla maakuntakaavan käyttökelpoisuutta on parannettava apukarttoihin<br />
lisättävin kohdenumeroin.<br />
Museoviraston lausunnot <strong>ja</strong> kommentit on huomioitu erittäin tarkasti kaavaratkaisuissa.<br />
Esimerkiksi muinaismuistoina esitetään Museoviraston toimittaman rekisteriaineiston<br />
kohteet, muinaismuistojen suunnittelumääräyksissä on hyödynnetty Museoviraston<br />
sanamuotoilu<strong>ja</strong>, kaavaselostusta on muotoiltu uudelleen Museoviraston luonnosvaiheen<br />
lausunnon perusteella (<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> kulttuuriympäristöjen kuvaus kaavaselostuksen<br />
sivuilla 30–31 <strong>ja</strong> 65–69). 2000-luvun suunnittelu on korostuneesti neuvottelevaa,<br />
osallistavaa <strong>ja</strong> erityisesti yhteen sovittavaa suunnittelua. Maakuntakaavasta on annettu<br />
tuhansia kommentte<strong>ja</strong> valmistelun aikana. Jokainen rakentava kommentti on käsitelty<br />
(ml. asiantunti<strong>ja</strong>ryhmä) <strong>ja</strong> ratkaisut näkyvät kaavakartalla <strong>ja</strong> asiakirjoissa. Keskeinen<br />
prosessikuvaus esitetään kaavaselostuksessa.<br />
Kuten kaavaselostuksessa mainitaan, alle 30 hehtaarin kokonaisuudet osoitetaan kohdemerkinnällä<br />
niin pääkartalla kuin apukartoilla. Koska <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> tapauksessa<br />
osoitettavien muinaismuistojen määrä on erittäin runsas <strong>ja</strong> kartan mittakaava on 1:250<br />
000, on kartan visuaaliseen muotoon kiinnitettävä erityistä huomiota. Tulkinta tehdään<br />
pääkartalta <strong>ja</strong> paikantamisen apuna voi käyttää alueluettelon kartto<strong>ja</strong>. Apukartat on<br />
laadittu nimenomaan selkeyden lisäämiseksi. Eri merkintämuotojen käyttö pää- <strong>ja</strong><br />
apukartoilla olisi täysin kestämätön idea. Muinaismuistoissa kohdemerkintä osoittaa<br />
119
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
kohteen yleispiirteisen si<strong>ja</strong>innin, isompi neliömerkintä viestittää, että kohteessa on<br />
useampi kohde hyvin lähellä toisiaan (kuvaus alueluettelossa) <strong>ja</strong> tarkemmassa suunnittelussa<br />
<strong>ja</strong> maankäytössä selvitetään kohteen tarkka paikkatieto. Epämääräisillä aluera<strong>ja</strong>uksilla<br />
ei haluta tulkintaristiriito<strong>ja</strong> muinaismuisto<strong>ja</strong> koskevan lainsäädännön kanssa.<br />
On todennäköistä, että jokainen luki<strong>ja</strong> ymmärtää usean läheisen kohteen viestivän pienimuotoisesta<br />
keskittymästä. Ei muutostarvetta.<br />
Ilmailulaitos Finavia 22.2.2007 (lausunto)<br />
Jyväskylän lentoasema <strong>ja</strong> sen tulotie välittävät kansainvälistä, valta kunnallista <strong>ja</strong> maakuntien välistä<br />
pitkämatkaista liikennettä. Ennen seuraavaa maakuntakaavan laatimiskierrosta tulisi harkita lentoaseman<br />
tulotien luokituksen tarkistamista vastaamaan tien liikenteellistä luonnetta.<br />
Lentoliikenteen esterajoituksia ei ole merkitty kaavaan. Joko ne tulisi merkitä kaavaan tai niihin<br />
tulisi viitata kaavamääräyksessä. Rajoitukset perustuvat ilmailulain no<strong>ja</strong>lla annettuun ilmailumääräykseen<br />
AGA M3-6. Esterajoitukset laatii lentoaseman pitäjä, tässä tapauksessa ilmailulaitos Finavia.<br />
Rajoitukset on saatavilla myös sähköisessä muodossa.<br />
Lisätään kaavaselostukseen maininta esterajoituksista.<br />
Hallin lentokenttäalue on merkitty kaavaan. Lentokenttäalueeseen on liitetty myös niin sanottu varalaskupaikka,<br />
joita yleisen käytännön mukaan ei maakuntakaavoihin merkitä. Finavia ehdottaa<br />
tämänkin varalaskupaikan erottamista lentokenttäalueesta. Lentoaseman tulotietä ei ole merkitty<br />
kaavaan.<br />
Ilmavoimien esikunta on kaavan luonnosvaiheen lausunnossaan (16.3.2006) esittänyt,<br />
että Hallin sotilaslentoaseman lentoliikenteen aluetta laajennetaan käsittämään myös<br />
nousutie. Tulotie sisältyy taa<strong>ja</strong>ma-alueeseen. Ei muutostarvetta.<br />
Kaavaan merkitty Hallin melualue lienee otettu vuonna 2000 tehdystä kolmen eri helikopteritukikohdan<br />
vertailuselvityksestä. Melualueesta puuttuu merkittäviä melun lähteitä, kuten Hornetit. Hallin<br />
lentokonemelun kokonaisselvitys piti tehdä tänä keväänä. Helikopterien NH9O luovutus on viivästynyt<br />
<strong>ja</strong> meluselvitys tehdään näillä näkymin syksyllä. Kaavaan olisi saatavilla oikeammat melualueet<br />
loppuvuodesta, jos ehtivät tähän kaavaan.<br />
Melualueen tarkistus huomioidaan kaavan tarkistuksen yhteydessä.<br />
Läntisen Maanpuolustusalueen Esikunta, 28.2.2007 (lausunto)<br />
Läntisen Maanpuolustusalueen Esikunta esitti 6.4.2006 (asiakir<strong>ja</strong> EC7037) huomautuksenaan maakuntakaavaluonnoksesta,<br />
että kaikki kaava-alueella si<strong>ja</strong>itsevat Puolustusvoimien ampumaradat pitää<br />
merkitä kaavakarttaan myös erillisellä ampumaratamerkinnällä, vaikka ne si<strong>ja</strong>itsevat Puolustusvoimien<br />
käyttöön varatun EP-alueen sisällä.<br />
Kaavaehdotuksessa ovat mukana kaikki kaava-alueella si<strong>ja</strong>itsevat Puolustusvoimien<br />
ampumaradat.<br />
Pioneerirykmentin alueet ovat varuskunta-alue (maa- <strong>ja</strong> vesialue) <strong>ja</strong> Roosinpoh<strong>ja</strong>n alue (Rakennus<strong>ja</strong><br />
ajoharjoittelualue). Alueet on merkitty karttaan EP- merkinnällä sovitussa laajuudessaan.<br />
120
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
Varuskunnan lähialueiden kaavoituksessa pitää ottaa huomioon varuskunnassa <strong>ja</strong> sen harjoitusalueilla<br />
syntyvät melu-, tärinä- <strong>ja</strong> hajuhaitat. Tämän vuoksi uusien asuntoalueiden <strong>ja</strong> muille melulle<br />
herkkien alueiden synnyttämisestä varuskunnan lähialueille tulee pidättäytyä.<br />
Pioneerirykmentti suoritti melumittauksen rykmentin lähi- <strong>ja</strong> ydinalueilla 2006. Mittauksen tehnyt<br />
Rambol Oy saa kuitenkin tulokset vasta helmikuun 2007 loppuun mennessä. Läntisen Maanpuolustusalueen<br />
Esikunta edellyttää, että melututkimuksen tulokset otetaan huomioon kaavan <strong>ja</strong>tkovalmistelussa<br />
<strong>ja</strong> että Läntisen Maanpuolustusalueen Esikunnalle varataan vielä mahdollisuus lausua asiasta<br />
melututkimusten valmistuttua. Kaavalla pitää varmistaa, että Pioneerirykmentin varuskunta-alueen<br />
läheisyyteen melusta kärsiville alueille ei rakenneta uusia asunto<strong>ja</strong> tai muuta melusta kärsivää toimintaa.<br />
Huomioidaan, mikäli ehtii mukaan kaavaprosessiin. Muuten melututkimus huomioidaan<br />
kaavan tarkistuksen yhteydessä.<br />
Tarvittaessa ampuma- <strong>ja</strong> harjoitusalueet tulee erotella muista puolustusvoimien kohteista EAHmerkinnällä<br />
(Erityistoimintojen alue, Ampuma- <strong>ja</strong> Harjoitusalue) viitteen 3 mukaisesti.<br />
Lisätään alueluetteloon maininta Vuorisjärven osalta edellä mainitusta erikoispiirteestä.<br />
Ratahallintokeskus 2.3.2007 (lausunto)<br />
Kaavaehdotuksessa otetaan kantaa rataverkon laadullisiin kysymyksiin, kuten esim. sähköistykseen,<br />
jolta osin esitetään Jyväskylästä länteen Haapamäen suuntaan menevän radan <strong>ja</strong> Suolahteen Valtran<br />
tehtaille <strong>ja</strong> Jämsään Kaipolan tehtaille menevien ratojen sähköistämistä. Ratahallintokeskuksen kanta<br />
on, ettei ko. sähköistyksiä tule esittää kaavakartalla, koska sähköistys on mahdollista toteuttaa<br />
ilman kaavallista varautumistakin. On otettava. huomioon, ettei ko. ratojen sähköistyksen tarpeesta<br />
ole käytettävissä sellaista tietoa, mikä osoittaisi hankkeet toteuttamiskelpoisiksi <strong>ja</strong> kannattaviksi<br />
maakuntakaavan aikajänteellä.<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> <strong>liitto</strong> pitää maakunnan keskeisten teollisuudenalojen käyttämien ratojen<br />
sähköistystä välttämättömänä eri liikennemuotojen työn<strong>ja</strong>on <strong>ja</strong> alueen teollisuuden<br />
kehityksen kannalta. Sähköistys on lähiympäristön maankäyttöön merkittävästi vaikuttava<br />
toimenpide. Tavaraliikenne-ennusteen mukaan raideliikenne kasvaa lähes<br />
puolella miljoonalla tonnilla (vuonna 2 004 3,7 milj. tn) Jämsänjokilaakson <strong>ja</strong> Rauman<br />
välillä. Vastaavasti Äänekosken seudun kasvu on sadantuhannen tonnin luokkaa<br />
(vuonna 2 004 0,9 milj. tn). Haapamäen radan osalta kyse on kahden maakuntakeskuksen<br />
välisestä rataosasta, jonka tuntumassa si<strong>ja</strong>itsee merkittävää puun<strong>ja</strong>lostusteollisuutta<br />
(Kolho <strong>ja</strong> Vilppula). Teollisuuden tarpeista on tekeillä selvitys, joka valmistuu<br />
kesällä 2007. Ei muutostarvetta.<br />
Jyväskylästä länteen Haapamäen suuntaan <strong>ja</strong> pohjoiseen Suolahden suuntaan menevä rata, kuten<br />
myös Jämsän Kaipolaan menevä rata on syytä merkitä sivu-/yhdysratamerkinnällä. Muutoinkin<br />
RHK suosittelee käytettäväksi ympäristöministeriön merkintä- <strong>ja</strong> määräysohjeen mukaisia merkintöjä.<br />
Kaavassa on lähdetty siitä, että lähes kaikki radat olisivat pääratatasoisia <strong>ja</strong> kuuluisivat merkittävän<br />
perusparantamisen piiriin. Kun Jyväskylästä länteen <strong>ja</strong> pohjoiseen suuntautuvat radat ovat<br />
kuitenkin valtakunnallisella tasolla luokiteltu vähäliikenteisiksi, <strong>ja</strong> rahoitustasosta riippuen liikenne<br />
voi olla lakkautusuhan alla, ei voi olla myöskään valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaista<br />
esittää rato<strong>ja</strong> epärealistisen korkealla laatutasolla. Maakuntakaava on rataluokituksen osalta<br />
121
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
ristiriidassa myös siihen ra<strong>ja</strong>utuvien muiden maakuntakaavojen osalta (Pirkanmaa, Etelä-<br />
Poh<strong>ja</strong>nmaa).<br />
Jyväskylä-Haapajärvi-rata <strong>ja</strong> Jyväskylä-Haapamäki-Seinäjoki ovat maakuntien välisiä<br />
ratayhteyksiä <strong>ja</strong> luokitukseltaan yksiselitteisesti päärato<strong>ja</strong>. Kaipolan rata <strong>ja</strong> Valtran rata<br />
on määritelty kaavassa sivuradoiksi. Ministeriön merkintäpäätöksessä päärata tarkoittaa:<br />
Merkinnällä osoitetaan tärkeimmät kansainvälisen liikenteen rataosat, valtakunnan<br />
osakeskuksia <strong>ja</strong> merkittävimpiä maakunta- <strong>ja</strong> kaupunkikeskuksia yhdistyvät<br />
rataosat sekä merkittävimpiin satamiin johtavat radat. Haapamäen <strong>ja</strong> Suolahden suuntaan<br />
menevät radat ovat liiton tulkinnan mukaan päärato<strong>ja</strong>, koska molempien varrella<br />
si<strong>ja</strong>itsee merkittäviä maakunnallisia kaupunkikeskuksia. Liiton käsityksen mukaan<br />
vähäliikenteellisyys ei ole kestävä perustelu. Kaavaehdotuksessa olevat kaikki pääradat<br />
eivät ole merkittävästi parannettavia, kuten RHK lausunnossaan esittää. Maakuntakaavalla<br />
tähdätään tulevaisuuteen, pääsääntöisesti 10–20 vuoden päähän, mutta joidenkin<br />
asioiden osalta tavoite voi olla jopa yli 30 vuotta tai sen ylikin (kaavaselostus<br />
s. 4). Liikenneverkon tavoitetta kaavassa pidetään tällaisena. Naapuriliitot ovat lausunnoissaan<br />
todenneet, että erot ra<strong>ja</strong>-alueiden maankäytössä on hoidettavissa yhteistyöllä<br />
<strong>ja</strong>tkosuunnittelussa <strong>ja</strong> toteuttamishankkeiden yhteydessä. Ei muutostarvetta.<br />
Alueluettelossa esiintyy radan käyttöä <strong>ja</strong> rakenteita koskevia suunnittelumääräyksiä, joita voidaan<br />
pitää yleispiirteisellä maakuntakaavatasolla tarpeettomina (päärata: “säilyminen tavaraliikennettä <strong>ja</strong><br />
elämysmatkailua palvelevana ratana” <strong>ja</strong> sähköistyksessä “rakenteiden sopeutuminen olemassa olevaan<br />
kulttuuriympäristöön).<br />
Maakuntakaavassa voidaan antaa tarkempaa suunnittelua koskevia reunaehto<strong>ja</strong>. Ei<br />
muutostarvetta.<br />
Maakuntakaavaluonnoksen kulttuurihistoriallisissa kohteissa on runsaasti rautateihin liittyviä suojelukohteita.<br />
Ratahallintokeskus on luonnosvaiheen lausunnossaan esittänyt, että nämä käytäisiin läpi<br />
Ratahallintokeskuksen kunnossapitoyksikön kanssa (ylitark. Otso Kärkkäinen), jolloin kaavoitta<strong>ja</strong><br />
saisi a<strong>ja</strong>ntasatiedon em. kohteiden tilanteesta niin suojelumahdollisuuksien, kuin nykyisten omistussuhteidenkin<br />
osalta. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut.<br />
Ei pidä paikkaansa. Ratahallintokeskuksen esityksen mukaisesti <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> liitosta<br />
oltiin yhteydessä ko. henkilöön. Puhelinkeskustelussa käytiin läpi <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaavan<br />
yleisiä lin<strong>ja</strong>uksia, yleispiirteisyyden vaatimusta <strong>ja</strong> kulttuuriympäristöjen<br />
huomioimiseksi tehtyjä ratkaisu<strong>ja</strong>. Keskustelussa puhuttiin myös siitä mitä <strong>Keski</strong>-<br />
<strong>Suomen</strong> maakuntakaavan merkinnöillä tarkoitetaan, miten niitä tulkita <strong>ja</strong> mikä merkintöjen<br />
suhde on rakennussuojelun kysymyksiin. Puhelinkeskustelun jälkeen O. Kärkkäinen<br />
toimitti tausta-aineistoa maakunnan rautatieasema-alueista sähköpostitse (lähetetty<br />
5.7.2006) <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> <strong>liitto</strong>on.<br />
Ratahallintokeskuksen luonnos- <strong>ja</strong> ehdotusvaiheessa annetuissa lausunnossa on silmiinpistävintä<br />
suojelu-sanan toistuva <strong>ja</strong> aktiivinen käyttö. <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaavalla<br />
ei suojella ratoihin tai rautatieympäristöihin liittyviä alueita tai kohteita. Maakuntakaavalla<br />
oh<strong>ja</strong>taan kuntia turvaamaan arvokkaiden kulttuuriympäristöjen säilyminen<br />
osana alueen kokonaismaankäyttöä. Suojelullisen merkityksen kohteet voivat saada<br />
vasta yksityiskohtaisemman kuntakaavoituksen tai erityislainsäädäntöön perustuvien<br />
säädösten kautta. Arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen luettelot eivät<br />
122
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
siis ole suojeluluettelo<strong>ja</strong>, vaikka luettelot sisältävät kaavoituksen tai eri lainsäädännön<br />
no<strong>ja</strong>lla suojeltu<strong>ja</strong> kohteita. Tämä otetaan huomioon kunnissa (ks. kaavaselostuksen<br />
92–94). Ei muutostarvetta.<br />
RHK:n mielestä maakuntakaavaehdotus on rautateiden osalta siinä määrin raakile, että sen käsittely<br />
pitäisi aloittaa alusta.<br />
YRITYKSET<br />
Näkemyserot liiton <strong>ja</strong> ratahallintokeskuksen välillä ovat olleet tiedossa koko kaavaprosessin<br />
a<strong>ja</strong>n. Maakuntakaavassa näkyy ratojen kuin myös muukin alueidenkäytön<br />
osalta maakunnan tahtotila.<br />
Suur-Savon Sähkö Oy 20.2.2007 (lausunto)<br />
Sähkön <strong>ja</strong>kelun, vesihuollon, jätevesihuollon <strong>ja</strong> osin myös datayhteyksien (tekniset verkot) toimijoille<br />
tulee maakuntakaavalla luoda sellaiset toimintaedellytykset, että yhdyskuntatekniset runkoverkot<br />
voidaan rakentaa maakunnan kattaviksi. Tieverkon yhteyteen tulee osoittaa teknisten verkostojen<br />
vyöhyke niin, että se on em. toimintojen käytettävissä. Kattava <strong>ja</strong> toimintavarma runkoverkko<br />
mahdollistaa yhdyskuntateknisten palvelujen rakentamisen kaikkialle ha<strong>ja</strong>-asutusalueille. Kaavalla<br />
mahdollistetaan eri toimintojen sekä maankäytöllinen että rakennustyön, huollon <strong>ja</strong> poikkeustilanteiden<br />
aikainen synergia.<br />
Teiden varsien teknisen verkoston vyöhyke on tarkemman suunnittelun asia yhdessä<br />
tiehallinnon kanssa. Ei muutostarvetta.<br />
Maakuntakaavakarttaehdotuksessa 20.12.2006 olevat 110 kV:n alueverkot <strong>ja</strong> uusien varaukset pyydämme<br />
sisällyttämään maakuntakaavaan.<br />
YHDISTYKSET<br />
Ei muutostarvetta.<br />
Jämsänkosken seurakunta 21.2.2007 (lausunto)<br />
Kirkkoneuvosto esittää, että maakuntakaavaan tehdään merkintä Ainilan leirikeskuksen kohdalle<br />
merkittävänä seudullisena matkailupalvelujen kohteena.<br />
YKSITYISET<br />
Virkistystä <strong>ja</strong> matkailua koskevana lin<strong>ja</strong>uksena on, että leirikeskuksia ei esitetä maakuntakaavassa.<br />
Ei muutostarvetta.<br />
Matti Peränen 19.2.2007 (mielipide)<br />
Turvetuotanto on aiheuttanut kuivatusvesien laskun, sekä ilmasta tulevan pölylaskeuman takia alueemme<br />
ympäristölle korvaamatonta vahinkoa. Pylkönmäen Kukko-Paa<strong>ja</strong>la kalastus/osakaskunnan<br />
alueella turvevarauksista tulisi luopua, jos vesistökuormituksen <strong>ja</strong> pölyhaittojen ehkäisyyn ei haluta<br />
parannuksia. Tällä hetkellä ainoat todelliset laskeutusaltaat kalastuskuntamme alueella ovat suurimmat<br />
järvet kuten Karankajärvi <strong>ja</strong> vastaavat.<br />
123
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
Suunnittelumääräyksissä kiinnitetään huomiota turvetuotannon vesistövaikutuksiin. Ei<br />
muutostarvetta.<br />
Timo Mäcklin 19.2.2007 (mielipide, feasy)<br />
Läntinen ohitustie. Hur<strong>ja</strong>t korkeuserot eli lin<strong>ja</strong> on vedetty melko hankalaan maastoon. Olen huolissani<br />
maanomistajien oikeuksista <strong>ja</strong> taloudellisista menetyksistä, jos tuo lin<strong>ja</strong> siunataan karttaan.<br />
Maan arvo romahtaa <strong>ja</strong> yksityiset maankäyttömahdollisuudet vähenevät asuntotuotannon verran.<br />
Jyväskylän läntinen ohitustie on kaavassa yhteystarvemerkinnällä seututienä. Merkintä<br />
ei osoita tien tarkkaa paikkaa maastossa, vaan se on tarkemman suunnittelun asia.<br />
Ei muutostarvetta.<br />
Mai<strong>ja</strong>-Liisa Vuorinen 19.2.2007 (mielipide)<br />
Leppävesi –Vaa<strong>ja</strong>koski seututien pohjoispään siirtämisen ympäristövaikutuksissa ei ole lainkaan<br />
huomioitu vaikutuksia tien toisessa päässä. Liikennemäärät tulevat varmasti kasvamaan, etenkin<br />
raskasliikenne. Jo nyt esimerkiksi Leppäveden Mustanlahden asutus (sekä loma- että vakituinen<br />
asutus) kärsii liikennemelusta. Tie on lin<strong>ja</strong>ttu aivan rannan tuntumaan <strong>ja</strong> vettä pitkin meluvaikutus<br />
vain korostuu. Meluhaitta on varmasti suuri myös Janakan, Kaunisharjun <strong>ja</strong> Kivilammen kohdalla,<br />
joissa on aivan viime aikoina rakennettu paljon uutta jopa aivan tien varteen. Myös liikenneturvallisuus<br />
on uhattuna tällä kapealla tieosuudella. Raskas liikenne ei yksinkertaisesti mahdu tälle tielle<br />
eikä muunkaan liikenteen kasvu. Tiesuunnitelma tähtää vain Laukaan kunnan näennäisen vetovoimaisuuden<br />
kasvattamiseen <strong>ja</strong> jättää asukkaat huomioimatta. Laukaan kunnan pitäisi nähdä vahvuutenaan<br />
paremminkin ihmisläheinen maaseutumaisuus, jota ei pitäisi teillä rikkoa.<br />
Seututien Vaa<strong>ja</strong>koski-Leppävesi pohjoispään siirto Tiituspoh<strong>ja</strong>n kohdalle on osoitettu<br />
maakuntakaavassa valmisteilla olevan <strong>Keski</strong>-Laukaan osayleiskaavan selvitysten perusteella.<br />
Varaus perustuu osayleiskaavatyöhön sisältyneeseen Vihtiäläntien esisuunnitelmaan<br />
<strong>ja</strong> aluetta koskevaan luonto- <strong>ja</strong> maisemaselvitykseen. Tien vaikutusalueelle<br />
on suunniteltu uusia yritystoiminto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> logistiikkatoiminto<strong>ja</strong> palvelevia alueita. Ei<br />
muutostarvetta.<br />
An<strong>ja</strong> Pailio 20.2.2007 (mielipide)<br />
Heinola-Jyväskylän radan Hartolan <strong>ja</strong> Leivonmäen kautta pitäisi olla maavarauksena, vaikkei se<br />
toteutuisikaan 20 vuoteen. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen <strong>ja</strong> päästöt edellyttäisi sitä.<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> <strong>ja</strong> Päijät-Hämeen maakuntien maakuntasuunnitelmissa ei rata ole mukana.<br />
Ei muutostarvetta.<br />
Suot ovat merkittäviä vesivarasto<strong>ja</strong>, siksi <strong>ja</strong> turpeenpolton päästöjen vuoksi soita ei turvetuotantoon.<br />
Toiminnassa olevien <strong>ja</strong> suunniteltujen kotimaista polttoainetta käyttävien voimalaitosten<br />
sekä niiden tarvitseman turvevarannon osoittaminen maakuntakaavassa tukee maakunnan<br />
valitsemaa energiapolitiikkaa, jonka tavoitteena on vähentää riippuvuutta<br />
tuontienergiasta. Lisätään vaikutusten arviointiin kappale kaavaratkaisun vaikutuksista<br />
ilmastonmuutokseen.<br />
124
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
Leivonmäen Rutalahdessa ovat kivi-, pronssi- <strong>ja</strong> rautakauden asuinpaikat tutkimatta.<br />
Maakuntakaavaa varten Leivonmäellä suoritettiin muinaismuistojen perusinventointi<br />
kesällä 2004. Aiempi kunnan muinaismuistojen inventointi oli vuodelta 1992. Vuoden<br />
2004 inventoinnissa tarkastettiin vanhat kohteet <strong>ja</strong> etsittiin uusia. Inventoinnissa käytiin<br />
läpi myös Rutajärven <strong>ja</strong> Rutalahden alueet. Inventointiraporttiin voi tutustua internetissä<br />
osoitteessa http://www.keskisuomi.fi/filebank/626-leivonmaki.pdf. Ei muutostarvetta.<br />
Outi Hirvi, Timo Hirvi sekä 153 muuta allekirjoitta<strong>ja</strong>a, 28.2.2007 (mielipide)<br />
Laukaan kunnan Vehniän kylällä on meneillään osayleiskaavan tarkistus v. 2007 aikana. Samanaikaisesti<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> liiton toimesta ollaan laatimassa maakuntakaavaa. Vehniän kohdalla molempiin<br />
suunnitelmiin kuuluu olennaisena osan valtatien E75 muuttaminen nelikaistaiseksi moottoritieksi<br />
nykyisen valtatien uraa noudattaen.<br />
Me allekirjoittaneet vehniäläiset katsomme, että alempana mainittuihin seikkoihin vedoten nykylin<strong>ja</strong>us<br />
on Vehniän kylän kokonaisuuden kannalta mahdoton. Toivomme <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> <strong>liitto</strong>on sekä<br />
Tielaitokseen vedoten tielle E75 uutta itäisempää, kylän ohittavaa suuntausta välille Tikkamannila-<br />
Hirvaskangas.<br />
Perustelut:<br />
1. Vehniän kyläteiden liikenteen liiallinen kasvu<br />
Uhka aiheutuu, kun moottoritien mahd. toteutuessa nykylin<strong>ja</strong>uksellaan on seurauksena eräiden liittymien,<br />
mm. Jokihaaran liittymän poistuminen käytöstä. Kylän läpi kulkevien kokoomateiden voimakkaasti<br />
kasvavat liikennemäärät vaarantaisivat tällöin kevyen liikenteen (mm. koululaiset) turvallisuuden.<br />
Toisaalta kevyen liikenteen väylä leventäisi kyläteitä liikaa maisemaa pirstoen.<br />
2. Maataloudelle koituvat kohtuuttomat haitat<br />
Valtatie E75 n varrella on Vehniän kohdalla va<strong>ja</strong>an kymmenen kilometrin matkalla aktiivista maanviljelyä<br />
<strong>ja</strong> kar<strong>ja</strong>taloutta. Moottoritien toteutuminen pirstoisi peltolohkot, <strong>ja</strong> tekisi mahdottomaksi<br />
molemmilla puolilla valtatietä si<strong>ja</strong>itsevien tilusten viljelyn. Käytännössä maatalous loppuisi kylältä<br />
näihin haittoihin.<br />
3. Perinnemaiseman <strong>ja</strong> esihistoriallisten muistomerkkien tuhoutuminen<br />
Vehniällä on ollut asutusta suunnitellun moottoritien uralla ns. Himmanharjun alueella jo l0000 v<br />
sitten. Vehniän kartanon ympärille 1600-luvun alusta alkaen muodostunut kylä, <strong>ja</strong> samalla peltomaisemien<br />
pohjois-eteläsuuntainen jono menetettäisiin tien leventämisellä.<br />
Kylän sisäinen Lentokenttä-Takalanmäki-Hirvasmäki tieyhteys on <strong>Suomen</strong> sodan aikaisine Punavuoren<br />
taistelupaikkoineen osa ns. vanhaa Vaasan tietä. Uudet kylän kokoomatiet hävittäisivät tämän<br />
vanhan perinneväylän läpi kylämaiseman, ainakin moottoritien katkaisemana. Himmanharju<br />
esihistoriallisine muinaismuistoineen jäisi moottoritien alle.<br />
4. Huoli järvimaisemasta<br />
Vehniän kaavatarkisteessa on Alasenjärvelle painotettu erityistä virkistysarvoa kyläläisten nautittavaksi.<br />
Järveä on kunnostettu mm. EU-rahoitustuen turvin vuosina 2006-2007. Moottoritien kulkiessa<br />
lähimmillään alle 200m:n päässä järvestä olisi meluhaitta järvellä olennaisesti pahentuva.<br />
Moottoritie entisen väylän mukaan toteutettuna kulkisi aivan Iso-Hirvasen järven ranto<strong>ja</strong> hipoen.<br />
Melu järvellä olevan suhteellisen runsaan ranta-asutuksen kannalta katsoen muodostuisi kohtuuttomaksi.<br />
Rannan <strong>ja</strong> tien väliin olisi jäämässä myös kiinteää asutusta. Puhtaan järven virkistyskäyttö<br />
kärsisi pahasti moottoritien toteutuessa. Mm. kunnan uimarannasta moottoritielle on matkaa 150m.<br />
125
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<br />
Kirri-Äänekoski moottoritievaraus sijoittuu nykytilassa kaksikaistaiselle nelostie<strong>ja</strong>ksolle,<br />
johon on Äänekosken puoleisessa päässä rakennettu ohituskaista- <strong>ja</strong> eritasojärjestelyjä.<br />
Tie kuuluu maantielaissa tarkoitettuihin valtakunnallisesti merkittäviin runkoteihin.<br />
Se on tiehallinnon pääteiden kehittämissuunnitelmassa osoitettu moottoritienä<br />
Jyväskylästä Tikkakoskelle sekä siitä ominaisuuksiltaan moottoritien kaltaisena nelikaistaisena<br />
tienä edelleen Äänekoskelle. Tien lähiympäristön maankäytön <strong>ja</strong> liikenteen<br />
kehitys maakunnan keskeisellä kehityskäytävällä edellyttää koko <strong>ja</strong>kson toteuttamista<br />
moottoritienä tarvittavin rinnakkaistie-, kevytväylä- <strong>ja</strong> eritasojärjestelyin. Tie<strong>ja</strong>kso<br />
kuuluu myös joukkoliikenteen laatukäytäväverkkoon. Tien alkuosalla välillä<br />
Kirri-Vehniä on tehty moottoritievaihtoehto<strong>ja</strong> koskeva ympäristövaikutusten arviointi<br />
<strong>ja</strong> tekeillä on tien yleissuunnitelma.<br />
Valtatie 4 on vahvistetussa seutukaavassa osoitettu välillä Vehniä-Äänekoski ohjeellisella<br />
merkinnällä moottoritienä uuteen maastokäytävään Iso Hirvanen –järven itäpuolelle.<br />
Tästä lin<strong>ja</strong>uksesta on luovuttu, kun tiehallinto on tiukentuneessa rahoitustilanteessa<br />
joutunut tutkimaan valtatien 4 vaiheittain parantamisen mahdollisuuksia. Tällöin<br />
on ymmärrettävästi päädytty valtatien säilyttämiseen nykyisellä paikallaan, kuten maakuntakaavaehdotuksessakin<br />
on esitetty.<br />
Valtatien 4 parantaminen tulee eritasoliittymiä käytettäessä <strong>ja</strong> liittymien määrän vähetessä<br />
lisäämään liikenneturvallisuutta jo ennen varsinaisen moottoritien toteuttamista.<br />
Tien keskikaiteellisuus <strong>ja</strong> hitaan liikenteen sekä lyhytmatkaisen paikallisen liikenteen<br />
siirtyminen rinnakkaistielle parantavat myös osaltaan turvallisuustilannetta. <strong>Keski</strong>kaiteellinen<br />
moottoritie vaatii selvästi vähemmän tilaa kuin perinteinen moottoritie leveine<br />
ajoratojen välisine viherkaistoineen.<br />
Kaikille kiinteistöille järjestetään tien parantamisen yhteydessä asiallinen kulkuyhteys.<br />
Ympäristön laatuun liittyvät tekijät, melu <strong>ja</strong> maisemakuva mukaan lukien, tullaan ottamaan<br />
huomioon tiesuunnitelman laatimisen yhteydessä. Ei muutostarvetta..<br />
126
Change language