1EeSfJI

siihen, että Suomessa toiminut tavaramerkki ei sovellukaan Saksan tai
Ranskan markkinoille. Samalla joudutaan miettimään koko verkkonäkyvyys
ja markkinointi uusiksi. Hankala tilanne voi syntyä myös, jos ollaan
tarjoamassa teknologiaa, ja eteen nousee patenttikysymyksiä. Ne voivat
sekä nostaa että kaataa hankkeita, jollei niistä huolehdita.
”Kansainvälinen kasvu tarjoaa kuitenkin myös mahdollisuuksia, kuten
lisenssimenettelyn. Lisensoinnilla voidaan tarjota arvoketjuun ekstraa
ilman, että yrityksen tarvitsee itse taistella paikasta ketjussa. Toki yritys
voi myös ostaa lisenssin, ja näin voidaan saavuttaa kasvua suhteellisen
pienellä panostuksella.”
Toiminnan fokusointivaiheessa yrittäjän on Hynysen mukaan aina pohdittava,
mikä on se brändi, jota ollaan rakentamassa, sillä tuotteet ja palvelut
ovat vain keino sen rakentamisessa. Brändiä varten on rekisteröitävä
verkkotunnus ja mahdolliset tavaramerkit, mutta yrittäjä ei välttämättä
ole vapaa tekemään tätä, sillä ne on ehkä jo varattu muiden toimesta.
Siksi on aina otettava huomioon kilpailijoiden oikeudet ja suoritettava
kunnollinen IPR-tarkastelu.
Jos rekisteröinti onnistuu, jo pelkästään näillä keinoin kyetään rakentamaan
yritykselle aineetonta lisäarvoa pelkän ydintuotteen rinnalle
ja voidaan vahvistaa yrityksen katetta. Jos aineeton lisäarvo kyetään suojaamaan
esimerkiksi tavaramerkeillä, mallioikeuksilla ja/tai patenteilla,
luodaan kilpailuetu, joka takaa tuotteesta paremman hinnan myös tulevaisuudessa.
Kun joku sitten lopuksi ostaa yrityksen, hän ostaakin aineetonta
omaisuutta, jonka arvo voi olla yllättävän suuri.
Jo pidempään toimineen yrityksen IPR-kunnon tarkistamiseksi Hynynen
suosittelee seuraavien kysymysten pohtimista: millä tolalla ovat firman
brändiasiat kuten tavaramerkki ja verkkotunnus; ostetaanko design
talon ulkopuolelta vai palkataanko oma suunnittelija; onko rekisteröity
mallioikeuksia; mitkä ovat ne luovat sisällöt, joiden avulla aineetonta
lisäarvoa välitetään asiakkaille; onko tekijänoikeuksista huolehdittu;
onko tarjottavia tuotteita ja palveluja analysoitu tarkemmin designin ja
esimerkiksi patentoinnin näkökulmasta; ja millaisessa arvoketjussa yritys
toimii, ja miten se vaikuttaa sen IPR-tilanteeseen ja -realiteetteihin.
37