Lataa (pdf) - Kuntatekniikka

More documents

Recommendations

Info

Tampereen ammattikorkeakoulussa hyviä kokemuksia vähävetisistä käymälöistä Suomessakin mielitään kuivakäymälätekniikkaa kerrostaloon Suomi on ollut perinteisesti kuivakäymälöiden mallimaa vaikka vedestä ei olekaan koko maan tasolla puutetta. Meiltä löytyy useita valmistajia ja innovatiivisia teknisiä ratkaisuja. Kysyntää ovat edistäneet esimerkiksi vapaa-ajanasuntojen runsas määrä ja matalien vesistöjen suojelutarve. 12 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2012
JÄTEHUOLTO Kuvan Ruotsin Understenhöjdenissä sijaitsevan kerrostalon kuivakäymläjärjestelmä on toiminut hyvin, kun asukkaita on osattu motivoida järjestelmän käyttöön. Satu Heino ympäristöasiantuntija Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Kati Hinkkanen hankekoordinaattori Ahlmanin koulun Säätiö Kuivakäymälätekniikkaan perustuvia kerrostaloja on rakennettu viime vuosikymmeninä useissa Euroopan maissa. Suomeen niitä ei ole vielä rakennettu. Onkin aiheellista kysyä, onko Suomi enää kuivakäymälöiden mallimaa? Kuivakäymälän käyttö yksittäisissä omakotitaloissa on yksinkertaista. Käymälälaitteissa on valinnanvaraa ja käymälätuotokset on helppo käyttää lannoittee- na omalla pihamaalla. Sisäkuivakäymälän toimintaperiaatteen ymmärtää parhaiten kokeilemalla käytännössä. Tampereen ammattikorkeakouluun (TAMK) asennettiin peruskunnostuksen yhteydessä useita erilaisia kuivakäymälätekniikkaan perustuvia käymälöitä, joista kahdessa vettä ei käytetä lainkaan ja muut ovat ns. vähävetisiä käymälöitä. – Meille on tärkeää, että voimme kouluttaa insinöörejä, joilla on monipuolisesti osaamista tulevaisuuden LVI-tekniikoista, kertoo laboratorioinsinööri Renja Yrjönen TAMKista. Euroopassa useissa yliopistoissa on ollut sisäkuivakäymälöitä testikäytössä. Suomessa TAMK oli ensimmäinen, joka lähti käytännössä toteuttamaan uutta tekniikkaa. Suomessa yli 80 prosenttia asukkaista on kuitenkin viemäriverkoston piirissä. Kuivakäymälätekniikka ei voi todella yleistyä Suomessa, jos laajamittaista infrastruktuuria ei päästä toteuttamaan myös kaupunkialueilla ja kerrostaloratkaisuissa. Maailmalla riittää kyllä kysyntää ratkaisuille, jotka eivät perustu veden saatavuuteen. TAMKilla kokemukset kuivakäymälöistä hyviä Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) rakensi Suomen ensimmäiset sisäkuivakäymälät oppilaitokseen vuonna 2010 osana Opi enempi – projektia. Käytössä ovat vedettömät Naturum- ja kahden kerroksen suursäiliöllinen käymälä, joka ei ole vie- lä markkinoilla. Lisäksi samassa yhteydessä rakennettiin vähän vettä käyttäviä käymälöitä, jotka käyttävät vettä kymmenesosan tavallisen vesivessan tarvitsemasta määrästä. Käymälät ovat oppilaiden ja opettajien vapaassa käytössä. Kuivakäymälöistä saadut kokemukset ovat erittäin hyviä. Haasteena oli alussa saada käymälöiden ilmanvaihto ja WC-tilassa oleva käymälätilan ilmastointi tasapainoon. TAMK on myös tutkinut käymälöiden hygieniaa ja niistä haihtuvia kaasuja. Kuivakäymälät on todettu yhtä hygieenisiksi kuin vesivessat ja ilmapäästöjäkään niistä ei aiheudu. Kasvukokeissa virtsa ja käymäläkomposti osoittautuivat mainioiksi lannoitteiksi eikä kasveista löydetty tartuntavaaraa aiheuttavia mikrobeja tai raskasmetalleja. Saadut kokemukset ovat niin positiivisia, että nyt rakennetut kuivakäymälät tuskin jäävät ammattikorkeakoulun viimeisiksi. Tekniikka löytyy, asenne ratkaisee Tekniset ratkaisut kuivakäymälöihin perustuvaan sanitaatioon ovat olemassa. Suomessa on kuivakäymälöiden teknistä osaamista enemmän kuin monessa suuremmassa Euroopan maassa, vaikka rakentamismääräykset sisäkuivakäymälän rakentamiselle kaipaavatkin päivitystä. Rappeutuvaa viemäriverkostoa korjatessa voidaan tehdä ratkaisuja, jotka mahdollistavat kuivakäymälätekniikan käytön. Uutta aluetta rakennettaessa kysymys ei ole niinkään kustannuksista vaan enemmänkin asenteista. Nyt tarvitaan kaupunkisuunnittelijoilta rohkeutta lähteä rakentamaan ekologisuutta aivan uuteen mittakaavaan. https://dl.dropbox.com/u/41482255/DSCN2380.JPG <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2012 13
Page 1 and 2: ALANSA YKKÖNEN 6 /2012 Heli Jutila
Page 3: SISÄLTÖ 6 / 2012 4. lokakuuta 22
Page 6 and 7: Suomen suurin viherkatto jätekesku
Page 8 and 9: JÄTEHUOLTO Ruskon jätekeskukseen
Page 10 and 11: JÄTEHUOLTO - Kierrättämisestä p
Page 14 and 15: Kuivakäymäläkonferenssi kokosi a
Page 16 and 17: Palatsinraitti ja patosilta kosken
Page 18 and 19: Tampereen Sähkölaitokselle Näsij
Page 20 and 21: LIIKENNE Paikkatietoaineisto monipu
Page 22 and 23: HYVÄ KAUPUNKIYMPÄR ON KILPAILUVAL
Page 24 and 25: Suunnittelun roolit hukassa Ulla-Ki
Page 26 and 27: Kaavoittajien osaaminen ja valinnat
Page 28 and 29: YHDYSKUNTA lanjälkeä kaavoituspro
Page 30 and 31: Ilmoittaudu näytteilleasettajaksi:
Page 32 and 33: Luentosarjaan tulossa ratkaiseva mu
Page 34: www.ukty.fi Merkkipaalu Uktyn toimi
Page 37 and 38: YMPÄRISTÖ Ari Mononen - Pääkaup
Page 39 and 40: YMPÄRISTÖ Lohjan ympäristöyksik
Page 41 and 42: TEKSTI Paavo Taipale Ympäristöns
Page 43 and 44: YMPÄRISTÖ Kansainvälinen ilmasto
Page 45 and 46: sa Kaivon huollossa on huolehdittav
Page 47 and 48: VESIHUOLTO visteiden kunnosta huole
Page 49 and 50: VESIHUOLTO - Tontille suunniteltu k
Page 51 and 52: HANKINTALAKIUUDISTUS EI SAA JÄÄD
Page 53 and 54: HSY Jätehuollon sähköiset palvel
Page 55 and 56: Turvallisuusmessuilla vierailijat j
Page 57 and 58: Tapahtumakalenteriin on poimittu ku
Page 59 and 60: Tarkat laitos ja kunta sääasemat,

Lataa (pdf) - Kuntatekniikka

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?