Lataa (pdf) - Kuntatekniikka
Lataa (pdf) - Kuntatekniikka
Lataa (pdf) - Kuntatekniikka
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Hanko<br />
Hanko on aidosti<br />
kansainvälisen<br />
tason paikka. F.<br />
E. Sillanpään marssilaulun<br />
säe Aina Hangosta<br />
Petsamoon täsmää<br />
edelleen Hangon<br />
osalta, vaikka loppu<br />
pitäisi korjata Nuorgamiksi.<br />
Hangö-valsen<br />
on saanut suomenkieliseksi<br />
nimekseen Leila.<br />
Topeliuksen runoa Hankoniemen<br />
silmä, joka kuvaa<br />
Russarön majakkaa,<br />
lauletaan Värmlandsvisanin nuotilla.<br />
Suomen eteläisin<br />
ja aurinkoisin<br />
Hankoniemi työntyy pitkälle Itämereen<br />
jääkauden muodostamien Salpausselkien<br />
jatkeena. Hanko kiehtoo,<br />
kuten kaikki viimeiset niemet<br />
Floridan Key Westistä alkaen. Siellä<br />
on eniten aurinkoisia päiviä ja 30<br />
km hienoja hiekkarantoja. Kahvila<br />
Neljän tuulen tupa oli itsensä C.<br />
G .E. Mannerheimin omistuksessa<br />
1927–33, ja hän loi siitä ranskalaistyylisen<br />
paikan. Hänellä oli huvila<br />
viereisessä Isossa Mäntysaaressa.<br />
Satamaromantiikka väreilee ilmassa,<br />
varsinkin Itäsataman pohjoispuolisella<br />
ydinalueella. Regatta on luonnollinen<br />
laji.<br />
Teollisuus on elänyt vaihtelevia aikoja<br />
kansainvälisen bisneksen käännöksien<br />
mukaan, viimeksi taas Koverhar,<br />
mutta Helkaman pyörätehdas<br />
pitää pintansa. Sanalla sanoen:<br />
Hanko on kiehtova sekoitus raskasta<br />
teollisuutta ja logistiikkaa, merituulten<br />
raikkautta ja eurooppalaista kaupunkikulttuuria.<br />
Sieltä löytyy paljon<br />
tarinoita.<br />
Hangon vaakunassa komeilee<br />
Russarön jykevä<br />
majakka, Hankoniemen<br />
silmä, vuodelta 1858.<br />
Suurten lähtöjen<br />
ja saapumisten paikka<br />
Hankoon sijoittuu usein suuria kansainvälisiä<br />
vaelluksia. Amerikan suursiirtolaisuuden<br />
vuosina 1865–1930<br />
sieltä lähti Yhdysvaltoihin ja Kanadaan<br />
noin 250 000 henkeä,<br />
yli puolet kaikista<br />
lähteneistä. Kaupunki<br />
oli silloin uusi, perustettu<br />
1874 lähes asumattomalle<br />
niemelle. Majapaikat<br />
eivät aluksi riittäneet,<br />
vaan lähtijöitä porrastettiin<br />
Seinäjoelle ja<br />
Hyvinkäälle.<br />
1906 Hankoon tupsahti<br />
tuhansittain venäläisiä<br />
ja ukrainalaisia,<br />
monet heistä vainottuja<br />
juutalaisia. Heille laitettiin<br />
pika pikaa oma 400 hengen hotelli<br />
Nycanderinkatu kymppiin. Suuren<br />
muuton muistona seisoo rantakalliolla<br />
vuodesta 1967 Mauno Oittisen<br />
suunnittelema kolmen kurjen<br />
siirtolaismonumentti.<br />
”Ja kun ilta tuli, eikä maata enää<br />
näkynyt, oli katse kiintyneenä Hangon<br />
majakkaan. Niin rakkailta tuntuivat<br />
valotornin säteet, että laivan<br />
kannella viivyin siksi kunnes valo ei<br />
enää näkynyt. Tuntui siltä kuin silloin<br />
olisivat viimeiset hyvästit otetut<br />
kotimaasta.” Näin kuvasi tuntojaan<br />
eräs siirtolainen, joka illan pimetessä<br />
katsoi laivan kannelta Hangon<br />
majakkaa ja taakse jääviä synnyinmaan<br />
rantoja.<br />
Ei ole helppoa majakallakaan (Topelius):<br />
”Vihainen myrsky huuhtoo<br />
mun juurtan’ ainiaan,<br />
mut vahvoja se muurejan’ ei voita,<br />
kuin vuoren seinä kestän<br />
ma tyrskyt, aallot vaan<br />
ja vartioitsen poloisia noita.”<br />
Yksi suuroperaatio oli lähes<br />
60 000 inkeriläisen tulo Suomeen<br />
2. maailmansodan jaloista pariksi<br />
vuodeksi 1943–44. Suuri siirto operoitiin<br />
pääasiassa Hangon kautta,<br />
ja sitä johti silloinen insinöörimajuri<br />
Pentti Kaitera, myös professori<br />
ja Oulun yliopiston perustaja-rehtori.<br />
Vieläkin vanhimmat inkeriläiset<br />
muistelevat vuottaan unelmamaassa.<br />
Tyypillinen oli myös uusien<br />
henkilöautojen tulva Venäjälle<br />
2000-luvun alussa, jonka senkin<br />
Hanko hoiti mallikkaasti satamapomonsa<br />
Paavo O. Lyytikäisen<br />
johdolla. Sekin vaihe on jo ohi,<br />
kun Venäjä saa omia satamia ja<br />
autotehtaita. Itse asiassa Suomenkin<br />
tarvitsemat vähät autot tulevat<br />
kohta rekoilla itänaapurista. Virrat<br />
kääntyilevät.<br />
Mitähän tulevaisuus tuo Hangon<br />
satamalle ja kaupungille? Kenpä<br />
tietäis sen, ken arvaisi huomisen.<br />
Pekka Rytilä on<br />
73-vuotias tekniikan<br />
lisensiaatti, joka toimii<br />
Liikennesuunnittelun<br />
Seuran puheenjohtajana.<br />
Hangon ulkosatama käsitteli vaivattomasti tuhansien Venäjälle matkaavien autojen laumat.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2012<br />
29
Change language