ELEN Elektroniikka- ja sähköalan ennakointi Sähkö- ja ... - Mol.fi

Erilaisten tiedonhankintamenetelmien opiskelu on tärkeää, koska työelämäkin on jatkuvaa koulutusta. Monitaitoisuus
on vaikea toteuttaa, mutta kaikkea ei voida eikä kannata opettaa kaikille. Projektikoulutusta voitaisiin
opettaa käytännön esimerkein, ja teollisuus voisi osallistua opettamiseen, minkä seurauksena opetuksen
voisi odottaa olevan tuoreempaa. Tämä voisi osaltaan auttaa lokeroitumisongelman poistamiseen.
Asiakkaan ja asiakkaan tarpeiden ymmärtämistä pidettiin tärkeänä, mutta liian usein unohdettuna periaatteena.
Useat yritykset olivat jo olleet mukana monissa yrityksen tarpeista lähtevissä erikoiskurssi- ja täsmäkoulutushankkeissa
yhteistyössä koulutusyksiköiden kanssa. Kokemukset tällaisesta toiminnasta olivat poikkeuksetta
positiiviset. Monet katsoivat, että tämä voisi vaikuttaa siten, että koko koulutusjärjestelmä voisi
muuttua käytännönläheisempään suuntaan.
Harjoittelujaksoja pidettiin hyvinä, koska ne toisaalta antavat opiskelijoille realistisen kuvan työelämän vaatimuksista
ja siten osaltaan motivoivat opiskeluun. Toisaalta sillä tavoin valmistuneilla on paremmat valmiudet
ryhtyä heti työhön. Esimerkiksi insinööreistä sanottiin, että he oppivat diplomi-insinöörejä nopeammin
suunnittelemaan juuri opiskeluaikana tapahtuvan harjoittelun vuoksi. Jos insinööritutkinnon lisäksi
on vielä ammattikoulututkinto, on tilanne vieläkin parempi. Yliopistojen antamat valmiudet ovat vieläkin teoreettisempia
ja usein yliopistosta valmistuneilta kuluu paljon aikaan työelämään ja tehtäviin orientoitumiseen.
Kehityshenkilöistä osalla on yliopistoissa suoritettu tutkinto (DI ja FK). Henkilöiden on suunnittelutyön lisäksi
pystyttävä hankkimaan tietoa ja kyettävä laatimaan visioita. Heidän on osattava asioita laaja-alaisesti.
Tutkimuksellinen asenne ja analyyttinen pohdinta ovat tärkeitä ominaisuuksia T&K-tehtävissä.
Insinöörit sopivat hyvin suunnittelutyön tekemiseen ja takaavat osaltaan siten tuotteen tehokkaan valmistamisen
huolehtien myös kustannustehokkuudesta. He ovat myös hyviä myyntimiehiä.
Asentajia, koestajia ja muita tukihenkilöitä on yleensä tuotekehityshankkeissa varsin vähän. Yritykset keskittyvät
ydinosaamiseensa. Valmistus on aika pitkälle ulkoistettu. Toisaalta vaadittiin ammattioppilaitoksista
osaavia, ei niinkään yleismiehiä. Ammattioppilaitoksien tasoa olisi pyrittävä nostamaan. Kehitystiimissä on
oltava myös sellaisia henkilöitä, jotka osaavat tehdä ja myös tekevät.
Jo peruskouluvaiheessa olisi panostettava koko kansakunnan tasolla enemmän, jotta opiskeluvalmiudet olisivat
paremmat korkeakoulutasolla.
Yritykset olisivat valmiita syventämään yhteistyötä koulutusyksiköiden kanssa esimerkiksi antamalla projektien
aiheita ja osallistumalla niiden ohjaukseen. Nykyisin opinnäytetöiden suorittaminen yritysten sopivaksi
katsomista aiheista - joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta - onnistuu hyvin.
4.6 Koulutus ja yhteistyö
Seuraavassa esitetään yritysten näkemyksiä siitä, mitä koulutusyksiköiden tulisi toiminnassaan kehittää
yhteistyön edistämiseksi. Kommentteja annettiin runsaasti. Otoksen pienuudesta johtuen samanlaista palautetta
tuli melko vähän. Seuraavat näkemykset olivat keskeisimmin esillä:
• On vaikeaa tai mahdotonta löytää hyviä elektroniikkasuunnittelijoita DI- tai insinööri-tasolla.
• Korkeakouluissa yhteistyötä ohjaavat eri kriteerit kuin yrityksessä .
• Perusasioiden opetus ei kaikissa koulutusyksiköissä ole riittävästi hallinnassa.
• Koulutusyksiköissä on markkinointiongelmia palvelujen tarjonnassa.
• Yrityksissä vieraillaan varsin vähän.
34