ELEN Elektroniikka- ja sÃ¤hkÃ¶alan ennakointi SÃ¤hkÃ¶- ja ... - Mol.fi

More documents

Recommendations

Info

Yritysten kommentit kohdistuivat pääasiassa koulutusyksiköiden sisäiseen toimintaan, koulutuksen järjestämiseen ja markkinointiin. Lisäksi rekrytointikysymykset nousivat vahvasti esille. Tutkintoon johtava täsmäkoulutus kiinnostaa yrityksiä, jotta sopivien henkilöiden palkkaaminen helpottuisi. Vaikka opinnäytetöitä tehdään yritysten T&K-projekteissa, löytyy halukkuutta kokeilla kokonaisia T&Kprojekteja opiskelijatyönä. Yritykset haluaisivat myös antaa opiskelijoille bisnes-lähtöisiä ongelmia harjoitustöiksi, jos koulutusyksikkö jotenkin järjestetään toiminnan. Yrityksissä ei haluta, että yksittäiset opiskelijat käyvät niitä kyselemässä. Koulutusyksiköiden ja yritysten vuorovaikutuksen lisäämiseksi toivottiin opinnäytetöiden yhteyteen seminaarityyppisiä tapahtumia. Näissä yhteyksissä yritykset haluavat esitellä myös tuotteitaan ja toimintaansa. Yritykset voisivat myös kertoa opettavaisia tarinoita, miten epäonnistutaan. Yrityksistä käydään seuraamassa myös mielellään T&K-hankkeiden aiheisiin liittyviä luentoja ja esitelmiä. Yrityksissä katsottiin, että opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden kirjallinen ilmaisutaito on heikentynyt, mikä nähtiin koulutusjärjestelmän ongelmaksi. Opiskelijoiden olisi tuotettava enemmän kirjallista materiaalia. Yritykset näkivät luonnolliseksi, että yliopistot ja korkeakoulut tuottavat T&K-projektien yhteydessä opiskeluun ja jatko-opiskeluun liittyviä opinnäytetöitä. Tästä huolimatta haluttiin, että koulutusyksiköiden tehtävänä on tuottaa päteviä henkilöitä yrityksiä ja yleensä työelämää varten. Yrityksissä nähtiin, että yleensä perusasioiden ja uuden tiedon hakemisen opetus ei kaikissa koulutusyksiköissä ole riittävästi hallinnassa. Yleisesti ottaen yrityksissä nähtiin, että koulutusyksiköissä on markkinoinnissaan puutteita, vaikka erilaisia tiedonlevitystapoja onkin käytössä. Yritykset haluavat, että tiedot koulutusyksiköiden osaamisesta, referenssiasiakkaista, laitteista ja esimerkkiprojekteista on nopeasti saatavilla, jotta ongelmien ilmaantuessa voidaan saada yhteys oikeaan paikkaan ja oikeaan henkilöön, koska yritys ei voi levitellä yleisesti tiedoksi T&K-ongelmiaan. Lisäksi toivottiin selkeitä helposti saatavilla olevia ohjeita koulutusyksiköiden säätiöiden toiminnasta. Vaikka kaikki koulutusyksiköt ovat aktiivisia tekemään yhteistyötä yritysten kanssa on havaittu, että yhteistyön aloittaminen niiden kanssa tuntuu hankalammalta kuin alihankkijayrityksen kanssa. Korkeakouluissa tehtävää työtä ohjavat eri kriteerit kuin yrityksissä tehtävää. On todettu, että tieteellistä julkaisua varten riittävät melko pinnalliset tulokset, kun taas yritys tarvitsee valmiita myytäviä tuotteita. Tieteellisen tutkimuksen ja tuotteen kehittämisen eroa ei yliopistoissa ja korkeakouluissa riittävästi ymmärretä. Tästä syystä yliopistoissa ja korkeakouluissa tulisi kehittää käytännönläheisyyttä ja oppia toimimaan projektimuodossa. Rekrytointi Erityisesti pk-yritykset totesivat, että on jotensakin mahdotonta löytää hyviä elektroniikkasuunnittelijoita. Vaikeuksia on myös ohjelmistosuunnittelijoiden saannissa. Todettiin myös, että koulutusyksiköistä ei löydy sopivia henkilöitä yrityksen haluamana aikana. Siksi eräissä tapauksissa syynä yhteistyöhankkeiden käynnistämiseen koulutusyksikön kanssa on halu löytää sopivia henkilöitä opiskelijoiden tai jatko-opiskelijoiden joukosta. Sellaisten yritysten tapaukseen, jotka rekrytoivat jatkuvasti uusia henkilöitä pidettiin parhaana järjestelynä suoraia kontakteja opettajiin ja professoreihin. Lehti-ilmoitteluun ei juuri uskottu. Kesäharjoittelun ja päättötöiden suomia mahdollisuuksia hyödynnettiin useimmissa yrityksissä. Tällöin on mahdollista tutustua henkilöihin ja heidän aikaansaannoksiinsa ennen rekrytointia. Lisäksi korkeakouluissa ammattikorkeakouluihin verrattuna todettiin olevan paremmat edellytykset opiskeluaikaiseen työskentelyyn. 35
Vaikka yhteistyöhankkeet koulutusyksiköiden kanssa useissa tapauksissa palvelivat myös rekrytointitarpeita, ne eivät sitä kuitenkaan taanneet. Haitaksi nähtiin henkilöiden vaihtuvuus projektin kuluessa. Yritykset haluavat yhteistyöhankkeita koulutusyksiköiden kanssa päästäkseen käsiksi sen henkilöstön osaamiseen, teknologiaan tai laitteisiin, joita yritykseltä mahdollisesti puuttuu. 4.7 Tuotekehitys ja sen vaikuttavuus Yritysten tuotekehityspanostuksen osuus kotimaan toimintojen liikevaihdosta Yritysten määrä 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 >20% >10-20% 5-10% 6 v. Aika Kuva 4.7 Odotukset julkisrahoitteisten hankkeiden soveltamisesta. 36
Page 1 and 2: Sähkö- ja elektroniikkateollisuus
Page 3 and 4: Esipuhe Sähkö- ja elektroniikkate
Page 5 and 6: Yhteenveto ja linjaukset Suomalaist
Page 7 and 8: Henkilöstön koulutusjakauma vuonn
Page 9 and 10: 1.3 Henkilöstön määrällinen en
Page 11 and 12: taustan perusteella vuoteen 2002 me
Page 13 and 14: 2 Toimialan kehitysnäkymiä 2.1 El
Page 15 and 16: úû þ ü ü ÷ þùúùú FR4 ta
Page 17 and 18: þ÷ýøù÷ü þ ø÷ ÿþýüýû
Page 19 and 20: Myös aktiivikomponenetteja voidaan
Page 21 and 22: Mikrosysteemeillä on erinomaiset k
Page 23 and 24: 3 Case 1: Tuotantohenkilöstö 3.1
Page 25 and 26: On syytä mainita, että sanaa kunn
Page 27 and 28: käytännön osaamisen taso voi vii
Page 29 and 30: Haastattelu kohdistettiin toimeksia
Page 31 and 32: T&K-henkilöstöltä vaadittavat om
Page 33 and 34: Moniosaaja tuotekehityksessä on he
Page 35: Erilaisten tiedonhankintamenetelmie
Page 39 and 40: 5 Johtopäätökset 5.1 Ennakointip

ELEN Elektroniikka- ja sÃ¤hkÃ¶alan ennakointi SÃ¤hkÃ¶- ja ... - Mol.fi

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?