Seikkaillen_lapi_Raamatun_web_20111019

Jeesus kohtaa vihamiehiä
FARISEUKSET JA YLIPAPIT
Joh. 11:45–57
Taustatietoa ohjaajalle
Fariseukset olivat juutalainen uskonnollis-kansallinen puolue nykyisen Israelin
alueella. Farisealainen puolue syntyi alemman papiston keskuudessa noin
vuonna 100 eKr. vastavoimaksi ylemmän papiston saddukealaisille. Fariseukset
pitivät itseään Palestiinan juutalaisten uskonnollisina johtajina. Farisealaisille
tunnusomaista oli juutalaisen lain tarkka noudattaminen pienimpiäkin yksityiskohtia
myöten.
Fariseukset olivat yhteiskunnallinen liike, johon kuului ihmisiä kaikista yhteiskuntaluokista.
Liikkeen päämääriin kuului Rooman miehittäjähallinnon vastustaminen
ja vahva kansallismielisyys, johon liittyi hellenististen vaikutteiden
vastustaminen juutalaisessa yhteiskunnassa. Hengellisessä elämässä fariseuksille
oli tunnusomaista tiukka sitoutuminen Mooseksen lakiin ja vanhinten
säädöksiin. Pääsääntöisesti fariseukset asettuivat vastustamaan Jeesusta ja kyseenalaistamaan
hänen opetustaan, mutta joukosta löytyi myös joitakin poikkeuksia.
Jeesus kritisoi fariseusten asennetta hengellisiin asioihin ulkokultaiseksi,
mm. Matt. 23:2–7. Hän myös arvosti fariseuksia ja oli useimmiten heidän
kanssaan samaa mieltä. Apostoli Paavali oli ennen kääntymystään erinomaisesti
menestynyt fariseus nimeltä Saulus Tarsolainen.
Ylipappi oli vanhan liiton aikaisen papiston johtaja. Palestiinan valloituksen
jälkeen roomalaiset maaherrat asettivat ylipapit virkaansa. Kristuksen aikana
ylipappina toimi Hannas ja sitten hänen neljä poikaansa sekä hänen vävynsä
Kaifas, joka oli ylipappina Jeesuksen julkisen toiminnan aikana vuosina 18–36.