Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi

ENERGIA
säädöt säästävät tuntuvasti energiaa
prosentin päästövähennys
Suomen 16 prosentin
päästövähennys ja uusiutuvan
energian osuuden
nostaminen ovat
haasteita, jotka edellyttävät
määrätietoisia toimia
myös kunnissa. Hyviä
työkaluja ovat kuntien
energiaohjelma ja
energiatehokkuussopimusjärjestelmä.
vuoteen 2020 mennessä. Molemmat
tavoitteet olisivat ehdotusten
mukaan jäsenmaita sitovia.
Päästökauppaa ehdotetaan
muutettavaksi siten, että 2012
jälkeen päästöoikeudet huutokaupattaisiin
Euroopan komissiossa.
Päästöoikeuksien ilmaisjako
siis päättyisi ainakin sähköntuotannon
osalta ja kustannukset
siirtyisivät ”oikeasti” sähkön
hintaan.
Sitovia velvoitteita päästövähennyksiin
ja uusiutuvan energian
lisäämiseksi on jo ehditty
kauhistella niin teollisuuden
kuin myös energiantuottajien
piirissä. Mihinkään paniikkiratkaisuihin
ei silti ole aihetta. Tavoitteet
sinällään ovat kuitenkin
haastavia, eikä vähennys kunnissakaan
tule kuin Manulle illallinen.
Nyt tarvitaan määrätietoisia
toimia kaikilta.
Energiatehokkuussopimukset
käyttöön
Mitä kunnat ja kuntayhtymät sitten
voivat tehdä Ensimmäinen
ja tärkein tehtävä on saattaa oma
EU:n energiavarannot ovat hiipumassa,
mutta kulutus jatkaa
kasvuaan. Brysselin keskustaa
iltavalaistuksessa.
Kuvat: European Union Audiovisual Services
Kalevi Luoma
energiainsinööri
Kuntaliitto
Tammikuussa EU-komissio
julkisti jäsenmaita sitovan ilmasto-
ja energiapakettinsa, jolla
haetaan 20 prosentin kasvihuonekaasujen
päästövähennyksiä
vuoteen 2020 mennessä. Keskeisimmät
toimenpidekokonaisuudet
ovat päästökauppajärjestelmän
uusiminen energiantuotannossa
ja teollisuudessa, energiansäästö
sekä uusiutuvan energian
osuuden kasvattaminen niin
energianlähteenä kuin liikennepolttoaineissakin.
Kukin unionin jäsenmaa sai
samalla oman, uuden yksilöllisen
tavoitteensa päästövähennysten
ja keskeisimpien keinojen kuten
uusiutuvan energian lisäämisen
osalta.
Suomen osalta tämä taakanjako
merkitsee 16 prosentin päästövähennystä
ja uusiutuvan energian
osuuden nostoa käytetystä kokonaisenergiasta
noin 10 prosentilla
verrattuna vuoden 2005 tilanteeseen.
Nyt uusiutuvan energian
osuus on 28,5 prosenttia, ja
se tulisi nostaa 38 prosenttiin
KUNTASEKTORILLA SÄÄSTÖPOTENTIAALIA
Taulukossa on esitetty 2001–06 käynnistyneiden 862 kuntasektorin
katselmuskohteen (n. 15 milj. rm 3 ) kokonaiskulutukset, -kustannukset,
investoinnit sekä keskimääräiset säästöpotentiaalit. Taulukossa
näkyvä katselmusraporteissa ehdotettujen säästötoimenpiteiden
kokonaisinvestointitarve jakaantuu eri alueille (lämpö, sähkö, vesi)
aiempien selvitysten perusteella karkeasti siten, että lähes 70 % kohdistuu
lämpöenergian säästötoimenpiteisiin, noin 25 % sähköenergian
säästötoimenpiteisiin ja loput veden säästötoimenpiteisiin.
Yhteensä 1992–06 on kuntasektorilla katselmoitu yli 3 100 kohdetta,
jotka vastaavat noin 54 milj. rm 3 . Lämpöenergian säästöpotentiaali
on näissä kohteissa ollut keskimäärin 15 % (n. 390 GWh/a), sähköenergian
säästöpotentiaali noin 7 % (n. 74 GWh/a) ja veden säästöpotentiaali
noin 8 % (n. 0,7 milj. m 3 ).
Lähde www.motiva.fi
Nykyinen kulutus
862
Lämpöenergia
KUNTASEKTORI
Säästöpotentiaali 2001–06
646 500 MWh/a 78 988 MWh/a 12,2 %
21 244 084 €/a 2 555 204 €/a 12,0 %
Sähköenergia
298 634 MWh/a 21 342 MWh/a 7,1 %
17 241 850 €/a 1 469 912 €/a 8,5 %
Vedenkulutus
2 338 347 m 3 /a 148 006 m 3 /a 6,3 %
5 122 340 €/a 329 603 €/a 6,4 %
Kulutukset
yhteensä
Säästöt yhteensä
Investoinnit
yhteensä
43 608 273 €/a 4 354 720 €/a 10,0 % 7 349 498 €
Kuntatekniikka 3/2008
23