Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi
Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi
Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Geofysikaalinen<br />
lentoaineisto kattaa<br />
koko Suomen<br />
● Geologian tutkimuskeskus (GTK)<br />
on saanut päätökseen koko Suomen<br />
kattavan geofysikaalisen lentokartoitusohjelman.<br />
Maamme kallioperän<br />
ja maaperän fysikaalisia<br />
ominaisuuksia – sähkönjohtavuutta,<br />
magneettikenttää ja luonnon<br />
taustasäteilyä – on mitattu järjestelmällisesti<br />
matalalentokartoituksella<br />
1972−2007.<br />
Maankamaran geofysikaalista<br />
tietoa käytetään mm. geologisen<br />
kartoituksen tueksi, malminetsinnässä,<br />
rakennus- ja ympäristökaavoituksissa<br />
ja pohjavesitutkimuksissa.<br />
Suomen kartoitusmittauslennot<br />
tehtiin 30 metrin korkeudelta pitkin<br />
yhdensuuntaisia mittauslinjoja,<br />
joiden välinen etäisyys oli 200 metriä.<br />
Mittavan kartoitusohjelman aikana<br />
suomalaisryhmä on lentänyt<br />
Nykyinen mittauslentokone varusteineen,<br />
sähkömagneettisen<br />
laitteen mittauskelat siivenkärjissä,<br />
magnetometri nokkaputkessa<br />
ja spektrometrin<br />
kidepaketit koneen sisällä.<br />
Kuva GTK<br />
yhteensä kaksi miljoonaa linjakilometriä<br />
ja yli 15 000 lentotuntia.<br />
Matalalentomittaukset tulivat<br />
ajankohtaisiksi 1972, jolloin geofysikaalinen<br />
korkealentomittaus oli<br />
tullut valmiiksi. Matalalentomittauksen<br />
myötä siirryttiin siihen aikaan<br />
edistykselliseen digitaaliseen tiedon<br />
tallennukseen, aineiston käsittelyyn<br />
ja karttatuotteisiin.<br />
Huippuosaajaksi kehittynyt lentoryhmä<br />
on kehittänyt mittausmenetelmiä<br />
ohjelman aikana, vaikka<br />
pohjatyö tehtiin 1950- ja 1960-<br />
luvuilla korkealentokartoituksen<br />
myötä. Suuri osa laitteistosta ja järjestelmistä<br />
on suunniteltu, valmistettu<br />
ja asennettu koneisiin itse.<br />
www.gtk.fi/aerogeo/<br />
Läntisen Päijät-Hämeen jätteet<br />
Riihimäelle poltettaviksi<br />
● Ekokem-yhtiöt ja<br />
Päijät-Hämeen Jätehuolto<br />
Oy (PHJ) ovat<br />
sopineet syntypaikkalajitellun<br />
kaatopaikkajätteen<br />
hyödyntämisestä<br />
energiana. Jätetoimitukset<br />
PHJ:n<br />
läntiseltä toimialueelta<br />
käynnistyvät tämän<br />
vuoden aikana.<br />
Tavanomaisen jätteen<br />
sijoittaminen<br />
kaatopaikalle lähes<br />
loppuu Päijät-Hämeen<br />
Jätehuollon<br />
ympäristötavoitteiden<br />
mukaisesti.<br />
Päijät-Hämeen Jätehuollon Tuula<br />
Honkanen ja Ekokemin Esa Tommila<br />
ovat tyytyväisiä tehtyyn sopimukseen.<br />
– Logistisesti, taloudellisesti ja kuljetuksien aiheuttamien<br />
päästöjen kannalta on järkevää ohjata Päijät-Hämeen läntisen<br />
alueen jätteet Ekokemin uuteen jätevoimalaan. Tämä on meidän<br />
ilmastotekomme, Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n toimitusjohtaja<br />
Tuula Honkanen sanoo.<br />
Ekokemin viiime vuoden lopulla käynnistynyt jätevoimala<br />
on alusta alkaen toiminut tehokkaasti energiaa tuottaen.<br />
Myös päästöt ovat olleet reilusti alle lupaehtojen.<br />
Suunnittelukuva/arkkitehti Patrick Eriksson<br />
Kouvolan Kasarminmäen yrityspuistoon<br />
on kaavailtu hotelli- ja<br />
asuintorneja.<br />
Uusi Kouvola ja visio<br />
yrittäjäpuistosta<br />
● Ensi vuoden alussa syntyvä kuuden<br />
kunnan ja kolmen kuntayhtymän<br />
uusi Kouvola on liki 90 000<br />
asukkaan kaupunki. Kasarminmäen<br />
alueelle suunnitellulla yrittäjäpuistolla<br />
luodaan uutta kaupunkirakennetta.<br />
Yrittäjäpuisto muodostuu<br />
mm. yrittäjäkylästä, korkeakoulukampuksesta,<br />
uusista asuinalueista<br />
ja raidebussijärjestelmästä.<br />
Vision toteuttamisen on tarkoitus<br />
käynnistyä ensi vuoden aikana<br />
kaupungin, rahoittajien ja yrittäjien<br />
yhteistyönä.<br />
Vihdin Ideaparkiin on suunnitteilla uusia elämystoimintoja, jotka sopivat pääkaupunkiseudulle<br />
sijoittuvaan liikekaupunkiin.<br />
KOLMAS IDEAPARK<br />
NOUSEE VIHTIIN<br />
● Suomen kolmatta Ideaparkia suunnitellaan<br />
Vihtiin. Tavoitteena on aloittaa rakentaminen<br />
viimeistään 2010. 15 hehtaarin liikekaupunki<br />
sijoittuu Turun moottoritien ja Porintien liittymäkohtaan,<br />
jonne on kaavailtu noin 50 hehtaarin<br />
työpaikka-aluetta.<br />
Vihdin kunnanjohtaja Petri Härkösen<br />
mukaan Ideapark-hanke on ylivoimaisesti<br />
suurin elinkeinohanke Vihdin historiassa.<br />
– Hanke tulee käynnistämään kunnassa<br />
ennennäkemättömän laajan kaavoitusponnistelun,<br />
joka kattaa koko eteläisen Nummelan.<br />
Kunnan tavoitteena on edesauttaa junaradan<br />
saamista Espoosta Vihdin kautta Lohjalle.<br />
Lisäksi tavoitteena on vastata valtion ja<br />
Helsingin seudun kuntien välillä solmitussa<br />
aiesopimuksessa esitettyihin asuntotuotantotavoitteisiin,<br />
Härkönen sanoo.<br />
Pääkaupunkiseudun metropolialue on<br />
Suomen ostovoimaisin. Noin viidennes Suomen<br />
väestöstä asuu alueella.<br />
60 <strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008
Change language