Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi
Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi
Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Oma koti vesimaisemassa<br />
Kirjasta Asuntomessut 1970–2000. Ajankuvia ja suuntalinjoja.<br />
Kuopion Asuntomessut kesällä<br />
2010 aloittavat viidennen vuosikymmenen<br />
Suomen Asuntomessujen<br />
historiassa. Toiminnasta on<br />
kehittynyt vuodesta toiseen elinvoimaisena<br />
jatkuva ulkoruokintakauden<br />
päätapahtuma.<br />
Kansallinen projekti<br />
Messuidean epäillään olevan Kalevi<br />
Sassin keksimä. Vahvat voimat<br />
saatiin heti mukaan, kuten ennen<br />
vanhaan Asuntosäätiön perustamiseen.<br />
Kolmas sektori hoitaa tunnetusti<br />
puoli Suomea.<br />
Avaus tapahtui vakuuttavasti<br />
1970 Tuusulan Lahelassa. Tuusula<br />
on pitänyt myös toiset messut<br />
2000, jolloin saavutettiin tähänastinen<br />
all time high -yleisö, yli neljännesmiljoona,<br />
vaikka messut pidettiin<br />
entisessä sorakuopassa ilman<br />
vesimaisemaa.<br />
Muutama muukin paikkakunta<br />
on messunnut kahdesti: Hämeenlinna,<br />
Vaasa, Oulu, Lahti, Kuopio.<br />
Kuntatekniikan kolumneissa Asuntomessut<br />
olivat edellisen kerran<br />
esillä numerossa 7/2003.<br />
Merkittävää vientitavaraa messukonseptista<br />
ei ole vielä tullut, mitä<br />
nyt vähän Pohjois-Eurooppaan, Venäjälle<br />
ja Viroon. Asuntomessut ovat<br />
järjestävälle kunnalle kova ponnistus,<br />
johon kaikkialla ei pystytä. Toteutusaikaa<br />
on vain jokunen vuosi. Siinä<br />
ajassa pitää tehdä kaavat ja kuntatekniikka,<br />
hakea rakentajat ja kehittää<br />
kokonainen pikkukaupunki.<br />
Kilpailutetaan kuin<br />
Olympiakisat<br />
Yksi Asuntomessujen menestysideoita<br />
on ollut, että messupaikat<br />
päätetään jo vuosia ennen. Nytkin<br />
tiedetään jo, että seuraavat pidetään<br />
2011 Kokkolassa, 2012 Tampereella<br />
ja 2013 Hyvinkäällä. 2014<br />
on tätä kirjoitettaessa vielä auki,<br />
mutta ainakin Jyväskylä ja Pori virittelevät<br />
kuvioitaan.<br />
Asuntomessuista kiinnostuneita<br />
kuntia tuntuu riittävän. Messuista<br />
kilpaillaan kuin olympiakisoista, eikä<br />
usein luonnista ensi kerralla. Esimerkiksi<br />
Heinola veti ensin vesiperän,<br />
mutta sai sitten toisella yrittämällä<br />
2004 erinomaiset messut, joihin<br />
Esko Kahri loi järveen viettäviä<br />
kotikatuja. Yleensäkin messut ovat<br />
innovatiivisia ja saavat jatkuvasti<br />
paljon huomiota. Usein löytyy sopiva<br />
julkisuuden henkilö veturiksi.<br />
Asuntomessuvieras tulee parin<br />
sadan kilometrin säteeltä, joten<br />
eniten kävijöitä kertyy kesän messukuukauden<br />
aikana maan eteläosiin.<br />
Tähänastisia mitalipaikkoja<br />
pitävät hallussaan<br />
● 271 000 Tuusula (2000)<br />
● 262 000 Ylöjärvi (1996)<br />
● 228 000 Lappeenranta (1999).<br />
Perusunelma arkkitehti Jukka Sirénin piirroksena<br />
Varkauden asuntomessujen 1991 hartiapankkitalosta.<br />
Tyypillisesti asuntomessuilla vierailee<br />
nykyisin väkeä 150–200 000<br />
eli päivää kohti 5 000 henkeä. Se<br />
on paljon ja vaatii isot P-alueet,<br />
koska useimmat tulevat autoillaan.<br />
Kaksi kirjaa<br />
Merkkipaaluillaan Asuntomessut<br />
tapaa julkaista kirjoja. Ensimmäinen<br />
tehtiin 1992, kun organisaatio<br />
oli täyttänyt 25. Siinä on ensin<br />
Irmeli Wahlgrenin tutkimus Kestävä<br />
kehityksen asuntoalueesta ja<br />
sitten oppineiden keskustelu Hotelli<br />
Tornissa. Sen nimeksi ei kuitenkaan<br />
tullut Pidot Tornissa vaan Pidot<br />
lauhdutustornissa, jonka keksi<br />
loistava professorimme Raimo Salokangas.<br />
Seuraavassa häneltä pieni lainaus<br />
sivulla 56: ”1972 tehtiin rakennusten<br />
lämpötaloustutkimusta. Jäi<br />
kaivamaan valvovan toimikunnan<br />
puheenjohtaja Lasse Nevanlinnan<br />
lause: Kaukolämmössä olevat kerrostalothan<br />
ovat sähkötuotantolaitoksen<br />
lauhdutustorneja.”<br />
Toinen kirja syntyi 35 vuoden<br />
kunniaksi 2001, ja sen tekivät<br />
Asuntomessujen pitkäaikainen johtaja<br />
Erkki Kuoppamäki ja Juha<br />
Salmi. Se on eloisa kuvakavalkadi<br />
alkuvuosikymmenistä 1970–2000,<br />
aivan kuvaamansa toiminnan näköinen.<br />
Tänään näin. Kuopion asuntomessujen 2010<br />
LämpöHelmi on uuden ajan matalaenergiatalo.<br />
Pekka Rytilä on<br />
71-vuotias tekniikan<br />
lisensiaatti, joka toimii<br />
Liikennesuunnittelun<br />
Seuran puheenjohtajana<br />
ja Pöyry <strong>Fi</strong>nland Oy:n<br />
erityisasiantuntijana.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2010<br />
23
Change language