Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi
Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi
Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
YHDYSKUNTA<br />
parantaminen. Yleiskaavan mukainen<br />
maankäyttö yhdessä suunniteltujen<br />
kevyen ja joukkoliikenteen<br />
laatukäytävien toteuttamisen<br />
kanssa luo hyvät mahdollisuudet<br />
tavoitteen saavuttamiseen.<br />
Suuria haasteita tuottaa jatkossa<br />
tarve parantaa joukkoliikenteen<br />
palvelutasoa valtion rahoitustason<br />
vähetessä. Mahdollisuuksia<br />
nähdään avoimen joukkoliikenteen<br />
ja kuntien järjestämien<br />
kuljetusten yhteissuunnittelussa<br />
ja kuntayhteistyössä.<br />
Lupapolitiikkaa<br />
yhdennetään<br />
Yleiskaava sisältää myös kaksi<br />
tärkeää seudun lupapolitiikkaa<br />
yhdentävää elementtiä, jollaisia<br />
on aiemmin totuttu näkemään<br />
lähinnä kuntien rakennusjärjestyksissä.<br />
Yleiskaavassa on osoitettu<br />
yhtenäisin perustein suunnittelutarvealueet<br />
10 vuoden ajaksi<br />
koko viiden kunnan alueella. Tämä<br />
kaavan määräys ohjaa kuntien<br />
toimintaa yli rakennusjärjestysten.<br />
Samoin yleiskaavassa on<br />
määrätty rantarakentamisen pelisäännöistä<br />
kaavoittamattomilla<br />
ranta-alueilla ohi kuntien rakennusjärjestysten.<br />
Näiden päätösten tekeminen<br />
rakennusjärjestyksiä muuttamalla<br />
olisi edellyttänyt kaikkien kuntien<br />
erillistä valmistelua ja yhdenmukaisia,<br />
erillisiä päätöksiä. Nyt<br />
yhtenäistäminen voitiin tehdä kivuttomasti<br />
pienenä osana laajempaa<br />
suunnitteluprosessia.<br />
Yleiskaavasta pieniä osia<br />
vahvistamatta<br />
Ympäristöministeriö jätti vahvistamatta<br />
pieniä osia yleiskaavasta:<br />
kolme pientaloaluevarausta<br />
ja yhden teollisuusalueen laajennusosan<br />
Liperin Ylämyllyllä. YM<br />
perusteli vahvistamatta jättämistä<br />
maakuntakaavan vastaisuudella.<br />
Ratkaisu on kuitenkin ollut<br />
tietoinen ja harkittu ja on Joensuun<br />
seudun näkemyksen mukaan<br />
myös laillinen, sillä MRL 48<br />
§ antaa mahdollisuuden perustelluista<br />
syistä laatia kuntien yhteisen<br />
yleiskaavan sisällöltään maakuntakaavasta<br />
poikkeavaksi.<br />
Joensuun seutu on valittanut<br />
YM:n päätöksestä korkeimpaan<br />
hallinto-oikeuteen ja hakee<br />
kyseiseen lainkohtaan pitävän<br />
tulkinnan. KHO:n ratkaisulla<br />
tulee todennäköisesti olemaan<br />
myös ennakkoratkaisun merkitys<br />
maakuntakaavan ja kuntien yhteisen<br />
yleiskaavan keskinäisestä<br />
asemasta.<br />
Avoin tiedonvaihto<br />
rakensi luottamusta<br />
Kaava laadittiin Joensuun kaupungin<br />
teknisen viraston kaavoituksen<br />
omana työnä. Vastuullinen<br />
kaavan laatija oli yleiskaavaarkkitehti<br />
Mika Ahonen. Ulkopuolisilla<br />
asiantuntijoilla teetettiin<br />
kaavaan liittyvät selvitykset ja<br />
erillissuunnitelmat. Seudun kunnat<br />
luovuttivat seutusopimuksella<br />
päätösvallan kaavan hyväksymisen<br />
osalta Joensuun seudun<br />
seutuvaltuustolle. Työn ohjausryhmänä<br />
toimi seutuhallitus.<br />
Pahimmat ristiriitojen karikot<br />
vältettiin pitämällä päättävät<br />
luottamuselimet ja kuntien valmistelua<br />
valvomaan nimeämät<br />
omat toimielimet jatkuvasti ajan<br />
tasalla kaavan laatimisen vaiheesta<br />
ja sisällöstä. Tällainen työ voi<br />
rakentua vain kuntien keskinäisen<br />
luottamuksen perustalle, mikä<br />
edellytti avointa valmistelua ja<br />
aktiivista tiedon jakamista.<br />
Merkittävä osansa luottamuksen<br />
rakentamisessa oli jo aiemmin<br />
yhdessä valmistellulla Joensuun,<br />
Kontiolahden ja Liperin<br />
osa-alueita koskevalla Marjala-Onttola-Puntarikoski-Pilkko<br />
-osayleiskaavalla (2004). Vastaavaa<br />
avoimen tiedonvaihdon periaatetta<br />
noudatettiin myös suhteessa<br />
muihin viranomaisiin.<br />
Aluevarauksista nousi<br />
esiin kiperiä kysymyksiä<br />
Hankalimmat kysymykset kaavan<br />
sisällössä liittyivät yleiskaavan<br />
tarkkuustasoon ja suunnittelualueen<br />
heterogeenisuuteen.<br />
Kaava pyrittiin laatimaan siten,<br />
että se sisältää perinteisen aluevarausyleiskaavan<br />
ja strategisen<br />
yleiskaavan piirteitä. Aluevarauksia<br />
haluttiin kaavassa osoittaa siksi,<br />
että se soveltuisi myös suoraan<br />
asemakaavoituksen perustaksi,<br />
ilman tarkentavaa suunnittelua<br />
esimerkiksi osayleiskaavalla.<br />
Aluevarausten käyttämisen<br />
myötä nousi esiin hankalasti ratkaistavia<br />
kysymyksiä esimerkiksi<br />
taajama-alueiden ulkopuolisten<br />
ranta-alueiden suunnittelun osalta.<br />
Samoin aluevarausten käyttäminen<br />
johti eräiden osa-alueiden<br />
liian tarkkaan suunnitteluun, mikä<br />
nosti esille ristiriitoja, jotka<br />
olisivat varsinaisesti kuuluneet<br />
tarkemmalle suunnittelutasolle.<br />
Käyttämällä väljempiä, strategisia<br />
merkintätapoja nämä ongelmat<br />
olisivat olleet vältettävissä,<br />
mutta samalla olisi todennäköisesti<br />
lisätty työmäärää tarkemmassa<br />
maankäytön suunnittelussa.<br />
Jälkeenpäin tarkasteltuna<br />
tarkkuustason valinta vaikuttaa<br />
edelleen tarkoituksenmukaiselta<br />
– yhteinen yleiskaava muodostaa<br />
riittävän välittävän linkin strategisen<br />
maakuntakaavan ja kunnan<br />
asemakaavoituksen välille. <br />
www.joensuunseutu.fi<br />
Penttilänrantaan suunnitteilla kevyen liikenteen silta<br />
❋ Tero Toivanen<br />
projektipäällikkö, Joensuu<br />
■ Penttilänrannan uudessa kaupunginosassa<br />
panostetaan erityisesti<br />
kevyen liikenteen yhteyksien<br />
sujuvuuteen ja laadukkaaseen<br />
toteuttamiseen. Näin vähennetään<br />
liikenteen energiankäyttöä<br />
ja luodaan lisäarvoa myös viereisen<br />
ruutukaava-alueen asukkaille.<br />
Pielisjoen ylittävän kevyen liikenteen<br />
sillan sekä siihen liittyvän<br />
rantaraitin toteuttaminen<br />
ovat olennainen osa alueen liikenneratkaisua.<br />
Silta ja rantaraitti tarjoavat suoran<br />
kulkuyhteyden Penttilänrannasta<br />
keskustaan, ja Pielisjoen<br />
virkistysreitit ja Kukkosensaaren<br />
luontoalue tulevat nykyistä useamman<br />
kaupunkilaisen lähettyville.<br />
Sillan toteuttaminen muodos-<br />
26 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2010<br />
Suunniteltu sillan sijainti (© Blom, 2008)<br />
taa kaupunkikuvallisesti näkyvän<br />
elementin ja mahdollistaa jokimaiseman<br />
tehokkaan hyödyntämisen.<br />
Silta suunnitellaan esteettömäksi.<br />
Niinivaaran ja Hukanhaudan<br />
laajenevien kaupunginosien<br />
asukkaille se tarjoaa suoremman<br />
ja tasaisemman kulkuyhteyden<br />
keskustaan kuin nykyinen reitti<br />
korkean Niinivaaran mäen yli.<br />
Vilkas vene- ja uittoliikenne Pielisjoella<br />
asettavat sillalle omat vaatimuksensa.<br />
Sillan esisuunnittelun<br />
yhteydessä määriteltiinkin joitakin<br />
reunaehtoja tulevaa insinööritaitokilpailua<br />
varten. Alikulkukorkeuden<br />
tulee olla 3,9 metriä (HW) ja<br />
siltapilarien väli laivaväylän kohdalla<br />
vähintään 20 metriä. Silta<br />
on noin 130 metriä pitkä ja<br />
hyötyleveys 5 metriä. Vaikka silta<br />
suunnitellaan kevyen liikenteen<br />
käyttöön, se tulee mitoittaa<br />
kunnossapitokaluston kuormille.<br />
Haasteellisuutta sillan suunnitteluun<br />
tuo vaatimus sillan avattavuudesta<br />
sekä toivomus puun<br />
käytöstä siltarakenteissa.<br />
Sillan suunnittelusta järjestetään<br />
insinööritaitokilpailu yhteistyössä<br />
Suomen Rakennusinsinöörien<br />
Liiton (RIL) kanssa 2010<br />
lopulla. Kilpailun ratkettua haetaan<br />
vesilain mukainen lupa sillan<br />
rakentamiselle, jonka jälkeen<br />
varsinainen rakentaminen ajoittuu<br />
vuosille 2012–14.<br />
■ Lisää Penttilänrannasta<br />
sivuilla 42–44
Change language