Salminen-Antti_Lomonosovin-moottori_Poesia-2014

# 161 Kermorvan, Työpäiväkirjat III
Tässä edessäni on, lainassa Lokilta, maagikko John Deen tarot-pakka,
joka tuhosi Espanjan armadan 1588. Nostetaan muutama kortti:
Torni. Flyygeli on korkean rakennuksen katolla. Hänen viittansa on
vanhan merirosvokalifin lippu. Ääni ei kuulu. Soittajan suusta valuu
marmorikuulia. Alhaalla oranssit sienet kasvavat kuutamossa silminnähtävää
vauhtia, pilvet salakuljettavat rakastajien viestejä.
Maagikko. Naisella on pitkä kieli, johon on kirjoitettu armahdettujen
nimet. Kreivitär ei ole poistunut vieläkään vaunuistaan. Ajaja on hylännyt
hänet, ja hän imeskelee hiuksiaan. Hänellä on kolme sarjaankytkettyä
sydäntä, jotka pumppaavat verta yhteiskuntaruumiin neljään
raajaan: koilliseen, kaakkoon, lounaaseen ja luoteeseen. Hän leikkaa
kielensä irti, pujottaa siihen sormuksensa ja heittää ulos pienestä ikkunasta.
Viestintuoja herää ja jatkaa matkaa. Kettu tulee juomaan verta
pyöränjäljestä.
Aurinko. Valo heijastuu huoneen valkoisista holveista. Katolla saa
valita lentovälineensä, pitopöytiä on katettu suuriin hisseihin. Kerrotaan,
että tuntematon on pelastettu ja airueet ovat tuomassa hänen
nimeään. Ilman valtaa aavistus arvaamattomasta rauhasta ja ihmeellisistä
juhlista, joissa voimme tavata.
Maailma. Hän kävelee auringonkukkapellossa kevätvalossa,
kymmeniä luurankoja on pystytetty linnunpelättimiksi. Selkärangat
halkeilevat auringossa, suurimmat kukat ovat kuusi metriä korkeita ja
nyökyttävät raskaspäisinä siemenkotiaan; tuuli tekee käytävän pellon
halki, kirkas tuuli ja värikäs — siinä aukeaa polku. Tällä matkalla kuolet,
keskellä auringonkukkapeltoa, pääsiäisaattona kuin kuka tahansa
ihana muukalainen.
#177 Kolme sydäntä
#185 Auringon neliöiminen
205