Salminen-Antti_Lomonosovin-moottori_Poesia-2014

# 22 Äänitriptyykki, jota täydentää sarjakuvamainen kollaaši, Transrationaalisen
kansanmusiikin keskuksen kokoelmat
Tarkoitus on kirjoittaa marginaaleihin, rivien väleihin
ja kansilehdille. Rivejä ja kappaleita voi yliviivata näin.
Taita aina tilaisuuden tullen koirankorvia niin monta
kuin kiinnijäämättä ehdit. Jos mahdollista, sivu tai sen
osa kannattaa repiä irti. Kannet on syytä poistaa ensimmäisenä.
Paiskaa kirja lattiaan. Älä säästä voimaa!
Käytä multaa, nesteitä, tulta ja ulosteita. Näin käsitellään
terveiden, elävien ja kuolleiden kirjoja, että joku niitä osaisi
kaivata.
— Kaiverrus lukusalin oven yläpuolella, ilmeisesti
Igumenin kirjoittama
[...]
Yksi vuoden alkuviikoista vietetään lukusalissa. Kirjoja ei ole enää
montaa, muutamissa kasoissa ja likaisia. Olemme valmiit aloittamaan,
olemme keskittyneet. Tästä se alkaa. Lokki jakaa kirjoitustehtäviä:
rohtovirmajuuren käyttö hauteissa, pellavan tuhoeläimet, kalpaveljien
nousu ja tuho, atlasnikaman fysiognomia... ääni lipuu kuulumattomiin.
Pulpeteissa pesivät hiiret pitäisi pyydystää.
Aloitan työn jäljentämällä Cornelius Agrippan muistiinpanoja salamanterien
ja riikinkukkojen salaisuuksista. Hikoilen vuolaasti, ja
kämmeneni tahrivat arvokkaasti sidotun kirjan arkkia. Voi näitä
vihreitä leijonia ja niiden temppuja. Lokki kiertää pulpettien välissä.
Kohta hän on selkäni takana, tunnen hänen läsnäolonsa kuin olisin
auringon peitoksi asettunut kuu. Leijona raatelee sivulla aurinkoa ja
aurinko vuotaa verta.
[...]
Igumeni on syventynyt M. Pöggelerin teokseen Johdatus apokalyptiseen
ajatteluun — Osallistuva metafysiikka II. Hän istuu jalat sylissä ja
yliviivaa kappaleita punaisella maalilla.
— Turhaa, turhaa. Ihan paskaa.
37