2012-2013 MONIKULTTUURISUUSOHJELMA ... - Janakkalan kunta
03.01.2015 • Views
Share Embed Flag

2012-2013 MONIKULTTUURISUUSOHJELMA ... - Janakkalan kunta

2012-2013 MONIKULTTUURISUUSOHJELMA ... - Janakkalan kunta

2012-2013 MONIKULTTUURISUUSOHJELMA ... - Janakkalan kunta

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
janakkala.fi

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

JANAKKALAN<br />

<strong>MONIKULTTUURISUUSOHJELMA</strong><br />

<strong>2012</strong>-<strong>2013</strong>

12.3.<strong>2012</strong> 1 (68)<br />

Sisältö<br />

1. Johdanto........................................................................................................................................................................2<br />

2. Ohjelman lähtökohta, sisältö ja tavoitteet..................................................................................................................3<br />

3. Maahanmuuttaja <strong>kunta</strong>laisena ....................................................................................................................................7<br />

3.1 Ulkomaalaisten oleskeluluvat ja perusteet oleskeluluvan myöntämiselle .............................................................8<br />

3.2 Kiintiöpakolaisten vastaanotto ja <strong>Janakkalan</strong> kiintiöpakolaiset..............................................................................9<br />

4. Kotoutumista edistävät palvelut, yhteistyö toimijoiden kanssa ja toimenpide-ehdotukset .................................13<br />

4.1 Kotoutumista edistävät palvelut - Alkuvaiheen palvelut.......................................................................................14<br />

4.2 Kotoutuminen monialaisena yhteistyönä ja toimenpide-ehdotukset...................................................................17<br />

4.3 Kotoutumis- ja aikuiskoulutus ...............................................................................................................................22<br />

4.3.1 Koulutuksen nivelvaiheet haasteena ...........................................................................................................29<br />

4.4 Kolmannen sektorin rooli kotoutumisen tukena...................................................................................................31<br />

4.5 Asiakastyön haasteita............................................................................................................................................37<br />

5. <strong>Janakkalan</strong> kunnan palvelujen järjestäminen ja toimenpide-ehdotukset................................................................38<br />

6. Etnisten suhteiden edistäminen................................................................................................................................53<br />

7. Ohjelman toteutuksen seuranta ................................................................................................................................55<br />

Liite 1: Yhteenveto toimenpide-ehdotuksista ja vastuutahot...............................................................................57<br />

<strong>Janakkalan</strong> <strong>kunta</strong><br />

Kunnanvirasto Puh. (03) 68 011 tai (019) 75 801<br />

Juttilantie 1 Fax (03) 680 1209 tai (019) 758 0209<br />

14200 Turenki janakkalan.<strong>kunta</strong>@janakkala.fi

2 (68)<br />

1. Johdanto<br />

"Taivas on samanvärinen,<br />

Luettavanasi on ensimmäinen <strong>Janakkalan</strong><br />

kunnan monikulttuurisuusohjelma.<br />

minne menetkin"<br />

<strong>Janakkalan</strong> vision mukaan meillä<br />

(Iranilainen sananlasku)<br />

arvostetaan osaamista, vastuullisuutta ja<br />

yhteistyökykyä. Yritykset ja yhdistykset kuuluvat<br />

Janakkala yhteisöön, ja tavoitteena on yhdessä edistää <strong>kunta</strong>laisten<br />

hyvinvointia. Tavoitteena on myös avoin ja erilaisuutta hyväksyvä poliittinen ilmapiiri.<br />

Kulttuurien kohtaamisessakin tarvitaan vastuullisuutta ja yhteistyökykyä. Tämän<br />

monikulttuurisuusohjelman tarkoituksena on osaltaan vahvistaa sitä, että<br />

maahanmuuttotaustaiset <strong>kunta</strong>laiset ovat kantaväestön kanssa yhdenvertaisessa asemassa<br />

kotoutuessaan Janakkalaan.<br />

Monikulttuurisuus on monin tavoin ajankohtainen myös Janakkalassa. Kunnassa asui vuoden 2010<br />

lopulla 245 maahanmuuttajaa: kaikkinensa kunnassa puhutaan noin 30 eri kieltä. Vuonna 2010<br />

<strong>kunta</strong>an muutti 24 henkilöä, joiden äidinkieli oli muu kuin suomi tai ruotsi.<br />

Maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi yksi toimintaa ohjaava väline on<br />

monikulttuurisuusohjelma (kotouttamisohjelma). Maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisestä<br />

annetun lain mukaan <strong>kunta</strong> vastaa kotouttamisohjelman laatimisesta maahanmuuttajien<br />

kotoutumisen tukemiseksi.<br />

Kunnassa on aina haasteita taloudellisen tasapainon ylläpitämisessä, ja ajankohtaisesti<br />

taloudellinen epävakaus on maailmanlaajuista. Taloudellisesti ja hyvin suunnitellut kunnan<br />

palvelut edistävät myös maahanmuuttajien hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta ja ehkäisevät<br />

syrjäytymistä. Sujuva kotoutuminen vaikuttaa kunnan elinvoimaisuuteen ja työvoiman saamiseen.<br />

<strong>Janakkalan</strong> kunnan tarjoamat palvelut kuuluvat kaikille <strong>kunta</strong>laisille. On tärkeää, että kunnan<br />

palveluissa maahanmuuttajiin liittyvät erityiskysymykset huomioidaan. Samanaikaisesti on<br />

muistettava, etteivät maahanmuuttajien palvelut jää irrallisiksi muista kunnan palveluista.<br />

Onnistuneessa kotoutumisessa suomalaiseen yhteis<strong>kunta</strong>an saadaan myös maahanmuuttajien<br />

voimavarat käyttöön. Eri kulttuureista tulevien asiakkaiden palvelutarpeisiin vastaaminen<br />

edellyttää kunnalta ja muilta toimijoilta erilaisuuden huomioon ottavaa palveluosaamista.

3 (68)<br />

2. Ohjelman lähtökohta, sisältö ja tavoitteet<br />

Monikulttuurisuusohjelman tekeminen on ajankohtainen, koska kansainvälistä suojelua hakevien<br />

vastaanottoon sekä kotouttamistoimiin tuli vuonna 2011 merkittäviä muutoksia, kun vanha laki<br />

maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta jaettiin kahteen eri<br />

lakiin: Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010 ja Laki kansainvälistä suojelua hakevan<br />

vastaanotosta 746/2011. Ohjelman tekeminen on ajankohtainen sekin takia, koska Janakkala on<br />

vuonna 2010 tehnyt Hämeen ELY-keskuksen kanssa sopimuksen kiintiöpakolaisten vastaanotosta<br />

<strong>kunta</strong>an. Pakolaisia vastaanottavassa kunnassa tulee olla kotouttamisohjelma.<br />

Ohjelman laatimisen taustalla olevat ohjelmat, lait ja asetukset<br />

Maahanmuuttoasioihin ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkuuteen<br />

liittyvää lainsäädäntöä:<br />

• Suomen perustuslaki 11.6.1999/731<br />

• Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010<br />

• Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta 746/2011<br />

• Yhdenvertaisuuslaki 21/2004<br />

• Ulkomaalaislaki 301/2004<br />

• Koti<strong>kunta</strong>laki 11.3.1994/201<br />

• Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 1992/785<br />

• Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja<br />

oikeuksista 22.9.2000<br />

• HE 185/2010

4 (68)<br />

Laki kotoutumisen edistämisestä<br />

Sisältö<br />

Kotoutumislain yhtenä tavoitteena on tehostaa entisestään kotoutumisen alkuvaiheen ohjausta:<br />

laissa muun muassa määrätään, että kotoutumistoimia tulee kehittää ja toteuttaa monialaisena<br />

yhteistyönä. Laissa painotetaan erityisesti perheiden, lasten ja nuorten kotoutumista.<br />

Lain tarkoituksena on tukea ja edistää kotoutumista ja maahanmuuttajan mahdollisuutta<br />

osallistua aktiivisesti suomalaisen yhteiskunnan toimintaan. Lisäksi lain tarkoituksena on edistää<br />

tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä myönteistä vuorovaikutusta eri väestöryhmien kesken.<br />

Kotoutumislaki on puitelaki, joka ohjaa kotoutumista ja jossa määritellään muun muassa alue- ja<br />

paikallisviranomaisten työjakoa kotouttamisessa. Myös kolmannella sektorilla on tärkeä rooli<br />

kotoutumisen edistämisessä. Kotoutumislaki antaa välineitä kotouttamisen organisointiin, mutta<br />

siinä ei säädetä palvelujen sisällöstä tai tuottamisesta. Palvelujen ja toimenpiteiden järjestäminen<br />

perustuu muuhun lainsäädäntöön, keskeisimmin opetus-, sosiaali- ja terveystoimen sekä<br />

työllistymistä edistäviin säädöksiin.<br />

Lain periaatteena on kotouttamispolitiikka, joka tukee maahanmuuttajien kiinnittymistä<br />

suomalaiseen yhteis<strong>kunta</strong>an. Suomessa monet maahanmuuttajat ovat jääneet ilman työtä ja<br />

tarkoituksenmukaista koulutusta, ja uuden lain tavoitteena on tukea maahanmuuttajia jo<br />

Suomeen muuton alkuvaiheessa. Laki korostaa myös monialaista kotouttamistyötä, joka tukee<br />

maahanmuuttajan omia voimavaroja.<br />

Uudessa kotoutumislaissa korostuu kotouttamisen kaksisuuntaisuus. Kaksisuuntaisella<br />

kotoutumisella tarkoitetaan valtaväestön kykyä vastaanottaa ja tukea maahanmuuttajia ja<br />

sopeutua itse muuttuvaan maailmaan. Ei siis riitä, että maahanmuuttajien odotetaan yksin<br />

sopeutuvan suomalaiseen yhteis<strong>kunta</strong>an. Elämä monikulttuuristuvassa maassamme edellyttää<br />

myös sitä, että palvelujen sisällöt, vuorovaikutustavat ja yhteisöt muuttuvat väestön<br />

monimuotoistuessa.<br />

Suomi on sitoutunut maahanmuuttopolitiikassaan erilaisiin kansainvälisiin sopimuksiin.<br />

Ihmisoikeuksien toteutuminen on maahanmuuttopolitiikan keskeisiä periaatteita. Ihmisoikeudet<br />

koskevat kaikkia. Hallituksen maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa hallitus sitoutuu<br />

kunnioittamaan ihmisoikeuksia.<br />

Ohjelman teon avuksi palkattiin projektipäällikkö Kirsti Tukki. Tietoa ohjelmaan on koottu<br />

kyselyillä, haastattelemalla ja tapaamalla henkilökohtaisesti yhteistyökumppaneita ja henkilöstöä<br />

sekä perehtymällä kotoutumista koskevaan lainsäädäntöön ja erilaisiin maahanmuuttoa koskeviin<br />

selvityksiin ja muistioihin. Kunnanhallitus asetti monikulttuurisuusohjelman ohjausryhmän<br />

24.10.2011 kokouksessaan. Aiemmin ohjausryhmä toimi pakolaisten vastaanottamiseksi

5 (68)<br />

perustettuna ohjausryhmänä, ja ohjausryhmää täydennettiin luottamushenkilöllä (ohjausryhmän<br />

kokoonpano on sivulla 65).<br />

<strong>Janakkalan</strong> monikulttuurisuusohjelman laatimisen taustalla on huomioitu Hallituksen<br />

maahanmuuttopoliittisen ohjelman (19.10.2006) linjauksia sekä valtioneuvoston selonteko<br />

eduskunnalle kotoutumislain toimeenpanosta, laki kotoutumisen edistämisestä 1886/2010 ja<br />

lisäksi Osallisena Suomessa kehittämissuunnitelma maahanmuuttajien kotoutumisen<br />

edistämiseksi. Ohjelmassa on myös hyödynnetty tutkimustietoa maahanmuuttajien palveluista ja<br />

kokemuksista.<br />

Ohjelmasta on laadittu 2 kappaletta: tämä monikulttuurisuusohjelma on tarkoitettu ensisijassa<br />

viranomaisille ja lukijalle, joka tarvitsee laajempaa tietoa maahanmuuttoon liittyvistä asioista.<br />

Tätä monikulttuurisuusohjelmaa voi myös hyödyntää perehdyttämisessä. Toisessa tiivistetyssä<br />

ohjelmassa kuvataan lyhyesti maahanmuuttoon liittyviä perusasioita ja esitellään<br />

yhteistyökumppanit sekä toimenpide-ehdotukset. Tiivistetyn ohjelman lukeminen voi olla<br />

helpompaa vieraskieliselle.<br />

Koska monikulttuurisuusohjelma on ensimmäinen <strong>Janakkalan</strong> kunnassa, niin siinä on koottuna<br />

perustietoa maahanmuutosta ja kotoutumisesta yleensä. Ohjelmassa kuvataan <strong>Janakkalan</strong><br />

kunnan palvelujen nykytilannetta: miten kunnan palveluissa ja yhteistyössä muiden toimijoiden<br />

kanssa huomioidaan maahanmuuttotaustaiset, ja kirjattu toimenpiteet palvelujen kehittämiseksi.<br />

Suurella osalla henkilö<strong>kunta</strong>a ei ole ollut mitään kokemusta maahanmuuttajataustaisten<br />

asiakkaiden kohtaamisesta, ja tämän takia ohjelmaan on jonkin verran kerätty kokemus- ja<br />

tutkimustietoa myös muualta.<br />

Perus- ja ihmisoikeudet:<br />

• Perusoikeudet on määritelty perustuslain toisessa luvussa. Perusoikeuksia<br />

ovat muun muassa äänioikeus, sananvapaus ja yhdenvertaisuus.<br />

• Ihmisoikeudet perustuvat kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin.<br />

Tunnetuimpia ovat YK:n ihmisoikeussopimus ja Euroopan neuvoston<br />

ihmisoikeussopimus.

6 (68)<br />

Tavoitteet<br />

<strong>Janakkalan</strong> monikulttuurisuusohjelman tarkoituksena on osaltaan varmistaa, että<br />

maahanmuuttajataustaiset otetaan yhdenvertaisesti huomioon kunnan palveluita<br />

suunniteltaessa, järjestettäessä ja kehitettäessä. Ohjelman tavoitteena on kehittää toimenpiteitä,<br />

joiden avulla parannetaan jo alueella asuvien sekä alueelle muuttavien maahanmuuttajien<br />

kotoutumista sekä lisätä tietämystä kotoutumisen poluista. Ohjelman tavoitteena on parantaa<br />

etnisiä suhteita ja lisätä suvaitsevaisuutta kunnassa.<br />

Ohjelman tavoitteet:<br />

• Tavoitteena on lyhyesti kuvata maahanmuuttoon liittyviä käsitteitä ja<br />

nykytilanne maahanmuuttotaustaisten palveluista ja toimijoiden yhteistyöstä<br />

alueella.<br />

• Tavoitteena on kehittää toimenpiteitä, joiden avulla parannetaan jo alueella<br />

asuvien sekä alueelle muuttavien maahanmuuttajien kotoutumista.<br />

• Tavoitteena on parantaa maahanmuuttajien työllistymismahdollisuuksia ja<br />

edistää työperusteista maahanmuuttoa.<br />

• Tavoitteena on parantaa etnisiä suhteita sekä lisätä suvaitsevaisuutta.

7 (68)<br />

3. Maahanmuuttaja <strong>kunta</strong>laisena<br />

Suomi on pitkään ollut maastamuuttomaa. Erityisesti 1960- ja 1970 luvuilla Suomesta muutettiin<br />

Ruotsin työmarkkinoille. Suomeen muutto oli hyvin vähäistä, kunnes 1990-luvun alussa<br />

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen tapahtuneissa muutoksissa Suomeen muutto kasvoi.<br />

Maahanmuutto oli kuitenkin ensisijassa humanitaarisin perustein tapahtuvaa muuttoa: Suomesta<br />

turvapaikkaa hakevien määrä nousi, ja Suomeen muuttivat myös paluumuuttajan aseman saaneet<br />

inkerinsuomalaiset.<br />

Maahanmuuttaja on yleiskäsite, jota käytetään kuvaamaan kaikkia pysyvässä<br />

asumistarkoituksessa Suomeen muuttaneita ulkomaalaisia. Lähtökohtana on, että pysyvästi<br />

Suomeen muuttavat henkilöt kotoutuvat suomalaiseen yhteis<strong>kunta</strong>an ja työelämään. Työn<br />

perusteella muuttaneiden on arvioitu kotoutuvan itsenäisesti työelämän avulla, ja pakolaisten<br />

kotoutumiseen on Suomessa kiinnitetty erityistä huomiota.

8 (68)<br />

3.1 Ulkomaalaisten oleskeluluvat ja perusteet oleskeluluvan myöntämiselle<br />

Nykyään maahanmuuton syyt ovat moninaiset: Suomeen muutetaan työntekijänä, elinkeinon<br />

harjoittajana, perhesiteiden takia, opiskelijana, paluumuuttajana ja humanitaarisista syistä.<br />

Jokaisella muuttajalla tulee olla vähintään asiaankuuluva passi tai muu matkustusasiakirja.<br />

Muuttajan kotimaa vaikuttaa siihen, että tarvitseeko muuttajalla olla oleskelulupa. Pohjoismaiden<br />

kansalainen voi asua ja työskennellä Suomessa ilman oleskelulupaa. Hänen tulee kuitenkin<br />

rekisteröityä maistraatissa 6 kuukauden oleskelun jälkeen.<br />

Euroopan Unionin kansalainen ja häneen rinnastettava henkilö voi muuttaa Suomeen ilman<br />

oleskelulupaa, mutta hänen tulee rekisteröidä oleskelunsa paikallispoliisilla, mikäli oleskelu<br />

kestää yli kolme kuukautta. (http://www.poliisi.fi.)<br />

Kanta-Hämeen poliisilaitoksen ulkomaalaislupa-asioiden käsittely on keskitetty Hämeenlinnan<br />

kaupungin Kastellin palvelupisteeseen. Kastellin ulkomaalaisasioiden palvelupisteessä<br />

käsitellään Kanta-Hämeen poliisilaitoksen koko alueen oleskelulupa-asiat ja ulkomaalaisten<br />

henkilökorttihakemukset sekä pakolaisen matkustusasiakirja- ja muukalaispassihakemukset.<br />

Perusteet oleskeluluvan myöntämiselle<br />

1. Työntekijän oleskelulupa<br />

Ulkomaalainen, joka aikoo tehdä ansiotyötä Suomessa, tarvitsee yleensä työntekijän<br />

oleskeluluvan. Säännöstä on kuitenkin monia poikkeuksia. Esimerkiksi marjojen tai hedelmien<br />

poimijat, jotka ovat töissä enintään kolme kuukautta, voivat työskennellä ilman oleskelulupaa.<br />

Työntekijän oleskelulupaa myönnettäessä otetaan huomioon Suomen työmarkkinoiden tarve.<br />

Järjestelmän tarkoituksena on tukea sekä työvoiman saatavuutta että työmarkkinoilla jo olevan<br />

työvoiman työllistymismahdollisuuksia (http://www.migri.fi.)<br />

2. Elinkeinonharjoittajan oleskelulupa<br />

3. Opiskelijan oleskelulupa<br />

Itsenäistä elinkeinoa tai ammattia Suomessa harjoittavan on haettava elinkeinonharjoittajan<br />

oleskelulupa. Luvan saamisen edellytyksenä on toiminnan kannattavuus. (http://www.migri.fi).<br />

Ulkomaalaisen opiskelijan on hankittava oleskelulupa, jos opinnot Suomessa kestävät yli 3<br />

kuukautta. Oleskeluluvan voi saada peruskoulun jälkeisiin opintoihin esim. korkeakoulussa tai<br />

ammatillisessa oppilaitoksessa. Lisäksi oleskelulupa voidaan myöntää vaihto-opiskelijoille. Suomen<br />

valtio ei kustanna ulkomaalaisen opiskelijan oleskelua Suomessa vaan toimeentulo pitää olla<br />

turvattu joko stipendillä, apurahalla tai muilla varoilla. Opintojen päätyttyä opiskelija voi jäädä<br />

Suomeen, jos hänelle voidaan myöntää uusi oleskelulupa muulla perusteella, joka voi olla

9 (68)<br />

esimerkiksi saman alan jatko-opinnot, perheside tai työ. Suomessa tutkinnon suorittanut voi saada<br />

oleskeluluvan myös työnhakua varten. (http://www.migri.fi.)<br />

4. Oleskelulupa perhesiteen perusteella<br />

5. Muu peruste<br />

6. Paluumuuttajat<br />

7. Pakolaiset ja turvapaikanhakijat<br />

Henkilö, joka haluaa asua yhdessä Suomessa olevan perheenjäsenensä kanssa, voi saada<br />

oleskeluluvan perhesiteen perusteella. Oleskelulupa edellyttää yleensä, että perheenjäsenen<br />

taloudellinen toimeentulo Suomessa on turvattu muutoin kuin yhteiskunnan tuella. Toimeentulon<br />

turvaamista ei kuitenkaan edellytetä, jos kyseessä on esim. Suomen kansalaisen, pakolaisen tai<br />

humanitaarisen suojelun vuoksi oleskeluluvan saaneen ulkomaalaisen perheenjäsen.<br />

(http://www.migri.fi.)<br />

Muu peruste oleskeluluvan myöntämiselle tarkoittaa yleensä sellaista työperusteista<br />

maahanmuuttoa, johon ei tarvita työntekijän oleskelulupaa. esim. erityisasiantuntijat, urheilijat ja<br />

taiteilijat voivat työskennellä Suomessa 3 kuukautta ilman oleskelulupaa. Myös ulkomaalaiset<br />

tutkijat ja au pair -sopimuksen perusteella Suomeen tulevat ulkomaalaiset kuuluvat tähän<br />

ryhmään. (http://www.migri.fi.)<br />

Tietyt ulkomaalaiset, joilla on suomalaiset sukujuuret tai muuten läheinen yhteys Suomeen, voivat<br />

saada oleskeluluvan syntyperänsä perusteella esimerkiksi inkerinsuomalaiset. Luvan saamiseksi ei<br />

tarvita muita syitä kuten esimerkiksi työntekoa tai opiskelua. Oleskeluluvan saantiin vaikuttaa<br />

suomalaisten sukujuurien vahvuus ja läheisyys. (http://www.migri.fi.)<br />

Kiintiöpakolaisena maahan muuttavalla on jo YK:n pakolaistoimiston myöntämä pakolaisasema,<br />

joten Suomen tai Euroopan unionin viranomaiset eivät enää tutki hänen pakolaisuutensa syytä.<br />

Maahanmuuttovirasto myöntää oleskeluluvat pakolaiskiintiössä otettaville pakolaisille.<br />

Turvapaikanhakija on henkilö, joka anoo kansainvälistä suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta<br />

maasta. Jos hakijalle annetaan myönteinen päätös, hän saa yleensä joko pakolaisstatuksen tai<br />

oleskeluluvan suojelun tarpeen vuoksi.<br />

3.2 Kiintiöpakolaisten vastaanotto ja <strong>Janakkalan</strong> kiintiöpakolaiset<br />

Pakolaisten vastaanottomaat ovat usein kehitysmaita, joilla on rajalliset resurssit ottaa vastaan<br />

suuria pakolaismääriä. Paluu kotiin, lähtömaahan olisi paras vaihtoehto useimpien pakolaisten<br />

kohdalla. Uudelleensijoittaminen niin sanottuun kolmanteen maahan on viime käden ratkaisu<br />

silloin, kun pakolainen ei voi palata kotimaahansa. Heikoimmassa asemassa ovat lapset,

10 (68)<br />

yksinhuoltaja äidit sekä vakavasti sairaat tai traumatisoituneet ihmiset. Heidän uudelleen<br />

sijoittamiseensa kiinnitetään erityistä huomiota.<br />

Pakolaisten vastaanotto <strong>kunta</strong>an<br />

Pakolaisten vastaanotto on kunnille vapaaehtoista. Pakolaisten vastaanottamisella tarkoitetaan<br />

asunnon, sosiaali- ja terveyspalvelujen, opetus- ja kulttuuripalvelujen sekä toimeentuloturvan<br />

järjestämistä, yhteiskunnan toimintaan perehdyttämistä ja tulkkipalveluja. Kuntiin sijoittamisen<br />

tarkoituksena on turvata ensimmäinen asunto ja kotoutumista edistävien palvelujen, kuten kieli- ja<br />

perehdyttävän koulutuksen, saanti. Valtio korvaa pakolaisten sijoittamisesta aiheutuneita kuluja 4<br />

vuoden ajan. Toimeentulona kiintiöpakolainen saa kelan maksaman kotoutumistuen.<br />

Toimeentulotukea maksetaan kunnassa vahvistettujen toimeentulotuen myöntämisohjeiden<br />

mukaan.<br />

Kiintiöpakolaiset sijoitetaan ELY-keskusten toimesta kuntiin, joiden kanssa on laadittu pakolaisten<br />

vastaanottosopimus. Kuntiin sijoitetaan lähtökohtaisesti turvapaikan tai oleskeluluvan<br />

kiintiöpakolaisena tai suojeluntarpeen perusteella saanut henkilö ja tällaisen henkilön<br />

perheenjäsenet, mikäli perheside on ollut olemassa jo ennen Suomeen saapumista.<br />

Kuntaan muutettaessa on tärkeää, että neuvonta, ohjaus ja koulutus aloitetaan viipymättä ja<br />

huomioidaan, että maahan muuttaneiden kotouttamisessa on yleisten kotouttamisperiaatteiden<br />

lisäksi otettu erityisesti huomioon pakolaisuudesta johtuvat erityistarpeet. Kunnissa tulee<br />

varautua yksilölliset tarpeet huomioon ottavien erityistoimenpiteiden järjestämiseen sekä riittävän<br />

pitkään kotoutumisaikaan. Useilla luku- ja kirjoitustaidottomina maahan tulleilla aikuisilla on tarve<br />

saada kotoutumista edistäviä toimenpiteitä kauemmin kuin laissa turvatut 4 vuotta, erityisesti<br />

monilapsisten perheiden äideillä tulee usein kotoutumiskoulutuksessa katkoja.

11 (68)<br />

Kuva 1 Kiintiöpakolaisen kotoutumisen ensimmäiset 4 vuotta<br />

Kuvan lyhenteet:<br />

o<br />

o<br />

o<br />

o<br />

UNHCR=United Nations High Commissioner for Refugees, YK:n pakolaisjärjestö<br />

Matku=matkustusasiakirja (Passi matkustamista varten)<br />

Migri=maahanmuuttovirasto<br />

Vasu=varhaiskasvatussuunnitelma<br />

<strong>Janakkalan</strong> kiintiöpakolaisten vastaanotto<br />

<strong>Janakkalan</strong> <strong>kunta</strong> on tehnyt Hämeen ELY-keskuksen kanssa sopimuksen kiintiöpakolaisten<br />

vastaanotosta <strong>kunta</strong>an. Kunnan vuosittainen pakolaiskiintiö on 12–15 henkilöä. Vuonna 2010<br />

vastaanotimme kaksi pakolaisperhettä (13 henkilöä), ja vuonna 2011 on ollut suunnitelmassa, että

12 (68)<br />

<strong>kunta</strong>an tulee 15 henkilöä. Kuntaan perustettiin maahanmuuttopalvelut kiintiöpakolaisten tuloa<br />

varten.<br />

Pakolaisia vastaanottavia kuntia valittaessa on pyrkimys sijoittaa samaa etnistä ryhmää edustavat<br />

samaan <strong>kunta</strong>an/samalle alueelle, koska tällä on merkitystä yhteisöllisyyden syntymiselle,<br />

sosiaalisten suhteiden solmimiselle ja oman kulttuurin ylläpitämiselle. Tiivis yhteisö on myös<br />

tärkeä vertaistuki kotoutumisprosessin liikkeelle saamisessa ja kontaktien luomisessa<br />

kantaväestöön. Muun muassa tämä näkökulma on otettu huomioon kun Hämeenlinnaan ja<br />

Janakkalaan on vastaanotettu pakolaisia samoista lähtömaista.<br />

Haapa-hanke<br />

Euroopan pakolaisjärjestön rahoittama Sisäministeriön Haapa-hanke myönsi Janakkalalle<br />

rahoitusta vuonna 2011. Hankkeen tehtävänä oli kehittää ja testata erilaisia toiminta- ja<br />

palvelumalleja haavoittuvassa asemassa olevien kiintiöpakolaisten vastaanottoon kunnissa.<br />

<strong>Janakkalan</strong> hankkeen tavoitteeksi asetettiin pakolaisten vastaanoton toimintamallin luominen<br />

maaseutukunnalle kunnan peruspalveluissa. (kuva 1 Kiintiöpakolaisen kotoutumisen ensimmäiset<br />

4 vuotta)<br />

Hankkeeseen liittyen henkilöstölle järjestettiin myös erilaisia pakolaisuuteen ja vastaanottoon<br />

liittyviä koulutuksia ja kehitettiin vastaanoton verkostoja. Pakolaisten vastaanottotyötä on<br />

mallinnettu tekemällä terveydenhoitajan työnkuvaus ja kiintiöpakolaisen kotoutumisen<br />

prosessikuvaus sekä maahanmuuttaja työkirja, joka on luettavissa <strong>Janakkalan</strong> kunnan intrassa<br />

sekä Haapa-hankkeen sivuilta.<br />

Haapa hankkeeseen osallistuvien kuntien kokemuksena on muun muassa ollut, että<br />

terveydenhuollossa paras toimintamalli on, että yksi nimetty lääkäri ottaa vastaan pakolaiset.<br />

Hyvä kokemus myös oli, kun kotoutumisen aikana sovittiin säännölliset lääkärin vastaanotot<br />

asiakkaalle, jolloin trauman ja kriisin jälkeisen tilan huomioiminen on näin helpompaa. Hyväksi<br />

käytännöksi myös todettiin, että nimetty lääkäri teki terveystarkastukset yhdessä hoitajan kanssa.<br />

Asiakkaat pääsivät tällöin mahdollisimman pian palveluiden piiriin, ja<br />

erityiskustannuskorvaushakemukset tulivat tehtyä huolella ja asianmukaisesti.

13 (68)<br />

4. Kotoutumista edistävät palvelut, yhteistyö toimijoiden kanssa ja<br />

toimenpide-ehdotukset<br />

Suomalainen yhteis<strong>kunta</strong> muuttuisi ilman maahanmuuttoakin, mutta kasvava maahanmuutto<br />

asettaa yhteiskunnalle uudenlaisia haasteita niin poliittisesti, hallinnollisesti kuin kulttuurisestikin.<br />

Kotoutuminen uuteen maahan on prosessi, ei saavutettu asiantila. Prosessi on yksilöllinen ja<br />

riippuu merkittävästi maahanmuuttajan iästä, kieli-, kulttuuri-, koulutus-, ammatti- ja<br />

perhetaustasta sekä ympäristön olosuhteista. (kuva 2)<br />

Kuva 2 Maahanmuuttajan kotoutumiseen vaikuttavat tekijät<br />

Kotoutuminen ja kotouttaminen<br />

Suomen kielessä kotoutuminen on uudissana, jolla on haluttu korvata vierasperäinen sana<br />

”integraatio”. Laissa kotoutumisella tarkoitetaan maahanmuuttajan ja yhteiskunnan<br />

vuorovaikutteista kehitystä, jonka tavoitteena on antaa maahanmuuttajalle yhteiskunnassa ja<br />

työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Samalla tuetaan hänen mahdollisuuksiaan oman kielen ja<br />

kulttuurin ylläpitämiseen<br />

Kotoutuminen on vuorovaikutusta, sitä kuinka maahan muualta muuttanut henkilö pystyy<br />

käyttämään hyväksi yhteiskunnan luomia mahdollisuuksia. Tämä edellyttää pyrkimistä<br />

syrjimättömään ja yhdenvertaiseen yhteis<strong>kunta</strong>an. Lisäksi se edellyttää muutoksia

14 (68)<br />

palvelujärjestelmässä, samoin kuin ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa arjen tilanteissa, kuten<br />

työelämässä, kouluissa, päiväkodeissa ja asuinalueilla.<br />

Kotouttamisella tarkoitetaan viranomaisten ja muiden tahojen toimenpiteitä ja palveluita, jotka<br />

edistävät maahanmuuttajan kotoutumista.<br />

Viranomaisten toimenpiteiden lisäksi oleellista kotoutumisessa on maahanmuuttajan oma<br />

asennoituminen sekä yhteiskunnallinen ilmapiiri. Kotoutumisprosessin onnistuminen riippuu<br />

paljolti yksilön olosuhteista ja ympäristöstä. Kotoutuminen on luonnollinen prosessi silloin, kun<br />

kaikki olosuhteet ovat suopeat. Jos maahanmuuttaja ei aio jäädä Suomeen, niin jo tämä<br />

väliaikaisuuden tunne voi haitata kotoutumista. Väliaikaisuuden ja ulkopuolisuuden tunne voi<br />

johtua esimerkiksi työsuhteen tilapäisestä luonteesta tai rasismista yhteiskunnassa.<br />

Kohtaamisen mahdollisuus<br />

4.1 Kotoutumista edistävät palvelut - Alkuvaiheen palvelut<br />

Kotoutumista edistää, jos tukimuodot ovat joustavia ja ne voidaan räätälöidä vastaamaan<br />

maahanmuuttajan yksilöllisiä tarpeita. Maahanmuuttajan näkökulmasta kotoutuminen voi<br />

näyttäytyä monimutkaisena kokonaisuutena, ja erityisesti Suomeen muuttamisen alkuvaiheen<br />

tukeminen nähdään tärkeäksi. Kotoutumisen alkuvaiheen palveluja ovat perustietoa Suomesta ja<br />

kotikunnasta, neuvonta ja ohjaus, alkukartoitus, kotoutumissuunnitelma ja kotoutumiskoulutus.<br />

(kuva 3)

15 (68)<br />

1. Perustieto kaikille<br />

2. Ohjaus ja neuvonta<br />

Kuva 3: Yksilölliset kotoutumista edistävät palvelut<br />

Jokainen maahan muuttava tarvitsee vähintäänkin informaatiota ja opastusta suomalaisen<br />

yhteiskunnan rakenteista, maahan muuttavan oikeuksista ja velvollisuuksista,<br />

palvelujärjestelmästä sekä mahdollisuuksista opiskella suomen/ruotsin kieltä. Kaikki Suomeen<br />

muuttavat henkilöt saavat perustietoa yhteiskunnasta ja ohjausta palveluista saadessaan<br />

oleskeluluvan tai rekisteröidessään oleskeluoikeutensa. Perustietoa jaetaan sekä painettuna<br />

materiaalina että sähköisen verkkopalvelun kautta. Perustietoa Suomesta on 8 kielellä julkaistu<br />

opas, jonka tarkoituksena on auttaa Suomeen asettumisen alkuvaiheessa. Oppaassa on tietoa<br />

muun muassa asumisesta ja työnteosta, viranomaisten yhteystietoja sekä perustietoa<br />

suomalaisesta kulttuurista ja yhteiskunnasta. Asettuminen uuteen asuinmaahan on sitä<br />

helpompaa, mitä enemmän tietää yhteiskunnan pelisäännöistä. http://www.lifeinfinland.fi/<br />

Kunnan, TE-toimiston ja muiden viranomaisten on annettava maahanmuuttajalle opastusta,<br />

ohjausta ja neuvontaa kotoutumista edistävistä palveluista, toimenpiteistä ja työelämästä.

16 (68)<br />

3. Alkukartoitus<br />

Suomeen muuttaneilla on mahdollisuus alkukartoitukseen, jossa arvioidaan alustavasti<br />

maahanmuuttajan työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet sekä kielikoulutuksen ja<br />

muiden kotoutumista edistävien toimenpiteiden tarve. Alkukartoitukseen ovat oikeutettuja<br />

työttömät maahanmuuttajat ja toimeentulotukea saavat maahanmuuttajat. Alkukartoitus<br />

voidaan käynnistää myös sitä pyytävälle maahanmuuttajalle. Valtio maksaa kunnalle korvauksen<br />

alkukartoituksen tekemisestä.<br />

Kotoutumissuunnitelma<br />

Työttömille maahanmuuttajille alkukartoituksen tekee Hämeenlinnan TE-toimisto ja säännöllistä<br />

toimeentulotukea saaville <strong>kunta</strong>.<br />

Kotoutumissuunnitelma on maahanmuuttajan yksilöllinen suunnitelma toimenpiteistä ja<br />

palveluista, jotka edistävät maahanmuuttajan yhdenvertaista osallisuutta yhteiskunnan<br />

toimintaan. Maahanmuuttajalla, joka on työttömänä työnhakijana tai saa toimeentulotukea, on<br />

oikeus kotoutumissuunnitelmaan. Kotoutumissuunnitelma tehdään niille maahanmuuttajille,<br />

joiden arvioidaan tarvitsevan sitä alkukartoituksen perusteella. Kotoutumissuunnitelma<br />

sovitetaan perhekohtaisesti, ja alaikäiselle voidaan tarvittaessa tehdä oma<br />

kotoutumissuunnitelma.<br />

Kunta tai TE-toimisto käynnistävät kotoutumissuunnitelman laatimisen viimeistään kahden viikon<br />

kuluttua siitä, kun maahan muuttaneelle henkilölle on tehty alkukartoitus.<br />

Kotoutumissuunnitelmaan kirjataan maahanmuuttajan yksilöllinen suunnitelma esimerkiksi<br />

kielikoulutuksesta, muusta koulutuksesta ja työelämävalmennuksesta. Kotoutumissuunnitelma ei<br />

ole valmis kaava vaan runko tai kartta, jonka puitteissa maahanmuuttaja suunnistaa.<br />

Yhteis<strong>kunta</strong> tukee maahanmuuttajan kotoutumista pääsääntöisesti 3 vuotta ensimmäisen<br />

kotoutumissuunnitelman allekirjoittamisesta. Useinkaan kotoutumisprosessi ei pääty kolmen<br />

vuoden jälkeen, vaan saattaa jatkua pitkäänkin, ehkäpä läpi elämän. Se ei henkilökohtaisena<br />

prosessina pääty myöskään esimerkiksi kansalaisuuden saamiseen.<br />

Kotoutumistuki<br />

Kansaneläkelaitos (Kela) vastaa Suomessa asuvien henkilöiden sekä ulkomailla asuvien Suomen<br />

sosiaaliturvan piiriin kuuluvien henkilöiden etuuksista. Kela huolehtii Suomessa asuvien<br />

perusturvasta eri elämäntilanteissa. Maahanmuuttajalla on oikeus saada Kelan maksamaa<br />

kotoutumistukea kotoutumissuunnitelman keston ajalta. Kotoutumissuunnitelman enimmäisaika<br />

on 3 vuotta, mutta sitä voidaan pidentää enintään 2 vuotta, jos maahanmuuttaja tarvitsee<br />

kotoutuakseen erityistoimenpiteitä.

17 (68)<br />

Kotoutumistuen saamisen edellytyksenä on kotoutumissuunnitelman tekeminen ja suunnitelman<br />

noudattaminen. Kela osallistuu tarvittaessa yhdessä muiden viranomaisten ja maahanmuuttajien<br />

kanssa kotoutumissuunnitelmien laatimiseen. Kelan lomakkeita on saatavana myös<br />

vieraskielisinä. www.kela.fi (muutto Suomeen)<br />

Tulkin tilaaminen Kelassa asioimiseen<br />

Tulkin voi tilata soittamalla Kelan palvelunumeroon tai menemällä lähimpään toimistoon, jossa<br />

voi sopia tulkin tilaamisesta kasvotusten. Asiointiaika, jota varten tulkki tilataan, sovitaan yhdessä<br />

Kelan, asiakkaan ja tulkin kanssa. Tulkkaus voidaan järjestää tarvittaessa myös etätulkkauksena<br />

puhelimen avulla.<br />

http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/100403170102EH<br />

4.2 Kotoutuminen monialaisena yhteistyönä ja toimenpide-ehdotukset<br />

Yhteistyön paikallinen taso<br />

Maahanmuuttajan kotoutumisesta vastaavat useat tahot. Kansallisella tasolla kotoutumisen<br />

kehittämisestä vastaavat: työ- ja elinkeinoministeriö, sisäasiainministeriö, opetus- ja<br />

kulttuuriministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö. Maahanmuutto virasto (Migri) on<br />

sisäministeriön alainen virasto, joka käsittelee ja ratkaisee maahan tuloon, maassa oleskeluun,<br />

pakolaisuuteen sekä Suomen kansalaisuuteen liittyviä asioita. Kotouttamisasiat siirtyivät<br />

sisäasiainministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriön alaisuuteen 1.1.<strong>2012</strong> alkaen<br />

Kanta-Hämeessä Hämeen elinkeino-, liikenne – ja ympäristökeskus (ELY-keskus) vastaa<br />

kotoutumisen alueellisesta ohjauksesta, seurannasta ja yhteensovittamisesta sekä yhteistyöstä<br />

eri toimijoiden kanssa. ELY-keskus vastaa pääosin aikuisten maahanmuuttajien<br />

kotoutumiskoulutuksen hankkimisesta. ELY-keskukset ovat myös osallistuneet työvoiman<br />

ulkopuolella olevien, mutta työelämään mahdollisesti myöhemmin siirtyvien koulutuksen<br />

järjestämiseen.<br />

ELY-keskusten tehtävänä maahanmuuttajien kotouttamisessa on kotouttamislain toimeenpano ja<br />

toteutumisen seuranta alueellisesti sekä kotouttamistoimenpiteiden alueellinen<br />

yhteensovittaminen valtakunnallisten linjausten mukaisesti.<br />

Kotoutumislain mukaan paikallisten viranomaisten on kehitettävä kotoutumista monialaisena<br />

yhteistyönä. Käytännön yhteistyötä maahanmuuttajan kanssa tekevät työ- ja elinkeinotoimistot<br />

(TE-toimisto), kunnan viranomaiset, kolmas sektori, seurakunnat, oppilaitokset sekä<br />

poliisiviranomaiset (kuva 4). Maahanmuuttajan ohjauksen tulisi olla asiakaslähtöistä, ja<br />

ohjauksessa tulisi huomioida koko perhe. On tärkeää, että maahanmuuttajille tiedotetaan<br />

koulutus- ja työmahdollisuuksista sekä ohjataan sopivaan koulutukseen.

18 (68)<br />

Monialaisessa tiimissä myös asiakas on mukana tasavertaisena toimijana oman elämänsä<br />

asiantuntijana ammattilaisten rinnalla. Asiakkaan lisäksi asiantuntijoita voivat olla myös asiakkaan<br />

lähipiiri. Maahanmuuttaja-asiakkaan osallisuus omaan elämäänsä koskevissa palveluissa ja<br />

päätöksenteossa on tavoitteena, mutta sen toteutuminen ei ole aina itsestään selvää. Voi olla<br />

vaikeaa tasapainolla maahanmuuttajan omatoimisen eteenpäin kannustamisen ja asiakkaan<br />

puolesta tekemisen välimaastossa.<br />

Kuva 4 Viranomaisten palvelut<br />

Kunta<br />

Kotoutumislain mukaan kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien<br />

kotouttamisen suunnittelusta, kehittämisestä ja seurannasta paikallistasolla. Kunta on vastuussa<br />

peruspalvelujen järjestämisestä kaikille <strong>kunta</strong>laisille. Jotta maahanmuuttaja voi käyttää<br />

peruspalveluja, niin hän tarvitsee tulkkausta, ohjausta ja neuvontaa ja kielen opetusta sekä<br />

muuta yhteiskunnan toimintaan osallistumisen tukea. Erityisesti kunnan velvoite on tukea niiden<br />

maahanmuuttajien kotoutumista, jotka eivät ole työmarkkinoiden käytettävissä.

19 (68)<br />

Seurakunnat<br />

<strong>Janakkalan</strong> evankelisluterilaisella ja Helluntaiseurakunnalla ei ole erityisesti maahanmuuttajille<br />

suunnattua toimintaa vaan kaikki ovat tervetulleita seurakunnan toimintaan mukaan.<br />

Hämeenlinnassa toimivat Adventtiseura<strong>kunta</strong>, Vapaakirkko ja Saalem. <strong>Janakkalan</strong> seura<strong>kunta</strong><br />

asettaa tavoitteekseen parantaa erityisesti maahanmuuttaja varhaisnuorten palveluita.<br />

Ajankohtaisesti <strong>Janakkalan</strong> seurakunnassa toimii kokki- ja askartelukerho 7-14-vuotiaille.<br />

Toimenpide-ehdotus:<br />

• Kohdennetaan tiedottamista <strong>Janakkalan</strong> seurakunnan palveluista<br />

maahanmuuttajanuorille, ja tuetaan erityisesti<br />

maahanmuuttajavarhaisnuorten osallistumista seurakunnan kerhoihin.<br />

Hämeenlinnan seudun Työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto)<br />

Päävastuu työttömyyden hoidossa on työ- ja elinkeinotoimisoilla, joiden tehtävä on työn<br />

välittäminen ja työllistymistä edistävien palveluiden tuottaminen ja tarjoaminen. <strong>Janakkalan</strong><br />

maahanmuuttajataustaiset työttömät työnhakijat asioivat pääsääntöisesti Hämeenlinnan seudun<br />

TE-toimistossa. Hämeenlinnan seudun TE-toimiston maahanmuuttajapalvelut, työnvälitys- ja<br />

kotoutumispalveluja työttömille maahanmuuttajille ovat tarkoitetut ensisijassa juuri Suomeen<br />

muuttaneille (pääasiassa alle 3- vuotta Suomessa asuneille).<br />

Työllistyminen on keskeinen osa maahanmuuttajan kotoutumista uuteen maahan, ja TE-toimisto<br />

on maahanmuuttajalle tärkeä linkki työelämään, sillä usein muut kontaktit työnantajiin puuttuvat.<br />

Työ takaa toimeentulon ja kohentaa maahanmuuttajan itsetuntoa yhteiskunnan jäsenenä. Työn ja<br />

valtaväestöön kuuluvien työkavereiden kautta opitaan lisäksi tiettyjä kulttuurisia normeja, joita<br />

maahanmuuttajat tarvitsevat toimiakseen uudessa yhteiskunnassa.<br />

TE-toimistossa tehdään asiakkaan kanssa kotoutumissuunnitelma, joka on yksilöllinen<br />

suunnitelma esimerkiksi suomen kielen opiskelusta, kotoutumiskoulutuksesta,<br />

työvoimapoliittisesta ammatillisesta, perus- tai täydennyskoulutuksesta ja työharjoittelusta.<br />

Kotoutumissuunnitelman tekemisessä voi olla mukana myös muita viranomaisia. Asioinnin<br />

alkuvaiheessa käytettävissä ovat aina ammattitaitoiset tulkit.<br />

Maahanmuuttajalla on luonnollisesti oikeus myös kaikkiin työllistymistä edistäviin palveluihin.<br />

Muita palveluita ovat ammatinvalinnan ohjaus sekä ammatillinen kuntoutus. TE-toimistossa saa<br />

myös ohjausta ja neuvontaa ulkomaalaisten tutkintojen rinnastamisesta. Lisätietoa palveluista.<br />

http://www.mol.fi/toimistot/hameenlinna/

20 (68)<br />

Uraohjaus, ammatinvalinnan ohjaus ja ammatillinen kuntoutus<br />

Oppisopimuskoulutus<br />

Tutkintojen kansainvälinen vertailu<br />

Ammatinvalintapsykologit ja ammatillisen kuntoutuksen neuvojat palvelevat myös<br />

maahanmuuttaja-asiakkaita, useimmiten tulkkia käyttäen. Urasuunnittelu- ja AVO- palvelut sekä<br />

ammatillisen kuntoutuksen palvelut ovat osana maahanmuuttajan kotoutumissuunnitelmaa.<br />

Asiakkaita ohjataan ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluun työvoimatoimiston<br />

virkailijoiden, koulun ja kunnan sosiaalitoimen kautta. Ohjaus palveluihin tapahtuu asiakkaan<br />

tarpeen mukaisesti.<br />

Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluun voi kaikki hakeutua koulutus- tai työtilanteesta<br />

riippumatta. Tärkein edellytys on se, että itse haluaa pohtia asioita ja keskustella työhön,<br />

koulutukseen tai ammattiin liittyviä asioita. Palvelu on luottamuksellista ja maksutonta. Asiakas<br />

voi keskusteluissa psykologin kanssa ja tarkastella omia ammatillisia suunnitelmia, ja ohjauksen<br />

tavoitteena on auttaa asiakasta löytämään itselle soveltuva ammatillinen ratkaisu.<br />

Ammatillinen kuntoutus palvelee asiakkaita, joilla terveydelliset syyt rajoittavat tai vaikeuttavat<br />

työnsaantia.<br />

AVO on ammatinvalintaohjelma netissä. Se on tarkoitettu erityisesti asiakkaalle, joka pohtii<br />

ammatti- ja koulutusvalintoja peruskoulun tai lukion pohjalta. AVO auttaa löytämään tarvittavia<br />

tietoja ja pohtimaan ammatinvalintaa. http://www.mol.fi/avo/<br />

Maahanmuuttajien työllistymisestä oppisopimusmallin kautta on saatu pääsääntöisesti hyviä<br />

tuloksia. Oppisopimuskoulutuksen pituus on noin kolme vuotta ja se johtaa näyttötutkinnon<br />

kautta ammattitaitoon. Oppisopimuksesta kiinnostunut etsii itse oppisopimuspaikan, jonka<br />

jälkeen sopimus tehdään oppisopimustoimiston (ohjaus ja valvonta) sekä työvoimatoimiston<br />

(palkkatuki) ja työnantajan kanssa. Oppisopimuskoulutus voi olla ensimmäinen ja ratkaiseva askel<br />

työllistymiseen. Se tarjoaa myös mahdollisuuksia ammattikielen oppimiseen työn ohessa.<br />

Hämeenlinnan seudun oppisopimustoimiston palautteen mukaan Janakkala on aktiivinen<br />

oppisopimuspaikkojen tarjoaja, ja täällä työnantajilla on kokemusta oppisopimuskoulutuksesta.<br />

Haasteena vielä on, että miten maahanmuuttajataustaiset ohjautuvat enemmän<br />

oppisopimuskoulutuksiin.<br />

Lisää oppisopimuskoulutuksesta<br />

http://www.kktavastia.fi/portal/oppisopimustoimisto/oppisopimuskoulutus/<br />

Tutkintojen rinnastaminen on ollut mahdollista Suomessa vuodesta 1987 lähtien. Suomessa<br />

EU:n/ETA-maiden ulkopuolella suoritettuun tutkintoon voi saada viranomaisen päätöksen

21 (68)<br />

kelpoisuudesta. Suomessa Opetushallitus päättää ulkomailla suoritetun tutkinnon tuottamasta<br />

kelpoisuudesta julkiseen virkaan tai tehtävään muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.<br />

Ulkomaalaiset korkeakoulututkinnot rinnastetaan tutkinnon tasoon (esim. tohtori,<br />

maisterikandidaatti). www.oph.fi/tutkintojenrinnastaminen. Sosiaali- ja terveysalan<br />

ammattilaisille tutkintojen rinnastamista voi hakea: www.valvira.fi<br />

Myös Opintoluotsin sivuilla on tietoa ulkomaisista tutkinnoista Suomessa.<br />

Eurooppalainen työnvälitysverkosto EURES<br />

Eurooppalainen työnvälitysverkosto EURES on Euroopan talousalueen maissa ja Sveitsissä toimiva<br />

työnvälityspalvelu. EURESin tehtävänä on tarjota tietoa ja neuvontaa henkilöiden vapaasta<br />

liikkumisesta maiden välillä sekä toimia linkkinä työnhakijoiden ja työnantajien välillä. EURES -<br />

neuvojilta saat tietoa työskentelystä ja työnhausta Euroopan maissa. Palvelu on maksutonta.<br />

Toimenpide-ehdotukset:<br />

• Panostetaan nuorten AVO- ja koulutusneuvontaan erityisesti<br />

maahanmuuttaja nuorten ohjaukseen kevään yhteishakua varten.<br />

• "Yritysharavassa" (Hämeenlinnan kehittämiskeskuksen keräämää<br />

tietoa alueellisten yritysten työvoiman tarpeesta) saadun tiedon<br />

perusteella markkinoidaan yrityksille maahanmuuttajien<br />

ammatillista osaamista esimerkiksi työelämävalmennuksen kautta.<br />

• Hyödynnetään Kanta- Hämeen alueella Osallisena Suomessa -<br />

projektin kokemuksia ja projektin kautta mahdollisuutta työelämä<br />

valmennukseen tai palkkatuettuun työhön.

22 (68)<br />

4.3 Kotoutumis- ja aikuiskoulutus<br />

Kotoutumislain piiriin kuuluville aikuisille maahanmuuttajille järjestetään kotoutumiskoulutusta.<br />

Koulutus kestää yleensä noin vuoden ja koostuu useasta kurssista. Kotoutumiskoulutus sisältää<br />

kieliopintoja ja yhteiskunnallista opetusta, ja se tulee järjestää Opetushallituksen<br />

opetussuunnitelmien perusteiden mukaisesti.<br />

Ajankohtaisesti TE-keskus ostaa kotoutumiskoulutusta Vanajavedenopistolta ja Tavastialta.<br />

Kotoutumiskoulutukseen kuuluu suomen tai ruotsin kielen opetusta, yhteis<strong>kunta</strong>tietoa,<br />

arkielämän taitoja, kulttuurintuntemusta sekä ammatinvalintaan ja työelämään liittyvää ohjausta.<br />

Koulutukseen kuuluu usein myös työharjoittelu työpaikalla. Opiskelijoiden opiskeluvalmiuksia<br />

kehitetään ja koulutuksen aikana tehdään henkilökohtainen opiskeluohjelma ja<br />

työllistymissuunnitelma. Lisäksi on mahdollista saada kielen tukiopetusta ja tulkkipalveluja.<br />

Koulutukseen hakeudutaan TE-toimiston kautta.<br />

Koulutuskeskus Tavastia toimii Hämeen ELY-keskuksen rahoittaman kotoutumiskoulutuksen<br />

osatoteuttajana yhteistyössä Vanajaveden Opiston kanssa. Koulutuskeskus Tavastian osuus on<br />

koulutukseen ja työelämään ohjaavia kokonaisuuksia. Kanta-Hämeen alueella toimivat myös<br />

HAMK ja Kiipulan ammatillinen kurssikeskus.

23 (68)<br />

Yhteistyö oppilaitosten kanssa ja toimenpide-ehdotukset<br />

Koulutuskeskus Tavastian valmistava koulutus Mava<br />

Koulutuskeskus Tavastiassa on erityisenä opetushallituksen tehtävänä maahanmuuttajien<br />

ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen Mavan järjestäminen. Vuosittain<br />

mavalla opiskelee 17 maahanmuuttajaa, jotka tarvitsevat lisävalmiuksia ja tukea koulutusvalinnassa<br />

siirtyäkseen ammatilliseen peruskoulutukseen. Koulutukseen hakeudutaan suoraan<br />

oppilaitokseen erillishaulla lisätietoja:<br />

http://www.kktavastia.fi/portal/aikuiset/koulutustarjonta/kurssitietokanta/t=6&a=28&c=213<br />

Koulutuskeskus Tavastia järjestää eri alojen valmentavia koulutuksia työhallinnon rahoittamina.<br />

Viime vuosina niitä on järjestetty sosiaali- ja terveysalalle, puhdistuspalvelu- ja<br />

kotityöpalvelualalle, tekniikan ja logistiikan aloille sekä toimisto- ja taloushallintoaloille.<br />

Koulutuksiin hakeudutaan TE-toimiston kautta.<br />

Ammatillisiin perustutkintoihin valmistavissa koulutuksissa maahanmuuttajat opiskelevat pääosin<br />

yhdessä suomalaisten opiskelijoiden kanssa. Aikuiskoulutuksessa Tavastia on järjestänyt erilliset<br />

ryhmät oppisopimusrahoituksella sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon, lähihoitaja ja<br />

laitoshuoltajan ammattitutkintoon.<br />

Valmistavan koulutuksen tukitoimet<br />

Maahanmuuttajaopiskelija on ammatillisissa perustutkinto-opinnoissa oikeutettu samoihin<br />

tukitoimiin kuin kaikki muutkin opiskelijat: tukiopetus, opinto-ohjaus, kuraattoripalvelut, nuorisoohjaajat,<br />

ammatilliset ohjaajat, mahdollisuus laajennettuun työssäoppimiseen ja opiskeluajan<br />

pidentämiseen sekä opiskeluterveydenhuollon palvelut ja tarvittaessa erityisopetuksen palvelut.<br />

Lisäksi maahanmuuttajille on tarjolla erityistoimina:<br />

o joustava valinta yhteishaussa niille, jolla ei ole suomalaisen peruskoulun<br />

päättötodistusta<br />

o valmistavat ja valmentavat koulutukset nivelvaiheessa ammatilliseen<br />

koulutukseen siirryttäessä.<br />

o suomi toisena kielenä – opetusta 4h / viikko<br />

o monikulttuurisuuskoordinaattorin työpanos<br />

o opetusmateriaalien kehittäminen: selkokielisyys, kuvan ja uuden tekniikan käyttö<br />

(some, mobi, digi)<br />

Lisäksi maahanmuuttajakoulutuksen kehittämishankkeissa kehitetään ohjausta, opintojen<br />

henkilökohtaistamista, henkilöstön osaamista, materiaaleja ja pedagogisia ratkaisuja sekä<br />

verkostotyötä. Kehittämistyö tuo osaamista ja resursseja maahanmuuttajaopiskelijoiden tueksi.

24 (68)<br />

Maahanmuuttajataustaiset opiskelijat Tavastiassa<br />

Koulutuskeskus Tavastian aikuiskoulutuksissa opiskeli vuoden aikana (21.9.2010–20.9.2011)<br />

yhteensä 172 aikuisopiskelijaa, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Heistä suurimmat<br />

ryhmät opiskelivat kotoutumiskoulutuksessa 40, puhdistuspalvelu- ja kotitalousalan koulutuksissa<br />

37, hotelli- ja ravintola-alan koulutuksissa 21, sosiaali- terveys- ja lii<strong>kunta</strong>-alan koulutuksissa 20 ja<br />

kone- metalli- ja sähköalan koulutuksissa 14. Aikuisopiskelijoilla suurimmat kieliryhmät olivat<br />

venäjä 37, viro 23 ja persia (dari) 21.<br />

Koulutuskeskus Tavastiassa opiskelee 81 (tilanne 20.9.2011) muuta kuin suomea tai ruotsia<br />

äidinkielenään puhuvaa opiskelijaa perusrahoitteisissa ammatilliseen perustutkintoon<br />

valmistavissa koulutuksissa. Heitä opiskelee kaikilla koulutusaloilla ja Koulutuskeskus Tavastian<br />

osastoilla. Janakkalalaisia heistä on kuusi. Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen<br />

valmistavassa koulutuksessa opiskelee 17 opiskelijaa. (Tiina Alhainen,<br />

monikulttuurikoordinaattori)<br />

Ammatilliseen peruskoulutukseen hakeudutaan yhteishaussa<br />

(http://www.kktavastia.fi/portal/nuoret/) ja aikuiskoulutuksiin joko suoraan oppilaitokseen tai<br />

TE-toimiston kautta (http://www.kktavastia.fi/portal/aikuiset/hae_aikuiskoulutukseen/)<br />

Toimenpide-ehdotukset:<br />

• Tehostetaan nivelvaiheen ohjausta perusopetuksesta ammatilliseen<br />

koulutukseen siirryttäessä.<br />

• Selvitetään mahdollisuuksia järjestää maahanmuuttajille<br />

ammatillista tai ammatilliseen koulutukseen valmentavaa<br />

koulutusta Koulutuskeskus Tavastian Koljalantien kiinteistössä<br />

Janakkalassa esim. puhdistuspalvelu- ja/tai kiinteistöhuoltoon<br />

liittyen.<br />

• Tutustumiskäynnit ja – päivät Koulutuskeskus Tavastiaan yhteishaku<br />

aikaan. Kartoitetaan koulutuksen tarvetta ja vaihtoehtoja sekä<br />

järjestetään koulutuksen suunnittelutilaisuus tammi-helmikuussa<br />

<strong>2012</strong>.

25 (68)<br />

Vanajaveden Opisto maahanmuuttajien kouluttajana<br />

Yleissivistävä koulutus<br />

Kansainvälinen toiminta<br />

Muu hanketoiminta<br />

Palvelujen kehittämisehdotukset<br />

Opisto on järjestänyt ELY-keskuksen hankkimaa kotoutumiskoulutusta vuodesta 2006 alkaen.<br />

Kohderyhmänä ovat aikuiset maahanmuuttajat. Syksyllä 2011 kotoutumiskoulutuksen ja<br />

toiminnallisen oppimispajan opiskelijamäärä oli 85 henkeä. Toiminnallinen oppimispaja on<br />

tarkoitettu luku- ja kirjoitustaidottomille maahanmuuttajille. Kaikkiaan opistossa on syksyn aikana<br />

alkanut kuusi ryhmää. Hämeenlinnassa ei ole muita kotoutumiskoulutuksen järjestäjiä.<br />

Työssäoppimisjaksot toteutetaan yhteistyössä Koulutuskeskus Tavastian kanssa. Vanajaveden<br />

Opisto ja Koulutuskeskus Tavastia ovat mukana Osallisena Suomessa – hankkeessa<br />

koulutuksenjärjestäjinä.<br />

Opisto on järjestänyt vuosittain myös ns. rinnasteista koulutusta kotoutumiskoulutuksen jatkoksi.<br />

Tämä koulutus on ollut opiskelijoille edullista ja järjestetty opiston omalla rahoituksella. Tavoite<br />

on ollut, että kurssi edistää työllistymistä. http://vop.fi/mamu.htm<br />

Opiston iltakursseilla oli syksyllä 2011 ilmoittautunut 80 opiskelijaa. Ryhmiä oli kaikkiaan viisi.<br />

Alkeistasolla kokoontumisia on viikoittain kaksi ja muilla tasoilla yksi.<br />

Vanajaveden opisto oli mukana kansainvälisessä hankkeessa Compass – immigrants as active<br />

citizens by choice. Muut hankekumppanit tulivat Saksasta, Belgiasta ja Islannista (Hafnafjördur).<br />

Keväällä <strong>2012</strong> tehdään jatkohakemus tälle hankkeelle.<br />

Opetushallituksen rahoittama Someka-hanke alkoi 2011 ja jatkuu seuraavan vuoden. Hankkeen<br />

sivut www.vopsomeka.fi. Keväällä <strong>2012</strong> järjestetään venäjänkielisille naisille suunnattu kurssi<br />

”3V- voimaannu ja verkostoidu venäjänkielinen nainen” Opetuskielenä on suomi ja venäjä.<br />

Tämän lisäksi järjestetään koto-Suomen kurssi, jossa opiskellaan mm. tietotekniikkaa ja suomea<br />

ja valmistetaan digitaalisia tarinoita maahanmuuttajien elämästä Suomessa.<br />

Uuden kotoutumislain mukaan maahanmuuttaja on oikeutettu alkukartoitukseen. Tavoitteena<br />

on, että maahanmuuttajien osaamiskartoitukset ja kielitaitoarvioinnit tehdään<br />

kotoutumiskoulutuksen aikana. Opisto voisi ottaa tehtäväkseen myös sellaisten<br />

maahanmuuttajien alkukartoituksen, jotka eivät vielä ole Vanajaveden opiston opiskelijoita,<br />

mutta todennäköisesti tulevat kotoutumiskoulutuksen piiriin<br />

Luku- ja kirjoitustaidottomat maahanmuuttajat tulee ottaa kotoutumiskoulutuksessa erityisesti<br />

huomioon. Luku- ja kirjoitustaidottoman maahanmuuttajan erityistarpeiden huomioiminen

26 (68)<br />

kotoutumisen alkuvaiheessa edistää työelämävalmiuksien kehittymistä pitkällä tähtäimellä. Myös<br />

tälle ryhmälle tulee tarjota opetusta, mutta rahoitus on tällä hetkellä avoin.<br />

Muun muassa Hämeenlinnan ja Riihimäen Aikuislukiossa järjestetään aikuisille maahanmuuttajille<br />

peruskouluopetusta. Nuorille maahanmuuttajille olisi tarvetta järjestää enemmän<br />

peruskouluopetusta. Nuoret tarvitsevat intensiivistä suomen kielen ja muiden keskeisten<br />

peruskouluaineiden opetusta vuoden ajan, jotta he voisivat hakeutua toisen asteen opintoihin.<br />

Kysyntää koulutukselle olisi, esimerkiksi Koulutuskeskus Tavastian maahanamuuttajien<br />

valmentavaan koulutukseen ei ole pystytty ottamaan kaikkia halukkaita maahanmuuttaja<br />

opiskelijoita viime vuosina. Vanajaveden Opisto olisi valmis hallinnoimaan ja ylläpitämään tällaista<br />

ryhmää esimerkiksi yhteistyössä Aikuislukion kanssa. (Juha Mäkirinta, kotoutumiskoulutuksen<br />

vastaava)<br />

Toimenpide-ehdotukset:<br />

• Arvioidaan yhteistyössä <strong>Janakkalan</strong> kunnan kanssa maahanmuuttajien<br />

alkukartoitusten ja luku- ja kirjoitustaidottomien maahanmuuttajien<br />

opetuksen järjestämisen tarvetta.<br />

• nuorten maahanmuuttajien peruskouluopetus lisätarpeen<br />

kartoittaminen<br />

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK<br />

Hämeen ammattikorkeakoulussa tavoitteena on lisätä maahanmuuttajille suunnattua<br />

ammattikorkeakouluopintoihin valmentavaa koulutusta ammattikorkeakoululain ja<br />

korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian (OKM, 2009–2015) mukaisesti.<br />

Maahanmuuttajataustaisten osuuden korkeakoulutettavista tulisi vastata heidän osuuttaan koko<br />

väestöstä.<br />

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus on laajuudeltaan 30 op, josta lähiopetusta 2-<br />

3 päivänä viikossa sekä etäjaksolla tapahtuvaa opiskelua. Opinnot toteutetaan suomen kielellä.<br />

Pääsyvaatimuksena on kelpoisuus korkeakouluopintoihin (lukio Suomessa tai ulkomailla,<br />

ammatilliset opinnot Suomessa tai Pohjoismaissa), suomen kielen taitotaso B1 (Sujuva<br />

peruskielitaito).<br />

Maahanmuuttajien ammattikorkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen tavoitteena on<br />

antaa maahanmuuttajataustaiselle opiskelijoille valmiuksia opiskella ammattikorkeakoulussa,<br />

sekä arvioida ja päivittää heidän aikaisemmin hankkimaansa osaamista. Valmentavan koulutuksen

27 (68)<br />

avulla pyritään parantamaan maahanmuuttajataustaisten hakijoiden mahdollisuuksia päästä<br />

opiskelemaan ammattikorkeakoulujen tutkintotavoitteisiin koulutusohjelmiin sekä lisäämään<br />

heidän mahdollisuuksiaan työllistyä ja tätä kautta integroitua suomalaiseen yhteis<strong>kunta</strong>an<br />

aktiivisina kansalaisina.<br />

HAMK osallistuu korkeakoulujen kehittämishankkeisiin toiminnan edistämiseksi. HERA<br />

Competence yhteistyössä kehitetään valmentavia opintoja, koulutusohjelmia, viestintää ja<br />

markkinointia sekä työharjoittelua. VOIMAA - voimavaroja maahanmuuttajista hankkeessa<br />

tuetaan maahanmuuttajien sijoittumista työelämään luomalla toimintamalleja työyhteisöille<br />

maahanmuuttajataustaisten kouluttamiseksi työhön perehdyttäjä- ja<br />

työpaikkakouluttajatehtäviin, sekä ammattikorkeakouluille maahanmuuttajataustaisten<br />

opiskelijoiden opintoihin valmentavalle koulutukselle, joka opintojen aikaisen verkostoitumisen<br />

kautta parantaa tulevaisuuden etenemismahdollisuuksia urapolun tapaan. (Marja Räikkönen,<br />

Head of International Affairs )<br />

Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus<br />

Yleistä<br />

Kiipulasäätiö ylläpitää Kiipulan ammattiopistoa, kuntoutuskeskusta ja kauppapuutarhaa.<br />

Ammattiopisto on valtakunnallinen ja monialainen ammatillisen erityisopetuksen ja<br />

aikuiskoulutuksen tuottaja. Kiipulan kuntoutuskeskus järjestää kuntoutusta lähinnä työssä oleville<br />

ihmisille. Puutarhalla tuotetaan kukkia ja kurkkuja.<br />

Kiipulan toiminnan pääpaino on erityistä tukea tarvitsevien ja syrjäytymisvaarassa olevien<br />

koulutus ja kuntoutus. Kiipulan asiakas<strong>kunta</strong>an kuulu myös paljon tukea tarvitsemattomia<br />

aikuisopiskelijoita sekä yrityksiä, joiden työhyvinvointia ja tehokkuutta Kiipulan<br />

työvoimapalvelujen yksikkö kehittää.<br />

Kiipulan toiminnan tärkeimpiä rahoittajia ja kehittämiskumppaneita ovat opetushallitus,<br />

kansaneläkelaitos ja työhallinto. Lisäksi Kiipulalla on paljon valtakunnallisia ja alueellisia<br />

oppilaitos- ja yrityskumppaneita.<br />

Palvelutarjontaa<br />

Kiipulan ammattiopisto tarjoaa muun muassa kahden tyyppistä valmentavaa koulutusta,<br />

ammatillista perusopetusta sekä aikuiskoulutusta. Koulutusten erityispiirre on tarvittaessa<br />

saatavilla olevien tukipalvelujen runsas kirjo. Opiskelijan opas koulutusesittelyineen löytyy<br />

Kiipulan internet-sivuilta www.kiipula.fi<br />

Valmentava I -koulutus soveltuu niille, jotka esimerkiksi peruskoulun jälkeen pohtivat koulutusja<br />

työuraansa. Valmentava II -koulutus tukee työhön ja itsenäiseen elämään silloin, kun

28 (68)<br />

Opiskelun tukipalvelut ja vapaa-aika<br />

varsinainen ammattiin opiskelu tuntuu kaukaiselta tavoitteelta. Valmentavat koulutukset<br />

kestävät puolesta vuodesta aina kahteen vuoteen.<br />

Erityisopetus Kiipulassa vaatii aina jonkin syyn, jonka vuoksi opiskelu tavallisessa ammatillisessa<br />

oppilaitoksessa ei ole realistinen vaihtoehto. Useimmiten Kiipulan opiskelijoilla erityisopetuksen<br />

perusteena on kehityksen viivästymä, mielenterveyden ongelmat tai autismin kirjon diagnoosit.<br />

Aikuiskoulutuksessa tukipalveluja, esimerkiksi työhönvalmennusta, järjestetään vain tarvittaessa.<br />

Opiskelun tukipalvelut tukevat opiskelijoiden oppimista, koulunkäyntiä ja asumista. Palvelut<br />

kattavat opintotoimiston ja opiskelijahuollon palvelut, tuetut asumispalvelut ja<br />

koulunkäyntiavustamisen.<br />

Opiskelijahuollolla tarkoitetaan opiskelijan oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden ja<br />

sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa.<br />

Kiipulan ja Perttulan toimipaikoissa on terveydenhoitaja ja lääkärin vastaanotto. Lisäksi<br />

käytettävissä ovat konsultoivan psykiatrin, psykologin, fysioterapeutin, toimintaterapeutin,<br />

kuvataideterapeutin, psykiatrisen sairaanhoitajan ja kuntoutusohjaajan palvelut.<br />

Oppilaitoksessa tarjotaan tuettua asumista Kiipulan ja Perttulan toimipaikoissa ja itsenäiseen<br />

asumiseen tarkoitettuja opiskelija-asuntoja Turengin ja Hämeenlinnan keskustoissa. Asuntolassa<br />

asuminen on osa opintoja. Asumistaitoja harjoiteltaessa tuetaan ja kehitetään opiskelijan<br />

valmiuksia itsenäiseen elämään.<br />

Kiipula tarjoaa eri toimipaikoissaan monipuolisen valikoiman harrastamisen mahdollisuuksia.<br />

Kiipulassa on muun muassa lii<strong>kunta</strong>halli, kuntosali, sauna ja uima-allas, tenniskentät ja talvisin<br />

valaistu latu. Opiskelijat voivat osallistua ohjattuun toimintaan tai harrastaa itsenäisesti<br />

mieleistään lajia. Harrastusryhmiä muodostetaan tarpeen mukaan aina kuvataiteesta musiikkiin<br />

ja lii<strong>kunta</strong>an.<br />

Kiipulan kuntoutuskeskuksen palvelut<br />

Kiipulan kuntoutuskeskuksen perinteistä alaa edustavat erilaiset kuntoutuskurssit, kuten ASLAK ja<br />

TYK. Ne ovat työssä oleville suunnattuja Kelan rahoittamia varhaiskuntoutuksen kursseja.<br />

Nopeimmin kasvava palveluala on työhönvalmennuspalvelut. Työhönvalmentaja antaa yksilöllistä<br />

tukea ihmiselle hänen työ- tai koulutuspolkunsa selkeyttämiseksi. Palvelun tilaajina ja maksajina<br />

ovat työeläkeyhtiöt, Kela ja työhallinto. Lisätietoja kuntoutuksesta löytyy Kiipulan internetsivuilta.<br />

(projektijohtaja Petteri Oja)<br />

Toimenpide-ehdotus:<br />

• Vahvistetaan yhteistyötä maahanmuuttajien kotoutumis- ja<br />

ammatillisten kuntoutussuunnitelmien tekemisessä.

29 (68)<br />

4.3.1 Koulutuksen nivelvaiheet haasteena<br />

Lasten ja nuorten kotoutumisessa koulutuksen jatkuvuuden ja joustavuus on tärkeää. Syksyllä<br />

2007 julkaistun Opetushallituksen tutkimuksen mukaan n. 5 % peruskoulun keväällä päättäneistä<br />

opiskelijoista ei ole opiskelemassa seuraavana syksynä. Sen mukaan erityisen suuri riski<br />

koulutuksen ulkopuolelle jäämiseen on maahanmuuttajataustaisilla nuorilla.<br />

Maahanmuuttajanuoret hakeutuvat ammatilliseen koulutukseen useammin kuin lukioon.<br />

Toisaalta ammatilliseen koulutukseen pääsy on vaikeutunut viime vuosina, joten yhä useampi<br />

maahanmuuttajanuori jää kokonaan koulutuksen ulkopuolelle. Ammatillisen koulutuksen suosio<br />

on kasvanut ja hakijoiden määrä on kasvanut kokonaisuutena.<br />

Opetusministeriön selvityksen mukaan noin puolet koko nuorisoikäluokasta aloittaa<br />

korkeakouluopinnot. Korkeakouluihin siirtymisessä on merkittäviä eroja sukupuolten ja<br />

kieliryhmien välillä. Muunkielisten korkeakouluihin siirtyneiden osuus on yli puolet pienempi kuin<br />

suomen- ja ruotsinkielisillä.<br />

Maahanmuuttajanuorten kielitaito vaihtelee, ja huonosti kotimaisia kieliä osaavilla nuorilla on<br />

suurempi riski jäädä koulutuksen ja työmarkkinoiden ulkopuolelle. Myös peruskoulun,<br />

ammatillisten opintojen ja lukion keskeyttäminen on tavallista maahanmuuttajanuorilla.<br />

Eräs haastava ryhmä ovat murrosiässä Suomeen muuttaneet heikon ja vähäisen koulutaustan<br />

omaavat nuoret, jotka eivät enää ole oppivelvollisuusikäisiä. Yli 18-vuotiaatkin voivat käydä<br />

peruskoulua, mutta mitään velvoitetta kunnalla ei ole ottaa heitä oppilaiksi. Toisaalta normaalin<br />

peruskoulun soveltuminen jo vanhemmalle maahanmuuttajanuorelle voi olla ongelmallista,<br />

koska hänen kuuluisi jo ikänsä puolesta olla muualla kuin peruskoulussa. Sama koskee<br />

osallistumista perusopetukseen valmistavaan opetukseen. Suuret kunnat ovat rakentaneet<br />

järjestelmiä, jotka ottavat erityisesti myöhään tulleiden nuorten koulutuksen erityistarpeet<br />

huomioon. Maahanmuuttajien opiskelun saatavuuteen saattaa vaikuttaa muun muassa se, että<br />

Janakkalassa ei ole aikuislukioita, joissa perusopintoja voisi suorittaa. Lähimmät aikuislukiot ovat<br />

Hämeenlinnassa ja Riihimäellä. Molemmissa on mahdollisuus suorittaa maahanmuuttajan<br />

peruskoulututkinto, joka on päiväopetusta ja kestää 2 lukuvuotta.<br />

Alle 25-vuotiailla työmarkkinatuen saajilla on velvollisuus osallistua jatko-opintojen yhteishakuun.<br />

Nuoret, jotka ovat asuneet Suomessa vasta lyhyen ajan tai joilla ei ole riittävää suomen kielen<br />

taitoa jatko-opintoihin hakeutuakseen, tarvitsevat erityistä ohjausta ja opastusta opiskelun<br />

suunnittelussa. Nuorilta puuttuu usein myös muodollinen peruskoulutus, joka estää<br />

hakeutumisen jatko-opintoihin. Maahanmuuttaja nuoret tarvitsevat hyvin yksilöllisiä ohjaus- ja<br />

neuvontapalveluja. Nuorten työllistäminen edellyttää ohjauksen, koulutuksen, verkostojen ja<br />

tiettyjen nuorten työllistämiseksi räätälöityjen tukimuotojen yhdistämistä loogiseksi jatkumoksi.

30 (68)<br />

Lasten ja nuorten koulutuksessa huomiota tulee kiinnittää etenkin niin sanottuun koulutuksen<br />

nivelvaiheiseen: miten tietoa oppilaasta siirretään toiselle tasolle ja miten turhat keskeyttämiset<br />

vältetään.<br />

Kuva 5 maahanmuuttajan opiskelupolku

31 (68)<br />

4.4 Kolmannen sektorin rooli kotoutumisen tukena<br />

Suomen Punaisen Risti<br />

SPIRIT -hanke 2010–2011<br />

Kolmanteen sektoriin kuuluu järjestöjä, yhdistyksiä, kerhoja ja säätiöitäkin. Kolmannen sektorin<br />

edustajat toimivat niin valtakunnallisella kuin paikallisellakin tasolla. Kolmannen sektorin<br />

toiminta on lähtökohdiltaan paikallista ja yleensä käytännönläheistä, ja järjestöillä on erilaista<br />

kotouttamista edistävää toimintaa esim. hankkeita. Vapaaehtoistyössä kotoutumisen<br />

kaksisuuntaisuudella on luontevat puitteet: osallistujat voivat tutustua toistensa kulttuuriin, ja<br />

toimintaan osallistuminen kehittää myös maahanmuuttajan kielitaitoa. Maahanmuuttajat<br />

tutustuvat kotoutumiskoulutuksessa jonkin verran myös eri järjestöjen toimintaan.<br />

Tavoitteena on, että <strong>Janakkalan</strong> <strong>kunta</strong> kutsuu alueen järjestöjä ja yhdistyksiä sekä viranhaltijoita<br />

yhteiseen tilaisuuteen, jossa on mahdollisuus tutustua toisiin ja vahvistaa yhteistyötä.<br />

Tilaisuudessa järjestöt voivat esitellä toimintaansa ja tulevia hankkeitaan.<br />

Suomen Punainen Risti muun muassa organisoi ja ohjaa ystävätoimintaa, erilaisia kerhoja,<br />

leiritoimintaa ja asumisapua. Toimintaa suunnitellaan myös paikallisen tarpeen mukaan. SPR:n<br />

maahanmuutto-ohjelman tavoitteena on integroida monikulttuurinen työ osaksi SPR:n<br />

perustoimintaa. SPR:n sivuilta löytyy uusi Kotouttamisen tukena -opas. Oppaassa esitellään<br />

hyviksi koettuja toimintamuotoja, joilla Suomen Punaisen Ristin osastot tukevat<br />

maahanmuuttaneiden kotoutumista. Se on tarkoitettu järjestön vapaaehtoisille, kouluttajille ja<br />

työntekijöille, mutta sopii myös viranomaisille, jotka haluavat aloittaa yhteistyön Punaisen Ristin<br />

osastojen kanssa. www.redcross.fi<br />

Suomen Punaisen Ristin Spirit-hanke järjesti yhteistyössä SPR:n paikallisosastojen kanssa<br />

monikulttuurisuuskoulutusta Janakkalassa. SPIRIT-hankkeen päätavoitteita olivat<br />

asenneilmapiiriin vaikuttaminen ja kotoutumisen tukeminen. Hankkeen myötä kunnan<br />

työntekijät ja vapaaehtoiset saivat koulutusta, tietoa ja materiaalia monikulttuurisuuden<br />

kohtaamiseen ja kotoutumisen tukemiseen. Hankkeen työntekijä vieraili myös <strong>Janakkalan</strong><br />

kouluissa. Osastojen vapaaehtoisille tarjottiin tukea, rohkaisua ja konkreettisia malleja<br />

kotoutumista tukevan toiminnan ja paikallistason keskustelujen käynnistämiseksi.<br />

Hankkeen materiaalisivuilta löytyy kotoutumisen tukemiseen liittyviä materiaaleja sekä SPIRITpäätösseminaarin<br />

10.11.2011 ja pakolaiset kunnassa (2.9.2010) seminaarin esitykset pdfmuodossa.<br />

http://www.redcross.fi/aktiivit/piirit/sivut/sata<strong>kunta</strong>/spirit/fi_FI/spirit2/

32 (68)<br />

SPR:n <strong>Janakkalan</strong> osasto<br />

Janakkalassa paikalliset SPR:n toimijat ovat olleet vastaanottamassa pakolaisia. He ovat olleet<br />

ystävinä maahanmuuttajille ja tärkeänä käytännön apuna. He ovat osaltaan auttaneet<br />

maahanmuuttajia verkostojen luomisessa ja Suomalaiseen kulttuuriin tutustumisessa.<br />

Vastavuoroisesti paikalliset ovat tutustuneet muunmaalaisten kulttuuriin. SPR on aloittamassa<br />

<strong>2012</strong> Janakkalassa mm. läksyhelppiä, jossa vapaaehtoiset tukevat lasten ja nuorten<br />

koulunkäyntiä. LäksyHelpin tavoitteena on, että oppilaat auttavat maahanmuuttajia läksyjen<br />

luvussa.<br />

<strong>Janakkalan</strong> osasto toivoo monikulttuurisentyön koulutusta vapaaehtoisille ja myös taloudellista<br />

tukea monikulttuuriseen toimintaan. Tavoitteena on kaikkinensa saada myös nuorempaa väkeä<br />

toimintaan mukaan.<br />

Toimenpide-ehdotus:<br />

• SPR:n Tavoitteena on aloittaa LäksyHelppi maahanmuuttaja nuorille.<br />

Mannerheimin lastensuojeluliitto MLL<br />

Perhekahvilatoiminta<br />

MLL on kaikille avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen ja lapsiperheen hyvinvointia, lisää<br />

lapsuuden arvostusta ja näkyvyyttä yhteiskunnassa sekä tuo lapsen näkökulmaa<br />

päätöksentekoon. MLL:n paikallisyhdistykset tarjoavat kaikenikäisille mahdollisuuden osallistua<br />

toimintaan yhdessä lasten, nuorten ja lapsiperheiden kanssa. MLL tuo yhteiskunnalliseen<br />

keskusteluun ja päätöksentekoon ajanmukaista tietoa lasten, nuorten ja lapsiperheiden asemasta<br />

ja tarpeista. Tämä tieto koostuu paikallisyhdistysten kautta syntyvästä arjen tuntemuksesta,<br />

lasten, nuorten ja vanhempien kuulemisesta sekä yhteistyöverkostojen tutkimus- ja<br />

kehittämisosaamisesta. http://www.mll.fi/mll/<br />

Turengissa toimii MLL:n perhekahvila, johon myös maahanmuuttajat ovat tervetulleita.<br />

<strong>Janakkalan</strong> MLL:n paikallisyhdistys toivoo kunnalta taloudellista tukea omien tiedotteiden<br />

kääntämiseksi eri kielille. http://janakkala.mll.fi/toiminta/perhekahvilat/<br />

Toimenpide-ehdotus:<br />

• Maahanmuuttajien tutustuminen ja osallistuminen Mannerheimin<br />

lastensuojeluliiton perhekahvilatoimintaan.

33 (68)<br />

4H-järjestö<br />

Kansainvälinen tiimi<br />

Kansainvälisyyskoulutus<br />

4H-järjestö on Suomen suurin nuorisojärjestö. 4H-järjestöön kuuluu 79 000 jäsentä, ja 4Hyhdistyksiä<br />

on 251 ympäri Suomea. Toimintaa on niin paikallistasolla kuin valtakunnallisesti, ja<br />

mukaan pääsee ottamalla yhteyttä paikallisyhdistykseen. Janakkalassa toimii Janakkala 4Hyhdistys<br />

ry. Paikallisyhdistysten toiminnassa on erilaisia painopisteitä; lisätietoa toiminnasta<br />

löydät yhdistyksen kotisivuilta. 4H-järjestöllä toimii kansainvälinen tiimi ja se järjestää<br />

kansainvälisyyskoulutusta. http://janakkalan.4h.fi/ .<br />

Kansainvälinen tiimi eli KV-tiimi on nuorten omasta innostuksesta muodostunut ryhmä, joka ideoi<br />

ja kehittää 4H-järjestön kansainvälistä toimintaa yhdessä kansainvälisen yksikön kanssa. Mittava<br />

KV-tiimin tiimitapaaminen järjestetään kerran vuodessa.<br />

Kansainvälisyysviikonloppu koulutuksia järjestetään vuosittain ympäri Suomea. Toiminnallisissa<br />

koulutuksissa käsitellään monikulttuurisuutta, 4H:n kansainvälisiä vaihtoja ja leirejä sekä<br />

ideoidaan käytännön kansainvälistä toimintaa. Koulutuksiin ovat tervetulleita kaikki<br />

kansainvälisyydestä ja monikulttuurisuudesta kiinnostuneet yli 14-vuotiaat, niin kerhonjohtajat,<br />

4H-nuoret, aikuisohjaajat kuin toimihenkilötkin.<br />

Koulutukset ovat useimmiten viikonlopun kestäviä vauhdikkaita tapahtumia. Viikonlopun aikana<br />

tutustutaan monikulttuurisuuteen liittyviin aiheisiin. Kursseilla saattaa olla vierailijoita,<br />

esimerkiksi ulkomaalaisia tai IFYE- vaihto-ohjelmassa olevia nuoria.<br />

http://www.4h.fi/maailmalle/kansainvalisyyskoulutukset/<br />

Toimenpide-ehdotukset:<br />

• Tavoitteena on, että <strong>Janakkalan</strong> 4H-yhdistys organisoi ja ohjaa<br />

palstaviljelyn aloittamisen kiintiöpakolaisille ja muille<br />

maahanmuuttajataustaisille <strong>kunta</strong>laisille.<br />

• Tiedotetaan 4H:n toiminnasta aktiivisemmin<br />

maahanmuuttajataustaisia nuoria.

34 (68)<br />

Martat<br />

Marttajärjestö edistää kotien ja perheiden hyvinvointia niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.<br />

Martat tarjoavat maahanmuuttajille kursseja esim. arjen taidoissa ja ruoanlaitossa. Kursseilla<br />

toiminta on käytännönläheistä ja kehittää myös maahanmuuttajan kielitaitoa.<br />

http://www.martat.fi/jarjesto/alueellinen_toiminta/etela-hame/<br />

Etelä-Hämeen Marttojen kanssa aloitetaan yhteistyö käytännönläheisellä ruokakulttuurikurssilla,<br />

joka on suunniteltu pidettäväksi vuoden <strong>2012</strong> alussa. Kurssilla opitaan tekemään kasvis- ja<br />

kalaherkkuja. Yhdessä tekeminen kehittää myös maahanmuuttajan arkipäivän kielitaitoa.<br />

Toimenpide-ehdotus:<br />

• Käynnistetään yhteistoiminta ruokakulttuurikurssilla vuonna <strong>2012</strong>.<br />

Setlementtiliike ja setlementti työ<br />

Hämeenlinnan setlementti ry<br />

1918 perustettu Setlementtiliitto on sivistys- ja sosiaalityötä tekevä järjestö, jonka muodostavat<br />

noin 50 paikallista setlementtiä ja 8 setlementtinuorten piirijärjestöä ympäri Suomen.<br />

Setlementtityön perustana on usko yhteisöllisyyden voimistavaan vaikutukseen.<br />

Monikulttuurinen työ on yksi setlementtien perustoiminnoista. Tärkeäksi ja hyväksi keinoksi<br />

tavoittaa uussuomalaiset on matalan kynnyksen neuvonta ja tapaamis-paikat. Setlementtiliike<br />

pyrkii aktiivisesti toimimaan myös vertaistukijana etnisiä vähemmistöjä edustaville järjestöille.<br />

Setlementtien monikulttuurinen työ täydentää kuntien ja muiden viranomaisten tekemää<br />

kotouttamistyötä. Setlementtien monikulttuurisessa työssä pystytään reagoimaan nopeasti<br />

maahanmuuttajien tarpeisiin ja kehittämään räätälöityjä ohjauskäytäntöjä erityistukea<br />

tarvitseville maahanmuuttajaryhmille. http://www.setlementti.fi/<br />

Hämeenlinnan setlementti ry. on v. 1997 perustettu Hämeenlinnan seudulla toimiva<br />

monialajärjestö, joka on osa kansainvälistä setlementtiliikettä ja valtakunnallisen Suomen<br />

Setlementtiliitto ry:n jäsen. Hämeenlinnan setlementti ry:n toiminta keskittyy erilaisten<br />

kansalaiskeskeisten toimintamuotojen kehittämiseen ja monikulttuurisuuden edistämiseen.<br />

Lisäksi yhdistys kehittää ja toteuttaa erilaisia toiminta- ja tukipalveluita vaikeassa<br />

elämäntilanteessa olevien ihmisten hyvinvoinnin, osallisuuden ja yhteisöllisyyden<br />

vahvistamiseksi.

35 (68)<br />

Hämeenlinnan setlementti ry:n toiminnassa yhdistyy ammatillinen osaaminen sekä osallistujien<br />

oma kokemustieto ja vertaistuki. Tärkeänä osana työtämme on vapaaehtoistoiminnan ja<br />

sosiaalisen osallistumisen mahdollistaminen. Keskeistä toiminnassamme on myös etsivä työ,<br />

verkostotyö ja vaikuttamistoiminta.<br />

Hämeenlinnan setlementin toiminta kohdistuu erityisesti Hämeenlinnan seudulla asuviin<br />

maahanmuuttajiin, mutta samalla tavoitteena on saada suomalaisia ja maahanmuuttajia<br />

toimimaan yhdessä. Lapsille, nuorille ja perheille on tarjolla monipuolista ryhmätoimintaa ja<br />

neuvontaa. Setlementissä koordinoidaan lisäksi Hämeenlinnan seudun sosiaali- ja terveysalan<br />

yhdistysten välistä yhteistyötä.<br />

Setlementissä toteutetaan monikulttuurista perhetyötä, Tukiverkko-projektin voimin. (2009–<br />

2011) Päämääränä on maahanmuuttajataustaisten ja/tai monikulttuuristen perheiden<br />

ohjautuminen järjestömäisen avun ja muiden tarvitsemiensa tukipalveluiden piiriin sekä<br />

viranomais- ja järjestötoimijoiden toisiaan täydentävän yhteistyön ja työnjaon selkiytyminen<br />

kohderyhmien auttamistyössä. Hankkeelle on haettu jatkoa vuosille <strong>2012</strong> – <strong>2013</strong>.<br />

Hämeenlinnan setlementti ry:ssä toimii matalan kynnyksen kohtaamispaikka Kaarisilta-keskus.<br />

Keskus on kohtaamis- ja työharjoittelupaikka maahanmuuttajille ja monikulttuurisuudesta<br />

kiinnostuneille suomalaisille. Setlementin monikulttuurisella työllä on tärkeä merkitys<br />

yhteistoiminnan ja vuorovaikutuksen edistämisessä suomalaisten ja maahanmuuttajien välillä.<br />

Setlementtityöntekijät toimivat usein tiedonvälittäjinä ja linkkeinä suomalaiseen yhteis<strong>kunta</strong>a<br />

sekä osallisuuteen. Setlementti toimii myös muista palvelu- ja toimintamahdollisuuksista syrjään<br />

jääneiden maahanmuuttajien edunvalvojina.<br />

http://www.hmlsetlementti.net/<br />

maija.jokinen@hmlsetlementti.net<br />

Yhteisenä tavoitteena on aktivoida <strong>Janakkalan</strong> alueella asuvia mukaan setlementin toimintaan<br />

tiedottamalla paremmin setlementin toiminnasta ja tulevista hankkeista. Ajankohtaisesti<br />

setlementissä on useita hankesuunnitelmia vireillä, ja tavoitteena onkin, että setlementti tulee<br />

kertomaan Janakkalaan toiminnastaan ja tulevista hankkeistaan <strong>2012</strong> vuoden alussa.<br />

Taitoteekki 2 –hanke välityömarkkinoille ja matalan kynnyksen työelämävalmennusta<br />

Setlementin Taitoteekki 2 -hanke tarjoaa tukea ja ohjausta, sekä maahanmuuttajien että<br />

suomalaisten työharjoitteluun ja työnhakuun. Hankkeen kautta on mahdollista saada koulutusta,<br />

lyhytkursseja ja tuettuja työharjoittelujaksoja. Henkilökohtainen ohjaus on osa toimintaa.<br />

Hankerahoitus on vuoden 2011 loppuun ja hanke jatkuu, mikäli TEM – rahoitusta saadaan<br />

vuodeksi <strong>2012</strong>.<br />

Hankkeen toimintamuodot sisältävät yksilöohjausta, kurssitoimintaa sekä tukea työ-elämään.<br />

Taitoteekki 2 -hanke rakentaa aktiivisesti toimivia yhteistyöverkostoja paikallisten oppilaitosten,

36 (68)<br />

yritysten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Tavoitteena on vaikuttaa myönteisiä<br />

muutoksia maahanmuuttajien sekä pitkäaikaistyöttömien osaamisen arvostukseen ja<br />

hyödyntämiseen.<br />

Lisätietoja hankkeesta katja.maetoloa@hmlsetlementti.net<br />

Toimenpide-ehdotukset:<br />

• Keskinäisen yhteistyön tiivistäminen: järjestetään yhteinen<br />

maahanmuuttotyössä olevien toimijoiden tapaaminen.<br />

• Setlementin palveluista tiedottaminen sekä asiakkaiden<br />

palveluihin ohjaaminen.

37 (68)<br />

4.5 Asiakastyön haasteita<br />

Maahanmuuttajataustaisen<br />

asiakastyössä on ensisijassa<br />

haasteina<br />

asiakkaan<br />

suomenkielen taidon puute ja<br />

ymmärtäminen: tulkkeja ei käytetä<br />

tarpeeksi, ja joskus omainen joutuu<br />

toimimaan tulkkina. Näennäisesti hyvä<br />

kielitaito ei myöskään aina riitä<br />

viranomaisten kanssa asioimisessa.<br />

"Maahanmuuttaja voi tarvita enemmän,<br />

vähemmän tai erilaisia palveluja kuin<br />

keskivertosuomalainen – aivan samalla<br />

tavoin kuin muutkin keskiverrosta<br />

poikkeavat asiakkaat. Tasa-arvoa ei ole se,<br />

että kaikki saavat kaikkea tasapuolisesti,<br />

vaan se, että kaikki saavat tarvitsemaansa<br />

tasapuolisesti."<br />

(Peltola Ulla, Metso Laura 2008, 127-128)<br />

Viranomainen voi olettaa, että asiakas osaa toimia "järjestelmässä" vaikka suomalainen<br />

palvelujärjestelmä on vaikea joskus kantasuomalaisellekin hahmottaa. Asiakas ymmärretään usein<br />

yhden palvelun käyttäjäksi: sairaaksi, työttömäksi, toimeentulon hakijaksi, mutta ei kaikkia näitä<br />

yhdessä, ja näin yksilön tai perheen kokonaistilanne jää huomioimatta.<br />

Asioinnin ongelmia voi aiheuttavaa myös maahanmuuttajan puutteelliset asiointitaidot. Asiakas<br />

voi helposti kokea jäävänsä ulkopuoliseksi monialaisessa palveluverkostossa. Viranomaisen<br />

tehtävä on ohjata asiakasta palveluissa, ja viranomaisen on myös ymmärrettävä eri asioiden ja<br />

palveluiden väliset suhteet. Asiakkaan väärinymmärrykset ja epätietoisuus omista oikeuksista ja<br />

velvollisuuksista vaikuttavat myös asiakkaan toimintaan: Ongelmat voivat kasaantua, ja<br />

kotoutumisen käynnistyminen viivästyy.<br />

Asiakaslähtöinen työntekijä on tietoinen maahanmuuttaja-asiakkaan erityisyydestä palveluissa, ja<br />

asiakkaalle asiakaslähtöisyys on hyvää palvelua ja kohtelua, jossa hän on itse toimija. On tärkeää,<br />

että asiakkaalla on oikeus tehdä valintoja ja hän saa valintoihinsa tukea, ja asiakkaan palautetta<br />

myös kuunnellaan.

38 (68)<br />

5. <strong>Janakkalan</strong> kunnan palvelujen järjestäminen ja toimenpide-ehdotukset<br />

Sosiaali- ja terveydenhuolto<br />

Yleistä lainsäädännöstä ja tutkimuksista<br />

Psyykkisen tuen tarve<br />

Koti<strong>kunta</strong>lain mukaan pysyvästi Suomessa asuvalla on oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin siinä<br />

kunnassa, jossa hän asuu, mikä koskee myös maahanmuuttajia. Janakkalassa maahanmuuttajat<br />

asioivat sosiaali- ja terveydenhuollon normaalipalveluissa lukuun ottamatta kiintiöpakolaisten<br />

maahanmuuttopalvelua.<br />

Maahanmuuttajan oikeuksia ja asemaa sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaana on pyritty<br />

turvaamaan myös lainsäädännöllä. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (1992/785) velvoittaa<br />

terveydenhuollon henkilö<strong>kunta</strong>a huomioimaan potilaan äidinkielen sekä hänen yksilölliset<br />

tarpeensa ja kulttuurinsa. Jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla henkilöllä on oikeus ilman<br />

syrjintää hänen terveydentilansa edellyttämään terveyden- ja sairaanhoitoon niiden voimavarojen<br />

rajoissa, jotka kulloinkin ovat terveydenhuollon käytettävissä. Laki sosiaalihuollon asiakkaan<br />

asemasta ja oikeuksista (812/2000) määrää, että sosiaalihuoltoa antavan henkilöstön on<br />

ymmärrettävästi kerrottava asiakkaalle hänen oikeutensa ja velvollisuutensa sekä hänen asiaansa<br />

liittyvät erilaiset vaihtoehdot. Perheenjäseniä ei tulisi käyttää asioimisessa tulkkina.<br />

Kansainvälisten tutkimusten mukaan maahanmuuttajien on todettu hakeutuvan tarpeeseensa tai<br />

sairastavuuteensa nähden harvemmin hoitoon. He myös joutuvat odottamaan kauemmin hoitoon<br />

pääsyä ja saattavat jäädä kokonaan ilman hoitoa useammin kuin kantaväestö. Hoidon ja palvelun<br />

on myös todettu olevan laadultaan valtaväestön saamaa hoitoa heikompaa. Useissa eri<br />

tutkimuksissa saadut tulokset osoittavat, että hoitohenkilö<strong>kunta</strong> hoitaa ja kohtelee eri sukupuolia,<br />

sosiaaliluokkia ja etnisiä taustoja edustavia potilaitaan eri tavalla.<br />

Tutkimusten mukaan maahanmuuttajat ovat yleensä itse olleet tyytyväisiä terveyspalveluiden<br />

laatuun ja saamaansa kohteluun. Keskeisimpiä ongelmia ovat olleet tiedon puutteet<br />

terveydenhuoltojärjestelmän toiminnassa, kieliongelmat sekä riittämättömät ja puutteelliset<br />

tulkkauskäytännöt. Hoitohenkilökunnan asenteet, kulttuurisen tietämyksen puute sekä näihin<br />

liittyen kyvyttömyys tunnistaa maahanmuuttajan terveyttä ja hyvinvointia vaarantavia tekijöitä<br />

haastavat asiakkaiden tasavertaisen palvelun ja hoidon saannin.<br />

Suomeen humanitaarisista syistä maahan tulleiden joukossa on myös erityisen haavoittuvassa<br />

asemassa olevia henkilöitä. Pakolaiset ovat kohdanneet stressitilanteita jo ennen maahantuloa.<br />

He ovat joutuneet yleensä lähtemään kotimaastaan nopeasti ja suunnittelematta. Määränpäästä<br />

ei ole ollut tietoa. He ovat joutuneet jättämään omaisuutensa, ammattinsa, sukulaisensa ja

39 (68)<br />

ystävänsä. Pakolaisten joukossa on henkilöitä, jotka ovat olleet pitkään pakolaisleireillä sekä yksin<br />

tulleita alaikäisiä turvapaikanhakijoita.<br />

Tilanne jatkuu usein pitkään epävarmana myös uudessa asuinmaassa, jossa pitäisi kuitenkin<br />

samaan aikaan selviytyä suurista haasteista, esimerkiksi oppia uusi kieli ja kulttuuri. Aikaa ja tilaa<br />

menetysten läpikäymiselle ja surulle ei juuri ole. Myös syrjintä ja rasismin kohtaaminen on<br />

tavallista. Psyykkinen stressi altistaa psykiatristen häiriöiden puhkeamiselle tai pahenemiselle.<br />

Pakolaisilla näyttää esiintyvän myös paljon psyykkiseen stressiin liittyviä somaattisia oireita ja<br />

vakavia sairauksia. Tiedetään, että varsinkin kiintiöpakolaisilla ja turvapaikan hakijoilla masennus<br />

ja traumaperäinen stressireaktio ovat yleisiä. Tämä vaikuttaa monin tavoin sekä parisuhteeseen<br />

että vanhemmuuteen. Pakolaislapset ovat kaikista haavoittuvimmassa asemassa ja sen takia<br />

erityisen tuen tarpeessa. Tutkimusten mukaan pakolaislasten ja -nuorten suurimmat<br />

terveysongelmat liittyvät mielenterveyteen. Lapsilla ja nuorilla esiintyy samankaltaisia<br />

traumaperäisen stressihäiriön oireita kuin aikuisilla. (Sourander Andre 2007, 479–485)<br />

Sosiaali- ja terveyspalveluissa työskenteleville haasteita aiheuttavat asiakkaiden tilannetta ja<br />

muiden palveluiden käyttöä koskeva tiedon puute sekä tietämättömyys maahanmuuttajan<br />

kulttuurin olennaisista piirteistä. Perinteisesti käytössä oleva keskusteleva työtapa ei aina<br />

maahanmuuttajien kohdalla toimi, sillä asiakkaalla ja auttajalla on usein ristiriitaiset käsitykset<br />

auttamisen keinoista ja tavoitteista. Etenkin terapiatyölle ominainen yksilökeskeisyys ei näytä<br />

kovin hyvin sopivan maahanmuuttajien auttamiseen, sillä maahanmuuttajilla on usein<br />

perhekeskeisempi ajattelutapa meille totutun yksilökeskeisyyden sijaan. Terapiatyössä on kyse<br />

niin kielellisistä haasteista kuin myös kulttuurieroista.<br />

Kuva 6: Onnea ensimmäisen sukupolven suomalainen

40 (68)<br />

Sosiaalipalvelut<br />

Maahanmuuttopalvelut<br />

<strong>Janakkalan</strong> sosiaalipalveluissa maahanmuuttotaustaisten aikuisten, lasten- ja perheiden<br />

hyvinvointia tuetaan samoin periaattein kuin kantaväestöäkin. Sosiaali- ja terveydenhuollon<br />

henkilökunnalla on mielikuva, että maahanmuuttajataustaisia henkilöitä on asiakkaina varsin<br />

vähän – tarkkaa tietoa palvelujen käyttäjistä ei ole. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on monialaisia<br />

yhteistyöryhmiä, joiden asiantuntijuutta kannattaa käyttää myös maahanmuuttajataustaisten<br />

asiakkaiden hoidon ja kuntoutuksen suunnittelussa. Sosiaalipalveluissa tavoitteena on kartoittaa<br />

sosiaali- ja terveydenhuollon piirissä olevat maahanmuuttajataustaiset asiakkaat ja aloittaa<br />

alkukartoitusten ja tarvittaessa kotoutumissuunnitelman tekeminen.<br />

<strong>Janakkalan</strong> <strong>kunta</strong>an perustettiin maahanmuuttopalvelut kiintiöpakolaisten tuloa varten.<br />

Ajankohtaisesti (2011) maahanmuuttopalveluissa työskentelee maahanmuuttajataustainen<br />

ohjaaja oppisopimuskoulutuksella, yksi määräaikainen palveluohjaaja ja elokuussa 2011 aloittanut<br />

projektipäällikkö.<br />

Maahanmuuttopalvelujen henkilö<strong>kunta</strong> on saanut tärkeää ja tarpeellista perehdytystä, ohjausta ja<br />

neuvontaa Hämeenlinnan maahanmuuttajapalvelujen työntekijöiltä. Janakkalalla on<br />

konsultaatiosopimus Hämeenlinnan maahanmuuttajapalvelujen kanssa. Hämeenlinnassa on<br />

Maahanmuuttoinfo -hanke (2008–<strong>2012</strong>): palvelutoimisto Kastellissa oleva palvelupiste Mamu-info<br />

ohjaa ja neuvoo maahanmuuttajia, kaupunkilaisia, yrityksiä sekä viranomaisia maahanmuuttoon<br />

liittyvissä asioissa.<br />

Maahanmuuttotyöhön on liittynyt paljon eritasoista verkostotyötä ja tällä hetkellä myös<br />

valtakunnallista ja alueellista kehittämistyötä. Jatkossa on tärkeää vielä kehittää yhteistyömuotoja<br />

ja arvioida työnjakoa maahanmuuttotyössä ja muissa peruspalveluissa.<br />

Kiintiöpakolaisten vanhemmuuden tukeminen uudessa suomalaisessa kasvatus- ja<br />

kulttuuriympäristössä nähdään tärkeäksi. Suunnitelmassa on yhdessä Hämeenlinnan<br />

maahanmuuttopalvelujen kanssa toteuttaa toiminnallinen perhekurssi, jonka tavoitteena on<br />

vanhempien ja lasten välisen vuorovaikutuksen, lapsen aseman perheessä ja lapsen kehityksen<br />

tukeminen.

41 (68)<br />

Toimenpide-ehdotukset:<br />

• Kartoitetaan maahanmuuttajien ja paluumuuttajien määrä kunnassa,<br />

ja informoidaan kotoutumislain (1386/2010) mukaisesti palvelun<br />

piirissä olevia oikeudesta kotoutumissuunnitelmaan.<br />

• Aloitetaan alkukartoitusten ja kotoutumissuunnitelmien tekeminen<br />

siihen oikeutetuille sosiaalitoimiston asiakkaille: kartoitukset ja<br />

kotoutumissuunnitelmat tehdään tarvittaessa monialaisesti.<br />

Seurataan kotoutumissuunnitelman toteutumista.<br />

• Kiintiöpakolaisten vanhemmuuden tukemista ja tukemisen keinoja<br />

kehitetään. (Järjestetään perhekurssi yhdessä Hämeenlinnan kanssa).<br />

• Onnistunut pakolaisten vastaanotto vaatii edelleen panostamista<br />

henkilöresursseihin, työprosessien kehittämiseen ja<br />

henkilöstökoulutukseen.<br />

• Vahvistetaan edelleen yhteistyötä TE-toimiston, koulutusten<br />

järjestäjien ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Tavoitteena on tehdä Tetoimiston<br />

kanssa yhteinen prosessikuvaus maahanmuuttotaustaisten<br />

asiakkaiden palveluista.<br />

Vammaispalvelut ja kuntoutus<br />

Vammaispalvelun ja terveydenhuollon kuntoutuksen kanssa on sovittu, että vammaisen<br />

maahanmuuttajan palvelut kartoitetaan yhdessä alkuarviointi vaiheessa. Mikäli asiakas tarvitsee<br />

vammaispalvelun tai kuntoutuksen toimenpiteitä niin päätökset tehdään heti: tarvittavat liitteet<br />

esim. lääkärintodistukset voidaan toimittaa myöhemmin. Vammaispalvelut kirjoittavat<br />

päätöksiään selkokielelle, jotta ne on helpompi esim. tulkin kääntää.<br />

Toimenpide-ehdotus:<br />

• Vahvistetaan monialaista yhteistyötä terveydenhuollon ja<br />

sosiaalipalvelujen kanssa erityisesti vaikeavammaisten asiakkaiden<br />

kotoutumissuunnitelmien tekemisessä.

42 (68)<br />

Terveyden- ja sairaanhoito<br />

Neuvola ja kouluterveydenhuolto<br />

Sosiaali- ja terveyspalveluissa tarve maahanmuuttajien kulttuuritaustan tuntemiselle korostuu,<br />

eikä henkilöstöllä ole vielä kertynyt kovin paljon tähän liittyvää kokemusta. <strong>Janakkalan</strong><br />

terveydenhuollon henkilökunnalta on tullut arvioita, ettei tulkkia ole aina voitu käyttää, vaikka se<br />

olisi ollut välttämätöntä. Pulmana on ollut esimerkiksi tulkin saaminen. Terveyspalvelujen<br />

sujuvuutta edistää riittävä ajanvaraus vastaanotolle ja tulkin käyttö. Myös erikielisistä esitteistä<br />

olisi hyötyä.<br />

Neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa maahanmuuttajat ovat jo näkyvä ryhmä, ja<br />

maahanmuuttajalasten varhaisten syrjäytymisoireiden tunnistajana neuvola on avainasemassa.<br />

Yhteistoiminta neuvolan ja vanhempien välillä vaatii sujuvaa kommunikaatiota ja kulttuurien<br />

eroavaisuuksien ymmärtämistä.<br />

Maahanmuuttajaäidit ovat ryhmä, jonka merkitystä ei aina ole riittävästi korostettu. Äitien rooli<br />

kasvattajana on suuri, siksi myös heidän asemaa perheessä tulee tukea. Neuvolan<br />

terveydenhoitajat tekevät kotikäyntejä maahanmuuttaja perheisiin enemmän ja käynnit vievät<br />

pidemmän ajan kuin kantaväestön kanssa työskennellessä, ja terveydenhoitajan ja lääkärin<br />

vastaanotolle varataan riittävästi aikaa. Varhaisen tunnistamisen menetelmin neuvolassa on<br />

huomattu, että mielenterveys- ja muiden sosiaalipalvelujen tarve maahanmuuttajilla on<br />

merkittävä, vaikka asiakas ei itse aina näe tarvetta näille palveluille.<br />

Toimenpide-ehdotukset:<br />

• Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa huomioidaan erikseen<br />

maahanmuuttaja perheet, lapset ja nuoret<br />

• Pakolaisperheille ja heidän lapsilleen tarvitaan kulttuurinmukaisia ja<br />

perhekeskeisiä mielenterveyspalveluita.<br />

Vastaanotto ja psykiatrinen avohoito<br />

Peruspalvelut ovat avainasemassa kun asiakkaiden psyykkistä vointia ja avun tarvetta arvioidaan.<br />

Vastaanotolta asiakas ohjataan tarvittaessa hoidon arvioon tai jatkohoitoon joko Kanta-Hämeen<br />

keskussairaalaan tai <strong>Janakkalan</strong> kunnan psykiatriseen avohoitoon. Maahanmuuttotaustaisten<br />

henkilöiden mielenterveystarpeita ei ole Janakkalassa huomioitu erityisesti vaan asiakas on

43 (68)<br />

ohjautunut palveluihin normaali ajanvarauksen kautta. Helsingissä toimii Diakonissalaitoksen<br />

Kidutettujen kuntoutuskeskus, mutta hoitojonot keskukseen ovat pitkät, ja välimatkakin voi<br />

vaikuttaa hoidon toteutumiseen.<br />

Janakkalassa ei ole tällä hetkellä perheneuvolapalveluita, joissa voidaan tutkia ja hoitaa lasten<br />

sosioemotionaalisia ongelmia. Lasten ja nuorten psykiatriset poliklinikat hoitavat<br />

erikoissairaanhoitoa vaativat ongelmat<br />

<strong>Janakkalan</strong> Terveyskeskukseen on luotu uusi ajanvarausjärjestelmä, jossa erilaisille<br />

vastaanottosyille annetaan eripituiset vastaanottoajat asiakkaan tarpeen mukaan.<br />

Maahanmuuttajat saavat korkeimman "kategorian" mukaisen vastaanottoajan eli yleensä 45<br />

minuutin ajan (nuorilla kandeilla tai vastavalmistuneilla lääkäreillä 60min.), kun muuten yleisimmin<br />

vastaanottoajat ovat 30min. Vastaanottoaika annetaan asiakkaan tarpeen ja tulkin saatavuuden<br />

mukaan. Maahanmuuttajien ajanvarauksessa huomioidaan siis tulkin ja pidemmän<br />

vastaanottoajan tarve.<br />

Toimenpide-ehdotukset:<br />

• Omalääkäri kiintiöpakolaisille varmistaisi erityiskysymyksiin<br />

keskittymisen.<br />

• Arvioidaan traumaterapian tarve ja hoidon järjestämisen kunnassa<br />

Lapset ja nuoret<br />

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen merkitys lapsen myöhemmälle koulumenestykselle ja<br />

ylipäänsä kotoutumiselle on keskeinen. Maahanmuuttajanuorten puutteelliset kielelliset<br />

valmiudet saattavat estää heitä hakeutumasta myöhemmin mm. jatkokoulutukseen.<br />

Lasten ja nuorten kotoutumisen kannalta olennaista on koulutuksen jatkumon takaaminen aina<br />

esiopetuksesta eteenpäin. Osallisena Suomessa kehittämissuunnitelman mukaan erityistä<br />

huomiota tulisi kiinnittää huomiota 13–25-vuotiaina maahan tulleisiin nuoriin, joilta puuttuu<br />

koulutus ja joiden sijoittuminen työelämään on haasteellista, ja toiseksi tärkeäksi ryhmäksi<br />

kehittämissuunnitelmassa nostetaan varhaiskasvatusikäisten lasten saama tuki.

44 (68)<br />

Varhaiskasvatus<br />

Varhaiskasvatuspalvelut ovat tärkeä osa perheiden kotoutumisen tukemista ja lasten varhaisen<br />

syrjäytymisen ehkäisyä. Varhaiskasvatuspalvelut tukevat myös perusopetuksen aloittamista ja<br />

onnistumista.<br />

Janakkalassa maahanmuuttaja lapset ovat päivähoidossa päiväkodissa ja perhepäivähoidossa.<br />

Ryhmissä huomioidaan lisähenkilökunnan tarve ja tarvittaessa konsultoidaan<br />

erityislastentarhaopettajaa sekä käytetään tulkkipalveluita. Lapsille laaditaan suomi toisena<br />

kielenä (S2) suunnitelma lapsen varhaiskasvatussuunnitelman yhteydessä. Henkilökunnalla on<br />

käytössä suomi toisena kielenä (S2) käsikirja ja alkuvuodesta <strong>2012</strong> on valmistunut Monikukäsikirja<br />

(monikulttuurinen käsikirja). Käsikirjat löytyvät <strong>Janakkalan</strong> Intranetistä - sivistystoimi -<br />

varhaiskasvatus - varhaiserityiskasvatus – monikulttuurisuus.<br />

Varhaiskasvatus vuoteen 2020 -raportin mukaan varhaiskasvatuksen kannalta eräs merkittävä<br />

muutos on monikulttuurisuuden lisääntyminen. <strong>Janakkalan</strong> kunnan järjestämässä päivähoidossa<br />

olevista lapsista on noin 5 % maahanmuuttajataustaisia.

45 (68)<br />

Toimenpide-ehdotukset:<br />

• Maahanmuuttotaustaisille varataan ennakkoon hoitopaikkoja<br />

(äkilliset tilanteet).<br />

• Tehostetaan tulkinpalvelujen käyttöä.<br />

• Vahvennetaan henkilöstöresursseja ryhmissä, joissa on<br />

monikulttuurisuustaustaisia lapsia.<br />

• Varhaiskasvatuspalvelujen tarjontaa tulee kehittää siten, että<br />

toiminnassa otetaan huomioon maahanmuuttajaperheet, ja<br />

erityisesti kotona olevat äidit.<br />

• Varhaiskasvatuksen henkilöstön monikulttuurista osaamista<br />

vahvistetaan.<br />

Perusopetukseen valmistava opetus<br />

Oppivelvollisuus- ja esiopetusikäisille maahanmuuttajalapsille voidaan antaa perusopetukseen<br />

valmistavaa opetusta. Perusopetukseen valmistava opetus on tarkoitettu jokaiselle<br />

maahanmuuttajataustaiselle oppilaalle, jonka suomen kielen taito ei vielä ole riittävän hyvä<br />

perusopetuksen ryhmässä opiskelemiseen.<br />

Janakkalassa maahanmuuttotaustaisille oppilaille on Turengin koulussa perusopetukseen<br />

valmistavan opetuksen opetusryhmä. Maahanmuuttopalvelut, koulut ja koulutoimistot ohjaavat<br />

oppilaat opetusryhmään. Jokaiselle valmistavaan opetukseen osallistuvalle oppilaalle laaditaan<br />

oma opinto-ohjelma. Valmistavan opetuksen tavoitteena on edistää oppilaan suomen kielen<br />

taitoa, tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteis<strong>kunta</strong>an sekä antaa tarvittavia<br />

valmiuksia perusopetukseen siirtymistä varten.<br />

Turengin koulussa tarjotaan maksullista iltapäivätoimintaa, ja toimintaan varataan<br />

mahdollisuuksien mukaan etukäteen paikat uusille kiintiöpakolaisille silloin, kun perheen aikuiset<br />

osallistuvat kotouttamistoimiin kodin ulkopuolella.

46 (68)<br />

Perusopetus ja lukiokoulutus<br />

Maahanmuuttajaoppilaat sijoitetaan perusopetukseen tai lukioon ikäänsä sekä tietojaan ja<br />

taitojaan vastaavalle luokalle. Koulut järjestävät mahdollisuuksiensa mukaan<br />

maahanmuuttajaoppilaille tukiopetusta eri oppiaineissa. Oman äidinkielen opetusta ei ole<br />

mahdollista antaa.<br />

Suomi toisena kielenä (S2) opetuksen antaminen edellyttäisi lisämäärärahaa vuosittaiseen<br />

talousarvioesitykseen ja tehtävään pätevän opettajan. Kunnilla ei ole tällä hetkellä lakisääteistä<br />

velvollisuutta eikä riittävästi resursseja opetuksen järjestämiseen, järjestelyissä on <strong>kunta</strong>kohtaista<br />

erilaisuutta ja siitä johtuvaa epätasa-arvoa.<br />

Tavoitteena on saada kantasuomalaisia ja maahanmuuttaja nuoria mukaan tukihenkilöksi vasta<br />

maahan muuttaneille nuorille ja lapsille. Turengin lukiossa annetaan opintopisteitä<br />

monikulttuurisuus opinnoissa esimerkiksi maahanmuuttaja lasten läksypiirin ohjaamisen<br />

osallistumisesta.<br />

Toimenpide-ehdotus:<br />

• Suomi toisen kielenä (S2) opetuksen suunnitelmallinen<br />

järjestäminen. Suomi toisena kielenä (S2) on perusopetuksessa yksi<br />

oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimääristä. Sitä opetetaan<br />

oppilaille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, joko<br />

kokonaan tai osittain äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä<br />

-oppimäärän sijaan.<br />

Nuorisotyö<br />

Janakkalassa ei ole erityisesti maahanmuuttajataustaisille nuorille suunnattuja vapaa-ajan<br />

palveluita: kaikki nuoret ovat tervetulleita nuorille suunnattuun toimintaan. Nuorisotoimessa on<br />

resursseja suunnitella ja toteuttaa maahanmuuttajataustaisille nuorille suunnattua<br />

ryhmätoimintaa.<br />

Toimenpide-ehdotus:<br />

• Monikulttuurisen, nuorille suunnatun ryhmätoiminnan<br />

käynnistäminen.

47 (68)<br />

Vapaa-aika ja kulttuuri<br />

Urheilu ja lii<strong>kunta</strong>palvelut voivat toimia hyvin merkittävänä osana kunnan kotouttamispalveluita,<br />

mikä perustuu liikunnan konkreettisuuteen ja tiettyjen urheilu- ja lii<strong>kunta</strong>lajien<br />

maailmanlaajuiseen tunnettavuuteen ja suosioon etenkin lasten ja nuorten keskuudessa. Urheilun<br />

ja liikunnan tunnettavuus tarjoaa hyvän mahdollisuuden vuorovaikutuksen aikaansaamiseksi<br />

maahanmuuttajien ja kantaväestön kesken. Lii<strong>kunta</strong>toimintaan osallistuminen voi edistää<br />

maahanmuuttajan osallisuutta, työllistyvyyttä ja sosiaalisten suhteiden kehittymistä.<br />

Liikunnan tavoin myös kulttuuripalvelut tulisi huomioida kotouttamispoliittisena toimenpiteenä.<br />

Monikulttuurisuus kulttuuripalveluissa edistää suvaitsevuutta ja syrjinnän vastustamista.<br />

Kulttuuripalveluiden kautta voidaan ehkäistä maahanmuuttajien eristäytymistä luomalla<br />

yhteisöjä, joissa maahanmuuttajilla on mahdollisuus tavata toisiaan sekä kantaväestöön kuuluvia<br />

ihmisiä. Taiteen ja kulttuurin keinoin voidaan maahanmuuttajia myös auttaa toimimaan<br />

itsenäisesti.<br />

Kirjaston rooli maahanmuuttajien kotoutumisessa<br />

Kirjastolla on tärkeä rooli kotouttamisessa. Kirjastoihin saa tulla tutustumaan materiaaleihin ja<br />

mahdollisesti myös muihin kirjastopalvelujen käyttäjiin. Pitkät aukioloajat ja virikkeelliset tilat<br />

edistävät kirjastossa viihtymistä. Kirjasto on ilmainen ja kaikille avoin, minkä vuoksi se on<br />

luonnollinen kohtauspaikka <strong>kunta</strong>laisille.<br />

Hallituksen maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa linjataan, että maahanmuuttajien oman<br />

kielen sekä kulttuurin oppimista ja säilyttämistä tulee tukea. (Hallituksen<br />

maahanmuuttopoliittinen ohjelma 2006) Opetusministeriön kirjastopolitiikka 2015 (2009) linjaa<br />

yhdeksi tavoitteeksi monikulttuurisuuden ja maahanmuuttajien palveluiden edistämisen.<br />

Kirjastot pystyvät nopeuttamaan maahanmuuttajien kotoutumista tarjoamalla kosketuspinnan<br />

asuinpaikan yhteisöihin, tietoon ja kulttuuriin.<br />

Yksi kirjastojen haasteista on tehokas tiedottaminen, joka tavoittaa kohderyhmät. Kirjaston tulisi<br />

aktiivisesti markkinoida ja tiedottaa palveluistaan myös maahanmuuttajille. Kirjastopolitiikan<br />

mukaan tulevaisuuden ydintehtäväksi nousee kansalaisten opastaminen tiedon hallintataitoihin.<br />

Tiedottamisen tulisi tavoittaa aktiivisten kirjaston käyttäjien lisäksi myös ei-käyttäjät. Kaikki<br />

kunnan asukkaat eivät välttämättä tiedä, että kirjastossa voi olla myös heille hyödyllisiä<br />

tietokantoja ja että niiden käytössä opastetaan.<br />

Yleisten kirjastojen laatusuosituksen (2010) mukaan kirjastojen tulisi kehittää yhteistyötään eri<br />

tahojen kanssa palveluidensa kehittämiseksi ja kirjaston oman osaamisen tukemiseksi ja<br />

syventämiseksi. Laaja-alainen yhteistyö on hyödyllinen ja tehokas tapa kehittää toimintaa<br />

sisällöllisesti ja kustannustehokkaasti. Yhteistyökumppaneita ovat mm. toiset kirjastot,

48 (68)<br />

sosiaalitoimi, sivistystoimi ja kansalaisjärjestöt. Yhteistyötä tekemällä voidaan tehokkaammin<br />

esim. ehkäistä syrjäytymistä ja edistää yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia.<br />

Toimenpide-ehdotukset:<br />

• <strong>Janakkalan</strong> kirjastossa suomen kielen pienimuotoisen<br />

”opintopiirin” aloittaminen.<br />

• Hankitaan maahanmuuttajille omakielistä kirjallisuutta ja<br />

kuvasanakirjoja.<br />

• Järjestetään maahanmuuttajille tutustumis- ja esittelytilaisuuksia<br />

kirjaston palveluista.<br />

Työllisyys ja yrittäminen<br />

Kunnille on eri laeissa määritelty yleisiä toimenpiteitä, joilla työllisyyttä pyritään parantamaan.<br />

Näitä ovat muun muassa perustuslain työllisyydenedistämisvelvoite ja <strong>kunta</strong>lain mukainen<br />

hyvinvoinnin edistämisvaatimus. Esimerkkinä kuntouttava työtoiminta, jonka järjestäminen on<br />

kuntien vastuulla. Janakkalassa on Työpaja, jonka toimintaan ovat myös maahanmuuttajat<br />

osallistuneet. Päävastuu työttömyyden hoidossa on kuitenkin TE-toimistoilla, joiden tehtävä on<br />

työn välittäminen ja työllistymistä edistävien palveluiden tuottaminen ja tarjoaminen.<br />

Viimeaikaiset tutkimukset ja viranomaisten näkökulma korostavat työn kautta kotoutumista,<br />

mutta maahanmuuttajien työttömyys on edelleen valtaväestön työttömyyttä huomattavasti<br />

korkeampi. Ilman suomen kielen hallintaa on vaikea työllistyä. Aikaisemmassa kotimaassa<br />

hankittu koulutus ei välttämättä kelpaa Suomessa, joten ilman lisäkoulutusta voi olla hyvin<br />

vaikeaa tai jopa mahdotonta saada omaa ammattia vastaavaa työtä. Kulttuurisella kompetenssilla<br />

on myös vaikutusta työnsaantiin, millä tarkoitetaan sitä, että mitä paremmin maahanmuuttaja on<br />

sopeutunut suomalaiseen kulttuuriin, sitä paremmin hän myös pärjää työelämässä.<br />

Maahanmuuttajan oma motivaatio on tärkeä avain työn saamisessa, mutta ennakkoluulot ja<br />

asenteet tuovat oman vaikeutensa maahanmuuttajien työllistymiseen. Maahanmuuttajat tuovat<br />

mukanaan arvokasta kokemusta, koulutusta, kielitaitoa ja kulttuurista osaamista. Jotta<br />

maahanmuuttaja löytäisi paikkansa työelämässä, tarvitaan siihen yhteistyötä.<br />

<strong>Janakkalan</strong> kunnan yritysasiamies näkee maahanmuuttajat potentiaalisina yrittäjinä ja<br />

työntekijöinä. Ensisijassa yrittäjät tarvitsevat tietoa maahanmuuttajista työnhakijoina ja<br />

maahanmuuttajan palkkaamiseen liittyvissä kysymyksissä.

49 (68)<br />

Toimenpide-ehdotukset:<br />

• Jaetaan tietoa maahanmuuttajista niin yrityksille, yrittäjille kuin<br />

työntekijöillekin. Maahanmuuttajia työllistäneet yritykset<br />

kertovat kokemuksia muille yrittäjille maahanmuuttajien kanssa<br />

työskentelystä, ja maahanmuuttaja yrittäjät kertovat omista<br />

yrittäjyyskokemuksista ja haasteista.<br />

• Kehitetään yrittäjille mahdollisuuksia tutustua eri kulttuureihin<br />

ja maahanmuuttajien ammatti- ja kielitaitoon.<br />

• Kerrotaan yrittäjille erilaisista maahanmuuttajien palkkaamiseen<br />

liittyvistä mahdollisuuksista.<br />

• Mahdollistetaan maahanmuuttajien tutustuttaminen<br />

paikallisiin yrityksiin.<br />

• Työllisyysseteleitä suunnataan myös<br />

maahanmuuttajataustaisille henkilöille.<br />

Asuminen<br />

<strong>Janakkalan</strong> Asunnot Oy:n tehtävänä on yhteistyössä <strong>Janakkalan</strong> kunnan sosiaalitoimen kanssa<br />

järjestää kiintiöpakolaisena tuleville ensimmäinen asunto kunnassa. Maahanmuuttotyön ohjaajat<br />

hankkivat kiintiöpakolaisille varattuihin asuntoihin minimivarustuksen ennen pakolaisten<br />

saapumista. Heillä on myös vastuu asumiseen liittyvistä käytännön asioiden opettamisesta<br />

yhdessä <strong>Janakkalan</strong> Asuntojen ja kiinteistöhuoltoyhtiön kanssa. Yhteistyötä asuntoasioissa<br />

tehdään myös paikkakunnan muiden vuokra-asuntoja välittävien tahojen kanssa. Muut<br />

maahanmuuttajat/paluumuuttajat saavat asumispalveluja samojen periaatteiden mukaan kuin<br />

muutkin asunnon tarvitsijat. Vuokra-asuntojen jaossa noudatetaan Asumisen rahoitus- ja<br />

kehittämis-keskuksen ohjeita. <strong>Janakkalan</strong> Asunnot Oy:llä on rivi- ja kerrostaloasuntoja Turengissa,<br />

Tervakoskella ja Leppäkoskella. Vuokra-asuntoja haetaan hakulomakkeella.<br />

Tavoitteena on maahanmuuttajien asumisen järjestäminen mahdollisimman monipuolisesti siten,<br />

että asuminen tukee kotoutumista ja osallistumista suomalaiseen arkeen.

50 (68)<br />

Toimenpide-ehdotukset:<br />

• Maahanmuuttajia informoidaan enemmän käytännön asumisesta<br />

järjestämällä mahdollisia asukasiltoja. Maahanmuuttajia kannustetaan<br />

osallistumaan muun muassa asukaskokouksiin.<br />

• Taloyhtiön järjestyssääntöjä käännetään useammalle kielelle (valmiita<br />

käännöksiä löytyy myös netistä).<br />

• Mikäli maahanmuuttajien määrä tulee nousemaan nykyisestä tulisi harkita<br />

mahdollisen asukasisännöitsijän palkkaamista.<br />

Viestintä ja Tiedotus<br />

Erillistä maahanmuuttajille tarkoitettua infopistettä niin sanottuna matalan kynnyksen palveluna<br />

ei <strong>Janakkalan</strong> kunnassa ole. Maahanmuuttopalvelujen käynnistyessä Janakkalassa niin<br />

viranomaiset kuin maahanmuuttajatkin ovat saaneet käytännön alkuinfoa Hämeenlinnan<br />

maahanmuuttaja palveluista sekä Hämeenlinnan TE-toimistosta. Tämän <strong>Janakkalan</strong> ensimmäisen<br />

monikulttuurisuusohjelman yksi tavoite on myös yleistiedon jakaminen <strong>kunta</strong>laisille ja<br />

viranomaisille maahanmuuttoon liittyvissä asioissa.<br />

Vuotta 2007 koskeneen <strong>kunta</strong>kyselyn mukaan monipuolisimmin tiedotus on järjestetty niissä<br />

kunnissa, joissa on omaa maahanmuuttohallintoa (johtaja, koordinaattori tai yksikkö). Pienet<br />

kunnat ja ne kunnat, joissa ei ole erillistä maahanmuuttohallintoa ilmoittivat useimmiten, että<br />

tiedotusta maahanmuuttajille ei ole järjestetty. Vastausten mukaan selkeästi suosituin<br />

tiedotusmuoto on Internet. Seuraavina mainitaan erikielinen tiedotusmateriaali ja<br />

maahanmuuttajien kieliä hallitsevien työntekijöiden antama neuvonta. Myös yhteistyö muiden<br />

kuntien kanssa mainitaan tiedotuksen yhteydessä. Samoin erilaiset hankkeet ja projektit, jotka<br />

osaltaan hoitavat tiedotustehtäviä.<br />

Tällä hetkellä <strong>Janakkalan</strong> <strong>kunta</strong> julkaisee vuosittain <strong>kunta</strong>esitteen myös englanninkielellä. Esite on<br />

kuitenkin kohdennettu eritoten matkailijoille sekä <strong>kunta</strong>markkinoinnin tarkoituksiin. Kunnalla on<br />

myös suppeat englanninkieliset nettisivut. <strong>Janakkalan</strong> <strong>kunta</strong> julkaisee vuosittain <strong>Janakkalan</strong><br />

palveluhakemiston, josta löytyvät kunnan palvelut ja yhteystiedot sekä kattavasti yrityksien ja<br />

yhdistyksien yhteystietoja. Palveluhakemisto jaetaan kunnan alueella jokaiseen kotitalouteen.

51 (68)<br />

Toimenpide-ehdotukset:<br />

• Asiakkaille tarkoitettujen ohjeiden kirjoittaminen selkokielelle.<br />

• <strong>Janakkalan</strong> kunnan nettisivuille lisätään oma alasivu<br />

maahanmuuttajille, josta löytyy oleellista tietoa palveluista sekä<br />

maahanmuuttajatyöntekijöiden yhteystiedot. Sivu tehdään sekä<br />

suomeksi, että englanniksi.<br />

Henkilöstön koulutus - Osaamisen kehittäminen<br />

Kun koulutusta suunnitellaan, niin silloin kiinnitetään huomiota koulutuksen järjestämistapaan ja<br />

koulutuksen sisältöön. Henkilökunnan osaaminen kehittyy kun koulutuksen kautta vaikutetaan<br />

toimintakäytäntöjen muuttamiseen sekä asiakaslähtöisyyteen. Jotta koulutuksella olisi<br />

vaikuttavuutta työkäytäntöihin, vaatii se yleensä prosessimaista oppimista ja sirpalemaisen<br />

tiedon välttämistä. Koulutusta voidaan toteuttaa työyhteisökohtaisena koulutuksena, isolle<br />

ryhmälle "info-tyyppisenä" koulutuksena tai työntekijöiden pitempikestoisena koulutuksena.<br />

Yhteiset koulutukset eri toimialoille tukevat verkostoitumista ja yhteistyötä.<br />

Henkilökunnan aikaisemmissa ammattiopinnoissa on ollut vähän tai ei ollenkaan<br />

monikulttuurisuus koulutusta. Asiakkaana maahanmuuttajien käytös voi poiketa<br />

odotuksenmukaisesta, ja maahanmuuttajan kohtaamiseen voi liittyä epävarmuutta, mikä voi<br />

johtua kommunikointi pulmista ja vieraasta kulttuurista. Osa henkilökunnasta on epävarma tulkin<br />

käytöstä asiakastyössä, kaikilla ei ole osaamista tulkin kanssa työskentelyssä tai henkilö<strong>kunta</strong> voi<br />

epäillä tulkin välityksellä tapahtuvaa asiointia. Myös selkokielen käyttö, niin erilaisissa<br />

asiakastiedotteissa kuin vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa, vaatii harjaantumista.<br />

Henkilö<strong>kunta</strong> on saanut ohjausta tulkkipalvelujen käyttöön, mutta koulutusta asioimistulkin<br />

kanssa työskentelystä vielä tarvitaan. Hyötyä voisi myös olla koulutuksesta maahanmuuttajaasiakkaan<br />

kohtaamisessa. Haasteena on muun muassa eri kulttuuritaustojen sekä uskontoon<br />

liittyvien kysymysten huomioiminen palvelutilanteessa. Koulutukseen osallistumisesta tulisi<br />

tehdä mahdollisimman helppoa ja vaivatonta, sillä vaikka halukkuutta koulutukseen<br />

osallistumiseen olisikin, muut työkiireet saattavat estää koulutukseen osallistumisen.<br />

Setlementti ja SPR ovat tarjonneet asiantuntijuuttaan maahanmuuttoon liittyvän koulutuksen<br />

suunnittelussa ja järjestämisessä. Kokemukset maahanmuuttajataustaisesta kouluttajasta ovat<br />

myös olleet myönteisiä. Keskustelua koulutusten järjestämisestä ja suunnittelusta yhdessä<br />

Hämeenlinnan ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin <strong>kunta</strong>yhtymän kanssa on käyty. Myös<br />

vapaaehtoistoimijat ovat toivoneet mahdollisuutta osallistua koulutuksiin.

52 (68)<br />

Nykyisellään vain osa henkilökunnasta kohtaa maahanmuuttaja-asiakkaan. On kuitenkin tärkeää,<br />

että koko henkilökunnalla on valmiudet kohdata maahanmuuttaja palvelujen käyttäjänä.<br />

Toimenpide-ehdotukset:<br />

• Suunnitellaan ja järjestetään maahanmuutto asioihin liittyvää<br />

koulutusta tarvittaessa yhteistyössä Hämeenlinnan ja Kanta-Hämeen<br />

sairaanhoitopiirin <strong>kunta</strong>yhtymän kanssa.<br />

• Kielikoulutuksen järjestämistä henkilökunnalle (selkokieli ja tarpeen<br />

mukaan vieraan kielen opetusta)

53 (68)<br />

6. Etnisten suhteiden edistäminen<br />

Yhdenvertaisuussuunnitelma<br />

Etnisiä suhteita arvioitaessa keskeisimpiä asioita ovat <strong>kunta</strong>laisten yhdenvertaisuuden<br />

toteutuminen, maahanmuuttajien osallistuminen, vuorovaikutuksen onnistuminen niin<br />

palveluissa kuin ihmisten arjen tasolla, asenteet, syrjinnän ja rasismin sekä rikollisuuden<br />

ehkäiseminen. Näiden ilmiöiden kehittyminen myönteiseen suuntaan edellyttää viranomaisten<br />

toimenpiteitä yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi palveluissa ja aktiivista asennetyötä ja<br />

tiedottamista. Hyviä etnisiä suhteita kehittämällä edistetään koko yhteiskunnan turvallisuutta.<br />

Yhdenvertaisuuslain (21/2004) tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden<br />

toteutumista sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa. Lain mukaan<br />

viranomaisilla on velvollisuus kaikessa toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti<br />

ja suunnitelmallisesti sekä tarvittaessa muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät<br />

yhdenvertaisuuden toteutumista. Laki edellyttää, että kaikki viranomaiset laativat<br />

yhdenvertaisuussuunnitelman.<br />

Viranomaisten yhdenvertaisuussuunnitelmien tulisi sisältää konkreettiset toimenpiteet rasismin<br />

ja syrjinnän torjumiseksi ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Viranomaiset voivat tukea hyviä<br />

etnisiä suhteita ja myönteistä vuorovaikutusta muun muassa kehittämällä monimuotoista <strong>kunta</strong>ja<br />

palvelurakennetta, tarjoamalla tiloja eri väestöryhmien kohtaamisille, tarjoamalla<br />

maahanmuuttajille tietoa osallistumismahdollisuuksista, tekemällä aktiivista asennetyötä,<br />

jakamalla tietoa maahanmuutosta ja eri kulttuureista sekä toteuttamalla yhdenvertaisuutta<br />

tukevia ja rasismin ja syrjinnän vastaisia toimenpiteitä.<br />

Janakkalassa on tehty henkilöstön tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma, mutta siinä ei ole<br />

erikseen huomioitu maahanmuuttajia.<br />

Toimenpide-ehdotus:<br />

• Seuraavaan henkilökunnan yhdenvertaisuussuunnitelmaan<br />

kirjataan myös toimenpiteet rasismin ja syrjinnän torjumiseksi ja<br />

yhdenvertaisuuden edistämiseksi.<br />

Poliisin toiminta syrjinnän ehkäisyssä<br />

Maahanmuuttajan on usein vaikea luottaa poliisiin. Kokemukset kotimaan poliisista voivat olla<br />

hyvin negatiivisia eikä yhteistyö Suomen poliisinkaan kanssa aina välttämättä suju ongelmitta.

54 (68)<br />

Toisaalta poliisi joutuu nykyään yhä useammin tilanteiden eteen, joissa totutut toimintamallit<br />

eivät enää päde.<br />

Poliisin maahanmuuttajia ja syrjintää koskevaa tiedottamista sekä poliisin osallistumista esim.<br />

yhteisiin tilaisuuksiin maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöryhmien kanssa lisätään<br />

edelleen, jotta perusteeton epäluulo viranomaisia kohtaa vähenee. Tehdään suomalainen poliisi<br />

tutuksi maahanmuuttajille. Samalla kehitetään poliisin ja vähemmistöjen vuoropuhelua ja<br />

luodaan molemminpuolista ymmärtämystä ja luottamusta. Korostetaan poliisin palvelutehtävää<br />

kaikille maassa oleville. Poliisi palvelee eikä ainoastaan valvo. Poliisi kohdentaa tiedottamista<br />

myös kantaväestöön, jotta maahanmuuttajia kohtaan tunnettua ennakkoluuloa voidaan<br />

hälventää.<br />

Poliisilla on keskeinen asema rasististen ilmiöiden ehkäisemisessä ja selvittämisessä. Rasismin<br />

ehkäisyyn liittyvät asiat huomioidaan kaikessa poliisitoiminnassa. Ongelmien kärjistyminen<br />

pyritään ehkäisemään jo alkuvaiheessaan sidosryhmäyhteistyöllä ja nopealla puuttumisella<br />

rasististen ilmiöiden syihin. Ennakoiva työ on erittäin tarpeellista, jotta ongelmatilanteen<br />

syntyessä eri yhteisöihin on jo valmiiksi suorat ja luottamukselliset kontaktit. Samoin yhteisten<br />

keskustelujen kautta saadaan konkreettisia ehdotuksia, joilla poliisin työtä voidaan kehittää.<br />

Rasististen ongelmien ilmettyä poliisi toimii osaltaan kokoavana tahona, joka kutsuu eri<br />

osapuolet selvittämään ja sovittelemaan ilmenneitä ongelmia.<br />

Tehdään kaikki työtä sen eteen, että Kanta-Hämeessä asuvat – alkuperästään riippumatta - voivat<br />

todeta: "Kanta-Häme on Suomen turvallisin paikka, minkä takeena on ammattitaitoinen,<br />

palvelualtis, luotettava, yhteistyöhakuinen ja tehokkaasti organisoitu poliisi". (Kanta-Hämeen<br />

poliisilaitos, komisario Ilkka Iivari)<br />

Toimenpide-ehdotus:<br />

• Järjestetään tiedotustilaisuus poliisin työstä.

55 (68)<br />

7. Ohjelman toteutuksen seuranta<br />

Nämä toimenpide-ehdotukset kuvastavat loppusyksyn tilannetta vuonna 2011. Tavoitteena on<br />

käydä vielä henkilökunnan tiimeissä kertomassa monikulttuurisuusohjelmasta ja käydä läpi oman<br />

hallintokunnan toimenpide-ehdotukset. Kaikki toimenpide-ehdotukset eivät ole vielä<br />

konkretisoituneet, ja ehdotukset voi myös nähdä uusien ajatusten ja yhteistyön kehittämisen<br />

virityksinä, joista kehittämistyö on hyvä aloittaa.<br />

Kotoutumislain mukaan kotoutumisohjelma tulee hyväksyä kunnanvaltuustossa ja tarkistaa<br />

vähintään kerran 4 vuodessa. Toimenpiteiden toteutumisen seurantaryhmä on luontevasti<br />

maahanmuuttotyön ohjausryhmä. Ohjelman tarkistaminen on tarpeen noin 2-vuoden päästä,<br />

koska ohjelma on Janakkalassa ensimmäinen eikä kunnassa ole vielä paljon kokemusta<br />

maahanmuuttotaustaisten palveluista. Seuraavan monikulttuurisuusohjelman voisi tehdä<br />

esimerkiksi osallistavalla työpajamenetelmällä, johon osallistujat mietitään sitten kun asia on<br />

ajankohtainen. Toivottavasti monikulttuurisuusohjelma kannustaa meitä myös rohkeisiin<br />

kohtaamisiin toistemme kanssa.

12.3.<strong>2012</strong> 56 (68)<br />

<strong>Janakkalan</strong> <strong>kunta</strong><br />

Kunnanvirasto Puh. (03) 68 011 tai (019) 75 801<br />

Juttilantie 1 Fax (03) 680 1209 tai (019) 758 0209<br />

14200 Turenki janakkalan.<strong>kunta</strong>@janakkala.fi

Liite 1: Yhteenveto toimenpide-ehdotuksista ja vastuutahot<br />

57 (68)

58 (68)

59 (68)<br />

Yhteenveto toimenpide-ehdotuksista ja vastuutaho<br />

1 Sosiaali- ja terveydenhuolto:<br />

Toimenpide<br />

Kiintiöpakolaisten vastaanotto vaatii edelleen<br />

panostamista henkilöresursseihin, työprosessien<br />

kehittämiseen ja henkilöstökoulutukseen.<br />

Kiintiöpakolaisten vanhemmuuden tukemista ja<br />

tukemisen keinoja kehitetään.<br />

Sovitaan vammaispalvelun ja kuntoutuksen kanssa<br />

sujuvat viranomaiskäytännöt vammaispalvelujen ja<br />

kuntoutuksen myöntämisessä heti<br />

kiintiöpakolaisten kotoutumisen alkuvaiheessa.<br />

Kartoitetaan maahanmuuttajien ja paluumuuttajien<br />

määrä kunnassa, ja informoidaan kotoutumislain<br />

(1386/2010) mukaisesti palvelun piirissä olevia<br />

oikeudesta kotoutumissuunnitelmaan.<br />

Aloitetaan alkukartoitusten ja<br />

kotoutumissuunnitelmien tekeminen siihen<br />

oikeutetuille sosiaalitoimiston asiakkaille:<br />

kartoitukset ja kotoutumissuunnitelmat tehdään<br />

tarvittaessa monialaisesti.<br />

Vahvistetaan monialaista yhteistyötä<br />

terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen kanssa<br />

erityisesti vaikeavammaisten asiakkaiden<br />

kotoutumissuunnitelmien tekemisessä.<br />

Omalääkärin nimeäminen pakolaisille varmistaisi<br />

lääkärin erityiskysymyksiin keskittymisen.<br />

Arvioidaan traumaterapian tarve ja hoidon<br />

järjestämisen kunnassa.<br />

Vastuutaho<br />

Sosiaalityö, maahanmuuttopalvelut<br />

Maahanmuuttopalvelujen tiimi yhteistyössä<br />

Hämeenlinnan maahanmuuttajapalvelujen<br />

kanssa.<br />

Maahanmuuttopalvelut, vammaispalvelu ja<br />

terveydenhuollon kuntoutus<br />

Sosiaalityö ja maahanmuuttopalvelut<br />

Sosiaalityö ja maahanmuuttopalvelut<br />

Maahanmuuttopalvelut, vammaispalvelu ja<br />

terveydenhuollon kuntoutus<br />

Terveydenhuolto, lääkärien vastaanotto<br />

Terveydenhuolto, psykiatrinen avohoito

60 (68)<br />

Pakolaisperheille ja heidän lapsilleen tarvitaan<br />

kulttuurinmukaisia ja perhekeskeisiä<br />

mielenterveyspalveluita.<br />

Terveydenhuolto, psykiatrinen avohoito<br />

2 Lasten ja nuorten kotoutumisen edistäminen:<br />

Toimenpide<br />

Lasten ja nuorten Hyvinvointisuunnitelmassa<br />

huomioidaan erikseen maahanmuuttaja perheet,<br />

lapset ja nuoret.<br />

Maahanmuuttotaustaisille varataan ennakkoon<br />

hoitopaikkoja (äkilliset tilanteet)<br />

Tehostetaan tulkinpalvelujen käyttöä.<br />

Vahvennetaan henkilöstöresursseja ryhmissä,<br />

joissa on monikulttuurisuustaustaisia lapsia.<br />

Varhaiskasvatuksessa otetaan huomioon<br />

maahanmuuttajaperheet, ja erityisesti kotona<br />

olevat äidit.<br />

Varhaiskasvatuksen henkilöstön monikulttuurista<br />

osaamista vahvistetaan.<br />

Suomi toisen kielenä (S2) opetuksen<br />

suunnitelmallinen järjestäminen<br />

Kohdennetaan tiedottamistaan erityisesti<br />

maahanmuuttaja varhaisnuorille.<br />

Vastuutaho<br />

Sosiaali- ja terveydenhuolto, varhaiskasvatus ja<br />

opetustoimi<br />

Varhaiskasvatus<br />

Varhaiskasvatus<br />

Varhaiskasvatus<br />

Varhaiskasvatus<br />

Varhaiskasvatus<br />

Sivistystoimi<br />

<strong>Janakkalan</strong> seura<strong>kunta</strong>

61 (68)<br />

3 Koulutus:<br />

Toimenpide<br />

Tehostetaan maahanmuuttajan "nivelvaiheen<br />

ohjausta", kun maahanmuuttaja suunnittelee<br />

perusopetuksesta siirtymistä ammatilliseen<br />

koulutukseen. Nuorten AVO- ja<br />

koulutusneuvonta.<br />

Selvitetään mahdollisuuksia järjestää<br />

maahanmuuttajille ammatillista tai<br />

ammatilliseen koulutukseen valmentavaa<br />

koulutusta Koulutuskeskus Tavastian<br />

Koljalantien kiinteistössä Janakkalassa<br />

Tutustumiskäynnit ja – päivät Koulutuskeskus<br />

Tavastiaan yhteishaku aikaan. Kartoitetaan<br />

koulutuksen tarvetta ja vaihtoehtoja sekä<br />

järjestetään koulutuksen suunnittelutilaisuus<br />

tammi-helmikuussa <strong>2012</strong>.<br />

Arvioidaan yhteistyössä Vanajaveden Opiston<br />

kanssa maahanmuuttajien alkukartoitusten ja<br />

luku- ja kirjoitustaidottomien<br />

maahanmuuttajien opetuksen<br />

järjestämisen tarvetta.<br />

Vastuutaho<br />

Perusopetuksen ja kotoutumiskoulutuksen<br />

opettajat ja oppilaitokset, TE-toimisto<br />

Koulutuskeskus Tavastia<br />

Perusopetuksen ja kotoutumiskoulutuksen<br />

opettajat ja Koulutuskeskus Tavastia<br />

Vanajaveden opisto, ELY-keskus, TE-toimisto,<br />

sosiaalipalvelut<br />

Nuorten maahanmuuttajien peruskouluopetus<br />

lisätarpeen kartoittaminen<br />

4 Yhteistyön vahvistaminen paikallisten toimijoiden kanssa:<br />

Toimenpide<br />

Yhteistyötä ELY-keskuksen, TE-toimiston,<br />

koulutusten järjestäjien ja kansalaisjärjestöjen<br />

kanssa vahvistetaan. Keskitytään erityisesti<br />

nuorten ohjaamisessa koulutukseen.<br />

Vastuutaho<br />

Sosiaali- ja maahanmuuttotyö, työvoiman<br />

palvelukeskus, ELY-keskus, TE-toimisto,<br />

koulutuskeskus Tavastia, HAMK, Vanajaveden<br />

opisto, Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus.

62 (68)<br />

Järjestetään yhteinen tapaaminen ja esittely eri<br />

toimijoiden ja järjestöjen kanssa.<br />

Maahanmuuttopalvelut<br />

Vahvistetaan yhteistyötä maahanmuuttajien<br />

kotoutumis- ja ammatillisten<br />

kuntoutussuunnitelmien tekemisessä.<br />

Sosiaali- ja terveydenhuolto, Kiipulan koulutusja<br />

kuntoutuskeskus, TE-toimisto<br />

Kolmas sektori:<br />

Toimenpide<br />

SPR:n tavoitteena on aloittaa LäksyHelppi<br />

maahanmuuttaja nuorille.<br />

Maahanmuuttajien tutustuminen ja<br />

osallistuminen Mannerheimin<br />

lastensuojeluliiton perhekahvilatoimintaan.<br />

Käynnistetään yhteistoiminta Marttojen kanssa<br />

ruokakulttuurikurssilla vuonna <strong>2012</strong>.<br />

Tiivistetään yhteistyötä Hämeenlinnan<br />

Setlementin kanssa.<br />

Setlementin palveluista ja hankkeista<br />

tiedottaminen sekä asiakkaiden palveluihin<br />

ohjaaminen.<br />

Palstaviljelyn aloittamisen ohjaus<br />

kiintiöpakolaisille ja muille<br />

maahanmuuttajataustaisille <strong>kunta</strong>laisille.<br />

Vastuutaho<br />

SPR:n Hämeen piiri, sivistystoimi,<br />

maahanmuuttopalvelut<br />

Mannerheimin lastensuojeluliiton <strong>Janakkalan</strong><br />

paikallisyhdistys<br />

Hämeenlinnan Martat<br />

Hämeenlinnan setlementti, maahanmuuutopalvelut<br />

Hämeenlinnan setlementti, maahanmuuttopalvelut<br />

4H-yhdistys<br />

Tiedotetaan aktiivisemmin 4H:n<br />

toiminnasta maahanmuuttajataustaisia<br />

nuoria.

63 (68)<br />

5 Henkilöstön koulutus:<br />

Toimenpide<br />

Suunnitellaan ja järjestetään maahanmuutto asioihin<br />

liittyvää koulutusta.<br />

Kielikoulutuksen järjestämistä henkilökunnalle<br />

(selkokieli ja tarpeen mukaan vieraan kielen<br />

opetusta)<br />

Vastuutaho<br />

Esimiehet, henkilöstöjohtaja, HR-assistentti,<br />

K-HKS:n koulutuspäällikkö.<br />

Esimiehet, henkilöstöjohtaja, HR-assistentti,<br />

K-HKS:n koulutuspäällikkö.<br />

6 Vapaa-aika ja kulttuuri:<br />

Toimenpide<br />

Suunnitellaan nuorille monikulttuurista<br />

ryhmätoimintaa.<br />

Vastuutaho<br />

Sivistys-, lii<strong>kunta</strong>- ja nuorisotoimi<br />

<strong>Janakkalan</strong> kirjastossa suomen kielen<br />

pienimuotoisen ”opintopiirin” aloittaminen.<br />

Sivistys-, lii<strong>kunta</strong>- ja nuorisotoimi<br />

Hankitaan maahanmuuttajille omakielistä<br />

kirjallisuutta ja kuvasanakirjoja.<br />

Sivistys-, lii<strong>kunta</strong>- ja nuorisotoimi<br />

Järjestetään maahanmuuttajille tutustumis- ja<br />

esittelytilaisuuksia kirjaston palveluista.<br />

Sivistys-, lii<strong>kunta</strong>- ja nuorisotoimi

64 (68)<br />

7 Asuminen<br />

Toimenpide<br />

Maahanmuuttajia informoidaan enemmän käytännön<br />

asumisesta. Taloyhtiön järjestyssääntöjä käännetään<br />

useammalle kielelle.<br />

Vastuutaho<br />

<strong>Janakkalan</strong> Asunnot oy<br />

Harkitaan mahdollisen asukasisännöitsijän palkkaamista.<br />

<strong>Janakkalan</strong> Asunnot oy<br />

8 Yhdenvertaisuutta lisäävät toimenpiteet:<br />

Toimenpide<br />

Seuraavaan yhdenvertaisuussuunnitelmaan kirjataan<br />

myös toimenpiteet rasismin ja syrjinnän torjumiseksi<br />

ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi.<br />

Järjestetään tiedotustilaisuus poliisin työstä.<br />

(syrjinnän ehkäiseminen)<br />

Vastuutaho<br />

Henkilöstöjohtaja<br />

Maahanmuuttopalvelut, Kanta-Hämeen<br />

poliisilaitos, komisario Ilkka Iivari<br />

9 Tiedottaminen ja viestintä:<br />

Toimenpide<br />

<strong>Janakkalan</strong> kunnan nettisivuille lisätään oma alasivu<br />

maahanmuuttajille.<br />

Vastuutaho<br />

Viestintä<br />

Asiakkaille tarkoitettujen ohjeiden kirjoittaminen<br />

selkokielelle.<br />

Esimiehet

65 (68)<br />

10 Työllisyyden parantaminen:<br />

Toimenpide<br />

Jaetaan tietoa maahanmuuttajista niin<br />

yrityksille, yrittäjille kuin työntekijöillekin.<br />

Vastuutaho<br />

Yritysasiamies, TE-toimisto, Hämeenlinnan<br />

kaupungin maahanmuuttoInfo -hanke<br />

MaahanmuuttoInfo –hankkeen<br />

päätösseminaari (kutsuttuna paikalliset<br />

työnantaja)<br />

Kehitetään yrittäjille mahdollisuuksia tutustua<br />

eri kulttuureihin ja maahanmuuttajien ammattija<br />

kielitaitoon. Markkinoidaan<br />

maahanmuuttajien ammatillista osaamista.<br />

Kerrotaan yrittäjille erilaisista<br />

maahanmuuttajien palkkaamiseen liittyvistä<br />

mahdollisuuksista.<br />

Mahdollistetaan maahanmuuttajien<br />

tutustuttaminen paikallisiin yrityksiin.<br />

Työllisyysseteleitä suunnataan myös<br />

maahanmuuttajataustaisille henkilöille.<br />

Yritysasiamies, Yritysharava, Osallisena Suomessa –<br />

projekti.<br />

Yritysasiamies, TE-toimisto<br />

Yritysasiamies, TE-toimisto, Osallisena Suomessa –<br />

projekti.<br />

Henkilöstöjohtaja<br />

Maahanmuuttotyön ohjausryhmä<br />

Annan Roinevirta, sosiaalityön johtaja (puheenjohtaja)<br />

Pirjo Meriläinen, terveydenhuollon avohoidon yhteyshenkilö<br />

Liisa Tonteri, varhaiskasvatusjohtaja,<br />

Jaana Koski, opetustoimen kehittämispäällikkö<br />

Mauno Matikainen, talous- ja hallintopäällikkö<br />

Eila Halme, <strong>Janakkalan</strong> Asunnot Oy:n toimitusjohtaja<br />

Heidi Lampsijärvi, vs. viestintäpäällikkö<br />

Pirjo Alijärvi, luottamushenkilö<br />

Kirsti Tukki, projektipäällikkö, (sihteeri) maahanmuuttopalvelut

66 (68)<br />

Lähteet:<br />

Gissler, Malin, Matveinen, Sarvimäki, Kangasharju (2006) Maahanmuuttajat ja julkiset palvelut: .<br />

Työpoliittinen tutkimus Helsinki: Stakes, Työministeriö<br />

Hallikainen Minna (2011) Maahanmuuttajat suomalaisen palvelujärjestelmän asiakkaita.<br />

"Hukassa olemisen tunne on suurin silloin, kun ei tiedä mitä pitäisi kysyä", opinnäytetyö. Sosiaalija<br />

terveysalan kehittäminen ja johtaminen<br />

Kilpinen & Salonen (2011) Maahanmuuttajien ammatillisen peruskoulutuksen tila lukuvuonna<br />

2009-2010 Opetushallitus Koulutuksen seurantaraportit 2011:3 : Terveydenhuollon palvelut ja<br />

sosiaalihuollon laitospalvelut. Juvenes Print – Tampereen Yliopistopaino Oy, Tampere<br />

Peltola Ulla, Metso Laura (2008) Maahanmuuttajien kuntoutumisen ja työllistymisen tukeminen<br />

Helsingissä. Kuntoutussäätiö.<br />

Saukkonen Pasi (2007) Maahanmuutto, monikulttuurisuus ja kulttuuripolitiikka: taustatietoa<br />

tutkimukselle ja toiminnalle, Cuporen verkkojulkaisuja 1<br />

Sourander Andre (2007) Kulttuurien kohtaaminen, Turvapaikkaa hakevien pakolaisten ja nuorten<br />

mielenterveys. Duadecim 2007; 123:479-485)<br />

Uusikylä, Puurtinen, Terävä, Kinnunen(2010), Maahanmuuttajat <strong>kunta</strong>laisina. Selvitys<br />

maahanmuuuttajien elämäntilanteista ja palveluista Itä- Suomessa 8/2010. Pointmedia oy,<br />

Helsinki<br />

Hallituspoliittinen maahanmuuttopoliittinen ohjelma, Työhallinnon julkaisu 2006<br />

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle kotouttamislain toimeenpanosta 2.10.2008<br />

Osallisena Suomessa, kehittämissuunnitelma maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi,<br />

Jyväskylä yliopisto, Soveltavan kielentutkimuksen keskus<br />

Päijät-Hämeen maahanmuutto-poliittinen ohjelma 2010–2015<br />

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle kotoutumislain toimeenpanosta, 2008

67 (68)<br />

Linkkejä:<br />

Maahanmuuttoon liittyvät yleiset asiat:<br />

http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/2010/20100185.pdf Linkki Suomen säädöskokoelmaan<br />

2010 N:o 1386–1391, jossa ovat kotoutumisen edistämiseen liittyvät lakimuutokset.<br />

www.lifeinfinland.fi/ Perustietoa Suomesta<br />

www.infopankki.fi Infopankin sivuilla on tärkeää perustietoa maahanmuuttajille yhteiskunnan<br />

toiminnasta ja mahdollisuuksista Suomessa. Kansainvälisen kulttuurikeskuksen Caisan ylläpitämä<br />

Infopankki tarjoaa maahanmuuttajille tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta 15 eri kielellä, ja siinä<br />

on mukana useista kuntia ja seutukuntia Suomesta.<br />

www.poliisi.fi Tietoa muun muassa oleskelulupa asioissa<br />

www.migri.fi maahanmuuttovirasto. Tietoa maahanmuuton periaatteista ja käytännöistä.<br />

http://www.migri.fi/netcomm/language=FI Migrin Tietopankki<br />

http://www.migri.fi/netcomm/content.asppath=8,2754 Migrin sanasto – sivut<br />

http://www.migri.fi/netcomm/content.asppath=2761 oleskelulupa-asioista<br />

http://www.virka.fi/fi/info/suomeksi (Virka Info on Helsingin kaupungin yleisneuvontapiste, joka<br />

palvelee kaikkia helsinkiläisiä. Virka Info toimii maahanmuuttoviraston, maistraatin ja poliisin<br />

yhteispalvelupisteenä ja tarjoaa erityisneuvontaa maahanmuuttoasioissa. Tietoa 10 kielellä)<br />

http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/aek/maahanmuutto/<br />

http://www.intermin.fi Osallisena Suomessa – kokeiluhanke, kehittämissuunnitelma<br />

maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi.<br />

Naisille ja lapsille suunnattua tietoa sekä perusoikeuksia:<br />

http://www.pakolaisapu.fi/ Suomen Pakolaisapu on kansainvälisen pakolaistyön asiantuntija,<br />

jonka tärkein tehtävä on edistää pakolaisten ja paluumuuttajien perusoikeuksia.<br />

http://www.lastensuojelu.info Info on suunnattu erityisesti maahanmuuttajavanhemmille ja<br />

heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille. Materiaali on myös kuunneltavissa. Sivustoon<br />

on koottu tietoa siitä, mitä lastensuojelu on, mihin se perustuu ja miten se toimii. Ajankohtaisesti<br />

sivut ovat 8:lla eri kielellä ja selkokielellä.<br />

www.vaestoliitto.fi/monikulttuurinentyo/

68 (68)<br />

http://www.monikanaiset.fi/ Monika-Naiset liitto ry on eri etnisiin ryhmiin kuuluvien<br />

naisjärjestöjen kattojärjestö, joka toimii moniarvoisen ja turvallisen arjen puolesta.<br />

Ajankohtaisesti sivut on julkaistu 15 kielellä.<br />

Työllisyyteen ja yrittäjyyteen liittyviä linkkejä:<br />

Opasmateriaalia ja julkaisuja:<br />

http://www.ely-keskus.fi/fi/Elinkeinottyojaosaaminenjakulttuuri/Maahanmuutto/Sivut/<br />

www.jao.fi/yrittajavideot Maahanmuuttajille suunnatut Yrittäjäksi Suomeen -video.<br />

http://www.pointti.eu/m_materiaalit.html Linkki "Polkuja työelämään - opas maahanmuuttajille"<br />

ja "Työperusteisen muuttajan ja hänen perheenjäsentensä kotoutuminen Suomeen – opas". Se<br />

on päivitetty opas, jossa on tietoa koulutuksesta, työnhausta ja työelämästä Suomessa.<br />

http://www.stm.fi/julkaisut/maahanmuuttajat Joitakin STM:n julkaisuja on tuotettu useilla<br />

kielillä (ruotsi, englanti, venäjä, ranska, saksa). maahanmuuttaja-aineistot<br />

http://www.redcross.fi/aktiivit/piirit/sivut/sata<strong>kunta</strong>/spirit/fi_FI/spirit2/ Opasmateriaali<br />

monikulttuurisuus koulutukseen.

Julkaisija<br />

<strong>Janakkalan</strong> <strong>kunta</strong>, Maahanmuutopalvelut<br />

Tapailankuja 8, 14200 Turenki.<br />

www.janakkala.fi<br />

14

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!