2012-2013 MONIKULTTUURISUUSOHJELMA ... - Janakkalan kunta

39 (68)
ystävänsä. Pakolaisten joukossa on henkilöitä, jotka ovat olleet pitkään pakolaisleireillä sekä yksin
tulleita alaikäisiä turvapaikanhakijoita.
Tilanne jatkuu usein pitkään epävarmana myös uudessa asuinmaassa, jossa pitäisi kuitenkin
samaan aikaan selviytyä suurista haasteista, esimerkiksi oppia uusi kieli ja kulttuuri. Aikaa ja tilaa
menetysten läpikäymiselle ja surulle ei juuri ole. Myös syrjintä ja rasismin kohtaaminen on
tavallista. Psyykkinen stressi altistaa psykiatristen häiriöiden puhkeamiselle tai pahenemiselle.
Pakolaisilla näyttää esiintyvän myös paljon psyykkiseen stressiin liittyviä somaattisia oireita ja
vakavia sairauksia. Tiedetään, että varsinkin kiintiöpakolaisilla ja turvapaikan hakijoilla masennus
ja traumaperäinen stressireaktio ovat yleisiä. Tämä vaikuttaa monin tavoin sekä parisuhteeseen
että vanhemmuuteen. Pakolaislapset ovat kaikista haavoittuvimmassa asemassa ja sen takia
erityisen tuen tarpeessa. Tutkimusten mukaan pakolaislasten ja -nuorten suurimmat
terveysongelmat liittyvät mielenterveyteen. Lapsilla ja nuorilla esiintyy samankaltaisia
traumaperäisen stressihäiriön oireita kuin aikuisilla. (Sourander Andre 2007, 479–485)
Sosiaali- ja terveyspalveluissa työskenteleville haasteita aiheuttavat asiakkaiden tilannetta ja
muiden palveluiden käyttöä koskeva tiedon puute sekä tietämättömyys maahanmuuttajan
kulttuurin olennaisista piirteistä. Perinteisesti käytössä oleva keskusteleva työtapa ei aina
maahanmuuttajien kohdalla toimi, sillä asiakkaalla ja auttajalla on usein ristiriitaiset käsitykset
auttamisen keinoista ja tavoitteista. Etenkin terapiatyölle ominainen yksilökeskeisyys ei näytä
kovin hyvin sopivan maahanmuuttajien auttamiseen, sillä maahanmuuttajilla on usein
perhekeskeisempi ajattelutapa meille totutun yksilökeskeisyyden sijaan. Terapiatyössä on kyse
niin kielellisistä haasteista kuin myös kulttuurieroista.
Kuva 6: Onnea ensimmäisen sukupolven suomalainen