2012-2013 MONIKULTTUURISUUSOHJELMA ... - Janakkalan kunta
2012-2013 MONIKULTTUURISUUSOHJELMA ... - Janakkalan kunta
2012-2013 MONIKULTTUURISUUSOHJELMA ... - Janakkalan kunta
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
12 (68)<br />
<strong>kunta</strong>an tulee 15 henkilöä. Kuntaan perustettiin maahanmuuttopalvelut kiintiöpakolaisten tuloa<br />
varten.<br />
Pakolaisia vastaanottavia kuntia valittaessa on pyrkimys sijoittaa samaa etnistä ryhmää edustavat<br />
samaan <strong>kunta</strong>an/samalle alueelle, koska tällä on merkitystä yhteisöllisyyden syntymiselle,<br />
sosiaalisten suhteiden solmimiselle ja oman kulttuurin ylläpitämiselle. Tiivis yhteisö on myös<br />
tärkeä vertaistuki kotoutumisprosessin liikkeelle saamisessa ja kontaktien luomisessa<br />
kantaväestöön. Muun muassa tämä näkökulma on otettu huomioon kun Hämeenlinnaan ja<br />
Janakkalaan on vastaanotettu pakolaisia samoista lähtömaista.<br />
Haapa-hanke<br />
Euroopan pakolaisjärjestön rahoittama Sisäministeriön Haapa-hanke myönsi Janakkalalle<br />
rahoitusta vuonna 2011. Hankkeen tehtävänä oli kehittää ja testata erilaisia toiminta- ja<br />
palvelumalleja haavoittuvassa asemassa olevien kiintiöpakolaisten vastaanottoon kunnissa.<br />
<strong>Janakkalan</strong> hankkeen tavoitteeksi asetettiin pakolaisten vastaanoton toimintamallin luominen<br />
maaseutukunnalle kunnan peruspalveluissa. (kuva 1 Kiintiöpakolaisen kotoutumisen ensimmäiset<br />
4 vuotta)<br />
Hankkeeseen liittyen henkilöstölle järjestettiin myös erilaisia pakolaisuuteen ja vastaanottoon<br />
liittyviä koulutuksia ja kehitettiin vastaanoton verkostoja. Pakolaisten vastaanottotyötä on<br />
mallinnettu tekemällä terveydenhoitajan työnkuvaus ja kiintiöpakolaisen kotoutumisen<br />
prosessikuvaus sekä maahanmuuttaja työkirja, joka on luettavissa <strong>Janakkalan</strong> kunnan intrassa<br />
sekä Haapa-hankkeen sivuilta.<br />
Haapa hankkeeseen osallistuvien kuntien kokemuksena on muun muassa ollut, että<br />
terveydenhuollossa paras toimintamalli on, että yksi nimetty lääkäri ottaa vastaan pakolaiset.<br />
Hyvä kokemus myös oli, kun kotoutumisen aikana sovittiin säännölliset lääkärin vastaanotot<br />
asiakkaalle, jolloin trauman ja kriisin jälkeisen tilan huomioiminen on näin helpompaa. Hyväksi<br />
käytännöksi myös todettiin, että nimetty lääkäri teki terveystarkastukset yhdessä hoitajan kanssa.<br />
Asiakkaat pääsivät tällöin mahdollisimman pian palveluiden piiriin, ja<br />
erityiskustannuskorvaushakemukset tulivat tehtyä huolella ja asianmukaisesti.