2012-2013 MONIKULTTUURISUUSOHJELMA ... - Janakkalan kunta

29 (68)
4.3.1 Koulutuksen nivelvaiheet haasteena
Lasten ja nuorten kotoutumisessa koulutuksen jatkuvuuden ja joustavuus on tärkeää. Syksyllä
2007 julkaistun Opetushallituksen tutkimuksen mukaan n. 5 % peruskoulun keväällä päättäneistä
opiskelijoista ei ole opiskelemassa seuraavana syksynä. Sen mukaan erityisen suuri riski
koulutuksen ulkopuolelle jäämiseen on maahanmuuttajataustaisilla nuorilla.
Maahanmuuttajanuoret hakeutuvat ammatilliseen koulutukseen useammin kuin lukioon.
Toisaalta ammatilliseen koulutukseen pääsy on vaikeutunut viime vuosina, joten yhä useampi
maahanmuuttajanuori jää kokonaan koulutuksen ulkopuolelle. Ammatillisen koulutuksen suosio
on kasvanut ja hakijoiden määrä on kasvanut kokonaisuutena.
Opetusministeriön selvityksen mukaan noin puolet koko nuorisoikäluokasta aloittaa
korkeakouluopinnot. Korkeakouluihin siirtymisessä on merkittäviä eroja sukupuolten ja
kieliryhmien välillä. Muunkielisten korkeakouluihin siirtyneiden osuus on yli puolet pienempi kuin
suomen- ja ruotsinkielisillä.
Maahanmuuttajanuorten kielitaito vaihtelee, ja huonosti kotimaisia kieliä osaavilla nuorilla on
suurempi riski jäädä koulutuksen ja työmarkkinoiden ulkopuolelle. Myös peruskoulun,
ammatillisten opintojen ja lukion keskeyttäminen on tavallista maahanmuuttajanuorilla.
Eräs haastava ryhmä ovat murrosiässä Suomeen muuttaneet heikon ja vähäisen koulutaustan
omaavat nuoret, jotka eivät enää ole oppivelvollisuusikäisiä. Yli 18-vuotiaatkin voivat käydä
peruskoulua, mutta mitään velvoitetta kunnalla ei ole ottaa heitä oppilaiksi. Toisaalta normaalin
peruskoulun soveltuminen jo vanhemmalle maahanmuuttajanuorelle voi olla ongelmallista,
koska hänen kuuluisi jo ikänsä puolesta olla muualla kuin peruskoulussa. Sama koskee
osallistumista perusopetukseen valmistavaan opetukseen. Suuret kunnat ovat rakentaneet
järjestelmiä, jotka ottavat erityisesti myöhään tulleiden nuorten koulutuksen erityistarpeet
huomioon. Maahanmuuttajien opiskelun saatavuuteen saattaa vaikuttaa muun muassa se, että
Janakkalassa ei ole aikuislukioita, joissa perusopintoja voisi suorittaa. Lähimmät aikuislukiot ovat
Hämeenlinnassa ja Riihimäellä. Molemmissa on mahdollisuus suorittaa maahanmuuttajan
peruskoulututkinto, joka on päiväopetusta ja kestää 2 lukuvuotta.
Alle 25-vuotiailla työmarkkinatuen saajilla on velvollisuus osallistua jatko-opintojen yhteishakuun.
Nuoret, jotka ovat asuneet Suomessa vasta lyhyen ajan tai joilla ei ole riittävää suomen kielen
taitoa jatko-opintoihin hakeutuakseen, tarvitsevat erityistä ohjausta ja opastusta opiskelun
suunnittelussa. Nuorilta puuttuu usein myös muodollinen peruskoulutus, joka estää
hakeutumisen jatko-opintoihin. Maahanmuuttaja nuoret tarvitsevat hyvin yksilöllisiä ohjaus- ja
neuvontapalveluja. Nuorten työllistäminen edellyttää ohjauksen, koulutuksen, verkostojen ja
tiettyjen nuorten työllistämiseksi räätälöityjen tukimuotojen yhdistämistä loogiseksi jatkumoksi.