aos_2013-2

9. Linnanmäki
Kuva 136 | Näkymä Töölönlahden yli Vesilinnanmäen kallioille. Linnanmäen
laitteet hallistevat maisemakuvaa. ML.
Kuva 137 | Linnamäen julkisivu Alppipuistoon kaipaa suojaistutuksia.
ML.
Linnanmäen huvipuistoalue sijaitsee Vesilinnanmäen
laella, kallioisella selänteellä pääradan ja
Sturenkadun välissä, alkuperäisen Alppipuiston
ympäröimänä. Kaakosta alue rajautuu 1950-luvun
koulu- ja kulttuurirakennuksiin ja luoteesta Tivolitiehen.
Koillisesta se rajautuu Lenininpuistoon ja
lounaasta Alppipuiston kallioalueeseen. Koko huvipuistoalue
on rajattu ympäröivistä katu-, puisto- ja
korttelialueista korkeilla aidoilla, minkä takia se
muodostaa oman kokonaisuutensa. Huvipuistoalueelle
on kaksi sisäänkäyntiä, toinen Sturenkadun
puolella ja toinen Tivolitien puolella. Huvipuiston
pysäköinti on järjestetty sen luoteispuolelle, Tivolitien
toiselle puolelle Alppipuiston alueelle sekä
rakentamattomalle tontille. Huvipuiston kasvillisuus
on kirjavien ja pienipiirteisten puutarhamaisten istutusten
hallitsemaa, mutta paikoitellen, mm. vesisäiliön
ympäristössä kasvaa vanhaa komeata puustoa.
Huvipuistossa on reilut 40 erilaista suurta ja pientä
huvipuistolaitetta, jotka hallitsevat sekä huvipuiston
sisäisiä näkymiä, että laajoja näkymiä mm. Töölönlahdelta.
Alueen monet korkeat huvittelulaitteet
näkyvät kaupungin panoraamassa häiritsevinä,
selvästi korkeampina kuin Stadionin torni. Huvipuiston
vanhin laite on karuselli (1896), muita
vanhoja huvipuisto laitteita on puinen vuoristorata
(1951, laajennettu useasti sen jälkeen), kummitusjuna,
autorata ja Vekkula. Lisäksi huvipuistossa on
runsaasti muita rakenteita ja rakennuksia, kuten
pelihalleja, huvipuistopelejä, kioskeja ja ravintoloita.
Kookkaista rakennuksista mainittakoon
Peacock-teatteri sekä 1990-luvulla rakennettu Sea
Life -akvaario. Huvipuiston alueella sijaitsee kolme
kaupungin taidemuseon julkista veistosta. 153 Huvipuiston
toiminnasta vastaa 1957 perustettu Lasten
Päivän Säätiö.
Linnanmäen huvipuisto sijoittui vanhan Töölönpuiston
näköalapaikalle, Vesilinnanmäen kallioille,
joita vuonna 1949 esitettiin suojeltavaksi: ”Mahtavasti
nousevia, alastomia kallioseinämiä ja -pintoja.
Varsinaisen Helsingin korkein kohta luonnonnäköalapaikka
(42–43 m yläp. meren) täällä. Laajoja
näkymiä kaupunkiin ja Lauttasaarenselälle.” 154 Alun
perin huvipuisto oli väliaikainen Lasten päivätapahtumaa
varten rakennettu tivoli, joka muistutti
lähinnä ”hätäisesti kasaan koottua hökkelikylää.”
155 Huvipuistolle vuokrattu alue oli laaja,
mutta toiminnot sijoittuivat pääosin kahden vesisäiliön
ja Tivolitien sekä Sturenkadun kortteleiden
väliselle alueelle. Kaupunki oli luovuttanut alueen
alun perin kolmeksi vuodeksi, mutta vuokrasopimusta
jatkettiin vuonna 1953 koska kaupungilla ei
ollut tarjota tälle toiminnalle muuta aluetta. Jo tuolloin
paikkaa pidettiin huvipuistolle sopimattomana.
Alkuperäinen vuokra-alueen koko oli 53 700 neliömetriä.
156 Sitä laajennettiin vuonna 1956 noin 20 000
neliöllä, jolloin vuokra-alue saavutti lähes nykyisen
laajuutensa. 157 Samana vuonna alueen vuokra-aikaa
pidennettiin vuoteen 1961 asti. Alue on käynyt
toiminnalle nykyään pieneksi, laitteet ja toiminnat
on sijoitettu hyvin tiivisti ja paikoin jopa lomittain.
Laitteiden välissä kiemurtelee käytäviä, portaita ja
luiskia muurirakenteineen ja kaiteineen. Paikoin
ahdas ja sekava vaikutelma tekee alueesta vaikeasti
suunnistettavan.
Vaalittavat ominaispiirteet:
––
Vanhat huvipuisto- ja tivolialueelle ominaiset
laitteet, kuten vuoristorata
––
Vanhat vesisäiliöt
Arvot:
––
Linnanmäki on Helsingin suosituin matkailukohde
ja Suomen suosituin huvipuisto.
––
60 vuotta kestänyt huvipuistotoiminta.
108 Eläintarhan alue – Ympäristöhistoriallinen selvitys
Eläintarhan alue – Ympäristöhistoriallinen selvitys
109