You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Vesilinnanmäki<br />
Töölönvuori ja Alppi<br />
Töölönvuori oli eräs niistä Helsingin seudun kukkuloista,<br />
joka oli ns. Kasaberget eli vartiovuori, jolla oli<br />
entisaikaan tapana sytyttää merkkivalkeita vihollisten<br />
tunkeutuessa maahan, ja siellä poltettiin myös<br />
juhannustulia. 141 Vanhan Töölönvuori-nimen sijasta<br />
selänteestä alettiin käyttää 1800-luvulla nimitystä<br />
”Alppi”.<br />
Töölön puistoyhtiö ja sen suunnittelijat kiinnittivät<br />
erityisen paljon huomiota tämän kallioalueen suunnitteluun.<br />
Sen rotkot, laaksopainanteet ja kumpareet<br />
tarjosivat ainutlaatuiset mahdollisuudet todella<br />
omaleimaisen puistoalueen luomiseen. Se ylitti tässä<br />
suhteessa Kaivopuiston kallioiden ja Tähtitorninmäen<br />
tarjoamat mahdollisuudet, sillä ne edustavat<br />
huomattavasti tavanomaisempia ja pienempiä kalliomuodostumia.<br />
Kuvaavaa kyllä Svante Olsson piti<br />
Tähtitorninmäen muotoja niin kesyinä ja mitäänsanomattomina,<br />
että hän antoi muokata ja louhia niitä<br />
monelta kohtaa.<br />
Helsinkiin suunniteltiin tivolia jo 1800-luvun puolivälissä.<br />
Seuraavalla vuosisadalla suunnitelmat konkretisoituivat<br />
ja tivolin sijoituspaikoiksi ehdotettiin<br />
muun muassa Kaisaniemeä. Eräät hyväntekeväisyysjärjestöt<br />
olivat alkaneet 1930-luvulla järjestää<br />
Lasten Päiviä, eräänlaista maksullista huvipuistotoimintaa<br />
kerätäkseen varoja lastensuojelutyötä varten.<br />
Toiminta sai pysyvämpiä muotoja sotien jälkeen.<br />
Niinpä Helsingin kaupunki vuokrasi stadionin<br />
kentän ja sen itäpuolella olevan mäen tätä toimintaa<br />
varten neljäksi viikoksi vuonna 1948. 142 Pari vuotta<br />
myöhemmin kaupunki päätti vuokrata ao. järjestöille<br />
pienen osan Vesilinnanmäkeä, jossa oli ollut kesäteatteritoimintaa<br />
muutamana edellisenä vuotena.<br />
Paikkaa pidettiin huvipuiston kannalta huonona,<br />
mutta toimintaa jatkettiin siellä, koska kaupunki ei<br />
ollut halukas luovuttamaan muutakaan paikkaa ao.<br />
toimintaa varten, ja huvipuiston katsottiin rikastuttavan<br />
olympiakesän ohjelmatarjontaa. Vuoden<br />
1954 Helsingin kunnalliskertomuksen mukaan<br />
Vesilinnan kesäteatteria vuodesta 1946 pyörittänyt<br />
Suomen Työväenteatteri valitti Linnanmäen Tivolin<br />
haitasta. Kaupunginvaltuusto päätti, että teatterille<br />
etsitään uusi paikka ja sellainen löytyi Alppipuiston<br />
notkosta.<br />
Vuonna 1956 ao. hyväntekeväisyysjärjestöt päättivät<br />
perustaa erillisen Lasten Päivän Säätiön hoitamaan<br />
huvipuistotoimintaansa. Sen jälkeen sen aluetta<br />
Vesilinnanmäellä on jatkuvasti laajennettu siitä<br />
huolimatta, että paikka on hyvin ahdas. Sen eteläinen<br />
sisäänkäynti on vilkkaasti liikennöidyllä Helsinginkadulla<br />
ja raitiovaunu nro 8 pysäkki on Helsinginkadun<br />
ja Sturenkadun risteyksessä. Huvipuiston<br />
pohjoinen sisäänkäynti sijaitsee Tivolitiellä, jonka<br />
lähin julkisen liikenteen yhteys on Viipurinkadulla<br />
sijaitseva raitiovaunu nro 3T/3B pysäkki. ”Liikenne<br />
Linnanmäelle on ikuinen mieliharmi” ja ”aina aiheuttanut<br />
ongelmia niin huvipuiston johdolle kuin<br />
paikallisille viranomaisillekin”, totesi Linnanmäen<br />
historian kirjoittaja Eeva-Kaarina Holopainen jo<br />
vuonna 1990. Hän kertoo myös junabussi- ja ilmaratahankkeista<br />
yleisön kuljettamiseksi Linnanmäelle.<br />
Yleisö ei ottanut kuitenkaan junabusseja ”omakseen”<br />
ja kaupungin viranomaiset ovat torjuneet<br />
ilmarata-ehdotukset. 143 Koska huvipuisto sijaitsee<br />
mäellä, sinne johtavilla reiteillä on suuria korkeuseroja<br />
samoin kuin itse puistonkin alueella, joka tekee<br />
paikoin ahtaan ja sekavan vaikutelman. Huvipuiston<br />
oman tiedotteen mukaan siellä on Pohjoismaiden<br />
suurin määrä ”laitteita” suhteessa kävijämäärään.<br />
Alueen monet korkeat huvittelulaitteet näkyvät<br />
kaupungin panoraamassa eri tahoille ja paikoittain<br />
samalla kertaa ja korkeampina kuin Stadionin torni.<br />
Viereisellä sivulla:<br />
Kuva 90 | Panoraama Stadionin tornista. Etualalla<br />
Kaupunginpuutarha ja taustalla Alppilaa.<br />
Valokuva R. Roos. 1930-luku. HKM.<br />
Kuva 91 | Linnanmäen sisäänkäynti 1960–<br />
1970-luvun tienoilta. Valokuva C. G. Roos. MV.<br />
Taideteoksia ja muistomerkkejä<br />
Suomen Rakennusurakoitsijaliitto lahjoitti kuvanveistäjä<br />
Kain Tapperin teräsbetonista muotoillun<br />
”Moduli”-teoksen Helsingin kaupungille liiton<br />
täyttäessä 50 vuotta vuonna 1973. Se sijaitsee Vesilinnanmäen<br />
länsirinteellä, kevyenliikenteen väylän<br />
yläpuolella. 144 Teos näkyy maastossa huonosti.<br />
Linnanmäen huvipuiston alueella on kaksi Mikko<br />
Hovin työtä eli ”Leikkivät karhut” (1951) ja ”Kalapoika”<br />
(1953). Siellä on myös Tapio Vilpponen alias<br />
lavastaja Roy metalliteos ”Montreuxin Ruusu”. 145<br />
Pienessä vesialtaassa sijaitseva suihkukaivoveistos<br />
”Lapsia sateenvarjon alla” lienee ulkomaista ”valmistavaraa”<br />
1800- ja 1900-lukujen vaihteesta, mutta<br />
omaa siitä huolimatta tiettyä harvinaisuusarvoa.<br />
Teos on aiemmin sijainnut Esplanadin puistossa,<br />
josta se on siirretty Linnanmäelle vuonna 1951. 146<br />
Alueella on viime vuosina ollut myös Sakari Peltolan<br />
veistoksia. Taiteilijan kotisivujen perusteella<br />
päätellen kysymyksessä lienee eräänlainen pysyvä<br />
näyttely.<br />
78 Eläintarhan alue – Ympäristöhistoriallinen selvitys<br />
Eläintarhan alue – Ympäristöhistoriallinen selvitys<br />
79
Change language