You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
4 Hajaannuksen kausi 1877–1907<br />
Kuva 16 | Näkymä Eläintarhasta 1890-luvulta.<br />
Valokuva K. E. Ståhlberg. MV.<br />
Töölön puistoyhtiön tekemä 25 vuoden mittainen<br />
vuokrasopimus päättyi vuoden 1876 lopussa ja sen<br />
perustama puisto siirtyi seuraavan vuoden alusta<br />
Helsingin kaupungille. Asiaa oli valmisteltu eri yhteyksissä<br />
jo pitempään etukäteen. Kaupunki oli muun<br />
muassa päättänyt, että Töölön puistonyhtiön palkkaama<br />
puistonvartija Lönnström saisi jäädä entiseen<br />
toimeensa alueen siirryttyä kaupungin haltuun. 60<br />
Puiston kaupungille siirtymisen yhteydessä siellä<br />
toimitettiin katselmukset. Vuoden 1877 tammikuussa<br />
syynimiehet huomioivat talvisesta vuodenajasta<br />
johtuen lähinnä vain puistossa sijainneet<br />
rakennukset ja rakenteet. Niistä laaditusta luettelosta<br />
käy ilmi, että niistä tärkeimmät olivat: puistoa<br />
ympäröinyt aita kaksine portteineen, Töölönlahdella<br />
sijainnut laituri, em. puistonvartijan hirsinen<br />
asuintalo puuvajoineen joka sijaitsi laiturin vieressä,<br />
porttivahdin mökki puiston itäisen portin vierellä,<br />
so. Alppilan alueella, puistokartta, puiston alueella<br />
olleet tienviitat, lautatavara, halot ja työkalut – lapioita,<br />
kirveitä, sahoja, haravia. Varsinaista puistoa<br />
koskenut katselmus pidettiin kesällä. Silloin todettiin,<br />
että puiston käytävät olivat kunnossa, ja että sen<br />
eteläosa oli hyvin hoidettu, siellä oli nurmipintoja,<br />
koti- ja ulkomaisia puuvartisia kasveja. Pohjoisosa<br />
oli kuitenkin vetinen ja puiston ja teurastaja Salomon<br />
Janssonin alueen välille aikoinaan pystytetty aita<br />
oli huonossa kunnossa. 61 Se korjattiin seuraavana<br />
kesänä. 62<br />
Alppipaviljonki ja sen ympäristö jäivät vuonna 1877<br />
kauppaneuvos Henrik Borgströmin hallintaan, joka<br />
oli sitoutunut luovuttamaan ne tuolloin suunnitteilla<br />
olleelle Suomen Puutarhayhdistykselle (ks. alla).<br />
Tämän yhdistyksen perustamista oli suunniteltu<br />
jo pitempään. Sen tarkoituksena oli muun muassa<br />
puutarhakoulun perustaminen Helsinkiin. 63 Näissä<br />
merkeissä asiasta oli tehty esitys myös kaupunginvaltuustolle,<br />
joka suhtautui siihen suopeasti:<br />
”Meilläkin tämän laatuinen yhdistys varmasti<br />
voisi tehokkaasti edistää puutarhakulttuuria, osin<br />
kotiuttamalla vieraita kasveja, osin ja varsinkin<br />
perustamalla koulun käytännöllisten puutarhan<br />
viljelijäin kehittämiseksi, jotka oppijaksonsa<br />
suoritettuaan olisivat perehtyneet ainakin meillä<br />
mahdollisiin yksinkertaisempiin viljelysmenetelmiin ja<br />
sen jälkeen levittäisivät niiden tuntemusta eri tahoille<br />
maahamme. --- Ei myöskään ollut unohdettava,<br />
että kaupunki puutarha-yhdistykseltä saisi omiin<br />
puutarhatöihinsä taitavia työntekijöitä ja sen<br />
taimistoista taimia, jotka aikaisemmin oli ollut tilattava<br />
ulkomailta, sekä että keittiöpuutarhatuotteiden tuonti<br />
kaupunkiin puutarha-ammattia koskevien tietojen<br />
levenemisen johdosta lisääntyisi.” 64<br />
Kaupunginvaltuusto esitti vuonna 1875, että suunnitellulle<br />
yhdistykselle luovutettaisiin sen anomat<br />
alueet niin pitkäksi aikaa kun yhdistys hoitaisi niitä<br />
mallikelpoisesti, kuitenkin korkeintaan 50 vuodeksi.<br />
Puutarha ei myöskään saanut kehittyä kauppapuutarhan<br />
luontoiseksi. 65 Kaupunki varasi siis 20,24<br />
tynnyrinalan eli noin 10 hehtaarin suuruisen tontin<br />
nykyisen kaupunginpuutarhan alueelta ao. yhdistystä<br />
varten. Kyseinen alue oli todettu maaperältään<br />
ja suojaisuudeltaan sopivimmaksi tähän tarkoitukseen.<br />
66<br />
Oy Suomen Puutarhayhdistys / Finska Trädgårdsföreningen<br />
Ab perustettiin vuonna 1881. Sen perustamista<br />
oli lykätty siihen saakka, kunnes kaikki<br />
puutarhakoulun opetusta, rakennuksia ja taimistoa<br />
koskeneet seikat oli saatu järjestetyiksi. 67<br />
Yhdistys sai siis em. alueet haltuunsa sillä ehdolla,<br />
että se perustaisi Helsinkiin puutarhakoulun, toimisi<br />
Suomen puutarhakulttuurin edistämiseksi sekä<br />
vastaisi kyseisten alueiden ylläpidosta ja jatkaisi<br />
Töölönpuiston ”kaunistamista” ennen kaikkea<br />
Alpin kukkulalla, so. nykyisen Vesilinnanmäellä. 68<br />
Töölönpuiston ylläpidon jääminen yksityisen tahon<br />
huoleksi lienee vaikuttanut ratkaisevasti kaupungin<br />
myönteiseen päätökseen alueluovutuksen suhteen.<br />
Helsingissä oli kyllä ollut kaupunginpuutarhuri<br />
huolehtimassa julkisista puistoista jo 1840-luvulta<br />
saakka, 69 mutta tämän käytössä olleet määrärahat<br />
24 Eläintarhan alue – Ympäristöhistoriallinen selvitys<br />
Eläintarhan alue – Ympäristöhistoriallinen selvitys<br />
25
Change language