You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Kuva 82 | Stadioninpuistikon ja stadionin eteläpuolisten alueiden<br />
istutussuunnitelma 1930-luvulta. KPOA.<br />
Stadioninpuistikko<br />
Kuva 83 | Vastavalmistuneet Olympiastadion ja Stadioninpuistikko.<br />
1938. Valokuva Foto Roos. SUM.<br />
Stadionin puistikoksi kutsutaan aluetta, jonka Yrjö<br />
Lindegren ja Toivo Jäntti olivat hahmottaneet ehdottamansa<br />
stadionrakennuksen eteläpuolelle vuonna<br />
1933 järjestetyssä arkkitehtikilpailussa (kuva 78–79).<br />
Puistosommitelman tarkemmasta kehittelystä ei ole<br />
säilynyt tietoja, mutta ilmeisesti se tapahtui hyvin<br />
nopeasti heti sen jälkeen, kun stadionin rakennuskilpailu<br />
oli tullut ratkaistuksi. Alueen istuttaminen<br />
tapahtui nimittäin jo vuonna 1935. 138 Samojen arkkitehtien<br />
vuonna 1941 laatimassa asemapiirroksessa<br />
näkyvä vihersommitelma ei siis ollut ehdotus, vaan<br />
esitti viheralueita, jotka olivat silloin jo rakennettu ja<br />
vastasivat istutussuunnitelmaa (kuva 82).<br />
Puistikon istutussuunnitelma oli ilmeisesti laadittu<br />
kaupunginpuutarhuri J. E. Arangon toimesta<br />
Helsingin kaupungin puisto-osastolla 1933–1935.<br />
Siinä on edellä mainittuun vuoden 1933 kilpailuehdotuksen<br />
nähden jonkin verran enemmän istutuksia,<br />
mm. lehmusrivit Hippodromin ja tulevan<br />
Messuhallin A-salin, nykyisen Töölön kisahallin<br />
eteläpäädyn, välisellä katuosuudella. Savilan pumppaamon<br />
länsipuolella sijainnutta kumparetta (ks.<br />
kuvat 80 ja 81) on pienennetty idänpuolella siten,<br />
että siitä jäi jäljelle kokonaissommitelman symmetrisyyttä<br />
tukeva, pienehkö, metsikkömäinen alue.<br />
Se vahvisti myös vuoden 1933 kilpailuehdotukseen<br />
Mäntymäentielle, Mäntymäen kentän pohjoisreunalle,<br />
merkityn puurivin merkitystä tilasommitelman<br />
jäsentäjänä. Ao. ”metsäsaareke” nivoi<br />
samalla myös alueen länsireunan istutukset visuaalisesti<br />
yhdeksi kokonaisuudeksi Mäntymäen kanssa.<br />
Saarekkeen luonnonvarainen kasvillisuus on ilmeisesti<br />
jätetty ennalleen, sillä sen alueelle ei ole merkitty<br />
tehtäväksi uusia istutuksia. Saareketta on sittemmin<br />
pienennetty ja sen kasvillisuutta on vähennetty ja<br />
uusittu, mikä on heikentänyt kokonaissuunnitelman<br />
alunperäistä vaikuttavuutta.<br />
Lindegrenin ja Jäntin suunnitelma oli selvästi<br />
laadittu korostamaan olympiastadionin monumentaalista<br />
luonnetta. Sen linjaukset ovat suoria ja osittain<br />
hyvin pitkiä. Tärkeimmät eli pohjois-eteläsuuntaiset<br />
linjaukset vastasivat nykyistä Paavo Nurmen<br />
tietä ja sen nimetöntä itäistä vastaparia. Ne alkavat<br />
Mäntymäenkentän eteläpäästä ja johtavat pohjoiseen<br />
siten, että stadionin torni näkyy edellisen ja<br />
varsinainen stadion-rakennus jälkimmäisen päätteenä.<br />
Molemmat näkymät ovat Mäntymäen kentältä<br />
tarkastellen suhteellisen kapeita ja molemmin puolin<br />
puuston rajaamia, mikä antaa niille syvyyttä. Mäntymäen<br />
kentän pohjoispään lehmusrivin ja niiden<br />
takana sijainneen nykyistä suuremman saarekkeen<br />
merkitys oli nimenomaan näitä näkymiä rajaavina<br />
elementteinä erityisen tärkeä. Istutussuunnitelmasta<br />
käy ilmi, että Mäntymäkeä rajaavien kadunristeyksien<br />
ja Savilan pumppaamon viereisen rinteen<br />
etureunan ilmettä vahvistettiin uusilla puu- ja pensasistutuksilla.<br />
Pumppaamon muurin eteen tehtiin<br />
pensasistutuksia ja itse muurin vierelle istutettiin<br />
imukärhivilliviiniä (Ampelopsis qinquefolia, nyk.<br />
Parthenocissus q.). Nämä toimenpiteet ”suoristivat”<br />
idänpuoleisen näkymäakselin linjaa. Istutettavien<br />
kasvien joukossa oli mäntyjä, koivuja ja pihlajia,<br />
mikä liitti ne lajiston puolesta rinteiden alkuperäisen,<br />
luonnonvaraiseen kasvillisuuteen.<br />
Alueen vastakkaiselle puolelle oli suunnitelmassa<br />
valittu lehmusten lisäksi kukkivia pensaita ja muita<br />
puuvartisia kasveja, jotka edustavat traditionaalisten<br />
puistoistutusten lajeja. Valokuvien mukaan puiden<br />
ja pensaiden alla oli alun perin nurmea. Olympiakisojen<br />
aikana ja välittömästi sen jälkeen otetuissa<br />
valokuvissa näkyy kuitenkin monilla kohdilla perennoja,<br />
kesäkukkia ja lehtikasveja. Todennäköisesti ne<br />
istutettiin Helsingin silloisen kaupunginpuutarhuri<br />
Bengt M. Schalinin toimesta juhlistamaan olympiakisoja<br />
ja ehkä myös korjaamaan sitä epäkohtaa, että<br />
alkuperäiset nurmikentät oli täytynyt jättää sodan<br />
aikana ja sen jälkeisinä vuosina hoitamatta. Seuraava<br />
arvostava kommentti on vuodelta 1953:<br />
“Vid det imponerande stadion noterades en<br />
hedplantering, raffinerat gjord i grått bladverk samt<br />
blommor i rosa och blått. I en annan del förekommo<br />
endast blommor i gult, orange och cinnober. Vid<br />
entréen blommade rosor i mängd, en gåva från<br />
Holland.” 139<br />
Stadionalueen aita ja sisäänpääsyportit sijaitsivat<br />
tuolloin Toivonkadun ja Urheilukadun risteyksessä<br />
eli ao. istutukset liittyivät silloin elimellisemmin<br />
nimenomaan Olympiastadionin alueeseen kuin<br />
tänään. Nykyään pensaiden alla kasvaa pääasiallisesti<br />
kuunliljoja, joilla on vihreän ja valkoisen kirjava<br />
lehdistö.<br />
Stadionin puistikko on olennainen ja erottamaton<br />
osan Olympiastadionin kokonaissuunnitelmaa.<br />
72 Eläintarhan alue – Ympäristöhistoriallinen selvitys<br />
Eläintarhan alue – Ympäristöhistoriallinen selvitys<br />
73
Change language