Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Kuva 68 | Lenininpuisto vuonna 1961. Huomaa<br />
runsaat kukkivat perenna-alueet. KPOA.<br />
Kuva 69 | Savilan jätevedenpuhdistamon<br />
aluetta Stadionin tornista kuvattuna. Mäntymäki<br />
näkyy kuvassa oikealla. Valokuva V.<br />
Pietinen. MV.<br />
”Näyttelyn erikoisuuksiin kuului japanilainen<br />
puutarha, joka ehkä hämmästytti<br />
yksinkertaisuudellaan, jopa karuudellaan, sillä kivien<br />
ja kukkimattomien kasvien osuus siinä oli varsin<br />
huomattava. Puut. arkkitehti Maj-Lis Rosenbröijer...<br />
oli huolella perehtynyt japanilaiseen puutarhatyyliin,<br />
joten tulosta voidaan pitää sangen aitona.” 125<br />
Näyttelyrakennukset purettiin heti näyttelyn<br />
päätyttyä ja puisto avattiin yleisölle heinäkuun 1.<br />
päivänä 1962. Näyttelyistä jäivät pysyviksi runsaat<br />
istutukset. Täten toteutui ”Puutarha”-lehdessä<br />
esitetty ajatus siitä, että täten ”kaupungille jää erinomainen<br />
havaintopuisto, josta niin omakoti- kuin<br />
kerrostalojenkin asukkaat saavat viitteitä kunnostaessaan<br />
pihoja”. 126 Puisto irrotettiin Alppipuistosta<br />
omaksi erilliseksi alueekseen vuonna 1970, ja sille<br />
annettiin tuolloin nimi Lenininpuisto. Neuvostovallan<br />
perustajan V. I. Leninin, oik. Uljanovin, syntymästä<br />
oli silloin kulunut sata vuotta. 127 Puiston nimi<br />
on sittemmin haluttu muuttaa. Vuonna 1992 oli sen<br />
nimeksi ehdolla mm. Puutarhurinpuisto. 128<br />
Lenininpuistoa saatettiin vielä 1980-luvulla nimittää<br />
monipuolisen kasvivalikoimansa puolesta `helmeksi<br />
Helsingin puistojen joukossa´.<br />
”Puisto on hyvä esimerkki siitä, kuinka miltei paljaalle<br />
kalliolle saadaan aikaan viehättävä, monilajinen<br />
puisto... Kuluneitten kahdenkymmenenviiden vuoden<br />
aikana on Leninipuistossa tapahtunut muutoksia...<br />
Puiston alun perin runsas perennavalikoima on<br />
miltei hävinnyt. Alun perin harvassa olleet puut ovat<br />
kasvaneet ja niitä on jouduttu poistamaan. Puistossa<br />
on useita arkoina pidettyjä tai muuten harvinaisia<br />
kasveja, joita ei tapaa muista Helsingin puistoista, kuten<br />
erästä orjanlaakerlajia (Ilex crenata), koiranpensasta<br />
(Buxus sempervirens), euroopanmarjakuusen (Taxus<br />
baccata) lajikkeet `Washingtonii´ ja `Repandes´,<br />
liuskahopeavaahtera (Acer saccharinum `Wieri´) –<br />
ehkä puiston komeimmat puut! – koreantuija (Thuja<br />
koraiensis) ja lumiherukka (Ribes niveum).” 129<br />
Puistosta on sittemmin hävinnyt perennojen lisäksi<br />
myös useita mielenkiintoisia puuvartisia kasveja. 130<br />
Alun perin puisto suljettiin yöksi ja hiljattain on<br />
ehdotettu, että näin alettaisiin jälleen tehdä.<br />
Mäntymäki<br />
Käsite ”Mäntymäki” on ollut varhaisempina aikoina<br />
laajempi kuin nykyään. Vuoden 1932 Helsingin<br />
kartalla se on merkitty ulottumaan Toivonkatuun<br />
saakka, ja myös sitä kukkulaa, jonka rinteellä<br />
Kaupunginpuutarha nykyään sijaitsee on – ehkä<br />
oikeutetusti – pidetty ”Mäntymäkenä”. Aluetta oli<br />
ennen Töölönpuiston perustamista käytetty nimittäin<br />
soranottoon ja nykyinen Mäntymäentie saattaa<br />
olla linjattu kohdalle, josta soraa oli eniten viety.<br />
Siten ollen matalahko selänne on tullut ihmisten<br />
toimesta jaetuksi kahteen osaan.<br />
1800-luvun alkupuolella Mäntymäki rajautui<br />
suoraan Töölönlahteen. Knut Forsbergin suunnitelmassa<br />
Töölönpuiston pääkäytävä linjattiin<br />
kulkemaan sen alarinteellä ns. yleiseltä maantieltä<br />
– nykyiseltä Mannerheimintieltä – sokeritehtaan eli<br />
nykyisen oopperan tontin pohjoispuolelta Myhrin<br />
lähteiden suunnalle. 131 Tien rakentaminen tämän<br />
kohdan ylitse oli erittäin vaikeata ja aiheutti Töölön<br />
puistoyhtiölle huomattavia kustannuksia. Toisaalta<br />
aluetta pidettiin kuitenkin maisemallisesti erityisen<br />
arvokkaana, joten sen mukaan ottaminen ja sommittelu<br />
haluttiin laatia mahdollisimman hyvin. Mainittu<br />
pääkäytävä istutettiin neliriviseksi lehmuskujaksi.<br />
Rautatien rakentamisen yhteydessä Mäntymäeltä<br />
vietiin hyvin paljon soraa. Niinpä Töölön puistoyhtiön<br />
täytyi antaa pyöristää ja ”maisemoida” sitä<br />
näiden vaurioiden korjaamiseksi. Työ tehtiin W.A.<br />
Drewniokin johdolla (ks. yllä). Töölön puistoyhtiön<br />
pöytäkirjamerkintöjen mukaan Mäntymäki – Tallbacken<br />
– rajautui pohjoisessa niittyihin ja peltoon,<br />
joita se vuokrasi ainakin joinakin vuosina ulkopuolisille<br />
viljelijöille.<br />
Kun Töölön puistoyhtiön toiminta päättyi vuonna<br />
1876, Mäntymäen alue siirtyi kaupungin hallintaan.<br />
Töölönpuistoa muusta kaupungista erottanut aita<br />
purettiin ja Mäntymäkeä alettiin käyttää vapaammin<br />
ja hoitaa myös vähemmän huolellisesti kuin puistoyhtiön<br />
toimintakaudella. Mäntymäestä tuli suosittu<br />
64 Eläintarhan alue – Ympäristöhistoriallinen selvitys<br />
Eläintarhan alue – Ympäristöhistoriallinen selvitys<br />
65
Change language