Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
”... puiston pieni ravintola Alppila, joka on rakennettu<br />
erään havupuita kasvavan kukkulan rinteelle. Täältä<br />
näytetään tie ns. Alpeille, noin 43 metriä korkeille<br />
kukkuloille, joilta lavea, sangen kaunis näköala<br />
avautuu yli puiston ja lahden sekä suuren osan<br />
Helsinkiä, joka loistavana kohoaa Kaisaniemen<br />
viheriöitsevien lehtojen yli. Ei tule varsinkaan silloin<br />
laiminlyödä käydä tässä nuoressa ja puolivalmiissa,<br />
mutta hyvin sijaitsevassa Helsingin suurimmassa<br />
puistossa, jossa voipi tehdä matkoja myös vaunuissa<br />
ja ratsain”. 51<br />
Ravintolan ympäristö oli suunniteltu puutarhamaiseksi<br />
ja sitä somistivat kesäisin runsaat, suuriin<br />
astioihin istutetut koristekasvit ajan tyylin mukaisesti.<br />
Alppipuisto ja Alppipaviljonki muodostuivat<br />
erityisesti suomenkielisten ylioppilaiden suosimaksi<br />
vapunjuhlimispaikaksi 1800-luvun lopulla ja<br />
1900-luvun alkuvuosina. Tuhansittain helsinkiläisiä<br />
kokoontui sinne silloin kuuntelemaan ylioppilaiden<br />
laulua. Tulipalo tuhosi ravintolan vuonna 1951, eikä<br />
sitä rakennettu sen jälkeen enää uudelleen.<br />
“Keisaripaviljonki”<br />
Vuoden 1876 heinäkuussa keisari Aleksanteri II<br />
vieraili Helsingissä tutustumassa Suomen Yleiseen<br />
Teollisuusnäyttelyyn. Helsingin kaupunginvaltuusto<br />
järjesti vierailun kunniaksi kansanjuhlan<br />
Töölönpuistossa. Alppilan ravintolan lähellä olevalle<br />
kukkulalle pystytettiin tilapäinen telttamainen paviljonki<br />
keisarillisen seurueen illallisia varten (kuva<br />
14). Arkkitehti F. A. Sjöström laati sitä varten piirustukset.<br />
52 Tätä avoseinäistä, telttamaista rakennelmaa<br />
pidettiin kuitenkin niin onnistuneena, että se päätettiin<br />
säilyttää. Niinpä se varustettiin puukatolla ja sitä<br />
vahvistettiin muutenkin siten, että se saattoi palvella<br />
puistossa kävijöitä oleskelu- ja näköalapaikkana. 53<br />
Sen lisäksi päätettiin, että paviljonkia ympäröineelle<br />
alueelle ei saanut pysyttää rakennuksia, jotta<br />
näköalat eivät turmeltuisi, ja että kyseinen alue tuli<br />
säilyttää osana yleistä puistoa. 54<br />
Vesilinna<br />
Vesilaitoksen perustamista alettiin kaavailla Helsinkiin<br />
1860-luvulla. Arveltiin että Töölönpuiston<br />
alueella sijaitsevat lukuisat lähteet riittäisivät täyttämään<br />
kaupungin veden tarpeen. 55 Tarkemmat<br />
laskelmat osoittivat kuitenkin, että vesi oli johdettava<br />
Vantaalta. Pitkän suunnittelukauden jälkeen<br />
Helsingin ensimmäinen vesisäiliö eli ”vesilinna”<br />
valmistui vuonna 1876 insinööri Endre Lekven ja<br />
insinööri Robert Huberin piirustusten mukaan (kuva<br />
15). 56 Vuonna 1881 Helsingin kaupunginvaltuusto<br />
myönsi määrärahan yleisölle tarkoitetun kaiteilla ja<br />
penkeillä varustetun kattotasanteen rakentamiseksi<br />
vesilinnan katolle sekä kaiteiden asettamiseksi sinne<br />
johtaneeseen porraskäytävään. 57 Siten Töölönpuistossa<br />
vierailleet kävijät saattoivat kiivetä sinne ja<br />
ihailla sieltä avautuvia näköaloja:<br />
”Från den ej långt från Alphyddan uppförda<br />
Vattenborgen, Helsingfors vattenlednings stora<br />
reservoar, har man en hänförande utsikt, frapperande<br />
genom de oväntadt vidsträckta skogsmarkerna i norr,<br />
hvilka äfven hit, i närheten af den lefnadsglada<br />
hufvudstaden, bringa en fläkt af det vemod,<br />
den sorgtyngda ensamhet, som tillhör det finska<br />
landskapets karaktär.” 58<br />
Vesijohtojen vetäminen ja vesisäiliön rakentaminen<br />
runteli luonnollisesti Töölönpuiston aluetta. Puistoyhtiö<br />
joutui sen vuoksi teettämään nurmikoiden<br />
korjaustöitä ja kasvien siirtoja useina vuosina.<br />
Ne tehtiin Carl Helmin johdolla, joka oli ollut jo<br />
aiemmin mukana Töölönpuistoa perustamassa (ks.<br />
yllä). Vesijohtojen vetämisestä vastannut berliiniläinen<br />
Neptune AG teetti osan puiston korjaustöistä<br />
Helmillä omaan laskuunsa. 59<br />
Kuva 14 | Keisaripaviljonki 1890-luvulla.<br />
Valokuva K. E. Ståhlberg. HKM.<br />
Kuva 15 | Alppilan vesilinna laajennusten<br />
jälkeen. Säiliö valmistui 1876 ja laajennukset<br />
1902, 1915 ja 1929. MV.<br />
22 Eläintarhan alue – Ympäristöhistoriallinen selvitys<br />
Eläintarhan alue – Ympäristöhistoriallinen selvitys<br />
23
Change language